Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sisäasioiden rahastoista annetun lain (903/2014) nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan sisäasioiden rahastoista annetussa laissa (903/2014) tarkoitettuun sisäasioiden rahastojen kansallisten ohjelmien ja kansallisten toimeenpano-ohjelmien valmisteluun, yhteensovittamiseen, hallinnointiin ja valvontaan sekä sisäasioiden rahastojen varoista myönnettävään avustukseen (tuki).

2 luku. Kansallinen toimeenpano-ohjelma ja sisäasioiden rahastojen hallinnointi

2 § Kansallisen toimeenpano-ohjelman sisältö

Kansallinen toimeenpano-ohjelma sisältää sisäasioiden rahastoista annetun lain 4 §:ssä mainitun lisäksi kuvauksen ainakin:

1) ohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista;

2) sisäasioiden rahaston ja sen tavoitteiden kannalta merkityksellisten Euroopan unionin muiden rahoitusvälineiden ja -ohjelmien yhteensovittamiseksi välineitä ja ohjelmia hallinnoivien tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallinen toimeenpano-ohjelma sisältää lisäksi tarvittaessa luettelon henkilöryhmistä, joihin kansallisten tavoitteiden mukaisesti toteutettavat toiminnot kohdistuvat ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetus) 17 ja 18 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista myönnettävän tuen käytön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit, joilla toimien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata.

3 § Vastuuviranomaisen tehtävät

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 514/2014 (horisontaaliasetus), sisäasioiden rahastoista annetussa laissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 täydentämisestä vastuuviranomaisten nimeämisen ja hallinnointi- ja valvontavastuiden osalta sekä tarkastusviranomaisten aseman ja velvoitteiden osalta annetussa Euroopan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1042/2014 säädettyjen tehtävien lisäksi vastuuviranomainen vastaa:

1) kansallisen toimeenpano-ohjelman vaikuttavuuden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja arviointien tekemisestä tai teettämisestä määräajoin sopivimmaksi katsomassaan laajuudessa;

2) turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 ja 18 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista myönnettävän tuen käytön tavoitteiden toteutumisen seurannasta kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja mittareiden avulla.

4 § Tarkastusviranomaisen tehtävät

Horisontaaliasetuksessa, sisäasioiden rahastoista annetussa laissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 täydentämisestä vastuuviranomaisten nimeämisen ja hallinnointi- ja valvontavastuiden osalta sekä tarkastusviranomaisten aseman ja velvoitteiden osalta annetussa Euroopan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1042/2014 säädettyjen tehtävien lisäksi tarkastusviranomainen vastaa horisontaaliasetuksen 26 artiklassa tarkoitettuna tarkastuselimenä vastuuviranomaisen nimeämisperusteiden täyttämistä koskevan lausunnon antamisesta, vastuuviranomaisen nimeämisperusteiden täyttämistä koskevasta valvonnasta ja ryhtymisestä toimenpiteisiin, jos vastuuviranomainen ei enää täytä nimeämisperusteita.

5 § Seurantakomitean tehtävät

Seurantakomitea tukee vastuuviranomaisen toimintaa. Sisäasioiden rahastoista annetun lain 8 §:ssä mainittujen tehtävien hoitamiseksi seurantakomitea:

1) käsittelee luonnokset kansalliseksi ohjelmaksi, kansalliseksi toimeenpano-ohjelmaksi ja ohjelmien muutoksiksi sekä tukee ohjelmien valmistelun yhteensovittamista;

2) osallistuu ohjelmatyön suuntaamiseen;

3) käsittelee vastuuviranomaisen laatimia ehdotuksia tuettaviksi hankkeiksi ja tuettavaksi toiminnaksi ja lausuu vastuuviranomaiselle hankkeen tai toiminnan rahoittamisesta, sekä tukee hankkeiden tai hankeryhmien yhteensovittamista;

4) käsittelee Euroopan komissiolle toimitettavat, horisontaaliasetuksen 44 artiklan mukaiset maksupyyntöön liittyvät tiedot, 54 artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanokertomuksen ja 57 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen;

5) käsittelee 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetun kansallista toimeenpano-ohjelmaa koskevan arvioinnin;

6) käsittelee 37 §:ssä tarkoitetun teknisen avun käyttöä koskevan suunnitelman.

