Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005), jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki, tarkoitetuista räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä, emulsioräjähdysaineen raaka-aineen varastointia räjähteiden siirrettävässä valmistuslaitteistossa sekä räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien erikoistehosteena käyttämistä koskevista turvallisuusvaatimuksista.

2 § Suhde muihin säädöksiin

Räjähteiden valmistuksen yhteydessä tapahtuvaan vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin sovelletaan myös vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (856/2012).

Tämä asetus ei koske räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä rajavartiolaitoksessa ja poliisissa siltä osin kuin siitä säädetään rajavartiolaitoksen ja poliisin räjähdysvaarallisista aineista annetussa asetuksessa (731/1983).

3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) valmistuslaitoksella räjähteiden valmistukseen käytettävää tilaa ja aluetta rakennuksineen, laitteineen ja varusteineen;

2) käsittelylaitoksella tilaa ja aluetta rakennuksineen, joissa räjähteitä käsitellään liittämällä niihin eri komponentteja tai laittamalla muuten käyttökuntoon muualla kuin lopullisella käyttöpaikalla;

3) heitteellä räjähteiden toiminnassa syntyviä vaaraa aiheuttavia korkean liike-energian omaavia kappaleita tai partikkeleita, jotka voivat myös levittää ympäristöön tulipaloja tai aiheuttaa räjähdyksiä;

4) sirpalevaarallisella räjähteellä ihmisille vaarallisia sirpaleita tuottavaa esinettä, joka sisältää yli 0,7 kilogrammaa räjähdettä ja jonka ulkokuori on sirpaloituvaa materiaalia;

5) vaarallisuusluokalla räjähteiden jakoa kuuteen vaarallisuusluokkaan sen mukaisesti, kuinka suuren vaaran räjähde mahdollisessa onnettomuustapauksessa voi aiheuttaa ympäristölle; vaarallisuusluokan määritys tehdään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetussa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä määritellyin menetelmin;

6) yhteensopivuusryhmällä räjähteiden jakoa 13 yhteensopivuusryhmään sen mukaisesti, miten eri räjähdelajeja voidaan pakata tai varastoida toistensa kanssa; räjähteiden yhteensopivuusryhmät on määritelty vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetussa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä.

2 luku. Tuotantolaitoksen sijoitus

4 § Yleiset periaatteet

Sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslain 17 §:ssä säädetään, tuotantolaitoksen sijoituksessa muuhun toimintaan nähden on otettava huomioon:

1) tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvien onnettomuuksien vaikutukset laitoksen ympäristössä;

2) onnettomuuden leviämiseen ja kulkuun vaikuttavat seikat;

3) tuotantolaitoksen käytössä olevat järjestelmät, menetelmät, tekniset tekijät ja laitteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi.

Tuotantolaitoksen rakennukset ja toiminnot on sijoitettava sellaisille etäisyyksille vaaraa aiheuttavista kohteista ja mahdollisessa räjähdyksessä vaaraan joutuvista kohteista, että henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen todennäköisyys jää mahdollisimman pieneksi.

5 § Onnettomuusvaaran huomioon ottaminen sijoituksessa

Tuotantolaitoksen sijoituksessa on otettava huomioon sellaisten tuotantolaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvien räjähdysten vaikutukset, joissa tuotantolaitoksella olevat räjähteet ovat osallisena.

Vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon myös heitteistä ja sirpaleista aiheutuva vaara.

Jos riskiarviointi osoittaa, että jokin muu onnettomuustyyppi kuin räjähdyksen vaara aiheuttaa tarpeen suurempiin suojaetäisyyksiin, on se otettava huomioon sijoituksessa.

6 § Paine-, heite- ja sirpalevaikutusten huomioon ottaminen sijoituksessa

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin ulkopuolisiin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvasta, 5 §:ssä tarkoitetusta onnettomuudesta aiheudu sellaisia paine-, heite- tai sirpalevaikutuksia, että seurauksena voi olla:

1) rakennusten tai rakenteiden sortuminen, tulipalo taikka vaurioita muiden tuotantolaitosten laitteistoihin, varastoihin tai muihin rakenteisiin siinä määrin, että onnettomuus voi laajeta;

2) pysyviä vammoja ihmisille alueella, jolla sijaitsee rakennuksia tai muita kohteita, joissa normaalisti voi olla ihmisiä.

7 § Ympäristövahinkojen vaaran huomioon ottaminen sijoituksessa luontokohteiden ja virkistysalueiden läheisyyteen

Sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslain 18 §:ssä säädetään, tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin luontokohteisiin ja virkistysalueisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena voi olla:

1) alueen suojelutavoitteita vaarantavaa vahinkoa luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla perustetuille luonnonsuojelualueille, Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille tai muille vastaaville luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta keskeisille alueille;

2) virkistyskäyttöön tarkoitettujen maa-alueiden, vesistöjen ja muiden vesialueiden käyttömahdollisuuksien huomattava heikkeneminen.

