Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus, 28 artiklassa tarkoitetun maatalouden ympäristö- ja ilmastotuen, jäljempänä ympäristökorvaus, toimeenpanosta. Ympäristökorvaus on osa Euroopan komission hyväksymää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2014–2020. Korvausta voidaan myöntää ja maksaa kehittämisohjelman voimassaoloaikana valtion talousarviossa osoitettujen varojen rajoissa.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) ympäristösitoumuksella eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 5 §:ssä tarkoitettua sitoumusta;

2) viljelijällä eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettua aktiiviviljelijää;

3) pellolla yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, 4 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua peltoa ja g alakohdassa tarkoitettua pysyvien viljelykasvien alaa;

4) pysyvällä nurmella tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettua alaa;

5) yksivuotisella puutarhakasvilla täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) liitteessä tarkoitettuja kasveja, ei kuitenkaan kuminaa;

6) monivuotisella puutarhakasvilla liitteessä 1 tarkoitettuja kasveja;

7) peruslohkolla viljelijän viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta ja muuta aluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja;

8) kasvulohkolla yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä maa-alaa, jolla viljellään yhtä kasvilajia tai useamman kasvilajin seosta tiettyä tarkoitusta varten ja joka on täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna hoidettuna viljelemättömänä peltona tai joka on tilapäisesti viljelemätön tai muussa kuin maatalouskäytössä;

9) Natura-alueella luonnonsuojelulain (1096/1996) 64 §:ssä tarkoitettua aluetta;

10) viherryttämistuella tukiasetuksen 43–46 artiklassa tarkoitettua tukea.

2 luku. Ympäristösitoumuksen yleiset edellytykset

3 § Ympäristösitoumus

Ympäristösitoumus alkaa sitoutumisvuoden toukokuun 1 päivänä. Sitoumusvuosi ja -kausi alkavat toukokuun 1 päivänä ja päättyvät huhtikuun 30 päivänä.

Viljelijän antama sitoumus pysyy voimassa, vaikka viljelijä ei hae ympäristökorvauksen vuosittaista maksua, jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

4 § Korvauskelpoinen ala ympäristösitoumuksessa

Ympäristösitoumus voidaan antaa peltoa olevasta peruslohkosta, joka oli vuonna 2014 tukikelpoinen luonnonhaittakorvauksessa ja maatalouden ympäristötuessa. Sitoumus voidaan antaa myös sellaisesta pysyvää nurmea olevasta peruslohkosta, joka on maankäyttömuodoltaan peltoa. Pienin korvauskelpoinen kasvulohko, joka voidaan lukea vähimmäisalaan, on 0,01 hehtaaria.

Ympäristösitoumus voidaan antaa 1 momentissa tarkoitetun alan lisäksi peltoalasta, joka oli vuonna 2013 tukikelpoinen maatalouden ympäristötuessa, luonnonhaittakorvauksessa tai maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tuissa. Ympäristösitoumuksessa korvauskelpoista alaa on myös peltoala, jolla oli vuonna 2013 tai 2014 kasvulohkoja ja joka oli vuonna 2014 tukikelvoton sekä maatalouden ympäristötuessa että luonnonhaittakorvauksessa ja:

1) jolle on maksettu maatalouden ympäristötukea tai luonnonhaittakorvausta jonakin vuonna vuosien 1995 ja 2013 välillä;

2) joka on ilmoitettu tukihakemuksessa jonakin vuonna vuosien 1995 ja 2004 välillä;

3) joka on ilmoitettu maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä lomakkeella numero 175 vuonna 2004; tai

4) jota on koskenut maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 10 §:ssä tarkoitettu 20-vuotinen maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus.

Ympäristösitoumuksen kohteena oleva ala säilyy korvauskelpoisena, vaikka siitä ei haettaisi ympäristökorvausta tai se vuokrataan tai myydään toiselle viljelijälle, jos ala säilyy peltona.

