Verohallinnon päätös ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista

3) tieto muiden tulojen kuin maatalouden tai metsätalouden taikka vuokraustoiminnan tulojen määrästä ja tieto noihin tuloihin kohdistuvien menojen määrästä.

29 § Vuokraustoimintaa harjoittavan ilmoittamisvelvollisuus

Vuokraustoiminnasta tuloa saavan verovelvollisen, joka ei lain mukaan ole kirjanpitovelvollinen, on annettava verovirastolle tarvittavat vuokralaisia koskevat tiedot sekä eritelty selvitys näiltä verovuoden aikana perityistä vuokrista. Vuokratuloon kohdistuvat vähennykset tulee esittää vuokrauskohteittain.

30 § Ulkomaisen väliyhteisön osakkaan ilmoittamisvelvollisuus

Verovelvollisen, joka on ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu osakas tai edunsaaja, on liitettävä veroilmoitukseensa seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) eritelty luettelo välittömistä ja ulkomaisista välillisistä omistusosuuksista ulkomaisiin väliyhteisöihin;

2) selvitys edunsaaja-asemasta ulkomaisessa väliyhteisössä;

3) riittävä ja luotettava selvitys muista mainitun lain nojalla verotettavan tulon laskemista varten tarvittavista tiedoista sekä ulkomaisen väliyhteisön voitonjaosta, tilikauden tappiosta ja yhteisön maksamista mainitun lain 6 §:ssä tarkoitetuista veroista.

Jos ulkomainen väliyhteisö on kirjanpitolain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu verovelvollisen tytäryritys tai 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu osakkuusyritys, verovelvollisen on liitettävä veroilmoitukseensa oikeaksi todistettu jäljennös ulkomaisen yhteisön tilikautta koskevasta tuloslaskelmasta ja taseesta samoin kuin tilikautta edeltäneestä taseesta taikka vastaavista tilinpäätösasiakirjoista. Vieraskielisestä asiakirjasta on lisäksi kehotuksesta annettava virallisen kääntäjän tai muun pätevän henkilön tekemä suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

Muussa kuin 2 momentissa mainitussa tapauksessa verovelvollisen on annettava 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat kehotuksesta, jollei verovelvollinen tee todennäköiseksi, ettei asiakirjojen hankkiminen ole mahdollista.

31 § Toimintamuodon muutokseen liittyvät tiedot

Tuloverolain 24 §:n 5 momentissa tarkoitetun osakeyhtiötä edeltävän verovelvollisen tai yhtymän tuloslaskelma tai tuloslaskelman tiedot on annettava viimeiseltä verovuodelta ja taseen tiedot viimeisen verovuoden päättymisajankohdalta. Osakeyhtiön on annettava tuloslaskelman tiedot toimintamuodon muutoksesta alkavalta verovuodeltaan. Osakeyhtiön, johon sovelletaan poistojen enimmäismäärää koskevaa tuloverolain 24 §:n 2 momentin säännöstä, on annettava selvitys, josta ilmenee, että poistot ovat mainitun lainkohdan mukaiset.

32 § Sulautumiseen ja jakautumiseen liittyvät tiedot

Yhteisöjen tai yhtymien sulauduttua tai yhteisön jakauduttua vastaanottaneen yhteisön tai yhtymän on annettava selvitys:

1) vastaanottaneen yhteisön tai yhtymän tulosta vähennettävistä sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tai sulautuneen yhtymän menoista ja muista verotuksessa vähennyskelpoisista eristä sekä fuusioerotuksen käsittelystä kirjanpidossa;

2) tuloverolain 123 §:ssä tarkoitetut tiedot, jos sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tappiota vaaditaan vähennettäväksi vastaanottaneen yhteisön tulosta; sekä

3) yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a §:ssä tarkoitetut tiedot.