6 § Seurantakomitean kokoonpano

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa koskevalle kansalliselle ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön edustajia sekä ulkoasiainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Poliisihallituksen, Maahanmuuttoviraston, etnisten suhteiden neuvottelukunnan, Ahvenanmaan maakunnan ja Suomen Kuntaliitto ry:n edustaja. Lisäksi seurantakomiteassa on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen edustaja sekä rahaston tavoitteiden kannalta keskeisten kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen edustajia.

Sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevalle kansalliselle ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön edustajia sekä ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, Poliisihallituksen, Maahanmuuttoviraston, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Ahvenanmaan maakunnan edustaja ja keskeisten rikosten uhreja tukevien järjestöjen, konfliktien ehkäisyä edistävien järjestöjen sekä pelastusalan järjestöjen edustaja. Lisäksi seurantakomiteassa on pelastuslaitosten edustaja.

Seurantakomitean jäseniksi nimettävien tulee olla asemaltaan sellaisia henkilöitä, jotka edustavat organisaationsa toimialaa kattavasti. Seurantakomitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat vastuuviranomaisesta.

3 luku. Tuen edellytykset, tuen enimmäismäärä, tukimuodot ja kustannusten tuki- kelpoisuus

7 § Tuen myöntämisen edellytykset

Sisäasioiden rahastoista annetun lain 12 ja 15 §:ssä säädettyjen edellytysten lisäksi edellytyksenä tuen myöntämiselle hankkeeseen tai toimintaan on, että:

1) hankkeelle tai toiminnalle ei ole myönnetty muuta tukea Euroopan unionin talousarviosta;

2) hanke tai toiminta toteutetaan tukipäätöksessä asetetussa määräajassa (hankkeen tai toiminnan toteuttamisaika) tukipäätöksellä hyväksyttyä talousarviota ja suunnitelmaa noudattaen;

3) tuen saaja pitää hankkeesta tai toiminnasta erillistä kirjanpitoa, jollei hanke tai toiminta sisälly tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti pitämään kirjanpitoon, jolloin tuen saajan on pidettävä hankkeesta tai toiminnasta erillistä kirjanpitoa siten, että hankkeen tai toiminnan valvominen on vaikeudetta mahdollista.

8 § Hankkeen tai toiminnan tulot

Tuettava hanke tai toiminta ei saa tuottaa voittoa.

Tuen hakijan on ilmoitettava hakemuksessaan hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana siitä aiheutuvat tulot tai annettava arvio niistä.

Tuen saajan on maksatushakemuksessa ilmoitettava hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana aiheutuneet tulot. Tulot otetaan huomioon tuen viimeisen erän maksatuksen yhteydessä. Tuen saajan tai siirron saajan hankkeeseen tai toimintaan osoittamaa omaa rahoitusta ei pidetä sisäasioiden rahastoista annetun lain 21 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna maksettavan tuen määrään vaikuttavana muuna julkisena tai yksityisenä rahoituksena.

Edellä 3 momenttia ei sovelleta kertakorvaukseen.

Hankkeen tai toiminnan tulot eivät voi koostua vapaaehtoistyöstä, luontoissuorituksista tai muusta laskennallisesta rahoituksesta.

9 § Tuen siirtäminen

Jos tukea on tarkoitus siirtää sisäasioiden rahastoista annetun lain 13 §:n mukaisesti, tuen saajan ja siirron saajien välisen sopimuksen tulee sisältää tiedot sopimusosapuolista ja kunkin osuuksista hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista, siirrettävän tuen määrästä sekä siitä, millä tavoin siirron saaja osallistuu hankkeesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, jollei tuki kata kaikkia hankkeen tai toiminnan hyväksyttäviä kustannuksia. Sopimuksessa on kuvattava lisäksi julkisia hankintoja koskevat menettelyt, kirjanpitovelvollisuus ja tuen käytön valvonta- ja tiedonantomenettelyt. Lisäksi sopimukseen tulee kirjata muut tarvittavat menettelyt, joilla tuen saaja voi varmistaa, että hanke tai toiminta toteutetaan tukipäätöksen mukaisesti. Sopimukseen tulee sisällyttää selvitys tuen siirron saajan nimenkirjoitusoikeudesta. Tuen saaja vastaa hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta vastuuviranomaiselle.

