Liikenneministeriön päätös aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta

Liikenneministeriö on päättänyt aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun asetuksen (1256/1997) 61 §:n 1 ja 2 momentin nojalla:

1 luku. Vahdinpitoa koskevat yleiset säännökset

1 § Vahdinpitojärjestelyt ja vahdinpidossa noudatettavat periaatteet

Komentosiltavahdin tai kansivahdin päällikön on oltava aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/1997) 5 luvun säännösten mukaisesti pätevä komentosilta- tai kansivahdin tehtäviin.

Konevahtipäällikön on oltava 1 momentissa mainitun asetuksen 5 luvun säännösten mukaisesti pätevä konevahdin tehtäviin.

2 § Reittisuunnittelu

Tuleva matka on suunniteltava etukäteen siten, että kaikki soveltuva tieto otetaan huomioon ja että kaikki määritellyt suunnat tarkistetaan ennen matkan aloittamista.

Konepäällikön on yhteistyössä aluksen päällikön kanssa päätettävä etukäteen matkalle varattavan polttoaineen, veden, voiteluaineen ja kemikaalien määrästä sekä kuluvien ja muiden varaosien, työkalujen ja varastojen täydentämisestä ja muista tarpeellisista hankinnoista.

3 § Matkakohtainen etukäteissuunnittelu

Ennen jokaista matkaa aluksen päällikön on huolehdittava siitä, että aiottu reitti lähtösatamasta ensimmäiseen käyntisatamaan on suunniteltu sopivien ja asianmukaisten merikarttojen ja muiden merenkulkujulkaisujen avulla, jotka sisältävät oikeaa, täydellistä ja ajantasaistettua tietoa niistä merenkulun rajoituksista ja vaaroista, jotka ovat pysyvää tai ennakoitavaa laatua sekä merkityksellisiä aluksen turvalliselle kululle.

4 § Suunnitellun reitin varmistaminen ja pitäminen esillä

Kun reittisuunnittelu on varmistettu siten, että kaikki siihen liittyvä tieto on otettu huomioon, suunniteltu reitti merkitään selvästi käytettäviin merikarttoihin ja pidetään jatkuvasti vahtipäällikön saatavilla. Vahtipäällikön on varmistettava jokainen noudatettava suunta ennen kuin sitä käytetään matkan aikana.

5 § Poikkeaminen suunnitellulta reitiltä

Jos matkan aikana päätetään muuttaa seuraavaa käyntisatamaa suunnitellun reitin varrella tai jos aluksen on muista syistä tarpeen poiketa huomattavassa määrin suunnitellulta reitiltä, on uusi reitti suunniteltava ennen kuin alunperin suunnitellulta reitiltä poiketaan.

2 luku. Vahdinpito merellä

6 § Vahdinpidon yleiset periaatteet

Laivanisännän, aluksen päällikön, konepäällikön ja vahtihenkilöstön on kiinnitettävä huomiota 2 ja 3 momentissa mainittuihin periaatteisiin, joita on noudatettava sen varmistamiseksi, että vahdinpito on kaiken aikaa turvallista.

Aluksen päällikön on huolehdittava siitä, että vahtijärjestelyt ovat riittäviä turvallisen vahdin tai vahtien pitämiselle komentosillalla. Päällikön johdon alaisena vahtipäällystö on vastuussa aluksen turvallisesta navigoinnista työvuorojensa aikana, jolloin päällikön ja vahtipäällystön on erityisesti otettava huomioon yhteentörmäysten ja karilleajon välttäminen.

Aluksen konepäällikön on yhteistyössä päällikön kanssa varmistettava, että vahtijärjestelyt ovat riittävät turvallisen konevahdin pitämiseksi.

7 § Meriympäristön suojelu

Päällikön, muun päällystön ja miehistön tulee olla tietoisia niistä vakavista seurauksista, jotka aiheutuvat meriympäristön tahallisesta tai tahattomasta pilaamisesta, ja heidän tulee ryhtyä kaikkiin mahdollisiin varotoimiin sellaisen pilaamisen ehkäisemiseksi voimassa olevien kansainvälisten säännöstöjen ja satamaohjesääntöjen puitteissa.

3 luku. Komentosiltavahdissa noudatettavat periaatteet

8 § Vastuuhenkilö vahdinpidossa

Vahtipäällikkö on komentosillalla päällikön edustajana, ja hän on ensisijaisesti vastuussa aluksen turvallisesta navigoinnista ja kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyn yleissopimuksen (SopS 30/1977, Meriteiden säännöt) noudattamisesta.

