LegalizeMaa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavista sivutuotteista
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015) nojalla:
1 luku. Yleiset säännökset
1 § Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) itsestään kuolleella eläimellä kuollutta eläintä, jota ei ole teurastettu elintarvikelain (23/2006) nojalla hyväksytyssä teurastamossa;
2) sivutuoteasetuksella muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1069/2009;
3) sivutuotelailla lakia eläimistä saatavista sivutuotteista (517/2015);
4) täytäntöönpanoasetuksella muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla, annettua komission asetusta EU N:o 142/2011;
5) *väliasteen laitoksella * sivutuotelain 35 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaista laitosta.
2 luku. Sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden käyttö ruokintaan
2 § Vesiviljelyeläinten ruokinta
Sen lisäksi, mitä kalanrehua ja kalansyöttejä koskevista vaatimuksista säädetään täytäntöönpanoasetuksen liitteen X luvussa III, tulee seuraavia vaatimuksia noudattaa:
1) käytettäessä merialueen tai merikalojen nousualueen kaloja, vedessä eläviä selkärangattomia tai niiden perkeitä viljeltyjen kalojen tai vedessä elävien selkärangattomien rehuna merialueella tai sisävesialueella rehuna tai syöttinä tulee niiden olla käsiteltyjä täytäntöönpanoasetuksen liitteen IV luvun III mukaisella käsittelymenetelmällä 1–6;
2) käytettäessä viljeltyjen kalojen tai vedessä elävien selkärangattomien ruokinnassa tai syötteinä sisävesialueelta saatuja kaloja, vedessä eläviä selkärangattomia tai niiden perkeitä ei niiden tarvitse olla käsitelty täytäntöönpanoasetuksen liitteessä X olevan III luvun 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, jos toimivaltaisen viranomaisen arvion mukaan niiden käyttöön ei liity eläintautien leviämisen riskiä.
3 § Luonnonvaraisten eläinten ruokinta
Sivutuotteita luonnonvaraisten eläinten ruokintaan käyttävän toimijan on tehtävä ilmoitus kolme kertaa vuodessa haaskaruokintaan toimitetuista sivutuotteista. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot sivutuotteiden määristä eläinlajeittain ja sivutuoteluokittain. Tiedot on ilmoitettava sekä sille kunnaneläinlääkärille, jonka toimialueelta sivutuotteet kerätään, että sille kunnaneläinlääkärille, jonka toimialueella sivutuotteet käytetään. Ilmoitus tulee tehdä myös siinä tapauksessa, että kyseisenä ajanjaksona sivutuotteita ei ole toimitettu haaskaruokintapaikalle.
Ilmoitukset tulee tehdä seuraavilta ajanjaksoilta: 1) tammikuu- huhtikuu, 2) toukokuu-elokuu 3) syyskuu–joulukuu. Ilmoitus tulee tehdä kahden viikon kuluessa edellisen jakson päättymisestä.
Haaskaruokintaan käytettävien sivutuotteiden kirjanpitovaatimuksesta säädetään täytäntöönpanoasetuksen liitteessä VIII olevan IV luvun jaksossa 1.
3 a § Sivutuoteasetuksen 14 artiklan h kohdassa tarkoitetun aineksen käyttö
Sivutuoteasetuksen 14 artiklan h) kohdan mukaisten munankuorien, jotka ovat peräisin siipikarjatiloilta tai maatilojen yhteydessä toimivista munapakkaamoista, levittäminen maatilan hallinnassa olevaan peltoon on sallittua. Munankuorista on valutettava pois munamassa ennen peltolevitystä. Lisäksi ne tulee muokata maahan.
