Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian työjärjestyksestä

Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaisesti

säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku. Yleisiä säännöksiä

1§ Soveltamisala

Valtioneuvoston kanslian organisaatiosta, sisäisestä työnjaosta, johtamisesta, toiminnan järjestämisestä, johtavien virkamiesten tehtävistä sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta on voimassa, sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) ja valtioneuvoston kansliasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (393/2007) säädetään, tämän työjärjestyksen määräykset ja eri säädösten nojalla annetut määräykset ja ohjeet.

Toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, ministeriön kirjanpitoyksikkötehtävistä sekä sisäisestä valvonnasta määrätään ministeriön taloussäännössä.

Sisäisestä tarkastuksesta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

2 Luku. Organisaatio

2 § EU-asioiden osaston tehtävät

EU-asioiden osaston tehtävänä on Euroopan unionissa päätettävien eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen valtioneuvoston EU-sihteeristönä, Euroopan unionin perussopimuksen muuttamista koskevat asiat, näiden asioiden sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevien asioiden yhteensovittaminen, Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat, määrätyt Euroopan unionin toimielimiä koskevat nimitysasiat sekä Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa rikkomusmenettelyissä.

Osastossa on yleisten EU-asioiden yksikkö, EU-politiikkayksikkö, EU-tiedonhallintayksikkö ja EU-tuomioistuinasioiden yksikkö.

3 § Omistajaohjausosaston tehtävät

Omistajaohjausosaston tehtävänä on valtion yleisen omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen valmistelu ja täytäntöönpano, ministeriön alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus sekä eri ministeriöiden omistajaohjauksen käytäntöjen yhteensovittaminen ja ministeriöiden välisen yhteistyön koordinointi.

3 a § Valtioneuvoston viestintäosaston tehtävät

Valtioneuvoston viestintäosasto huolehtii valtioneuvoston ja sen ministeriöiden viestinnän tehtävistä, tukee ministeriöitä viestinnässä ja tuottaa viestinnän yhteisiä palveluita. Lisäksi valtioneuvoston viestintäosasto yhteensovittaa valtioneuvoston ja sen ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen viestintää sekä kehittää ja yhteensovittaa valtionhallinnon viestintää.

Valtioneuvoston viestintäosaston tehtävänä on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden:

1) ulkoinen viestintä sekä kansainvälinen ja EU-asioiden viestintä;

2) yhteisen ajankohtaisviestinnän johtaminen ja yhteensovittaminen;

3) ulkoisen verkkopalvelun, ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustustojen verkkopalvelujen ja muiden viestintäkanavien sisällöllinen suunnittelu ja kehittäminen sekä sisällöntuotanto verkkopalvelussa ja muissa viestintäkanavissa;

4) viestinnän varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, kriisiviestinnän yhteensovittaminen sekä strategisen viestinnän suunnittelu ja yhteensovittaminen;

5) visuaalisten sisältöjen suunnittelu ja toteutus, valokuvaus, videoinnit, audiovisuaaliset viestintäpalvelut ja viestintätapahtumien toteutus;

6) sisäinen viestintä ja työyhteisöviestinnän tuki.

A:lla 201/2026 lisätty 3 a § tulee voimaan 1.7.2026.

4 § Valtioneuvoston viestintäosaston organisaatio

Valtioneuvoston viestintäosastossa on valtioneuvoston viestinnän sisällöt -yksikkö ja valtioneuvoston viestinnän palvelut ja kanavat -yksikkö.

Valtioneuvoston viestinnän -yksikössä on neljä teemaryhmää, joita ovat talous, työllisyys ja ympäristö (teemaryhmä 1), hyvinvointi, demokratia ja osaaminen (teemaryhmä 2), turvallisuus ja ulkopolitiikka (teemaryhmä 3) sekä hallituksen ja valtioneuvoston johtamisen viestintä (teemaryhmä 4). Yksikössä on yksitoista ministeriöviestinnän tiimiä.

Valtioneuvoston viestinnän palvelut ja kanavat -yksikössä on neljä ryhmää, joita ovat verkkopalvelut ja some, visuaalinen viestintä, tapahtumat ja AV-palvelut sekä strateginen viestintä ja varautuminen.

Valtioneuvoston viestintäosaston toimintayksiköistä ja niiden tehtävistä määrätään tarkemmin valtioneuvoston kanslian päätöksellä.

