Valtioneuvoston asetus maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) nojalla:

1 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) luopumistukilailla maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annettua lakia (612/2006); ja

2) eläkelaitoksella maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006) tarkoitettua Maatalousyrittäjien eläkelaitosta.

2 § Maataloustuotteiden tuotantotoiminta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettujen maataloustuotteiden tuotantotoimintana pidetään myös sienten kasvatusta. Ensimmäisen jalostusasteen toimintana pidetään sellaista toimintaa, jossa jalostettu tuote on markkinoille saatettaessa edelleen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettu maataloustuote ja ainakin osa tuotteisiin käytettävistä raaka-aineista on tuotettu luopujan taikka sitoumuksen antaneen luovutuksensaajan tai yhtiön maatilalla.

Maatalouden harjoittamisena ei pidetä palvelun tuottamista välittömästi tai välillisesti elävän eläimen avulla.

2 a § Ensimmäisen jalostusasteen toiminta maatilalla

Luopumistukilakia sovellettaessa 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi maatalouden harjoittamiseksi katsotaan myös alkutuotannon yhteydessä luopumisen kohteena olevalla tilalla harjoitettu ensimmäisen jalostusasteen toiminta, joka koskee:

1) maataloustuotteen puhdistusta, vastaavaa muuta kauppakunnostusta, pakastusta, kuivaamista ja pakkaamista;

2) lihan ja viljellyn kalan paloittelua, kuivaamista, savustamista, palvaamista sekä muiden eläimestä saatavien syötävien osien vastaavaa käsittelyä;

3) perunoiden, juuresten ja vihannesten paloittelua;

4) marjojen, hedelmien ja vihannesten sellaista säilömistä, jossa säilöttävä aines ei muuta luonnettaan eikä säilöntään käytetä lisättyjä aineita.;

5) viljan käsittelyä jauhoksi, maltaiksi tai tärkkelykseksi;

6) kerman, piimän, maustamattoman jogurtin ja voin valmistusta maidosta;

7) lämpöenergian tuottamiseen tarkoitettujen tuotteiden valmistamista energiantuotantoon viljellyistä muista kasveista kuin puista;

Maatalouden harjoittamisena 1 momentissa tarkoitettua toimintaa pidetään vain, jos sen tarkoituksena on ensimyynti jälleenmyyjille tai jatkojalostajille alkutuottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten. Alkutuottajan suorittamaa tuotteen myyntiä loppukäyttäjälle ei pidetä maatalouden harjoittamisena, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa.

3 § Maatilaa koskevat edellytykset

Luopumistuen saamisen estävänä luopumistukilain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuna luovutuksena ei pidetä:

1) luovutusta, jonka luopuja osoittaa johtuneen pakottavista taloudellisista vaikeuksista ja jota ilman luopujan mahdollisuus jatkaa maatalouden harjoittamista olisi selvästi vaarantunut;

2) luovutusta luopumistukilain 15 §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle tai 18–21 §:ssä tarkoitetulle yhtiölle, jos luopuminen toteutetaan luovuttamalla loput maatilan peltomaasta samalle luovutuksensaajalle tai yhtiölle;

3) luovutusta, joka on parantanut alueen muiden maatalousyrittäjien mahdollisuuksia harjoittaa maataloutta ja jonka perusteella luopumistuen saaminen luovutuksen tapahtuessa olisi ollut mahdollista luovutuksensaajan maatilan ja luovutetun alueen välisen etäisyyden osalta;

4) luovutusta kunnalle tai valtiolle muuhun tarkoitukseen kuin tonttimaaksi silloin, kun kunnalla tai valtiolla olisi etuosto-oikeuslain (608/1977), luonnonsuojelulain (1096/1996), maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tai maantielain (503/2005) nojalla ollut oikeus lunastaa luovutettu alue;

5) luovutusta elinvoimakeskukselle tai maanmittauslaitokselle uusjaon tultua kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 68 §:ssä tarkoitetuin tavoin vireille;

6) sellaisia vähäisiä luovutuksia muihin tarkoituksiin, jotka käsittävät enintään kymmenen prosenttia luopujan maatilan peltomaasta ennen luovutusta tai, jos tämä on vähemmän kuin kaksi hehtaaria, enintään kaksi hehtaaria peltomaata.