4 § Maidon ja maidosta johdettujen tuotteiden käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokintaan
Elintarvikelain nojalla hyväksytty maitoalan laitos saa toimittaa elintarviketuotantoeläinten ruokintaan täytäntöönpanoasetuksen liitteessä X olevan II luvun 4 jakson II osan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti käsiteltyä maitoa, maitopohjaisia tuotteita ja maidosta johdettuja tuotteita. Maitoalan laitoksen tulee olla rekisteröity rehulain (86/2008) nojalla rehualan toimijaksi. Jos rehun valmistaja tai välittäjä ottaa vastaan kyseisiä tuotteita maitoalan laitoksesta ja luovuttaa niitä elintarviketuotantoeläinten ruokintaan, luovutuksen edellytyksenä on, että toimija on rekisteröity rehulain nojalla.
Sen lisäksi, mitä rehuhygienia-asetuksen (EY) N:o 183/2005 liitteessä II ja rehualan toiminnanharjoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (548/2012) liitteessä 8 säädetään kirjanpidosta, tulee 1 momentissa mainittujen toimijoiden kirjanpidosta ilmetä tuotteiden käsittelymenetelmä.
Sekä maitoalan laitoksen että rehun valmistajan ja välittäjän on huolehdittava siitä, että tuotteiden käsittelymenetelmä merkitään rehun mukana seuraavaan kaupalliseen asiakirjaan.
Edellä 1 momentissa mainittuja tuotteita elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa käyttävien toimijoiden ilmoitusvelvollisuudesta säädetään sivutuotelain 11 §:ssä.
Käsittelemättömiä tuotteita saa sivutuotelain 11 §:n 3 momentin mukaisesti käyttää vain sikojen ruokintaan ja edellyttäen, että
1) käsittelemättömät tuotteet ovat peräisin elintarvikelain nojalla hyväksytystä maitoalan laitoksesta;
2) käsittelemättömiä tuotteita sikojen ruokinnassa käyttävä tila sitoutuu toimittamaan käsittelemättömillä tuotteilla ruokitut siat kasvatuksen loppuessa suoraan teurastamoon;
3) tila kuuluu valtakunnallisen eläinten terveydenhuolto-ohjelman piiriin, jonka puitteissa tilan tulee tehdä eläinlääkärin kanssa eläinten terveydenhuollosta terveydenhuoltosopimus, johon tulee sisältyä sikojen terveydentilan säännöllinen tarkastaminen;
4) tila pitää kirjaa sikojen ruokintaa varten vastaanottamistaan käsittelemättömistä tuotteista sekä teurastamoon toimittamistaan sioista.
5 § Turkiseläinten ja tarhakoirien ruokinta
Turkiseläinten ja tarhakoirien ruokintaan käytettävien itsestään kuolleiden eläinten ja niiden osien tulee olla käsitelty täytäntöönpanoasetuksen liitteen IV mukaisilla käsittelymenetelmillä lukuun ottamatta samalla tilalla käytettäviä kettujen ja supikoirien raatoja, jotka tulee käsitellä tämän asetuksen liitteen 1 mukaisesti.
Edellä 1 momentista poiketen keräyskeskukset ja tilarehustamot voivat ottaa käsittelemättöminä vastaan lopetettuja kanoja, broilereita ja kalkkunoita, joita ei ole lopetettu ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin esiintymisen tai tällaisen taudin epäilyn vuoksi. Edellä mainitut sivutuotteet on käsiteltävä tilarehustamoissa liitteen 1 mukaisesti tai keräyskeskuksissa liitteen 3 mukaisesti. Rehusekoittamoiden ja tilarehustamoiden vastaanottamat teurastuksen sivutuotteet tulee olla käsitelty liitteen 3 vaatimusten mukaisesti keräyskeskuksissa tai niiden tulee olla käsitelty sivutuotelain nojalla hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Sivutuotelain 64 §:n mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi kieltää tietyn sivutuotteen tai siitä johdetun tuotteen käytön turkiseläinten tai tarhakoirien ruokintaan, mikäli käytöstä voidaan arvioida aiheutuvan riskiä.
Rehusekoittamoiden ja tilarehustamoiden rakenteellisista vaatimuksista säädetään liitteessä 2. Turkiseläinten ja tarhakoirien ruokintaan tarkoitettujen sivutuotteiden käsittelyvaatimuksista keräyskeskuksissa säädetään liitteessä 3.