Jos hankkeelle tai toiminnalle tehdyn tukipäätöksen jälkeen hankkeeseen tai toimintaan on liittymässä uusia osapuolia, on tuen saajan välittömästi toimitettava tukipäätöksen muuttamista koskeva hakemus vastuuviranomaiselle.

10 § Tuen enimmäismäärä

Hankkeessa tuen määrä on enintään 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Horisontaaliasetuksen 16 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa, kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa tarkemmin määriteltävissä asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa sekä erityistoimeen voidaan kuitenkin myöntää tukea enintään 90 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lisäksi poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 513/2014 liitteessä I tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää tukea enintään 90 prosenttia hankkeen tai toiminnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Operatiivinen tuki, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 ja 18 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista myönnettävä tuki ja tekninen apu voivat kattaa kaikki hankkeen tai toiminnan hyväksyttävät kustannukset.

11 § Tukimuodot

Päätöksen hankkeen tai toiminnan tukimuodosta tekee vastuuviranomainen. Päätös tehdään hankkeen tai toiminnan koko toteuttamisajaksi ja se koskee tuen saajaa ja kaikkia siirron saajia. Kustannukset voidaan korvata:

1) tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen;

2) vakioyksikkökustannuksina;

3) siten, että osa hankkeen tai toiminnan kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen tai toiminnan henkilöstön palkkakustannuksista;

4) kertakorvauksena.

Välilliset kustannukset voidaan teknisestä avusta korvattavia kustannuksia lukuun ottamatta korvata yksinomaan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen tai toiminnan henkilöstön palkkakustannuksista 24 tai 25 §:n mukaisesti.

Yksinomaan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen voidaan korvata:

1) kustannukset, joihin myönnetään operatiivista tukea;

2) teknisen avun kustannukset;

3) kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettavasta hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

12 § Tukikelpoisuuden edellytykset

Tuettavasta hankkeesta tai toiminnasta aiheutuva, sen toteuttamiseksi tarpeellinen ja määrältään kohtuullinen horisontaaliasetuksessa tarkoitettu meno tai menon osa (kustannus) on tukikelpoinen, jos se:

1) on kansallisen ohjelman ja kansallisen toimeenpano-ohjelman mukainen;

2) on hanketta tai toimintaa koskevan tukipäätöksen mukainen;

3) on aiheutunut hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana lukuun ottamatta vastuuviranomaisen edellyttämästä hankkeen tai toiminnan tilintarkastuksesta aiheutuvaa kustannusta;

4) on tosiasiallisesti aiheutunut tuen saajalle tai siirron saajalle;

5) on osoitettavissa kirjanpidon tositteilla;

6) jäljempänä 4 luvun mukaisia tukimuotoja lukuun ottamatta vastaa tuen saajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita.

Edellä 1 momentin 1–3 kohtaa ei sovelleta teknisen avun kustannuksiin.

Kustannus ei ole tukikelpoinen siltä osin kuin tuen saaja on saanut tai on oikeutettu saamaan siihen korvausta muualta.

Tuen saajan on huolehdittava hanketta tai toimintaa koskevasta tiedotuksesta ja viestinnästä siten kuin yleisölle suunnattavista tiedotus- ja julkistamistoimenpiteistä sekä tuensaajille suunnattavista tiedotustoimenpiteistä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisesti annetun Euroopan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1048/2014 2 artiklassa säädetään.

Vastuuviranomainen voi myöntää tukea ennen tukipäätöksen tekemistä, mutta hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, jos hankkeen tai toiminnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen on edellyttänyt sen aloittamista ennen tukipäätöksen tekemistä.

13 § Hankkeen tai toiminnan tukikelpoiset kustannukset

Vastuuviranomainen voi myöntää tukea seuraaviin tukikelpoisiin, välittömiin kustannuksiin:

1) palkka- ja palkkiokustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin;

2) matkakustannuksiin;

3) ostopalvelujen hankintaan;

4) käyttö- ja kiinteän omaisuuden kustannuksiin;

5) muihin hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin.