A:lla 201/2026 muutettu 4 § tulee voimaan 1.7.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:

4 § Viestintäosaston tehtävät

Viestintäosaston tehtävänä on pääministerin johdolla tapahtuva valtioneuvoston yhteinen viestintä ja ministeriöiden ulkoisen viestinnän yhteensovittaminen, valtionhallinnon ulkoisen viestinnän yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen, valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen ulkoisen verkkopalvelun sisällöllinen kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä kansalaisviestintä EU-asioissa ja siihen liittyvät valtionavustukset.

4 a § Strategiaosaston tehtävät

Strategiaosaston tehtävänä on pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakointi ja suunnittelu, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ja sen rahoituksen sekä valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittaminen, kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon yhteensovittaminen, hallituksen strategiatyö ja toimintasuunnitelman valmistelu, hallituspolitiikan raportointi sekä toimiminen hallituksen strategiaistunnon ja kansliapäällikkökokouksen sihteeristönä.

Osastossa on yhteiskuntapolitiikan suunnittelu -yksikkö ja hallituspolitiikkayksikkö.

5 § Valtioneuvoston hallintoyksikön tehtävät

Valtioneuvoston hallintoyksikön tehtävänä on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät.

Valtioneuvoston hallintoyksikkö hoitaa lisäksi muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan valtioneuvoston kanslian toimialan tehtävien hoitamiseen ja jotka eivät kuulu jollekin toiselle osastolle tai osastoihin kuulumattomalle yksikölle.

6 § Valtioneuvoston hallintoyksikön organisaatio

Valtioneuvoston hallintoyksikössä on tietotoimiala, tietotuen toimiala, käännös- ja kielitoimiala sekä tila- ja virastopalvelutoimiala.

A:lla 201/2026 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.7.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Valtioneuvoston hallintoyksikössä on tietotoimiala, sisäisen viestinnän ja tietotuen toimiala, käännös- ja kielitoimiala, tila- ja virastopalvelutoimiala sekä kehittämistoiminto.

Tietotoimialalla on tiedonhallintayksikkö, IT-yksikkö, digitaaliset työympäristöt -yksikkö sekä valtioneuvoston tietoturvallisuusryhmä. Tiedonhallintayksikössä on viisi tiedonhallintaryhmää, joita ovat EU-asioiden ja kansainvälisten asioiden ryhmä, tietoaineistojen hallinta ja tiedonohjaus -ryhmä, valtioneuvoston turvakirjaamo sekä kaksi asiakirjahallintaryhmää. IT-yksikössä on kolme ryhmää, joita ovat tietojärjestelmäpalvelut, tietotekniikkapalvelut ja tekniset taustapalvelut.

A:lla 201/2026 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.7.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Tietotoimialalla on tiedonhallintayksikkö, IT-yksikkö ja valtioneuvoston tietoturvallisuusryhmä. Tiedonhallintayksikössä on viisi tiedonhallintaryhmää, joita ovat EU-asioiden ja kansainvälisten asioiden ryhmä, tietoaineistojen hallinta ja tiedonohjaus -ryhmä, valtioneuvoston turvakirjaamo sekä kaksi asiakirjahallintaryhmää. IT-yksikössä on kolme ryhmää, joita ovat tietojärjestelmäpalvelut, tietotekniikkapalvelut ja tekniset taustapalvelut.

Tila- ja virastopalvelutoimialalla on virastopalveluyksikkö, toimitilayksikkö ja kuljetusryhmä. Virastopalveluyksikössä on neljä virastopalveluryhmää ja edustustilaryhmä.

* 4 momentti on kumottu A:lla 15.10.2019/1023. *

Tietotuen toimialalla on tietotuki- ja julkaisuyksikkö.

A:lla 201/2026 muutettu 5 momentti tulee voimaan 1.7.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Sisäisen viestinnän ja tietotuen toimialalla on sisäisen viestinnän yksikkö ja tietotuki- ja julkaisuyksikkö.

Käännös- ja kielitoimialalla on kielipalveluiden tukiyksikkö, ruotsin kielen yksikkö ja vieraiden kielten yksikkö. Ruotsin kielen yksikössä on kaksi ruotsin säädöskääntämisen ryhmää ja ruotsin ajankohtaiskääntämisen ryhmä.