4 § Sukupolvenvaihdosjatkajan ammatillinen pätevyys

Luopumistukilain 15 §:ssä tarkoitetulla luovutuksensaajalla katsotaan olevan riittävä ammatillinen pätevyys maatalouden harjoittamiseen, jos hänellä on tuotantosuuntaan soveltuva vähintään toisen asteen ammatillinen luonnonvara-alan koulutus tai muu vastaava koulutus.

Riittävänä pidetään myös vähintään kolmen vuoden työkokemusta maatalouden harjoittamisesta, jos luovutuksensaajalla on sen lisäksi:

1) vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus alalta, joka on tilan tai porotalousyrityksen toiminta huomioon ottaen tarkoituksenmukaista; ja

2) 1 kohtaan sisältyvistä opintoviikkoista tai opintopisteistä vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopistettä taloudellista koulutusta.

Jos koulutukseen sisältyy sekä opintoviikkoja että opintopisteitä, yhden opintoviikon katsotaan vastaavan 1,5 opintopistettä. Koulutusvaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa myös oppisopimuskoulutuksella tai näyttötutkinnolla.

Työkokemukseksi luetaan maatalouden harjoittaminen omaan tai yhteiseen lukuun, osakeyhtiön lukuun, perheenjäsenenä taikka maataloustyöntekijänä.

Luopumistukilain 15 §:n 2 momentissa tarkoitetun sitoumuksen antaneen luovutuksensaajan on toimitettava eläkelaitokselle selvitys ammattitaitoa koskevan ehdon täyttymisestä.

5 § Elinkeinosuunnitelma

Maatilan taloudellista elinkelpoisuutta osoitettaessa tulee ottaa erityisesti huomioon tilan toiminnan kannattavuus, jatkuvuus, yrityksen taloudellinen asema ja maksuvalmius sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet.

Luopumistukilain 15 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun elinkeinosuunnitelman on sisällettävä viittä luopumista seuraavaa kalenterivuotta koskeva laskelma yrityksen kannattavuudesta ja maksuvalmiudesta sekä selvitys yritystoiminnan jatkuvuudesta, yrityksen taloudellisesta asemasta sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuuksista. Laskelmat ja selvitykset on eriteltävä vuosittain ja niiden on osoitettava kultakin viideltä vuodelta saatava yritys- ja maataloustulo. Elinkeinosuunnitelman on myös sisällettävä kuvaus maatilan yritystoiminnasta luopumisen tapahtuessa.

Laskelmat ja selvitykset on laadittava luopumistuen hakemista edeltäneiden kahden kalenterivuoden kirjanpitotietojen tai muun luotettavaksi katsottavan selvityksen perusteella. Vastaavalla tavalla on meneteltävä myös, jos luovutuksensaaja muuttaa tilan tuotantosuuntaa tai muulla tavoin vaikuttaa tilan elinkelpoisuuteen. Laskelmaan on liitettävä asiakirjat, joista laskelman perusteena olevat keskeiset tiedot käyvät ilmi.

Elinkeinosuunnitelmassa tai siihen liittyen hakemuksessa tai sen liitteessä on esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan todeta että luopumisen kohteena oleva maatila tai luovutuksensaajalle luopumisessa muodostuva maatila ei ole vaikeuksissa oleva yritys. Vaikeuksissa olevalla yrityksellä tarkoitetaan Euroopan komission suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01) tarkoitettua vaikeuksissa olevaa yritystä. Elinkeinosuunnitelmaan tai siihen liittyen hakemukseen tai sen liitteeseen on myös sisällytettävä vakuutus siitä, että luopumisen osapuolet eivät ole jättäneet noudattamatta maatilan yritystoimintaan saatuun valtiontukeen kohdistuvaa Euroopan komission laittoman valtiontuen takaisinperintää koskevaa päätöstä.

Jos luovutuksensaaja on antanut luopumistukilain 15 §:n 2 momentissa tarkoitetun sitoumuksen taloudellisen elinkelpoisuuden täyttymisestä säädetyssä määräajassa, luovutuksensaajan on esitettävä suunnitelma toimenpiteiksi, jotka toteuttamalla maatilan taloudellinen elinkelpoisuus saavutetaan määräajassa, ja 2 momentissa tarkoitettu suunniteltujen toimenpiteiden perusteella laadittu laskelma. Selvitys toimenpiteiden toteuttamisesta on toimitettava eläkelaitokselle.