8 § Yhdyskuntien toiminnan kannalta keskeisten toimintojen ja kohteiden huomioon ottaminen sijoituksessa

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena voi olla:

1) pääliikenneväylien, vesi-, jäte- tai energianhuoltojärjestelmien, teollisuus- ja tuotantolaitosten tai vastaavien yhdyskuntien toiminnan kannalta keskeisten toimintojen huomattava häiriintyminen;

2) kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, rakennelmien tai puistojen taikka vastaavien kohteiden sekä muinaismuistolailla (295/1963) suojeltujen kohteiden vahingoittuminen pysyvästi taikka pitkäaikaisesti.

3 luku. Varaston suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin

9 § Vaarallisuusluokan 1.1 ja 1.5 räjähteiden varaston suojaetäisyydet

Vaarallisuusluokkaan 1.1 ja 1.5 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin lasketaan käyttäen laskentakaavaa (l):

l = k x m 1/3,

jossa l on suojaetäisyys metreinä,

m on räjähteen massa kilogrammoina,

k on kerroin, joka riippuu räjähteen ominaisuuksista sekä suojeltavasta kohteesta.

Laskemisessa käytettävien k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 1.

10 § Vaarallisuusluokan 1.2 ja 1.6 räjähteiden varaston suojaetäisyydet

Vaarallisuusluokkaan 1.2 ja 1.6 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin nähden lasketaan käyttäen kaavaa (2):

l = k x m 1/6,

jossa l on suojaetäisyys metreinä,

m on räjähteen massa kilogrammoina,

k on kerroin, joka riippuu räjähteen luonteesta ja suojeltavasta kohteesta.

Laskemisessa käytettävistä k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 1.

11 § Vaarallisuusluokan 1.3 räjähteiden varaston suojaetäisyydet

Vaarallisuusluokkaan 1.3 kuuluvaa räjähdettä sisältävän varaston suojaetäisyys on 30 prosenttia etäisyydestä, joka saadaan, kun käytetään laskentakaavaa (1) vaarallisuusluokan 1.1 räjähteelle.

12 § Maapeitteisen varaston suojaetäisyydet

Jos varasto on maapeitteinen rakennus, tulee suojaetäisyyksien olla vähintään 60 prosenttia 9–11 §:ssä säädetyillä kaavoilla saadusta etäisyydestä. Varastosuojan oviaukon suunnassa, 60°:n sektorissa, tulee suojaetäisyysvaatimuksen kuitenkin täyttyä kokonaisuudessaan.

Maapeitteisen rakennuksen rakennevaatimuksista säädetään liitteen 3 kohdassa B.

13 § Varaston vähimmäisetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin

Sen estämättä, mitä 9–12 §:ssä säädetään, räjähteiden varastoinnin etäisyyksien ulkopuolisista kohteista on oltava vähintään taulukon 1 mukaiset.

Taulukko 1. Varaston vähimmäisetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin, muut kuin kaupan varastot

Räjähteen vaarallisuusluokka ja määrä (kg)	Kohde ja sen vähimmäisetäisyys
		Asemakaavoitettu alue, yksittäinen asuttu rakennus tai muu rakennus, tehdas tai paikka, jossa ihmisiä oleskelee	Yleinen, muu kuin vähän liikennöity liikenneväylä, rautatie, laivaväylä tai maakaasun paineenvähennysasema tai muu yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön kohde
Vaarallisuusluokka 1.1 ja 1.5	sirpalevaara	300 m	200 m
	ei sirpalevaaraa	100 m	100 m
Vaarallisuusluokka 1.2 ja 1.6	sirpalevaara	300 m	200 m
	ei sirpalevaaraa	100 m	100 m
Vaarallisuusluokka 1.3	100 m	100 m
Vaarallisuusluokka 1.4	määrä 100 - 1000 kg	50 m	50 m
	heitteiden vaara tai määrä yli 1000 kg	100 m	100 m
Vaarallisuusluokan 1.4S räjähteet tai alle 100 kg oleva muu vaarallisuusluokan 1.4 varasto	25 m	25 m

14 § Varaston vähimmäisetäisyyksiin liittyvät muut vaatimukset

Jos samassa varastossa varastoidaan eri vaarallisuusluokkiin kuuluvia räjähteitä, suojaetäisyyttä määritettäessä käytetään räjähteiden yhteenlaskettua määrää. Koko räjähdemäärän katsotaan tällöin kuuluvan siihen vaarallisuusluokkaan, josta yhteenlasketulla määrällä aiheutuu suurin suojaetäisyys.

Vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.2 ja 1.5 kuuluvien räjähteiden varaston on oltava vähintään 100 metrin etäisyydellä yli 30 kilovoltin suurjännitelinjasta ja maakaasuputkesta.

Asemakaavoitetulle alueelle saa räjähdevaraston sijoittaa ainoastaan, jos varaston etäisyys oman tontin rajaan on vähintään taulukon 1 mukainen.

Vain vaarallisuusluokan 1.4S räjähteiden varaston saa sijoittaa varastorakennukseen, jossa on muutakin varastotoimintaa, jos rakennuksessa ei ole muiden toiminnanharjoittajien tiloja. Tilan tulee olla oma vähintään luokan EI-120 palotekninen osasto.

4 luku. Räjähteiden valmistuksen ja käsittelyn suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin

15 § Suojaetäisyydet rakennusten sijoittelussa

Räjähteiden valmistus- ja käsittelylaitoksen rakennusten sekä valmistus- ja käsittelytilojen suojaetäisyydet tuotantolaitoksen ulkopuoliseen toimintaan määritetään vastaavalla tavalla kuin varastojen suojaetäisyydet 9–12 §:n mukaan. Suojaetäisyyksien ulkopuolisista kohteista on oltava vähintään taulukon 2 mukaiset.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske emulsioräjähteiden siirrettävää valmistuslaitteistoa.

Asemakaavoitetulle alueelle saa valmistus- ja käsittelylaitoksen sijoittaa ainoastaan, jos laitoksen etäisyys oman tontin rajaan on vähintään taulukon 2 mukainen.

Alle 10 kilogramman räjähdemäärän osalta etäisyys arvioidaan räjähdyspaineen laskelmilla ja mahdollisten heitteiden aiheuttaman vaaran perusteella.

Taulukko 2. Valmistus- ja käsittelylaitoksen vähimmäisetäisyys ulkopuoliseen kohteeseen, kun räjähteitä on yli 10 kg

Räjähteen määrä	Kohde ja sen vähimmäisetäisyys
	Asemakaavoitettu alue, sairaala, vankeinhoitolaitos, vanhainkoti, lastentarha, koulu tai muu vastaava laitos ja asutustaajama	Yksittäinen asuttu rakennus tai muu rakennus, tehdas tai paikka, jossa ihmisiä oleskelee, ulkopuolisen toimijan laajamittainen vaarallisten kemikaalien tuotantolaitos	Yleinen, muu kuin vähän liikennöity liikenneväylä, rautatie, laivaväylä tai ulkopuolisen toimijan vähäisen toiminnan vaarallisten kemikaalien tuotantolaitos, maakaasun paineenvähennysasema tai muu yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön kohde
1.1, 1.2 tai 1.5 luokan räjähteet 10 - 100 kg	300 m	200 m	200 m
1.1, 1.2 tai 1.5 luokan räjähteitä yli 100 kg tai sirpalevaarallinen räjähde	500 m	300 m	200 m
1.3 tai 1.4 luokan räjähteitä yli 10 kg	200 m	100 m	100 m

16 § Siirrettävän laitteiston säilytys

Emulsioräjähteiden siirrettävä valmistuslaitteisto, jota ei ole tyhjennetty ja puhdistettu raaka-aineista, on säilytettävä käytön ulkopuolella siten, että siitä ei aiheudu vaaraa alueen tai työmaan muulle toiminnalle eikä alueen ulkopuolelle. Puhdistamattoman laitteiston säilytystilan on oltava vähintään 5 metrin etäisyydellä ulkopuolisista kohteista, taukotilasta ja toimistosta.

Siirrettävän laitteiston, jota ei ole tyhjennetty ja puhdistettu raaka-aineista, tulee olla käytön ulkopuolella tilassa, jonne ulkopuolisten pääsy on estetty, jossa laitteiston kemikaalivuodot voidaan havaita ja hallita sekä jossa ei ole muuta toimintaa, joka voisi aiheuttaa vaaraa laitteistolle.

Laitteiston puhdistuksessa syntyvät räjähdejäämät on varastoitava toiminnanharjoittajan tekemien luokitusten edellyttämien varastointivaatimusten mukaisesti. Varastoinnilta edellytettävästä luvasta säädetään erikseen.

5 luku. Kohteiden ja toimintojen sijoitus tuotantolaitoksen alueella

17 § Yleisperiaatteet

Laitteistojen, rakennusten ja rakenteiden sijoituksessa tuotantolaitoksen alueella tulee ottaa huomioon 5 §:ssä tarkoitetuista onnettomuuksista aiheutuvat vaikutukset.