3 Luku. Sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden hävittäminen
6 § Sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden hävittäminen syrjäisillä alueilla
Sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla säädetään eläinlajeittain liitteessä 4.
4 luku. Voimaantulosäännökset
7 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015.
Tällä asetuksella kumotaan maidon, maitopohjaisten tuotteiden ja maidon prosessoinnissa syntyvien sivutuotteiden käytöstä elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (665/2010).
Liite 1
Raatojen käsittelyvaatimukset tilarehustamoille
1) Lopetettujen kettujen ja supikoirien käsittely tilarehustamoissa
Kettujen raatojen käyttö on sallittua muissa kuin ketuille tarkoitetuissa turkiseläinrehuissa samalla tilalla, jolta raadot ovat peräisin. Vastaavasti supikoirien raatojen käyttö on sallittua muissa kuin supikoirille tarkoitetuissa turkiseläinrehuissa samalla tilalla, jolta raadot ovat peräisin.
Kettujen ja supikoirien raadot on käsiteltävä kuumentamalla ne kauttaaltaan vähintään 100° C lämpötilaan 30 minuutin ajan ennen rehukäyttöä. Raatojen kuumennuksessa tulee käyttää jatkuvatoimista lämpötilan ja ajan seurantalaitetta. Raadot on paloiteltava ennen kuumennusta siten, että partikkelikoko halkaisijaltaan ei ylitä 30 millimetriä.
Kettujen ja supikoirien raadot ja niistä saatava aines tulee pitää eläinlajeittain erillään käsittelyn, varastoinnin ja käytön aikana. Kirjanpidolla tulee voida osoittaa niiden jäljitettävyys.
2) Lopetettujen kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden käsittely tilarehustamoissa
Lopetetut kanat, broilerit ja kalkkunat on paloiteltava ennen käsittelyä siten, ettei sen partikkelikoko halkaisijaltaan ylitä 30 millimetriä.
Raadot on käsiteltävä
kuumentamalla ne kauttaaltaan vähintään 100° C lämpötilaan 30 minuutin ajan ennen rehukäyttöä. Raatojen kuumennuksessa tulee käyttää jatkuvatoimista lämpötilan ja ajan seurantalaitetta; tai
rehun lisäaineella, kuten hapolla, jolla estetään raaka-aineen pilaantuminen. Välittömästi happokäsittelyn jälkeen mitatun raaka-aineen pH-arvon on oltava kauttaaltaan 4,2 tai alempi. Happokäsittelyn yhteydessä raaka-aine on käsiteltävä myös siten, että hiivojen ja homeiden kasvu estetään. Käytettävän lisäaineen tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen ja kyseisten eläinlajien rehuun lisättäväksi hyväksytty rehun lisäaine (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1831/2003 eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista).
Liite 2
Rehusekoittamoiden ja tilarehustamoiden rakenteelliset vaatimukset
Rehusekoittamoiden ja tilarehustamoiden tilojen ja laitteiden on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
Laitoksen on oltava erotettu asianmukaisella tavalla muista kiinteistöistä ja yleisestä tiestä. Laitos ei saa sijaita elintarviketuotantoon tarkoitettujen eläinten pitopaikan välittömässä läheisyydessä. Eläinten ja asiattomien henkilöiden pääsy laitokseen on estettävä.
Liikenne laitosten piha-alueella on järjestettävä siten, että eläintautien leviämisen vaaraa ei ole. Piha-alueen on oleellisilta alueilta oltava päällystetty.
Laitoksessa on oltava riittävän suuret työskentelytilat siten, että työ voidaan suorittaa hygieenisesti. Erilaisia toimintoja varten tarkoitetut tilat on sijoitettava siten, että raaka-aineet ja valmiit tuotteet voidaan pitää erillään toisistaan ja että kontaminaation vaaraa ei ole. Laitoksessa on oltava tilavuudeltaan riittävät, jäähdytettävät tai muutoin asianmukaiset erilliset tilat raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden säilyttämistä varten.
