Sotilasajoneuvoasetus

Tyyppi Asetus
Julkaisu 1992-06-26
Tila Kumottu
Ministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö
Lähde Finlex
Muutoshistoria JSON API

Liikenneministerin esittelystä säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 92 §:n 3 momentin ja 108 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 92 §:n 3 momentti on 27 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (873/87) :

1 luku. Soveltamisala ja määritelmiä

1 §
1.

Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoliikenteeseen ja sotilasajoneuvoihin tieliikennelain 2 §:ssä tarkoitetun tien lisäksi puolustusvoimien kasarmi- ja harjoitusalueiden teillä ja piha-alueilla. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta sellaisilla suljetuilla sotilasalueilla, jonne saa tulla vain kulkuluvalla tai tarkoin määrätyssä tarkoituksessa.

2. Sotilasajoneuvo on puolustusvoimien pysyvässä hallinnassa oleva ajoneuvo sekä Suomessa oleva Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan tarkoitettu ajoneuvo.

3.

Mitä tässä asetuksessa säädetään sotilasajoneuvon rakenteesta ja käytöstä, koskee soveltuvin osin myös erillisellä sopimuksella tai määräyksellä tilapäisesti puolustusvoimien hallintaan tai käyttöön otettua ajoneuvoa.

4.

Muihin kuin tämän asetuksen 2 §:n 4, 5 ja 9 momentissa tarkoitettuihin sotilasajoneuvoihin ja niiden varusteisiin sovelletaan tieliikennelain 6 luvun säännöksiä ja lain nojalla annettuja yleisiä säännöksiä ja määräyksiä, jollei tässä asetuksessa tai sen nojalla toisin säädetä tai määrätä.

5.

Tämän asetuksen 2 §:n 4, 5 ja 9 momentissa tarkoitettuihin sotilasajoneuvoihin ja niiden varusteisiin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Sen lisäksi mainitun pykälän 4 ja 9 momentissa tarkoitettuihin sotilasajoneuvoihin ja niiden varusteisiin sovelletaan ajoneuvoasetuksen

(233/82) nojalla annettuja määräyksiä siten, kuin tämän asetuksen nojalla määrätään.

6.

Mitä tässä asetuksessa säädetään puolustusvoimista, koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta.

2 §

1. Maastoauto on erityisesti maastokäyttöön rakennettu, henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään tai erikoistehtävään tarkoitettu jokapyörä- tai telavetoinen auto. Maastoautot jaotellaan tarkemmin seuraavasti:

a)

maastohenkilöauto

on ajoneuvoasetuksen 3 a §:n mukainen henkilöauto;

b)

maastopakettiauto

on pakettiauto, jossa vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä tai kytkettävissä vetäväksi akseliksi, jonka maavara akselien välillä on vähintään 200 mm ja akselien kohdalla vähintään 175 mm ja jonka ylityskulma on vähintään 14°; mittaukset suoritetaan maastohenkilöautosta annettujen määräysten mukaisesti;

c)

maastokuorma-auto

on kuorma-auto, jossa kaikki akselit ovat vetäviä tai kytkettävissä vetäviksi; jos autossa on akseleita enemmän kuin kolme, saa yksi akseleista kuitenkin olla ilman vetoa; puolitelakuorma-auto on telavetoinen ja ohjaavilla etupyörillä varustettu maastokuorma-auto; telakuorma-auto on telavetoinen ja runko-ohjauksella varustettu maastokuorma-auto; sekä

d)

erikoismaastoauto

on määrättyyn erikoistehtävään tarkoitettu ja sitä varten rakennettu ja varustettu, muihin maastoautoryhmiin kuulumaton erikoisauto.

2. Maastomoottoripyörä on erityisesti maastokäyttöön rakennettu moottoripyörä.

3. Maastotraktori on maastokäyttöön rakennettu jokapyörä- tai telavetoinen traktori tai jokapyörävetoinen liikennetraktori.

4. Erikoisajoneuvo on moottorikäyttöinen sotilasajoneuvo, joka on:

a)

rakennettu aseeksi tai sitä vastaavaksi erityiseksi sotilasvälineeksi;

b)

erityisellä panssarikorilla varustettu henkilöiden, asejärjestelmän tai tavaran kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo, jonka käytön tiellä pääesikunta on hyväksynyt ilman ajoneuvoa johtavaa henkilöä ja joka on tela- tai jokapyörävetoinen taikka jokapyörävetoiseksi kytkettävissä; jos ajoneuvossa on akseleita enemmän kuin kolme, saa yksi akseleista kuitenkin olla ilman vetoa; tai

c)

raskaiden aseiden tai asejärjestelmien vetoon taikka kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo, jossa on b kohdan mukainen vetojärjestelmä ja jonka yleinen rakenne on siinä määrin poikkeava, ettei sitä voida pitää ajoneuvoasetuksen tarkoittamana moottorikäyttöisenä ajoneuvona.

