Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautaeläinten ja sikojen salmonellavalvonnasta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013), rehulain (86/2008) 29 §:n 2 momentin ja 34 §:n 4 momentin, lääkelain (395/1987) 21 h §:n, sellaisena kuin se on laissa 311/2009, sekä eläinten lääkitsemisestä annetun lain (617/1997) 10 §:n 1 momentin nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Tarkoitus ja soveltamisala

Tämän asetuksen tarkoituksena on estää salmonellatartuntojen leviäminen ihmisiin nautaeläinten ja sikojen sekä niistä saatavien elintarvikkeiden välityksellä.

Tässä asetuksessa säädetään:

1) eläintautilain 8 §:n sekä eläinten terveysvalvonnasta ja eläintautien vastustamisesta eläinten keinollisessa lisäämisessä annetun valtioneuvoston asetuksen (838/2013, terveysvalvonta-asetus) 3 §:n nojalla pakolliseen terveysvalvontaan sisältyvästä näytteenotosta ja viranomaisvalvonnasta;

2) toimenpiteistä epäiltäessä tai todettaessa salmonellatartunta nautaeläinten tai sikojen pitopaikassa;

3) salmonellan varalta otettujen näytteiden tutkimisesta ja salmonellatutkimuksia tekevän laboratorion velvollisuudesta toimittaa tietoja; sekä

4) nautaeläimissä ja sioissa esiintyvän salmonellan vastustamiseen tarkoitettujen rokotteiden ja mikrobilääkkeiden käyttökiellosta.

Tässä asetuksessa naudoilla tarkoitetaan muita nautaeläimiä kuin biisoneita ja vesipuhveleita sekä sioilla muita sikoja kuin lemmikkieläimiä ja villisikoja.

2 § Suhde muihin säädöksiin

Tämä asetus on osa salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 5 artiklassa tarkoitettua, naudoissa ja sioissa esiintyvän salmonellan valvontaa varten luotua kansallista valvontaohjelmaa.

Pakolliseen terveysvalvontaan liittyvistä toimijan velvoitteista säädetään myös terveysvalvonta-asetuksessa.

Alkutuotannon toimijan velvollisuudesta pitää kirjaa alkutuotannosta ja siihen liittyvistä toiminnoista sekä ilmoittaa tietoja salmonellaa koskevista näytteenotoista ja tutkimustuloksista teurastamoon taikka maitoa vastaanottavaan laitokseen tai muuhun elintarvikehuoneistoon säädetään elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1368/2011).

Nautojen ja sikojen salmonellaseurannasta teurastamoissa säädetään salmonellavalvonnasta liha-alan laitoksissa annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (134/2012).

3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) salmonellalla kaikkia Salmonella-sukuun kuuluvia bakteereita;

2) uudistuseläimellä lisääntymistarkoituksessa pidettävää eläintä; sekä

3) epidemiologisella yksiköllä nautoja tai sikoja, joilla on keskenään samansuuruinen riski altistua salmonellatartunnalle tai joiden välillä salmonellatartunnan leviäminen on mahdollista henkilöstön, rehunjakelun, laitteiden tai välineiden välityksellä taikka muiden pitopaikassa noudatettavien menettelytapojen vuoksi.

4 § Rokotteiden ja mikrobilääkkeiden käyttö

Rokotteita ei saa käyttää naudoissa ja sioissa esiintyvien salmonellatartuntojen ennaltaehkäisyyn.

Mikrobilääkkeitä ei saa käyttää naudoissa ja sioissa esiintyvien salmonellatartuntojen ennaltaehkäisyyn, hävittämiseen tai hoitamiseen. Jos eläimiä on muista syistä lääkitty mikrobilääkkeellä, salmonellan toteamiseksi tehtävä näytteenotto, kliinisiä epäilyjä lukuun ottamatta, voidaan tehdä vasta lääkkeen varoajan tai tutkimustulokseen vaikuttavan ajan päätyttyä.

2 luku. Näytteiden toimittaminen laboratorioon ja tutkiminen

5 § Näytteiden toimittaminen laboratorioon

Näytteiden säilyttämisessä ja toimittamisessa laboratorioon on noudatettava liitteen 1 kohdan 1 vaatimuksia.