9 § Tähystys

Asianmukaista tähystystä on pidettävä kaiken aikaa Meriteiden sääntöjen 5 säännön mukaisesti. Tähystyksen tarkoituksena on:

1) pitää yllä jatkuvaa valmiutta näkö- ja kuulohavaintojen avulla sekä kaikin muin käytettävissä olevin keinoin toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien muutosten varalta;

2) arvioida kokonaistilanne sekä yhteentörmäysvaara, karilleajovaara ja muut merenkululle aiheutuvat vaarat; sekä

3) havaita hädässä olevat alukset tai lentokoneet, haaksirikkoiset, hylyt ja hylkytavara ja muut turvallista navigointia vaarantavat tekijät.

Tähystäjän tulee voida keskittyä asianmukaiseen tähystykseen eikä hän saa vastaanottaa eikä hänelle saa määrätä muita tähystystä häiritseviä tehtäviä.

Tähystäjän ja ruorimiehen tehtävät on pidettävä erillään eikä ruorimies alusta ohjatessaan saa toimia tähystäjänä muilla kuin sellaisilla pienillä aluksilla, joiden ohjauspaikalta on esteetön näkyvyys ympäri näköpiirin ja joilta näkyvyys yölläkään ei ole heikentynyt eivätkä muutkaan esteet haittaa asianmukaista tähystystä. Vahtipäällikkö voi toimia ainoana tähystäjänä päivänvalon aikaan vain, milloin:

1) tilanne on huolellisesti arvioitu ja on täysin varmistuttu siitä, että on turvallista tähystää yksin;

2) kaikki asiaan vaikuttavat tekijät on täysin otettu huomioon, mukaan luettuina ainakin:

3) lisähenkilökuntaa voidaan välittömästi kutsua komentosillalle, kun tilanteen muutos sitä vaatii.

Arvioitaessa sitä, että vahdin kokoonpano on riittävä, jotta voidaan varmistaa asianmukaisen tähystyksen jatkuva pitäminen, päällikön on otettava huomioon vallitsevat olosuhteet. Tähystystä järjestettäessä on otettava huomioon sen lisäksi, mitä tässä luvussa muutoin säädetään, seuraavat seikat:

1) näkyvyys, säätila ja merenkäynti;

2) liikennetiheys ja aluksen liikennöintialueella tapahtuva muu toiminta;

3) tarpeellinen tarkkaavaisuus navigoitaessa liikennejakoalueilla tai niiden läheisyydessä sekä muillakin väyläalueilla;

4) aluksen toiminnan luonteesta aiheutuva lisätyön määrä, välittömän toiminnan vaatimukset ja ennakoitavat ohjailutoimenpiteet;

5) vahtiin osallistuvan laivaväen vahtikelpoisuus;

6) aluksen päällystön ja miehistön ammatillista pätevyyttä koskeva tieto sekä luottamus siihen;

7) jokaisen vahtipäällystöön kuuluvan kokemus sekä hänen perehtyneisyytensä aluksen laitteisiin ja ohjailuominaisuuksiin sekä aluksella vallitseviin toimintatapoihin;

8) toiminnot, jotka tehdään aluksella tiettyyn aikaan, mukaan lukien radioliikenne sekä se, että käytettävissä oleva lisähenkilökunta voidaan kutsua komentosillalle tarpeen vaatiessa;

9) komentosillan välineistön ja säätimien, mukaan lukien hälytysjärjestelmien, toimintavalmius;

10) peräsimen ja potkurin käyttö sekä aluksen ohjailuominaisuudet;

11) aluksen koko ja näkyvyys ohjauspaikalta;

12) komentosillan kokonaissuunnittelu, siinä määrin kuin se voi estää vahdissa olevaa tekemästä näkö- tai kuulohavaintoja ulkopuolisesta tilanteen kehittymisestä; sekä

13) muut kansainvälisesti hyväksytyt standardit, menetelmät tai ohjeet, jotka liittyvät vahdinpidon järjestämiseen ja vahtikelpoisuuteen.