5. Panssariajoneuvo on moottorikäyttöinen panssarivaunu tai muu erityisellä panssarikorilla ja 4 momentin b kohdan mukaisella vetojärjestelmällä varustettu sotilasajoneuvo, jollei sitä ole pidettävä erikoisajoneuvona.

6. Maastoajoneuvo on ajoneuvoasetuksen 2 §:n 5 momentin tarkoittama ajoneuvo. Maastoajoneuvoja ovat ajoneuvoasetuksen 7 §:ssä määriteltyjen lisäksi myös ilmarenkain tai jalaksin varustettu ilmapotkurityöntöinen hydrokopteri sekä maastoskootteri, jossa on vähintään kolme pyörää ja tanko-ohjaus ja jonka omapaino on enintään 500 kg.

7. Maastoperävaunu on erityisesti maastokäyttöön rakennettu ja ensisijaisesti maastoautoon tai maastoajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu tai peräreki.

8. Erikoisperävaunu on määrättyä erityistehtävää varten rakennettu ja varustettu hinattava sotilasajoneuvo, joka ei ole ensisijaisesti tarkoitettu tavarankuljetukseen.

9. Hinattava erikoislaite on huoltovälineeksi, aseeksi tai asejärjestelmän osaksi rakennettu taikka erityisen asejärjestelmän kuljetusta, huoltoa tai korjausta varten rakennettu ja varustettu hinattava sotilasajoneuvo, jollei sitä ole pidettävä erikoisperävaununa.

3 §

1. Erikoisauto on ajoneuvoasetuksen 3 §:n 6 momentin ja 3 c §:n tarkoittama auto tai auton alustalle rakennettu työkone. Milloin puolustusvoimien erikoisauto on varustettu kiinteällä aseella, asejärjestelmällä tai siihen verrattavalla laitteistolla tai milloin sen rakenne muutoin poikkeaa merkittävästi yleisesti käyttöön hyväksytystä erikoisautosta, on tällainen auto luettava 2 §:n 4 momentissa tarkoitetuksi erikoisajoneuvoksi.

2. Sotilaspaloauto on puolustusvoimien palo-, pelastus- tai suojelutoimen tehtäviin käytettävä, rakenteeltaan ja varusteiltaan pääesikunnan vahvistamat vaatimukset täyttävä hälytysajoneuvo. Kyseisen erikoisauton rakenne- ja varustevaatimusten tulee soveltuvin osin vastata sisäasiainministeriön antamia määräyksiä. Sotilaspaloautossa on kiinteät hälytyslaitteet. Auto merkitään puolustusvoimien tunnuksilla ja se saadaan maalata puolustusvoimien maastovärein.

3. Sairasauto on puolustusvoimien sairaankuljetustehtäviin käytettävä, rakenteeltaan ja mitoiltaan sekä varusteiltaan pääesikunnan vahvistamat vaatimukset täyttävä hälytysajoneuvo. Tällaisessa ajoneuvossa on kiinteät hälytyslaitteet ja se merkitään Punaisen Ristin tunnusmerkeillä. Ajoneuvo saadaan maalata puolustusvoimien maastovärein. Sairasauton mittojen ja varusteiden tulee soveltuvin osin täyttää sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat vaatimukset. Puolustusvoimissa sairaankuljetustehtäviä varten varustettu erikoismaastoauto tai 2 §:n 4 momentin b kohdan mukainen erikoisajoneuvo saadaan katsastuksessa hyväksyä hälytysajoneuvoksi pääesikunnan antamalla luvalla. Sairaslinja-auto on pääesikunnan vahvistamat vaatimukset täyttävä sairasauto, jossa istuma- ja paaripaikoilla on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle.

4. Sotilaspoliisiauto on maastohenkilö-, paketti- tai maastopakettiautosta sotilaspoliisin autoksi varustettu ja pääesikunnan vahvistamat vaatimukset täyttävä hälytysajoneuvo. Sotilaspoliisiautossa on hälytyslaitteet ja se on varustettu sotilaspoliisitunnuksilla.