7 § Tietotoimialan tehtävät

Tietotoimialan tehtävänä on:

1) valtioneuvoston kanslian asiakirjahallinto ja tietohallinto;

1 a) toimiminen tiedonhallintayksikkönä siten kuin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 2 §:n 3 momentissa säädetään;

2) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen hyvän tiedonhallintavan ja kokonais-arkkitehtuurin sekä tiedonhallintamallin suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja yhteensovittaminen;

2) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen hyvän tiedonhallintatavan ja kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, ohjaus ja yhteensovittaminen;

3) valtioneuvoston ja ministeriöiden arkistonmuodostukseen liittyvä asiakirjojen rekisteröinti, arkistointi ja seulonta ja muut arkistomuodostajan tehtävät;

4) toimiminen ministeriöiden lukuun asiakirjahallinnon tehtävissä ja hyvän tiedonhallintatavan edellyttämissä toimenpiteissä, mukaan lukien Euroopan unionia ja kansainvälisiä asioita koskeva tiedonhallinta ja valtioneuvoston ja ministeriöiden hanketietojen hallinta;

5) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen tietoturvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä yhteiseen tieto- ja viestintätekniikkaan ja yhteisiin tietojärjestelmiin kuuluvan teknisen tietoturvallisuuden hallinta;

6) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja tietojärjestelmien hallinta ja kehittäminen;

7) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset kirjaamopalvelut;

7) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset kirjaamopalvelut.

8) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden sekä ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustustojen ulkoisten verkkopalvelujen tekninen toteutus ja ylläpito;

9) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten digitaalisen työympäristön, näihin liittyvien työprosessien sekä yhteisen hankehallinnan ohjaus, kehittäminen ja toteuttaminen.

8 § Tila- ja virastopalvelutoimialan tehtävät

Tila- ja virastopalvelutoimialan tehtävänä on:

1) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden kotimaan toimitilojen ja edustustilojen tilahallinto ja niihin liittyvät palvelut;

2) virastopalvelut;

3) kuljetuspalvelut.

9 § Tietotuen toimialan tehtävät

Tietotuen toimialan tehtävänä on:

1) valtioneuvoston yhteiset kirjasto- ja tietotukipalvelut;

2) ministeriöiden julkaisusarjoissa julkaistavien julkaisujen julkaisutuotanto;

3) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden painatuspalvelujen kehittäminen.

A:lla 201/2026 lisätty 9 § tulee voimaan 1.7.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:

9 §

9 § on kumottu A:lla 15.10.2019/1023.

10 §

10 § on kumottu A:lla 26.3.2026/201, joka tulee voimaan 1.7.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:

10 § Sisäisen viestinnän ja tietotuen toimialan tehtävät

Sisäisen viestinnän ja tietotuen toimialan tehtävänä on:

1) valtioneuvoston yhteinen sisäinen viestintä ja sen ministeriöiden yhteisen sisäisen viestinnän yhteensovittaminen;

2) valtioneuvoston kanslian yhteinen viestintä;

3) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen verkkopalvelun kehittäminen ja yhteensovittaminen;

4) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden sisäisen verkkoviestinnän kehittäminen ja yhteensovittaminen:

5) valtioneuvoston yhteiset kirjasto- ja tietotukipalvelut;

6) ministeriöiden julkaisusarjoissa julkaistavien julkaisujen julkaisutuotanto;

7) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden painatuspalvelujen kehittäminen.

11 § Käännös- ja kielitoimialan tehtävät

Käännös- ja kielitoimialan tehtävänä on valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä tarvittavat:

1) säädöskäännökset kansalliskielille;

2) muut käännökset kansalliskielille;

3) muiden kielten käännökset;

4) sanastotyön palvelut.

Lisäksi käännös- ja kielitoimiala ohjaa ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden virkakielen laatua.

12 §

12 § on kumottu A:lla 26.3.2026/201, joka tulee voimaan 1.7.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:

12 § Kehittämistoiminnon tehtävät

Kehittämistoiminnon tehtävänä on valtioneuvoston kanslian toiminnan ja toimintamallien kehittämisen koordinointi sekä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen hankehallinnan, laatutyön, kokonaisarkkitehtuurin sekä muiden johtamisen toimintamallien kehittäminen ja yhteensovittaminen.

13 § Osastoihin kuulumattomien yksiköiden tehtävät

Valtioneuvoston kansliassa on osastoihin kuulumattomina yksikköinä henkilöstöyksikkö, valtioneuvostoasiainyksikkö, talousyksikkö ja valmiusyksikkö.

Henkilöstöyksikön tehtävänä on:

1) valtioneuvoston kanslian henkilöstöhallinto;

1 a) ministereiden, ministerin toimikaudeksi nimitettyjen valtiosihteereiden ja erityisavustajien sihteeripalvelut ja muut vastaavat hallinnolliset avustajapalvelut;

2) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen henkilöstösuunnittelun ja henkilöstön haku- ja nimittämismenettelyjen ohjaus ja yhteensovittaminen sekä muut yhteisen henkilöstöhallinnon tehtävät;

3) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteinen henkilöstön kehittäminen ja sen ohjaus ja yhteensovittaminen sekä yhteisten koulutusten järjestäminen.