6 § Yritystoiminnan tulo

Maatilan yritystoiminnan tulolla tarkoitetaan maataloustuloa, luovutuksensaajan harjoittamasta maatilan liitännäistoiminnasta saatavaa yrittäjätuloa sekä metsätaloustuloa, jonka perusteena käytetään metsän kestävää hakkuumäärää vastaavaa tuloa. Maataloustulo lasketaan vähentämällä maataloudesta saatavista tuotoista maatalouteen kohdistuvat muuttuvat ja kiinteät kulut, poistot sekä velkojen korot. Maatilan liitännäistoiminnasta saatava yrittäjätulo lasketaan maataloustuloa vastaavalla tavalla. Maatalouteen kohdistuvien poistojen määräksi katsotaan kuitenkin aina vähintään 5 000 euroa vuodessa. Vähimmäispoiston määrään ei vaikuta luovutuksensaajien lukumäärä silloinkaan, kun maatila luovutetaan yhdessä viljeltäväksi.

Maatilan liitännäistoiminnalla tarkoitetaan maatilalla tai siltä käsin harjoitettua sellaista muuta pienimuotoista yritystoimintaa kuin maa- tai metsätaloutta, jonka työvoiman muodostavat pääosin luovutuksensaaja ja hänen perheenjäsenensä.

Jos luopumisen kohteena olevalla maatilalla yritystoimintaa harjoittaa luopumisen jälkeen luopumistukilain 18–21 §:ssä tarkoitettu yhtiö, maatilan yritystoiminnan tulolla tarkoitetaan yhtiön harjoittamasta 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta toiminnasta saatua vastaavaa tuloa. Jos yhtiö harjoittaa myös muuta yritystoimintaa, yhtiön on voitava laskentatoimensa avulla osoittaa 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen.

7 § Maatilan taloudellisen elinkelpoisuutta koskevan sitoumuksen täyttymisen osoittaminen

Jos maatila ei ole ollut luopumisen tapahtuessa elinkelpoinen, 5 §:n 4 momentissa tarkoitettuun selvitykseen on liitettävä todistukset hankitusta koulutuksesta, kuitti tai rakentamisen lopputarkastuksen toteuttajan selvitys taikka muu vastaava selvitys toteutetuista investoinneista tai, jos elinkelpoisuuden saavuttaminen on toteutettu muulla tavoin, vastaava todiste toteutetusta toimenpiteestä.

8 § Maatalouden harjoittamista maatilalla koskevat vaatimukset

Luovutuksensaajan katsotaan täyttävän luopumistukilain 15 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset, jos luopumisen kohteena olevan maatilan perusteella on luopumista edeltäneenä vuonna maksettu luopujalle tai luopumisen jälkeen luovutuksensaajalle tai jos luovutuksensaaja on ilmoittanut hakevansa tilan tuotantosuunnan mukaista Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 11 §:n mukaista perustukea. Jollei kummallekaan ole maksettu mainittua tukea tai jos luopumistuen hakemista koskevien asiakirjojen perusteella tai muuten eläkelaitoksen tai luopumistukilain 63 tai 64 §:ssä tarkoitetun viranomaisen tietoon on tullut seikkoja, joiden perusteella edellytysten täyttyminen on selvitettävä erikseen, eläkelaitokselle on toimitettava elinvoimakeskuksen tilalla toteuttamaan tarkastukseen perustuva selvitys maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 25 §:ssä tarkoitettua valvontaa vastaavasta tarkastuksesta.

Luopumistukea haettaessa luopujan tai luopumisen tapahduttua sitoumuksen antajan on toimitettava eläkelaitokselle tai tietoa pyytäneelle viranomaiselle selvitys edellytyksen täyttymisestä.