5. Huoltoauto on sotilasajoneuvojen tai -lentokoneiden, sota-alusten, tutka-, viesti- tai asejärjestelmien sekä puolustusvoimien kiinteistöjen, koneiden ja laitteiden huoltoon sekä korjausmiehistön ja -välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu paketti-, kuorma- tai linja-auton alustalle rakennettu ja pääesikunnan huoltoautoksi hyväksymä erikoisauto, jossa on istuimet kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle.

4 §

Epäselvissä tapauksissa puolustusministeriö määrää, mihin ryhmään ajoneuvo on luettava, ja antaa sitä koskevat tarpeelliset määräykset.

2 luku. Rakenne ja varusteet

5 §
1.

Maastokäyttöön soveltuvan sotilasajoneuvon ilmarenkaat saa täyttää muullakin riittävän joustavalla aineella kuin ilmalla ja renkaan ilmatilassa saa käyttää erityistä turvalaitetta renkaan vaurioitumisen varalta. Pyörän paino saa tällöin lisääntyä enintään 45 prosenttia. Tällaisilla renkailla varustetun ajoneuvon suurin sallittu nopeus on 80 km/h, jollei ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

2.

Sotilasajoneuvossa saa olla pääesikunnan erikseen antamien määräysten mukaiset, sotilaskäytössä tarpeelliset erityisvalaisimet ja vapaasti suunnattava hakuvalonheitin.

3.

Katsastusvelvollisuuden alaisen autorekisterikeskuksen rekisterissä olevan sotilasajoneuvon rakenteen muuttaminen on sallittu ajoneuvoasetuksen 16 §:n mukaisesti. Puolustusvoimien rekisterissä olevan ajoneuvon rakenteen muuttamista koskevan vastaavan luvan antaa pääesikunta.

6 §
1.

Kuorma-autossa ja sen perävaunussa, maastoautossa, maastokäyttöön tarkoitetussa erikoisautossa, maastomoottoripyörässä ja erikoisajoneuvossa sekä panssariajoneuvossa saa käyttää renkaita ja kumipintaisia teloja, jotka on nastoitettu kulutuspinnan koko leveydeltä. Tällaisessa renkaassa nastojen lukumäärä saa olla enintään 50 prosenttia suurempi kuin ajoneuvoasetuksen 18 l §:n 1 momentissa säädetään.

2.

Edellä 1 momentissa mainitun ajoneuvon renkaassa ja telassa nastan kärjen ulkonema saa olla, jos kyseessä on maastokäyttöön tarkoitettu ajoneuvo, jonka kokonaispaino on yli 3 500 kg, enintään 1,0 mm suurempi ja muun ajoneuvon renkaassa enintään 0,5 mm suurempi kuin ajoneuvoasetuksen 18 l §:n 3 momentissa säädetään. Tällaisen nastarenkaan nastojen ei tarvitse olla hyväksyttyä tyyppiä eikä nastaan sovelleta ajoneuvoasetuksen 18 m §:n 2 momentin nastan painoa ja pistovoimaa koskevia säännöksiä.

7 §
1.

Sellaiseen maastoautoon ja maastokäyttöön tarkoitettuun erikoisautoon, jota ei ole valmistettu Euroopan yhteisöjen tai Euroopan vapaakauppaliiton alueella tai joka ei ole Suomessa yleisesti käytössä olevaa mallia, ei sovelleta ajoneuvoasetuksen 13–15, 18 b, 18 c, 18 h ja 18 n §:n säännöksiä, eikä siinä vaadita ajoneuvoasetuksen 18 §:n 1 momentissa säädettyä varajarrua eikä suuntavalojen hätävilkkukytkentää ja peruutusvalon saa korvata sitä vastaavalla työvalolla. Auton rakenteen on kuitenkin täytettävä seuraavat yleiset vaatimukset:

a)

kuljettajan on voitava toimia esteettä ja kuljettajan paikalta on oltava riittävä näkyvyys ajoneuvon eteen, sivuille ja taakse;

b)

hallintalaitteiden on toimittava luotettavasti ja niiden käyttö ajon aikana on oltava turvallista;

c)

istuinten tulee olla tarkoituksenmukaiset ja luotettavasti ajoneuvoon kiinnitettyjä;

d)

istuinpaikkoja sisältävässä korin osassa ei saa olla sellaisia rakenteita tai laitteita, jotka äkillisessä hidastuksessa ilmeisesti aiheuttavat vahinkoa istuimella olevalle henkilölle;

e)

auton moottori tulee pitää siten säädettynä, että sen käytöstä aiheutuvat pakokaasupäästöt eivät ylitä enempää kuin 20 prosenttia vastaavalle uudelle automallille mitattuja päästömääriä; tällaisen uuden automallin pakokaasupäästöt on todettava ajoneuvoasetuksen 18 d §:n mukaisessa testissä; sekä

f)

maastohenkilöauton kori on suojattava syöpymistä vastaan pääesikunnan antamien määräysten mukaisesti.