33 § Konserniverokeskuksen asiakkaiden tiedonantovelvollisuus

Yhteisön on annettava Konserniverokeskukselle ilmoitus asiasta, kun

1) yhteisö alkaa harjoittaa vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettua toimintaa tai ulkomainen yhtiö alkaa harjoittaa vastaavaa toimintaa Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta;

2) yhteisö alkaa harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettua toimintaa tai ulkomainen yhtiö alkaa harjoittaa vastaavaa toimintaa Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta;

3) yhteisöstä tulee tuloverolain8 a §:ssä tarkoitettu eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta; tai

4) yhteisöstä tulee yhtiö, jonka arvopaperi on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (748/2012) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.

Kirjanpitolain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetun konsernin emoyhtiön on samoin annettava ilmoitus Konserniverokeskukselle, kun

1) konserniin tulee muu uusi yhteisö tai yhtiö kuin keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö;

2) yhteisö tai yhtiö lakkaa kuulumasta konserniin;

3) konsernissa tapahtuu elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettu yritysjärjestely; tai

4) konserniin kuuluva yhteisö tai yhtiö muuttuu keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi tai asunto-osakeyhtiöksi.

Ilmoitus on annettava Konserniverokeskukselle yhden kuukauden kuluessa siitä, kun yhteisö on saanut toimintaansa toimiluvan, sen osake tai osuus on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi, yhteisö, yhtiö tai yritysjärjestely on rekisteröity, muutoksen aiheuttava kauppa tai muu oikeustoimi on tehty, taikka muu edellä tarkoitettu muutos on toteutunut.

Ilmoituksessa on annettava tiedot muutoksen kohteena olevasta yhteisöstä tai yhtiöstä, tämän yhteisötunnus ja kotipaikka.

34 § Tonnistoverovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus

Tonnistoverovelvollisen yhtiön on annettava Verohallinnolle seuraavat tiedot:

1) kunkin aluksen nimi, IMO-numero tai tunnuskirjaimet, kansallisuus ja se alusrekisteri, johon alus on merkitty, aluksen bruttovetoisuus, nettovetoisuus, tieto aluksen strategisesta ja kaupallisesta johtopaikasta, tiedot aluksen käytöstä kansainvälisessä meriliikenteessä verovuoden aikana sekä tieto aluksen merkitsemisestä ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon sekä vuokratun aluksen vuokrasopimuksen tyyppi, sopimuksen alkamis- ja loppumispäivämäärä;

2) sellaisten yhtiön omistamien alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, joilla yhtiö itse liikennöi;

3) sellaisten yhtiön omistamien alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, jotka yhtiö on antanut vuokralle miehistöineen;

4) sellaisten alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, jotka yhtiö on ottanut vuokralle bareboat-ehdoin ilman miehistöä;

5) sellaisten alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, jotka yhtiö on ottanut vuokralle miehistöineen;

6) sellaisten alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, jotka yhtiö on antanut vuokralle ilman miehistöä;

7) aluskohtaisesti laskettu merimiesten osuus lakisääteisistä eläkevakuutusmaksuista, merimiesten osuus työttömyysvakuutusmaksuista ja merimiespalvelumaksu kokonaisuudessaan tuloksi muutettuna.

Yhtiön on annettava selvitys niistä komission merenkulun valtiontuen suuntaviivoissa tarkoitetuista sosiaalimaksuista, joita ei ole huojennettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:ssä. Nämä maksut ovat:

1) työnantajan sairausvakuutusmaksua;

2) työnantajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta;

3) työnantajan osuus ryhmähenkivakuutuksesta;

4) työnantajan osuus vapaaehtoisesta vapaa-ajan tapaturmavakuutusmaksusta ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta;

5) merimiesten osuus lakisääteisistä eläkevakuutusmaksuista;

6) merimiesten osuus työttömyysvakuutusmaksuista; sekä

7) merimiespalvelumaksu.

Yhtiön on annettava selvitys valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) perusteella valtion varoista verovuonna korvatuista merimiesten matkakustannuksista.

Yhtiön on annettava selvitys tonnistoverolain 15 a §:n 2, 3 ja 4 momentissa tarkoitetun tonnistoverotettavan toiminnan jälleenhankintavarauksen vähentämisestä verovuoden aikana hankitun käyttöomaisuuden hankintamenosta sekä verovuoden päättyessä käyttämättä olevasta määrästä.