Laboratorioon toimitettavien näytteiden mukana on oltava liitteen 1 kohdan 2 mukaiset tiedot.

6 § Näytteiden tutkiminen ja tutkimustuloksen varmistaminen

Näytteiden tutkimusmenetelmänä on rehunäytteitä lukuun ottamatta käytettävä ISO 6579:2002/muutos 1:2007 -menetelmää. Lisäksi 17 §:ssä tarkoitettuja näytteitä tutkittaessa voidaan käyttää vaihtoehtoista menetelmää, jos menetelmä on validoitu EN/ISO 16140 -standardin mukaisesti.

Tutkimuksen suorittaneen laboratorion on välittömästi toimitettava kaikki eristämänsä salmonellakannat ja niihin liittyvät näytteenottotiedot Elintarviketurvallisuusvirastoon tuloksen varmistamista ja tyypitystä varten.

3 luku. Pakolliseen terveysvalvontaan sisältyvä toimijan näytteenotto

7 § Toimijan näytteenotto

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava, että pitopaikassa toteutettava näytteenotto salmonellan tutkimiseksi täyttää vähintään tässä luvussa säädetyt vaatimukset. Näytteenoton teknisessä suorittamisessa ja näytteiden yhdistämisessä on noudatettava liitteen 2 kohdan 1 vaatimuksia.

8 § Näytteenotto uudistuseläimiä luovuttavassa sikojen pitopaikassa

Pitopaikassa on toteutettava näytteenotto vähintään kerran vuodessa. Näytteet on otettava liitteen 2 kohdan 2 mukaisesti.

9 § Näytteenotto raakamaitoa luovuttavassa nautojen pitopaikassa

Pitopaikassa on toteutettava näytteenotto ennen raakamaidon luovuttamisen aloittamista ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa. Vähintään yksi näytteenotto vuodessa on toteutettava heinäkuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Näytteet on otettava liitteen 2 kohdan 3 mukaisesti.

10 § Näytteenotto keinosiemennyssonneja toimittavassa nautojen pitopaikassa

Sonnista, joka lähetetään karanteeniin, jossa sonneja pidetään ennen sonniasemalle toimittamista, on aikaisintaan kuukausi ennen lähetystä otettava yksilökohtainen ulostenäyte, joka tutkitaan laboratoriossa erikseen.

Pitopaikan muista naudoista on otettava näytteet enintään 12 kuukautta ennen sonnin lähettämistä karanteeniin liitteen 2 kohdan 3 mukaisesti.

4 luku. Valvontaviranomaisen suorittama tarkastus pitopaikassa

11 § Terveysvalvontatarkastus

Jos pitopaikasta vastaava toimija ei ole toimittanut kunnaneläinlääkärille terveysvalvonta-asetuksen 7 §:n mukaisia tietoja tai jos kunnaneläinlääkärillä on muuta syytä epäillä, että terveysvalvontaan liittyvien velvoitteiden noudattamisessa on puutteita, on kunnaneläinlääkärin tehtävä pitopaikassa eläintautilain 8 §:n 2 momentin mukainen tarkastus. Kunnaneläinlääkärin on tarvittaessa toteutettava näytteenotto tarkastuksen yhteydessä. Kunnaneläinlääkärin on tehtävä kustakin tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, jonka jäljennös on luovutettava pitopaikasta vastaavalle toimijalle sekä toimitettava aluehallintovirastoon.

12 § Eläintautiepäilyyn perustuva tarkastus

Eläintautilain 20 §:ssä säädetyn tarkastuskäynnin yhteydessä kunnaneläinlääkärin on otettava näytteitä pitopaikan naudoista tai sioista sekä tuotantoympäristöstä liitteen 2 kohtien 4 ja 5 mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, epäiltäessä salmonellatartuntaa kliinisten oireiden perusteella otetaan ulostenäytteitä vain oireilevista naudoista tai sioista. Enintään viiden eläimen ulostenäytteet voidaan yhdistää yhteisnäytteeksi. Jos kuolleessa naudassa tai siassa epäillään salmonellatartuntaa, on kunnaneläinlääkärin lähetettävä elinnäytteitä tai kokonainen eläin tutkittavaksi Elintarviketurvallisuusvirastoon.