Valtioneuvostoasiainyksikön tehtävänä on:

1) hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittaminen ja muut niiden väliset yhteydet;

2) hallituksen vaihdokseen ja työskentelyyn liittyvät toimenpiteet;

3) hallituksen vuosikertomus;

4) valtioneuvoston päätöksentekomenettelyt ja käytännön järjestelyt;

5) valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyjen järjestäminen;

6) lainsäädännön arviointineuvoston tuki;

7) hallituksen lainsäädäntösuunnitelma;

8) tasavallan presidentin kansliaa koskevat lainsäädäntöasiat;

9) tasavallan presidentin annettavaksi säädetyt arvonimiasiat;

10) valmiuslain käyttöönottoon valtioneuvostossa liittyvät yleiset kysymykset.

Talousyksikön tehtävänä on:

1) valtioneuvoston kanslian taloushallinto;

2) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen toiminta- ja taloussuunnittelun ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen;

3) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen taloushallinnon ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen;

4) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden hankintatoimen ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen;

5) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden matkahallinnon ohjaus, kehittäminen ja yhteensovittaminen;

6) puoluetukien myöntämiseen liittyvät asiat;

6 a) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiseen toimintaan ja hankkeisiin osoitettujen toimintamenojen kohdentamistoimet;

7) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen tietosuojan ohjaus ja yhteensovittaminen.

Valmiusyksikön tehtävänä on:

1) valtioneuvoston yhteisen tilannekuvan kokoaminen ja poikkihallinnollinen kokonaisturvallisuusanalyysi;

2) hybridianalyysi;

3) häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen;

4) valtioneuvoston yhteinen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautuminen;

5) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen turvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen;

6) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden turvallisuuspalvelut.

13 a § Osastoihin kuulumattomien yksiköiden ryhmät

Henkilöstöyksikössä on valtioneuvoston sihteeriryhmä.

Valmiusyksikössä on seuraavat ryhmät:

1) turvallisuusryhmä;

2) valmiusryhmä;

3) valtioneuvoston tilannekeskus.

14 § Osaston sisäinen toiminnan järjestäminen

Osaston ja toimialojen sisäisellä päätöksellä voidaan määrätä tarkemmin osaston sisäisestä organisoinnista ja toiminnan järjestämisestä sekä osaston virkamiesten sijaisista.

14 a § Sisäisen tarkastuksen tehtävät

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) tarkoitettujen ilmoitusten käsittelyn koordinointi. Ilmoitusten käsittelyyn liittyvistä menettelyistä määrätään tarkemmin sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä muualla säädetään ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä määrätään.

3 Luku. Johtaminen

15 § Valtioneuvoston kanslian johtoryhmä

Kansliaa ja sen hallinnonalaa koskevien asioiden käsittelyä ja valmistelua varten kansliassa on johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana on pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri ja varapuheenjohtajana alivaltiosihteeri. Johtoryhmään kuuluvat osastojen päälliköt sekä muut siihen nimetyt virkamiehet. Lisäksi johtoryhmään kuuluu henkilöstön edustaja tai hänen varajäsenensä, jotka henkilöstöjärjestöt nimeävät yhteisesti keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Pääministeri, ministeri, ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri ja erityisavustajat voivat osallistua johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin kutsusta. Johtoryhmä voi ottaa sihteerin ja kuulla asiantuntijoita.

16 § Osastojen johtoryhmä

Osastolla ja toimialalla voi olla osaston ja toimialan tehtäviä koskevien asioiden suunnittelua ja valmistelua varten johtoryhmä.

4 Luku. Virkamiesten tehtävät

17 § Pääministerin valtiosihteerin tehtävät

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä ja valtioneuvoston kansliasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri koordinoi ministerien valtiosihteerien, pääministerin erityisavustajien ja muiden ministerien erityisavustajien yhteistoimintaa.

18 § Alivaltiosihteerin tehtävät

Alivaltiosihteerin tehtävistä säädetään valtioneuvoston kansliasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

19 § Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikkö:

1) johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;

2) sovittaa yhteen osaston tehtäviin kuuluvien asioiden valmistelua muiden ministeriöiden ja kanslian osastojen toimintaan;

3) kehittää osaston toimintaa;

4) johtaa osaston toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa sekä henkilöstösuunnittelua;

5) vastaa osaston hankkeiden käynnistämisestä, toimeenpanosta ja seurannasta.

Mitä edellä 1 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin osastoihin kuulumattoman yksikön päällikköä.

20 § Toimialajohtajan tehtävät