Jollei maatila luopumishetkellä täytä ympäristöön, hygieniaan ja eläinten hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia, luovutuksensaajan on esitettävä suunnitelma toimenpiteiksi, joiden avulla edellä tarkoitetut vähimmäisvaatimukset täyttyvät viimeistään luopumishetkeä seuraavien kolmen vuoden aikana. Jos kysymys kuitenkin on eläinsuojelulain (247/1996) tai sen nojalla annettujen säädösten tai määräysten noudattamisesta, määräajan saa antaa ainoastaan sanotun lainsäädännön määräysten mukaisesti. Selvitys ehtojen täyttymisestä on toimitettava eläkelaitokselle

Edellä 3 momentissa tarkoitettua edellytystä ei ole täytetty, jos on ilmeistä, ettei luovutuksensaajan maatila määräajassakaan luovutuksensaajan esittämien toimenpiteiden perusteella täytä 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä.

8 a § Lisäalueen etäisyys

Luovutettavan lisäalueen etäisyys luovutuksensaajan talouskeskuksesta ei saa ylittää 20 kilometriä. Luovutettavan lisäalueen etäisyys voi kuitenkin olla enintään 30 kilometriä, jos:

1) lisäalue rajoittuu luovutuksensaajan maatilan peltoalueeseen; tai

2) luovutuksensaajan maatilan pelloista olennainen osa on enintään 3 kilometrin etäisyydellä lisäalueesta.

Etäisyys talouskeskuksesta tai peltoalueelta luovutettavalle lisäalueelle lasketaan maatalouskoneella kulkukelpoista tietä pitkin.

9 § Tulot maataloudesta maatilaa jaettaessa tai luovutettaessa maatila erikseen viljeltäväksi

Jaettaessa maatila, jolta maatilalla harjoitettavasta maataloudesta saatava tulo ylittää 50 000 euroa, jaettavan maatilan maataloudesta saatavaa tuloa laskettaessa katsotaan maatalouteen kohdistuvien poistojen määräksi aina vähintään 10 000 euroa vuodessa ja sellaisten muodostuvien maatilojen vastaavaa tuloa laskettaessa 5 000 euroa vuodessa 25 000 euron maatilalla harjoitettavasta maataloudesta saatavaa tuloa kohden, joilla toteutetaan tai on tarkoitus toteuttaa luopuminen luopumistuen avulla.

Toteutettaessa maatilalla sukupolvenvaihdos siten, että maatila luovutetaan yhtä useammalle luovutuksensaajalle erikseen viljeltäväksi, luopumistukilain 24 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu maatilalla harjoitettavasta maataloudesta saatavan tulon vähimmäismäärä kunkin erikseen luovutettavan maatilan osalta lasketaan siten kuin 6 §:ssä säädetään, jolloin maatalouteen kohdistuvien poistojen määräksi katsotaan aina vähintään 5 000 euroa vuodessa.

10 § Peltoalueen pidätys

Luopumisen kohteena olevasta maatilasta voidaan pidättää kahta hehtaaria suurempi peltoalue, jos alue on alle kolme hehtaaria ja

1) luopumisen kohteena olevaan kiinteistörekisteriyksikköön kuuluu erillinen palsta, jonka luovuttaminen luovutuksensaajalle sen sijainnin, muodon tai viljelyominaisuuksien vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista;

2) pidätettävällä alueella on luontaiset rajat;

3) pidätettävä alue on osa perinnemaisemaa eikä luovutuksensaajan hallinnassa lisäisi olennaisesti luovutuksensaajan maatilan elinkelpoisuutta;

4) pidätettävä alue ei sovellu luovutuksensaajan harjoittamaan tuotantoon alueen sijainnin, muodon tai viljelyominaisuuksien vuoksi; tai

5) pidätettävän alueen käyttötarkoitukseksi on vahvistetussa yleiskaavassa osoitettu muu kuin maatalous.

11 § Keskeytetyn luopumistuen maksun aloittaminen uudelleen

Luopumistukilain 45 §:n nojalla keskeytettyä luopumistukea ryhdytään tuensaajan ilmoituksesta maksamaan uudelleen siitä ajankohdasta, josta alkaa tuensaajan oikeus saada tukea. Tukea ei kuitenkaan makseta takautuvasti pidemmältä ajalta kuin luopumistukilain 45 §:ssä säädetään.

Jos keskeyttämisen syynä on ollut luopumistukilain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetut ansiotulot, ilmoituksessa on annettava selvitys siitä, että ansiotulot jäävät luopumistukilain 14 §:ssä tarkoitettuja tuloja pienemmiksi. Jos keskeyttäminen on johtunut luopumistukilain 45 §:n 3 momentissa tarkoitetusta syystä, ilmoituksessa on annettava selvitys siitä, että pääasiallinen vastuu maatalouden harjoittamisesta on muulla kuin tuensaajalla.