13 § Tarkastus rehun saastumisen takia

Jos pitopaikan rehussa on todettu salmonella tai jos siinä perustellusti epäillään olevan salmonella rehun tuotanto- tai jakeluketjussa todetun salmonellan vuoksi, pitopaikan rehuvarastoista ja rehunjakelulaitteistosta on otettava rehuympäristönäytteitä liitteen 2 kohdan 6 mukaisesti. Elintarviketurvallisuusvirasto vastaa näytteenoton järjestämisestä.

Kunnaneläinlääkärin on lisäksi otettava 12 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla näytteet pitopaikan naudoista tai sioista sekä tuotantoympäristöstä.

5 luku. Taudin leviämisen estämiseksi tehtävä päätös ja taudin hävittämistoimenpiteet

14 § Taudin leviämisen estämiseksi tehtävä päätös

Jos pitopaikan naudassa tai siassa on todettu salmonellatartunta tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläintautilain 23 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla:

1) kielletään nautojen ja sikojen tuominen pitopaikkaan;

2) kielletään nautojen ja sikojen vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta niiden viemistä teurastettaviksi Suomessa sijaitsevaan teurastamoon taikka lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu salmonellan leviämiseen vaaraa;

3) kielletään maidon ja maitotuotteiden vieminen pois pitopaikasta muualle kuin Suomessa sijaitsevaan elintarvikelain (23/2006) tai muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 nojalla hyväksyttyyn laitokseen pastöroitavaksi tai kuumennettavaksi vähintään pastörointia vastaavalla tavalla;

4) kielletään nautojen pastöroimattoman ja kuumentamattoman maidon käyttö pitopaikassa elintarvikkeeksi;

5) velvoitetaan käsittelemään eläinten lantaa ja käytettyjä kuivikkeita siten, että salmonellatartunnan leviäminen niiden välityksellä estyy;

6) velvoitetaan tarvittaessa käsittelemään eläinten tai niiden lannan kanssa kosketuksissa olleita välineitä, koneita ja muita tavaroita sekä piha- ja laidunalueita salmonellatartunnan hävittämiseksi;

7) velvoitetaan huolehtimaan henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta sekä toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien sisään- ja uloskäyntien yhteydessä; sekä

8) velvoitetaan pitämään koirat kytkettyinä, estämään kissojen pääsy eläinsuojiin sekä toteuttamaan tarvittavia haittaeläinten ja hyönteisten hävittämistoimenpiteitä.

Päätöksen kohteena olevasta pitopaikasta teurastettaviksi kuljetettujen eläinten lihan käsittelyä ja merkitsemistä koskevista vaatimuksista säädetään lihantarkastuksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1470/2011) liitteen1 luvun 4 alakohdissa 4.3.1. ja 4.3.3.

15 § Pitopaikan nautojen tai sikojen sekä tuotantoympäristön tutkiminen

Jos päätös taudin leviämisen estämiseksi perustuu yksittäisen eläimen tutkimuksessa todettuun salmonellaan, on kunnaneläinlääkäri määrättävä ottamaan pitopaikan naudoista tai sioista sekä tuotantoympäristöstä näytteitä liitteen 2 kohtien 4 ja 5 mukaisesti.

16 § Päätöstä koskevat poikkeusluvat

Eläintautilain 23 §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 14 §:n 1 momentin 1 ja 3–8 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.

Eläintautilain 23 §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun kieltoon viedä nautoja tai sikoja pois pitopaikasta voidaan myöntää, jos pitopaikassa toteutetaan toimenpiteitä, jotka ovat riittäviä estämään salmonellatartunnan leviäminen eläinten ja kuljetusvälineiden mukana määränpäänä olevaan pitopaikkaan; ja

1) eläimet ovat peräisin erillisestä epidemiologisesta yksiköstä, jossa ei ole todettu salmonellatartuntaa, yksikön eläimet on kertaalleen tutkittu liitteen 2 kohdan 7 mukaisesti ja tuotantoympäristönäytteet liitteen 2 kohdan 8 mukaisesti, ja tutkimusten tulokset ovat olleet kielteiset;