Yhtiön on annettava tonnistoverolain 36 §:n mukainen tonnistoverovelvollisen tuen seurantalomakkeella esitetty laskelma tuloksesta.

Tonnistoverokauden ensimmäiseltä verovuodelta yhtiön on lisäksi annettava seuraavat tiedot:

1) tonnistoverolain (476/2002) 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla laskettu tonnistoverotettavan toiminnan menojäännös ja tuloverotettavan toiminnan menojäännös;

2) tonnistoverolain 12 §:ssä tarkoitettuun tonnistoverotettavan toiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden todennäköinen luovutushinta;

3) tonnistoverotettavaan ja tuloverotettavaan toimintaan kohdistuvat käyttämättömät tappiot tonnistoverokauden alussa.

35 § Tiedot tilikauden muutoksista

Kirjanpitovelvollisen, joka muuttaa tilikautensa päättymisajankohtaa, on ilmoitettava siitä Verohallinnolle. Jos tilikauden päättymisen ajankohta muutetaan myöhäisemmäksi, ilmoitus on tehtävä kahta kuukautta ennen sitä päivää, jona tilikausi olisi päättynyt. Jos tilikauden päättymisen ajankohta muutetaan aikaisemmaksi, ilmoitus on tehtävä kahta kuukautta ennen sitä päivää, jona tilikausi tulee päättymään. Jos päätös tilikauden muuttamisesta on tehty edellä sanotun mukaisesti määräytyvää ilmoitusajankohtaa myöhemmin, ilmoitus on tehtävä heti kun päätös tilikauden muuttamisesta on tehty.

Ilmoitukseen on liitettävä selvitys muutoksen toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä, kuten sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen muutoksesta, viranomaisen hyväksymisestä sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen muutokselle ja muutoksen merkitsemisestä rekisteriin. Jos selvityksiä ei voida liittää ilmoitukseen, ne tulee toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus Verohallinnolle tehtiin.

Ilmoitus tilikauden muuttamisesta tehdään Verohallintoon yritysmuodon mukaisella Y-lomakkeella.

IV luku. MUISTIINPANOT JA TOSITTEET

36 § Muistiinpanovelvollisuus

Tämän luvun määräykset muistiinpanovelvollisuudesta ja muistiinpanoista koskevat maataloutta, metsätaloutta, vuokraustoimintaa, sijoitustoimintaa tai muuta sellaista muuna kun elinkeinotoimintana pidettävä tulonhankkimistoimintaa harjoittavaa verovelvollista, joka ei ole kirjanpitovelvollinen. Verovelvollisen velvollisuudesta säilyttää muistiinpanot ja niihin liittyvät tositteet säädetään verotusmenettelystä annetun lain 12 §:ssä.

37 § Muistiinpanot

Muistiinpanovelvollisen verovelvollisen on tehtävä tuloista ja menoista sellaiset muistiinpanot, joista ja joihin liitettävistä tositteista riittävästi eriteltyinä käyvät selville tulot ja niistä johtuvat menot, arvonlisäveron määrät ja veron perusteet sekä tulonhankkimistoimintaa varten saadut tuet.

Muistiinpanot kirjataan aikajärjestyksessä. Tulo kirjataan saaduksi silloin, kun se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Meno kirjataan tapahtuneeksi silloin, kun se on maksettu.

Tulo- ja menoeriä sekä arvonlisäveron määriä ja veron perusteita osoittavien merkintöjen tulee perustua päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin sekä, milloin vähennetään maahantuonnin yhteydessä kannettua arvonlisäveroa, tullauspäätökseen ja siihen liittyviin asiakirjoihin.

Muistiinpanovelvollisen verovelvollisen, joka antaa arvonlisäveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, on kirjattava suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat kuukausikohtaisesti viimeistään kohdekautta seuraavan toisen kuukauden 12 päivään mennessä.