10 § Vahtijärjestelyt

Päätettäessä vahdin kokoonpanosta komentosillalla, mukaan lukien pätevät vahdinpitoon osallistuvat miehistön jäsenet, tulee ainakin seuraavat tekijät ottaa huomioon:

1) komentosiltaa ei koskaan saa jättää miehittämättä;

2) säätila, näkyvyys ja onko valoisaa vai pimeää;

3) merenkululle aiheutuvien vaarojen mahdollisuus, mikä vahtipäällikön on tarpeen mukaan otettava huomioon navigointia tehostamalla;

4) sellaisten navigoinnin apuvälineiden, kuten tutkan tai muiden elektronisten paikanmäärityslaitteiden käyttö ja toimintakunto sekä mitkä tahansa muut aluksen turvalliseen navigointiin vaikuttavat laitteet;

5) onko alus varustettu automaattiohjauksella;

6) onko radiotehtäviä suoritettavana;

7) komentosillalla olevien miehittämättömän konehuoneen ohjauslaitteet, hälyttimet ja ilmaisimet, niiden käyttö ja rajoitukset; sekä

8) mitkä tahansa muut epätavalliset komentosiltavahtiin kohdistuvat vaatimukset, jotka saattavat johtua erikoisista toimintaolosuhteista.

11 § Vahdinvaihto

Vahtipäällikkö ei saa luovuttaa vahtia toiselle, jos on syytä uskoa, että tämä ei kykene suorittamaan vahdinpitotehtäviä tehokkaasti. Tällaisessa tapauksessa asiasta tulee ilmoittaa päällikölle.

Vahdin vastaanottavan vahtipäällikön tulee varmistaa, että vaihtomiehistö on täysin kykenevä hoitamaan tehtävänsä ja että heidän silmänsä ovat sopeutuneet hämärään. Vaihtomiehistö ei saa ottaa vahtia vastaan ennen kuin heidän silmänsä ovat täysin sopeutuneet valaistusolosuhteisiin.

Ennen vahdinvaihtoa vahtiin tulevan vahtipäällikön on selvitettävä aluksen merkinnänpidon mukainen tai havaittu sijainti ja varmistettava aiottu kulkureitti, suunta ja nopeus sekä tarkistettava miehittämättömän konehuoneen valvonta- ja ohjailulaitteiden toiminta. Vahtipäällikön tulee lisäksi ottaa huomioon kaikki vahtinsa aikana odotettavissa olevat merenkululliset vaaratekijät.

Vahdin vastaanottavan vahtipäällikön on henkilökohtaisesti varmistettava seuraavat seikat:

1) päällikön antamat pysyväismääräykset ja muut erityisohjeet, jotka liittyvät aluksen ohjailuun;

2) aluksen sijainti, suunta, nopeus ja syväys;

3) sillä hetkellä vallitseva ja ennustettavissa oleva vuorovesi, virrat, säätila, näkyvyys ja näiden tekijöiden vaikutus aluksen suuntaan ja nopeuteen;

4) pääkoneiden käytön ohjailu ja valvonta, silloin kun pääkoneet ovat komentosiltavalvonnassa; sekä

5) aluksen turvalliseen navigointiin vaikuttavat tekijät ottaen huomioon ainakin seuraavat seikat:

Jos vahtipäällikön pitäisi tulla vapautetuksi vahdista juuri kun suoritetaan ohjausliikettä tai muuta vaaran välttämiseksi tehtävää toimenpidettä, vahdinvaihtoa on lykättävä siihen asti kunnes toimenpide on saatettu päätökseen.

12 § Komentosiltavahdin pito

Vahtipäällikön tulee:

1) pitää vahtia komentosillalla;

2) olla missään tapauksessa jättämättä komentosiltaa, ennen kuin hänet on asianmukaisesti vapautettu vahdista;

3) olla jatkuvasti vastuussa aluksen turvallisesta navigoinnista huolimatta aluksen päällikön läsnäolosta komentosillalla, kunnes päällikkö nimenomaisesti ilmoittaa ottavansa vastuun itselleen ja molemmat ovat ymmärtäneet tämän; sekä

4) ilmoittaa päällikölle heti ollessaan epävarma siitä, mitä turvallisuuden varmistamiseksi pitäisi tehdä.

Vahdin aikana tulee aluksen ohjattu suunta, sijainti ja nopeus tarkistaa riittävän lyhyin väliajoin tarkoitukseen sopivilla navigointilaitteilla sen varmistamiseksi, että alus kulkee suunnitellun kurssin mukaisesti.