Suunnittelun tavoitteena tulee olla, ettei onnettomuudesta aiheudu:

1) välittömästi toimintaan liittymättömien rakennusten, rakenteiden tai muun materiaalin syttyminen taikka palon leviäminen räjähteiden varastosta, valmistus- tai käsittelyalueelta tai vastaavasta toiseen varastoon, toiselle valmistus- tai käsittelyalueelle tai vastaavaan kohteeseen;

2) henkilökunnan altistuminen lämpösäteilylle tai paine- tai sirpalevaikutuksille taikka heitteiden vaikutuksille siinä määrin, että se estää toimintojen hallitun alasajon tai henkilökunnan pelastautumisen paikalta;

3) rakennusten tai rakenteiden sortumista taikka vaurioita laitteistoihin, varastoihin tai muihin rakenteisiin siinä määrin, että seurauksena voi olla onnettomuuden laajeneminen taikka laitoksen tuotannon hallitun alasajon estyminen.

18 § Turvallisuusvaatimukset tuotantolaitoksen alueella

Tuotantolaitoksen alueella tulee turvallisuudesta huolehtia siten, että:

1) ensisijaisesti räjähteet varastoidaan ja säilytetään varastoalueella, erillään valmistus- ja käsittelytiloista;

2) tuotantolaitoksen siinä osassa, jossa räjähteitä valmistetaan, käsitellään tai varastoidaan, saa valmistaa, varastoida tai käsitellä vain sellaisia aineita tai tuotteita ja sellaiset määrät, jotka ovat toiminnan ja turvallisuuden kannalta perusteltuja;

3) toimintaan liittymättömät syttymislähteet ovat erillään räjähteistä;

4) yhteensopimattomat kemikaalit ovat erillään toisistaan;

5) eriluonteiset räjähteet valmistetaan ja niitä käsitellään erillisissä osastoissaan;

6) tuotanto- ja käsittelytiloissa ja varastoissa ei ole muuta kuin toiminnan kannalta välttämätöntä, toimintaan tarvittavaa materiaalia, josta aiheutuu mahdollisimman pieni palokuorma;

7) onnettomuustilanteissa kriittiset torjuntalaitteet sekä hälytysjärjestelmät ovat käytettävissä;

8) seurauksia rajoitetaan eristämällä vaarallinen työkohde, käyttämällä suojarakenteita, rajoittamalla räjähteiden ja työntekijöiden määrä mahdollisimman pieneksi, estämällä vaarallisten aineiden kasaantuminen sekä käyttämällä kauko-ohjausta;

9) räjähteiden yhteenvarastoinnissa noudatetaan vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten mukaisia yhteenkuormauksen määräyksiä tai riittävää erottelua seuraavasti:

19 § Varastojen välinen etäisyys

Vaarallisuusluokkaan 1.1, 1.3, 1.5 ja 1.6 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyydet muista varastoista määritetään 9 §:ssä säädettyä laskentakaavaa (1) käyttäen. Laskennassa käytettävien k-kertoimen arvoista säädetään liitteessä 2.

Vaarallisuusluokkaan 1.2 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyydet muista varastoista määritetään seurausanalyysin avulla, ottaen huomioon sirpaleiden vaikutus. Etäisyyden tulee olla vähintään 70 prosenttia vaarallisuusluokan 1.1 mukaisesta etäisyydestä.

Vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvan räjähteen varaston suojaetäisyys muun vaarallisuusluokan räjähteiden varastosta tulee olla vähintään 10 metriä.

Jos varastot ovat suojaukseltaan keskenään erilaiset, määritetään suojaetäisyys tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä.

Heitteitä aiheuttavien räjähteiden varaston suojaetäisyyden muista kohteista tulee olla vähintään 50 metriä, ellei voida osoittaa, että heitteet eivät voi aiheuttaa tulipalon vaaraa suojeltavissa kohteissa.

20 § Menettely vähimmäisetäisyyden alittuessa

Jos varastot on sijoitettu 19 §:ssä säädettyä vähimmäisetäisyyttä lähemmäksi toisiaan, lasketaan suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin räjähteiden yhteenlasketun määrän ja vaarallisuusluokitukseltaan suurimman etäisyyden antavan kaavan mukaisesti.

21 § Valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen sisäiset suojaetäisyydet

Valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen alueella olevien rakennusten, välivarastojen ja varastosuojien väliset suojaetäisyydet määritetään 9 §:ssä säädettyä laskentakaavaa (1) käyttäen.

Laskennassa käytettävä k- kertoimen arvo riippuu käytetystä rakennustavasta ja suojarakenteista. Suojaetäisyyksistä säädetään liitteessä 3.

Räjähteiden valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen alueella olevien rakennusten sijoittelussa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää vaikutuslaskelmien avulla määriteltyä suojaetäisyyttä. Etäisyyksissä on lisäksi otettava huomioon mahdollinen sirpalevaikutus.