12 § Ennakoiden vahvistaminen ja suorittaminen

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuosina 2007–2018 tapahtuneista luopumisista eläkelaitokselle aiheutuvien kustannusten ennakon seuraavaa kalenterivuotta varten viimeistään kunkin vuoden marraskuun 25 päivänä eläkelaitoksen esittämien toteutuneiden kustannusten ja seuraavaa vuotta koskevan menoarvion perusteella. Ennakon vahvistamista seuraavana vuonna viimeistään kesäkuun 25 päivänä ministeriö vahvistaa luopumistukilain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetun luopumistuesta aiheutuneiden kustannusten lopullisen määrän edelliseltä kalenterivuodelta ja samalla tarkistaa jälkimmäistä vuosipuoliskoa koskevien ennakkoerien määrät. Lisäksi ministeriö tarkistaa joulukuulta suoritettavan ennakkoerän määrän viimeistään kunkin vuoden marraskuun 25 päivänä.

Ennakko suoritetaan 12 yhtä suurena kuukausittaisena eränä. Ennakkoa 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tarkistettaessa jaetaan tarkistamista edeltäneeseen aikaan kohdistuva korotus tai vähennys tasan jäljellä oleville ennakkoerille. Ennakon on oltava eläkelaitoksen käytettävissä kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.

Maksetun ennakon ja samalle vuodelle valtion maksettavaksi vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon määrän vahvistamista seuraavan ennakkoerän maksamisen yhteydessä.

Jos kuitenkin joulukuun ennakkoerää 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tarkistettaessa ilmenee, että ennakkona on jo ennen tarkistusta suoritettu enemmän kuin valtion maksettavaksi koko vuoden kustannuksiksi arvioitu määrä, on maksetun ennakon ja valtion maksettavaksi arvioidun määrän erotus palautettava valtiolle tarkistusta seuraavan kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä noudattaen, mitä 2 momentissa säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisestä syystä eläkelaitoksen esityksestä maksaa ennakkoa 2 momentista poiketen, jos eläkelaitoksen valmius maksaa luopumistukilaissa tarkoitetut etuudet muutoin vaarantuisi.

13 § Selvitys ennakoiden maksamista varten

Eläkelaitoksen on toimitettava 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä varten maa- ja metsätalousministeriölle tämän määräämä selvitys toimenpidettä edeltävän kuukauden 20 päivään mennessä.

13 a § Korvattavat hoitokulut

Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle korvataan seuraavat luopumistukijärjestelmän toimeenpanosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset:

1) henkilöstökustannukset siltä osin kuin kysymys on luopumistukien hakemiseen, myöntämiseen, maksamiseen, seurantaan ja takaisinperintään tai pääoma-arvon maksamiseen liittyvistä tehtävistä;

2) luopumistukijärjestelmän hoitamisessa tarpeellisten tietojärjestelmien luomisesta, ylläpitämisestä ja käyttämisestä aiheutuvat henkilöstö- ja hankintakustannukset;

3) kiinteistön hallintaan ja käyttöön liittyvät kustannukset siltä osin, kuin kiinteistöä käytetään 1 kohdassa tarkoitetun henkilöstön työtiloina tai tilan käyttö muuten liittyy olennaisesti luopumistukijärjestelmän toimeenpanoon; ja

4) materiaali-, matka-, koulutus- ja vastaavat kustannukset, jotka välittömästi tai muutoin olennaisesti johtuvat luopumistukijärjestelmän toimeenpanosta.

Korvattavien hoitokulujen määrä voi vuosittain vaihdella, mutta hoitokulujen kohtuullisuus on tarvittaessa osoitettava kululajeittain, jos kulut vuosittain vaihtelevat merkittävästi.

Hoitokulujen kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan kustannuksia verrata maatalousyrittäjien eläkelaitoksen muista vastaavanlaisista tehtävistä aiheutuviin kuluihin sekä tarvittaessa muiden vakuutuslaitosten kuluihin tehtävistä, jotka voidaan rinnastaa luopumistukijärjestelmän toimeenpanosta aiheutuviin tehtäviin.