2.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun autoon sovelletaan ajoneuvoasetuksen 17 §:n säännöksiä ohjauslaitteesta, käyttöjarrusta, ilmarenkaista ja kumipäällysteisistä teloista, 18 §:n 1 momentin säännöksiä polttoainejärjestelmän paloturvallisuudesta ja turvavöistä sekä 18 §:n 2 a momentin säännöksiä renkaiden hyväksymisestä ja pyörien tasapainosta siten kuin tämän asetuksen soveltamispäätöksessä määrätään.

3.

Maastoauton ja maastokäyttöön tarkoitetun erikoisauton korin ulkosivuilla ei saa olla sellaisia ulkonevia osia tai laitteita, jotka aiheuttavat vaaraa tai haittaa.

8 §
1.

Maastokuorma-autossa ei vaadita lukkiutumattomia jarruja eikä ajopiirturia.

2.

Maastokuorma-autossa ja maastokäyttöön tarkoitetussa erikoisautossa ei vaadita roiskeläppiä, takapuskuria eikä sivusuojia tai niitä vastaavia rakenteita.

3.

Maastoautossa, Suomessa yleisesti käytössä olevaa maastohenkilöautoa lukuun ottamatta, sekä maastokäyttöön tarkoitetussa erikoisautossa ei vaadita:

a)

ajovalonheittimien pesulaitetta;

b)

erityistä lukkolaitetta luvattoman käytön estämiseksi, jos autossa on irrotettava käynnistys- tai sytytysvirta-avain; eikä

c)

roiskesuojia, jos ne vaikeuttavat kohtuuttomasti ajoneuvon maastokäyttöä.

9 §
1.

Maastomoottoripyörässä ei vaadita:

a)

suuntavaloja; eikä

b)

erityistä lukkolaitetta luvattoman käytön estämiseksi, jos siinä on irrotettava sytytysvirta-avain.

2.

Maastomoottoripyörän pakokaasupäästöihin ei sovelleta ajoneuvoasetuksen 19 §:n 4 momentin säännöksiä. Moottori tulee pitää kuitenkin siten säädettynä, että sen käytöstä aiheutuvat päästöt ovat mahdollisimman vähäisiä.

10 §

Maastotraktoriksi määritellyssä liikennetraktorissa ei vaadita ajopiirturia eikä myöskään roiskesuojia, jos ne vaikeuttavat ajoneuvon maastokäyttöä.

11 §
1.

Hydrokopteriksi määritellyssä maastoajoneuvossa ei vaadita käyttöjarrua, seisontajarrua, etu- ja sivuheijastimia eikä tuulilasin pesulaitetta.

2.

Hydrokopterin saa varustaa vesiliikenteen edellyttämin valaisimin. Näiden valaisimien käyttö tiellä on kuitenkin kielletty.

3.

Maastoskootterin rakenteen tulee täyttää ajoneuvoasetuksen 22 §:n vaatimukset.

12 §
1.

Erikoisajoneuvon on oltava rakenteellisilta ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan turvallinen ja siinä tulee olla:

a)

luotettava ohjauslaite;

b)

luotettavasti toimiva käyttöjarru;

c)

tarkoituksenmukainen seisontajarru;

d)

tarkoituksenmukaiset voimansiirtolaitteet ja peruutuslaite;

e)

tarkoituksenmukainen pakokaasujen poistoputkisto ja tehokkaat äänenvaimennuslaitteet;

f)

ajovaloina kauko- ja lähivalot;

g)

seisontavalot, takavalot, suuntavalot, jarruvalot, rekisterikilven valo ja takaheijastimet;

h)

äänimerkinantolaite;

i)

nopeusmittari;

j)

ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat;

k)

tarkoituksenmukainen, tarvittaessa erityisin laittein vaimennettu jousitus; jousitusta ei kuitenkaan vaadita, jos ajoneuvon suurin sallittu nopeus on rajoitettu 60 km:iin/h;

l)

tarpeelliset taustapeilit;

Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.