Korvauskelpoiseksi alaksi ei hyväksytä viljelemätöntä alaa. Viljelemättömäksi alaksi ei katsota peltolohkoja, jotka ovat hoidettua viljelemätöntä peltoa tai tilapäisesti viljelemättömiä. Korvauskelpoiseksi alaksi ei hyväksytä myöskään peltolohkoa, jolta korvauskelpoisuus on siirretty toiselle lohkolle, joka ei ole korvauskelpoinen 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

5 § Harkinnanvarainen korvauskelpoisuus

Ympäristösitoumukseen voidaan sisällyttää sitoumusta annettaessa ja sitoumuskauden aikana viljelijän hakemuksesta peltoala, joka on ollut tukikelvoton sekä maatalouden ympäristötuessa että luonnonhaittakorvauksessa ja joka on tullut sitoumuksen antavan viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti. Näitä viljelijän hallintaan tulleita korvauskelvottomia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä korvauskelpoisiksi vain, jos viljelijän hallinnasta on lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut 4 §:n 1–2 momentissa tarkoitettuja korvauskelpoisia peltoaloja.

Ympäristösitoumukseen voidaan sisällyttää sitoumusta annettaessa ja sitoumuskauden aikana viljelijän hakemuksesta 1 momentissa tarkoitettujen alojen lisäksi peltoala, jota koskeva luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu viljelemättömyyssitoumus, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksista annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä tarkoitettu viljelemättömyyssitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä tarkoitettu viljelemättömyyssitoumus on päättynyt vuonna 2010 tai sen jälkeen.

Ympäristösitoumukseen voidaan sisällyttää sitoumusta annettaessa ja sitoumuskauden aikana viljelijän hakemuksesta peltoala, joka on siirtynyt sitoutuneelle viljelijälle toiselta viljelijältä:

1) joka ei ole antanut ympäristösitoumusta;

2) joka tai jonka puoliso on yli 65-vuotias;

3) joka on harjoittanut ennen sitoutuneelle viljelijälle tapahtunutta hallinnansiirtoa hallinnassaan olevalla maatilalla maa- tai puutarhataloutta;

4) joka on itse viljellyt siirtyvää peltoalaa hallinnansiirtoa edeltävänä kasvukautena;

5) jolta siirtyvät peltoalat ovat yhteensä enemmän kuin kaksi hehtaaria; ja

6) jonka kanssa mahdollisesti tehtävä vuokrasopimus siirtyvistä peltoaloista kattaa vähintään koko sitoumusajan.

Jos kyseessä on useamman viljelijän yhdessä harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maa- tai puutarhatalous, 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellytetään, että kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat ovat yli 65-vuotiaita. Kotitarveviljely ei ole 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maa- ja puutarhatalouden harjoittamista. Jos kuolinpesä tekee yli 65-vuotiaan viljelijän hallinnassa olleen peltoalan hallinnansiirron sitoutuneelle viljelijälle, pellon voidaan katsoa tulleen 3 momentissa tarkoitetulla tavalla yli 65-vuotiaalta viljelijältä, jos hallinnansiirto on tapahtunut vuoden aikana viljelijän kuolemasta. Yli 65-vuotiaan viljelijän tai kuolinpesän osakkaiden on tullut itse viljellä siirtyvää peltoalaa hallinnansiirtoa edeltävänä kasvukautena.

Edellä 1–4 momentissa tarkoitettuja aloja ja korvauskelpoisia aloja, jotka ovat tulleet viljelijän hallintaan ympäristökorvaukseen sitoutumattomalta viljelijältä, saadaan lisätä ympäristösitoumukseen valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen vuosina 2016, 2017 ja 2018 enintään viisi hehtaaria. Jos ympäristösitoumuksen kohteena oleva ala on alle viiden hehtaarin, lisättävä ala voi olla enintään yksi hehtaari. Jos lisättävä ala on enimmäiskokoa suurempi, viljelijä saa antaa uuden ympäristösitoumuksen vuosina 2016–2020 vuosittaisen tukihaun yhteydessä valtion talousarvion määrärahojen rajoissa. Jos uutta sitoumusta ei anneta, edellä mainittuja aloja on viljeltävä sitoumuksen ehtojen mukaisesti ilman korvausta.