Vahtipäällikön tulee tarkoin tuntea aluksen turvallisuus- ja navigointilaitteiden sijainti ja toiminta. Hänen tulee myös tuntea ja ottaa huomioon näiden laitteiden toimintarajoitukset.

Komentosiltavahdissa olevalle vahtipäällikölle ei saa antaa eikä hän saa suorittaa sellaisia tehtäviä, jotka saattavat häiritä aluksen turvallista navigointia ja vahdin pitoa.

Vahtipäällikön tulee mahdollisimman tehokkaasti käyttää kaikkia käytettävissään olevia navigointilaitteita.

Käyttäessään tutkaa vahtipäällikön tulee muistaa ehdottomasti aina noudattaa niitä tutkan käyttöä koskevia määräyksiä, jotka sisältyvät voimassaoleviin Meriteiden sääntöihin.

Tarvittaessa vahtipäällikön tulee epäröimättä käyttää peräsintä, koneita ja äänimerkinantolaitteita. Mikäli mahdollista, on kuitenkin annettava ajoissa ennakkoilmoitus aiotusta koneen käyntinopeuden muutoksesta tai käytettävä tehokkaasti komentosillalla olevia miehittämättömän konehuoneen koneiston ohjailulaitteita niiden käytöstä annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vahtipäällikön on tunnettava aluksensa ohjailuominaisuudet, varsinkin sen pysäytysmatka, ja otettava huomioon, että muilla aluksilla saattaa olla toisenlaiset ohjailuominaisuudet.

Vahdin aikana tulee tehdä asianmukaiset päiväkirjamerkinnät aluksen kulusta ja muusta navigointiin liittyvästä toiminnasta.

Vahtipäällikön tulee varmistaa, että asianmukaista tähystystä pidetään. Aluksessa, jossa on erillinen karttahuone, vahtipäällikkö voi tarvittaessa käydä karttahuoneessa ja viipyä siellä lyhyen ajan suorittaakseen tarpeelliset navigointiin liittyvät tehtävät, mutta hänen on ensin varmistettava aluksen turvallinen kulku ja asianmukaisen tähystyksen pitäminen.

Aluksen navigointilaitteiden käyttötestejä on suoritettava merellä niin usein kuin mahdollista ja olosuhteet sen sallivat, erityisesti ennen odotettavissa olevia navigointiin vaikuttavia vaarallisia tilanteita. Nämä testit on kirjattava aina kun se on mahdollista. Testejä tulee myös suorittaa ennen satamaan saapumista ja sieltä lähtöä.

Vahtipäällikön on säännöllisesti tarkistettava, että:

1) alusta ohjaava henkilö tai autopilotti ohjaa oikeaa suuntaa;

2) pääkompassin virhe määritellään vähintään kerran vahdin aikana ja mikäli mahdollista aina suurehkon kurssinmuutoksen jälkeen; pääkompassia ja hyrräkompasseja verrataan usein ja tytärkompassit synkronisoidaan emäkompassin kanssa;

3) automaattiohjauslaitetta kokeillaan käsikäyttöisesti vähintään kerran vahdin aikana;

4) merenkulku- ja merkkivalot sekä muut navigointilaitteet toimivat asianmukaisesti;

5) radiolaitteet toimivat asianmukaisesti tämän päätöksen 28 §:n mukaisesti; sekä

6) miehittämättömän konehuoneen koneiston ohjauslaitteet, hälyttimet ja ilmaisimet toimivat asianmukaisesti.

Vahtipäällikön tulee muistaa, että on välttämätöntä aina noudattaa ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 11/1981, Solas-yleissopimus) voimassa olevia vaatimuksia. Vahtipäällikön tulee ottaa huomioon:

1) ruorimiehen ja käsiohjauksen käytön tarpeellisuus hyvissä ajoin siten, että mahdollinen vaaratilanne voidaan välttää turvallisesti; ja

2) että alusta ohjattaessa automaattiohjauksella tilanne ei kehity vaarallisesti sellaiseksi, että vahtipäällikkö on komentosillalla yksin ja joutuu hätätilanteen vaatimien toimenpiteiden johdosta keskeyttämään tähystyksen pidon.

Vahtipäällikön tulee perusteellisesti tuntea aluksen kaikkien elektronisten navigointilaitteiden käyttö. Hänen tulee olla erityisesti perehtynyt näiden laitteden ominaisuuksiin ja rajoituksiin. Hänen tulee käyttää niitä tarvittaessa sekä muistaa myös kaikuluotaimen käyttö navigoinnissa.