Lisäksi vastuuviranomainen voi myöntää tukea tukikelpoisiin, välillisiin kustannuksiin.

Vastuuviranomainen voi lisäksi myöntää operatiivista tukea ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 515/2014 liitteessä III määriteltyihin kustannuksiin.

Jos samaan tositteeseen perustuva kustannus jaetaan useamman kuin yhden tuetun hankkeen tai toiminnan kustannukseksi, tuetut osuudet yhteensä eivät saa ylittää koko kustannusta.

14 § Palkkakustannukset

Tuettavina palkkakustannuksina voidaan hyväksyä hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuneet palkkakustannukset sekä lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset. Palkat ovat tukikelpoisia vain siltä osin kuin ne eivät ylitä tuen saajan vastaavasta tehtävästä yleisesti maksaman palkan määrää. Tulospalkkiot, luontoisedut tai bonukset eivät ole tukikelpoisia.

Vuosilomapalkat ja lomakorvaukset ovat tukikelpoisia kustannuksia silloin, kun ne on ansaittu hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana vuosilomalaissa (162/2005) säädetyllä tavalla.

Jos hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta, edellytyksenä osa-aikaisen henkilön palkkakustannusten korvaamiselle tukikelpoisena kustannuksena on, että työstä on pidetty hyväksyttävää työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tehty työ tunteina sekä tehdyn työn kokonaistuntimäärä. Työaikakirjanpidon tulee olla työntekijän ja työnantajan hyväksymä.

Tuen saajan on kirjallisella päätöksellään nimettävä henkilöt toteuttamaan hanketta tai toimintaa.

15 § Matkakustannukset

Matkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin ne eivät ylitä tuen saajaan sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matkakorvausten määrää.

Jos tuen saajaan sovellettava virka- tai työehtosopimus ei sisällä säännöksiä matkakustannusten korvaamisesta tai tuen saajaan ei sovelleta virka- tai työehtosopimusta, matkakustannukset ovat tukikelpoisia valtion virka- ja työehtosopimuksen sisältämän kulloinkin voimassaolevan valtion matkustussäännön mukaisesti.

16 § Pienhankinnat

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaisen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa on varmistettava hankintojen avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä markkinoiden toimivuus.

Tuen saajan on yli 10 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia.

Jos kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, tuen saajan on yli 3 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi selvitettävä tavanomainen hintataso. Tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujen toimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään.

Jos tuen saajasta riippumattomista syistä tarjouksia ei ole voitu pyytää eikä tavanomaista hintatasoa selvittää, tuen saajan on voitava muulla tavoin osoittaa, että hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuullisia.

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin taikka yhdistellä muutoin hankintoja keinotekoisesti säännösten soveltamisen välttämiseksi.

17 § Rakennettu maa-alue, rakennus, rakennelma tai rakenne ja sen hankintakustannusten tukikelpoisuus

Rakennetun maa-alueen, rakennuksen, rakennelman tai rakenteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön.

Tukikelpoista on ainoastaan se osa rakennetun maa-alueen, rakennuksen, rakennelman tai rakenteen hankintakustannuksista, joka vastaa sen käyttöastetta hankkeessa tai toiminnassa.

Hankintakustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos rakennettu maa-alue, rakennus, rakennelma tai rakenne on aiemmin hankittu Euroopan unionin talousarviosta myönnetyllä tuella.

Rakennetun maa-alueen hankintakustannuksista tukikelpoisia kustannuksia voi olla enintään 10 prosenttia hankkeen tai toiminnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Tuen hakijan on vastuuviranomaisen vaatiessa hankittava riippumattomalta asiantuntijalta lausunto siitä, että rakennetun maa-alueen, rakennuksen, rakennelman tai rakenteen hankintakustannukset eivät ylitä sen käypää arvoa.

18 § Koneet tai laitteet ja niistä aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuus

Koneen tai laitteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön.

Tukikelpoista on ainoastaan se osa koneen tai laitteen hankintakustannuksista, joka vastaa sen käyttöastetta hankkeessa tai toiminnassa.

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden.

Hankintakustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos kone tai laite on aiemmin hankittu Euroopan unionin talousarviosta myönnetyllä tuella.