6 § Korvauskelvottoman peltoalan lisääminen korvauskelpoiseen peruslohkoon

Ympäristösitoumuksen kohteena olevaan peruslohkoon voidaan valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen viljelijän hakemuksesta lisätä vuosittain enintään 0,1 hehtaaria sellaista peltoalaa tai sellaista pysyvää nurmea olevaa alaa, joka on maankäyttömuodoltaan peltoa, mutta jonka perusteella ei ole aikaisemmin ollut oikeutta ympäristökorvaukseen.

6 § sovelletaan 1.1.2016 alkaen.

7 § Korvauskelpoisen alan lisääminen ympäristösitoumukseen

Ympäristösitoumukseen voi lisätä sellaisen alan, jonka toinen ympäristösitoumuksen antanut viljelijä on ilmoittanut edellisenä sitoumusvuonna vuosittaisessa tukihakemuksessa ja joka on hyväksytty korvauskelpoiseksi.

8 § Korvauskelpoisuuden vaihtaminen

Viljelijä voi vaihtaa korvauskelpoisuuden 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun korvauskelpoisen alan ja korvauskelvottoman alan välillä. Edellytyksenä on, että korvauskelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta. Peruslohko voidaan vaihdon yhteydessä jakaa. Korvauskelpoisuutta ei saa vaihtaa, jos vaihdettava ala on tilakohtaisesti alle 0,5 hehtaaria.

Korvauskelpoisuutta ei saa vaihtaa, jos vaihto johtaa korvauskelpoisen alan kasvamiseen. Korvauskelpoisuutta ei saa vaihtaa eri korvausalueiden välillä, jos maksettava korvausmäärä hehtaarilta kasvaisi korvausalueen vaihdon vuoksi. Korvauskelpoisuuden saa vaihtaa vain pysyvästi. Korvauskelpoisuutta saa vaihtaa vain viljelijän omistuksessa olevien alojen välillä.

Korvauskelpoisuuden vaihtamisen hakumenettelyyn sovelletaan maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 3 lukua.

9 § Korvauskelpoisen alan poistaminen ympäristösitoumuksesta

Jos ympäristösitoumuksen kohteena oleva korvauskelpoinen peltoala ilmoitetaan ensimmäisen sitoumusvuoden jälkeen viljelemättömäksi tai se todetaan sellaiseksi valvonnassa, se menettää korvauskelpoisuutensa. Myös sellainen ympäristösitoumuksen kohteena oleva ala, joka poistetaan maatalouskäytöstä perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (234/2015) 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, menettää korvauskelpoisuutensa. Viljelijän on maksettava alalle maksettu korvaus takaisin.

10 § Ympäristösitoumus ja luonnonmukaista tuotantoa koskeva sitoumus

Viljelijä, joka on antanut eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen luonnonmukaisesta tuotannosta tai luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, saa antaa sen kohteena olevista korvauskelpoisista lohkoista myös ympäristösitoumuksen. Viljelijä ei kuitenkaan saa valita lohkolle, joka sisältyy sitoumukseen luonnonmukaisesta tuotannosta tai luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, seuraavia ympäristösitoumuksen lohkokohtaisia toimenpiteitä:

1) puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu;

2) peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteen viherlannoitusnurmi.

11 § Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset

Maatilalla on noudatettava lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä.

Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettava kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011) tarkoitetun integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. Maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain se, joka on suorittanut kasvinsuojeluaineista annetun lain 10 §:ssä tarkoitetun tutkinnon, tai joka on saanut oikeuden kyseisen tutkinnon järjestämiseen tai jolla on voimassa oleva luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007–2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 28 §:n 4 momentissa tarkoitettu koulutus.

Maatilalla kasvinsuojeluaineiden levitykseen käytettävä kasvinsuojeluruisku on testattava kasvinsuojeluaineista annetun lain 4 luvussa säädetyllä tavalla. Uutta kasvinsuojeluruiskua ei tarvitse testata ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen hankinnasta, jos se täyttää koneiden turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (400/2008) säädetyt vaatimukset sekä EN ISO 16119 -standardisarjan määräykset tai, jos kasvinsuojeluruisku on hankittu ennen 15 päivää joulukuuta 2011, SFS-EN 12761 -standardisarjan määräykset. Ammattimaisessa käytössä olevat traktoriruiskut on testattava kerran viimeistään 26 päivänä marraskuuta 2016 ja sen jälkeen joka viides vuosi. Jos levitysväline on aiemmin testattu luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007–2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 28 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, välinettä ei tarvitse testata uudestaan ennen kuin viisi vuotta on kulunut testauksesta.