2) eläimet ovat peräisin erillisestä epidemiologisesta yksiköstä ja yksikön eläimet on kahdessa peräkkäisessä liitteen 2 kohdan 7 mukaisessa näytteenotossa todettu kielteisiksi salmonellatartunnan varalta ja tuotantoympäristönäytteet on kertaalleen todettu kielteisiksi liitteen 2 kohdan 8 mukaisessa näytteenotossa; tai

3) eläimet sijoitetaan määränpäänä olevassa pitopaikassa erilliseen osastoon, jossa ei ennestään ole muualta tulleita eläimiä ja josta salmonellatartunnan leviäminen edelleen voidaan estää ja määränpäänä olevassa pitopaikassa on suunnitelma, jolla seurataan näytteenotoin tautitilannetta pitopaikan muissa osastoissa.

Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa määränpäänä olevasta pitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle on osoitettava 14 §:ssä tarkoitettu päätös, jota sovelletaan vain siihen osastoon, johon eläimet siirretään. Siirrot on keskeytettävä, jos salmonellatartunta leviää määränpäänä olevan pitopaikan muihin osastoihin tai edelleen muihin pitopaikkoihin.

17 § Ilmoitus taudin hävittämistoimenpiteistä sekä vastuu eläinten lopettamisesta aihetuvista kustannuksista ja menetyksistä

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on tehtävä eläintautilain 24 §:n 3 momentin mukainen ilmoitus kunnaneläinlääkärille toimenpiteistä taudin hävittämiseksi. Ilmoituksessa on kuvattava toimenpiteet taudin hävittämiseksi sekä toimenpiteet, joilla estetään taudin leviäminen hävittämistoimien aikana. Ilmoituksessa on myös esitettävä, mitä näytteitä pitopaikassa aiotaan ottaa taudin hävittämistoimenpiteiden tehon seuraamiseksi. Jos ilmoitetuissa toimenpiteissä tapahtuu olennaisia muutoksia, niistä on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.

Nautoja ja sikoja ei voida salmonellan hävittämiseksi määrätä lopetettaviksi eläintautilain 27 §:ssä tarkoitetulla viranomaisen päätöksellä.

18 § Taudin leviämisen estämiseksi tehtävän päätöksen voimassaolo

Eläintautilain 23 §:ssä tarkoitettu päätös voidaan kumota, kun 17 §:n mukaisesti ilmoitetut toimenpiteet on toteutettu ja:

1) edellä 14 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdissa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu;

2) tutkimustulokset viranomaisen liitteen 2 kohdan 7 mukaisesti pitopaikan naudoista ja sioista ottamista näytteistä ovat olleet kielteiset kahdessa peräkkäisessä tutkimuksessa;

3) tutkimustulokset viranomaisen liitteen 2 kohdan 8 mukaisesti tuotantoympäristöstä ottamista näytteistä ovat olleet kielteiset; sekä

4) tapauksissa, joissa rehussa tai rehuympäristönäytteissä on todettu salmonellaa, liitteen 2 kohdan 6 mukaisista viranomaisen ottamista rehuympäristönäytteistä on saatu kielteiset tutkimustulokset.

Jos päätöksen perusteena olevaa laboratoriotutkimuksen tulosta epäillään virheelliseksi laboratoriokontaminaation tai muun perustellun syyn takia taikka jos kyseessä on yksittäisen eläimen tutkimuksessa todettu salmonella tai yksittäisessä näytteessä vain tuotantoympäristössä, rehussa tai rehuympäristössä todettu salmonella, päätöksen kumoamiseksi kuitenkin riittää, että 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta ensimmäisestä tutkimuksesta on saatu kielteinen tulos ja että muut 1 momentissa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

19 § Salmonellan toteaminen tai epäily teurastamossa

Poiketen siitä, mitä 14 §:ssä säädetään, eläintautilain 23 §:ssä tarkoitettua päätöstä ei tehdä, jos pitopaikka, jossa salmonellaa epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo.

6 luku. Selvitys salmonellatartunnan alkuperästä ja levinneisyydestä

20 § Näytteenotto pitopaikoissa, joista tauti on voinut tarttua tai joihin se on voinut levitä

Eläintautilain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetut tutkimukset sellaisessa jäljitetyssä pitopaikassa, josta tauti on voinut tarttua tai johon se on voinut levitä, suoritetaan noudattaen tämän asetuksen 12 §:n 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia.