Vahtipäällikön tulee käyttää tutkaa, kun näkyvyys on rajoitettu tai kun näkyvyyden odotetaan muuttuvan rajoitetuksi sekä aina, kun alus kulkee vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, ottaen kuitenkin huomioon tutkan rajoitukset.

Vahtipäällikön on varmistettava, että käytettyjä näyttöalueita muutetaan riittävän usein siten, että kaiut huomataan mahdollisimman varhain. On muistettava, että vähäiset tai heikot kaiut voivat jäädä huomaamatta.

Tutkaa käytettäessä vahtipäällikön on valittava sopiva näyttöalue ja tarkkailtava näyttöä huolellisesti sekä varmistettava, että tutkamerkinnänpito ja järjestelmällinen tilanteen arviointi aloitetaan tarpeeksi ajoissa.

Vahtipäällikön on viipymättä ilmoitettava päällikölle:

1) jos näkyvyys on huono tai huonoa näkyvyyttä on odotettavissa;

2) jos liikenneolosuhteet tai toisten alusten liikkeet aiheuttavat epävarmuutta;

3) jos aluksen suunnan pitämisessä esiintyy ongelmia;

4) kun hän ei onnistu havaitsemaan maata, merimerkkiä tai saamaan luotaushavintoa odotettuna ajankohtana;

5) jos odottamatta havaitaan maa- tai merimerkki tai luotaustuloksissa tapahtuu muutos;

6) jos ilmenee vikaa pääkoneessa, potkurikoneiston kauko-ohjauksessa, peräsinkoneessa tai jossakin tärkeässä navigointilaitteessa, hälyttimessä tai ilmaisimessa;

7) jos radiolaitteissa ilmenee vikaa;

8) jos vahtipäällikkö epäilee kovan merenkäynnin aiheuttavan mahdollisesti vahinkoja;

9) jos alus kohtaa merenkulullisen vaaran, kuten jäätä tai ajelehtivan hylyn; sekä

10) missä tahansa muussa hätätilanteessa tai epäröidessään vähänkin.

Huolimatta edellisen momentin 1–10 kohtien mukaisesta velvollisuudesta tehdä ilmoitus aluksen päällikölle, vahtipäällikkö ei saa epäröidä ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin aluksen turvallisuuden varmistamiseksi, milloin olosuhteet niin vaativat.

Vahtipäällikön on annettava vahtihenkilöstölle kaikki tarpeelliset ohjeet ja tiedot varmistaakseen turvallinen vahdinpito, varsinkin asianmukainen tähystys.

13 § Vahdinpito selkeällä säällä

Vahtipäällikön on säännöllisin väliajoin suunnittava läheisyydessä olevia aluksia, jotta mahdollinen yhteentörmäämisen vaara voitaisiin havaita ajoissa. Hänen tulee myös muistaa, että sellainen vaara voi joskus olla olemassa silloinkin, kun havaittu suuntiman muutos on huomattava, erityisesti lähestyttäessä hyvin suurta alusta tai hinausta tai lähestyttäessä alusta lyhyellä etäisyydellä. Vahtipäällikön on myös ajoissa ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin soveltuvin osin Meriteiden sääntöjen mukaisesti ja sen jälkeen hänen tulee tarkistaa, että tehdyillä toimenpiteillä on toivottu vaikutus.

Selkeällä säällä vahtipäällikön tulee aina olosuhteiden salliessa harjoitella tutkan käyttöä.

14 § Vahdinpito näkyvyyden ollessa rajoitettu

Kun näkyvyys on rajoitettu tai rajoitettu näkyvyys on odotettavissa, vahtipäällikön tulee ensisijaisesti noudattaa soveltuvin osin Meriteiden sääntöjä. Vahtipäällikön tulee erityisesti kiinnittää huomiota rajoitetun näkyvyyden vallitessa äänimerkkien antamiseen, turvallisella nopeudella kulkemiseen ja koneiden pitämiseen valmiina äkillisten ohjailuliikkeiden varalta. Lisäksi vahtipäällikön on:

1) ilmoitettava asiasta päällikölle;

2) asetettava asianmukainen tähystys;

3) näytettävä merenkulkuvaloja; sekä

4) käytettävä tutkaa.

15 § Vahdinpito pimeään aikaan