Ympäristösitoumuksen toimenpiteiden perustasoa määriteltäessä otetaan huomioon tässä pykälässä tarkoitetut lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset.

12 § Maatalousmaan pitäminen avoimena

Ympäristösitoumuksen antaneen viljelijän on pidettävä sitoumuksen kohteena oleva peltoala avoimena perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

13 § Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide

Ympäristösitoumuksen antaneen viljelijän on noudatettava maatilan kaikilla peltolohkoilla ja sellaisilla pysyvää nurmea olevilla lohkoilla, jotka ovat maankäyttömuodoltaan peltoa, ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevaa toimenpidettä. Toimenpiteeseen sitoutuminen on edellytyksenä ympäristösitoumuksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin sitoutumiselle.

14 § Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet

Ympäristösitoumuksen antanut viljelijä voi sitoumuskauden ajaksi valita korvauskelpoiselle alalle seuraavia lohkokohtaisia toimenpiteitä:

1) lietelannan sijoittaminen peltoon;

2) ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen;

3) valumavesien hallinta:

4) ympäristönhoitonurmet;

5) orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;

6) peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys;

7) peltoluonnon monimuotoisuus;

8) puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu.

15 § Lohkokohtaisten toimenpiteiden valinta ja rajoitukset

Viljelijän on sitoutuessaan ilmoitettava sitoumuskaudeksi valitsemansa lohkokohtaiset toimenpiteet. Puutarhakasvien viljelyssä olevalle lohkolle voi valita vain toisen 14 §:n 5 ja 8 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä. Viljelijä, joka on antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta tuotannosta, ei voi valita 14 §:n 7 kohdan a alakohdassa ja 8 kohdassa tarkoitettuja lohkokohtaisia toimenpiteitä. Edellä 14 §:n 5 ja 8 kohdassa tarkoitettuja lohkokohtaisia toimenpiteitä ei voi valita niille lohkoille, joissa viljelykasvina on kumina. Jos lohkolle on valittu 14 §:n 5 tai 8 kohdassa tarkoitettu lohkokohtainen toimenpide, lohkolle ei voi valita 14 §:n 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettua toimenpidettä.

Edellä 14 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei voi valita samanaikaisesti. Samanaikaisesti ei voi valita 14 §:n 4 kohdan a alakohdassa ja 14 §:n 3 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja lohkokohtaisia toimenpiteitä.

16 § Lohkokohtaisen toimenpiteen valitseminen ja vaihtaminen sitoumuskauden aikana

Viljelijä voi valita uuden lohkokohtaisen toimenpiteen sitoumuskauden aikana, jos ympäristösitoumusta mukautetaan maaseutuasetuksen 15 artiklassa tarkoitetun ympäristöön liittyvän neuvonnan perusteella ja neuvoja puoltaa mukauttamista. Aloittaessaan puutarhakasvien viljelyn tai lisätessään niiden viljelyalaa viljelijä voi valita 14 §:n 5 tai 8 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen.

Lohkokohtainen toimenpide voidaan vaihtaa, jos:

1) viljelijä aloittaa tai lopettaa puutarhakasvien viljelyn tai lisää niiden vuosittaista viljelyä vähintään yhden hehtaarin tasolle;

2) kesken sitoumuskauden tapahtuu sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan tai sen osan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään;

3) viljelijä aloittaa luonnonmukaisen tuotannon harjoittamisen ja antaa sitä koskevan sitoumuksen tai lopettaa kyseisen tuotannon harjoittamisen; tai

4) ympäristösitoumusta mukautetaan maaseutuasetuksen 15 artiklassa tarkoitetun ympäristöön liittyvän neuvonnan perusteella ja neuvoja puoltaa mukauttamista.