21 § Rehujen salmonellanäytteenotto

Kun pitopaikan naudassa, siassa, tuotantoympäristössä tai rehuympäristössä on todettu salmonellatartunta, nautojen ja sikojen rehusta on otettava näytteitä tartuntalähteen selvittämiseksi, jollei rehujen osuutta tartunnan lähteenä voida varmuudella sulkea pois tai jollei rehua ole jo muutoin todettu tartuntalähteeksi. Aluehallintoviraston on ilmoitettava salmonellatartunnasta Elintarviketurvallisuusvirastolle, joka vastaa näytteenoton järjestämisestä. Rehunäytteet otetaan siilosta, säkistä tai muusta rehujen varastointipaikasta.

Jos 1 momentissa tarkoitetuissa rehunäytteissä todetaan salmonellaa, aluehallintovirasto selvittää yhteistyössä Elintarviketurvallisuusviraston kanssa salmonellan mahdollisen lähteen.

22 § Näytteenotto muista mahdollisista tartuntalähteistä

Kunnaneläinlääkärin on otettava tarvittaessa näytteitä pitopaikan ympäristöstä, pitopaikan muista eläimistä, pitopaikassa käytetyistä kuivikkeista sekä muista mahdollisista tartuntalähteistä.

7 luku. Tiedottaminen ja tietojen toimittaminen

23 § Valvontaviranomaisen tiedottamisvelvollisuus

Valvontaviranomaisen on tiedotettava eläintautilain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi, sekä päätöksen kumoamisesta:

1) teurastamolle, johon pitopaikasta toimitetaan nautoja tai sikoja;

2) laitokselle, johon pitopaikasta toimitetaan maitoa,

3) pitopaikan käyttämälle ammattimaista keinosiementämistä tai alkionsiirtotoimintaa harjoittavalle toimijalle;

4) rehualan toimijalle, joka toimittaa pitopaikkaan rehua; sekä

5) maatalouslomituksen paikallisyksikköön, jos pitopaikassa käytetään lomituspalvelua.

24 § Laboratorion velvollisuus toimittaa tutkimustietoja

Laboratorion on toimitettava kuukausittain Elintarviketurvallisuusvirastolle tiedot salmonellan varalta tutkittujen nautojen ja sikojen näytteiden tutkimusmääristä ja tutkimustuloksista. Lisäksi laboratorion on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä Elintarviketurvallisuusvirastolle yhteenveto, johon sisältyvät tiedot edellisenä vuonna tutkittujen pitopaikkojen lukumäärästä. Tiedot on ryhmiteltävä liitteen 1 kohdan 2 mukaisesti.

25 § Elintarviketurvallisuusviraston velvollisuus toimittaa tutkimustietoja

Elintarviketurvallisuusviraston on toimitettava tiedot nautojen ja sikojen salmonellatutkimuksista ja tuloksista tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/99/EY 9 artiklassa tarkoitettuun raporttiin.

8 luku. Erinäiset säännökset

26 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Tällä asetuksella kumotaan salmonellatartunnan vastustamisesta naudoissa ja sioissa annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (432/2011).

Liite 1

Näytteiden toimittaminen laboratorioon

Näytteiden pakkaamisesta ja lähettämisestä on sovittava erikseen tutkimuksen suorittavan laboratorion kanssa. Näytteet on lähetettävä laboratorioon ensisijaisesti näytteenottopäivänä. Jos tämä ei ole mahdollista, näytteet on säilytettävä jäähdytettyinä ennen lähettämistä. Näytteet voidaan kuljettaa ympäristön lämpötilassa, kunhan vältetään niiden altistuminen korkeille lämpötiloille (yli 25 °C) ja auringonvalolle. Laboratoriossa näytteitä on säilytettävä jäähdytettyinä tutkimukseen saakka. Näytteiden tutkiminen on aloitettava viimeistään 48 tunnin kuluttua niiden vastaanottamisesta ja 96 tunnin kuluttua näytteenotosta.