Laitoksessa on oltava saatavissa riittävästi kylmää ja kuumaa talousvettä. Laitoksen lattioiden tulee olla siten kallistettuja, että jätevedet valuvat lattiakaivoihin. Laitoksessa on oltava hygieeninen järjestelmä jäteveden ja kiinteän jätteen poistamista varten.
Laitoksen rakenteiden ja varusteiden on oltava ehjiä, kulutusta kestävää materiaalia, helposti puhtaana pidettäviä ja desinfioitavia.
Laitoksessa on oltava riittävä ilmanvaihto ja valaistus.
Laitoksessa on oltava tarvittaessa laitteet sivutuotteiden hienontamista varten.
Laitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet vastaanotto- ja käsittelytilojen puhdistamista ja desinfioimista varten.
Laitoksessa on oltava riittävästi käsienpesualtaita sekä tarkoituksenmukaiset sosiaalitilat henkilökuntaa varten.
Liite 3
Sivutuotteiden käsittelyvaatimukset keräyskeskuksille
Sivutuotteita on käsiteltävä ja säilytettävä siten, ettei niiden hygieeninen laatu olennaisesti muutu ennen käsittelyn alkamista. Sivutuotteet tulee käsitellä alla olevan kohdan 1 mukaisesti kuumentamalla tai hapottamalla. Vaihtoehtoisesti kalaperäinen aines tulee käsitellä kohdan 1 tai 2 mukaisesti.
Kuumennus ja hapotus
Raaka-aine on paloiteltava ennen käsittelyä siten, ettei partikkelikoko halkaisijaltaan ylitä 30 millimetriä.
Paloiteltu raaka-aine on:
keitettävä tai autoklavoitava täytäntöönpanoasetuksen liitteen VI luvun II jakson 1 kohdan 4 alakohdan b mukaisesti siten, että paloiteltu raaka-aine on kaikilta osiltaan kypsää sekä käytettävä välittömästi tai varastoitava sen jälkeen jäähdytettynä tai pakastettuna; tai
käsiteltävä rehun lisäaineella, kuten hapolla, jolla estetään raaka-aineen pilaantuminen. Välittömästi happokäsittelyn jälkeen mitatun raaka-aineen pH-arvon on oltava kauttaaltaan 4,2 tai alempi. Happokäsittelyn yhteydessä raaka-aine on käsiteltävä myös siten, että hiivojen ja homeiden kasvu estetään. Käytettävän lisäaineen tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen ja kyseisten eläinlajien rehuun lisättäväksi hyväksytty rehun lisäaine (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1831/2003 eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista).
Pakastus
Pakastus tulee suorittaa mm. levypakastimilla tai muilla vastaavilla laitteilla, jotta taataan aineksen nopea jäätyminen kauttaaltaan. Pakastetut tuotteet tulee siirtää välittömästi pakkasvarastoon uudelleen sulamisen estämiseksi. Pakkasvaraston lämpötilan tulee olla -18 C° tai alempi.
Liite 4
Sivutuotteiden hävittäminen syrjäisillä alueilla eläinlajeittain
Osa 1
Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien syrjäinen alue
Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien kokonaisten raatojen ja sivutuotelain 23 §:n 1 momentin kohdissa 3 ja 4 tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä sivutuotelain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ainesten osalta syrjäistä aluetta ovat Ahvenanmaa, Lapin maakunta sekä seuraavat kunnat:
Kuusamo
Taivalkoski
Hyrynsalmi
Kuhmo
Suomussalmi
Ristijärvi
Puolanka
Pudasjärvi
Ii
Syrjäiseen alueeseen kuuluvat lisäksi edellä mainittujen alueiden ulkopuolella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.
Osa 2
Sikojen ja siipikarjan syrjäinen alue
Sikojen ja siipikarjan kokonaisten raatojen ja sivutuotelain 23 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen edellä mainituista eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä maatilalla tuottajan omaan elintarvikekäyttöön teurastetuista sikaeläimistä saatujen sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi lukuun ottamatta seuraavia kuntia:
Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.