38 § Maatalouden muistiinpanoja koskevat määräykset

Maataloutta harjoittavan verovelvollisen on 37 §:n lisäksi muistiinpanoissa erikseen selvitettävä seuraavat asiat:

1) verovuoden aikana myytyjen maatalous- ja puutarhatuotteiden sekä kotieläinten ja tilalla olevan tuotantolaitoksen tuotteiden ostajat;

2) maataloudesta johtuneet saamiset sekä maataloudesta johtuneet pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat, joista on mainittava velkojain nimet ja osoitteet, kunkin velkojan osalta selvitys velan määrästä ja velan kohdistumisesta maatalouteen ja muuhun kuin maatalouteen sekä velasta suoritettu korko ja velasta johtuneet indeksi- ja kurssitappiot;

3) verovuoden päättyessä tilalla olleet kotieläimet;

4) verovuoden aikana luovutettujen kotieläinten luovutushinta tai korvaus ja siitä verovuoden tuotoksi jaksotettu osuus sekä aiempina verovuosina luovutettujen kotieläinten verovuoden tuotoksi jaksotettu osuus;

5) verovuoden aikana hankittujen kotieläinten hankintameno ja siitä verovuoden poistoksi jaksotettu osuus sekä aiempina verovuosina hankittujen kotieläinten verovuoden poistoksi jaksotettu osuus;

6) rakennusten ja rakennelmien hankintamenot, menojäännökset sekä menojäännöksistä tehdyt poistot;

7) koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenot ja menojäännökset sekä erikseen salaojien, siltojen, patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden hankintamenot ja menojäännökset sekä näiden menojäännöksistä tehdyt poistot;

8) maataloudessa työskennelleille henkilöille, ennen verovuoden alkua 14 vuotta täyttäneet perheenjäsenet mukaan luettuina, rahana maksetut palkat, niistä pidätetyt ennakot ja suoritetut sosiaaliturvamaksut ja muut työnantajasuoritukset;

9) verovelvollisen ja hänen puolisonsa työskentely maataloudessa sekä heidän osuutensa maatalouden nettovarallisuuteen sekä tuloverolain 38 §:n 2 momentissa tarkoitetut luovutusvoitot ja niiden jakautuminen puolisoiden kesken;

10) maataloudessa vähennyskelvottomat meno-osuudet maatilalla olevien rakennusten, rakennelmien tai niiden osien käytöstä yksityistaloudessa, metsätaloudessa tai muussa elinkeinotoiminnassa sekä laskentaperusteet, joiden mukaan menot on eroteltu maatalouden kuluista;

11) maataloudessa vähennyskelvottomat meno-osuudet maataloutta varten palkattujen työntekijöiden sekä maatalouteen kuuluvien koneiden sekä muun kohdassa 7 mainitun omaisuuden ja muun omaisuuden käytöstä yksityistaloudessa, metsätaloudessa tai muussa elinkeinotoiminnassa sekä laskentaperusteet, joiden mukaan menot on eroteltu maatalouden kuluista;

12) verovelvollisen kulkuneuvot sekä laskentaperusteet, joiden mukaan kulkuneuvoista johtuneet menot on jaettu maatalouden kuluiksi ja maataloudessa vähennyskelvottomaksi menoksi;

13) peruste maatilatalouden tuloverolain 10 e §:n mukaisten tilapäisten työmatkojen aiheuttamien lisääntyneiden elantokustannusten vähentämiseen ja yksityisiin varoihin kuuluvalla autolla tehtyjen maatalouteen liittyvien matkojen aiheuttamien menojen vähentämiseen;

14) maatiloittain muodostettavan tasausvarauksen peruste;

15) CAP-maatilatukioikeuksien hankintamenot ja niistä verotuksessa vähennetyt määrät sekä CAP-maatilatukioikeuksista saadut luovutushinnat; sekä

16) maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (603/2006) tarkoitetun veronalaiseksi tuloksi luettavan valmisteveron palautuksen perusteet.

39 § Laskelma maatalouden tuloksesta

Laskelma maatalouden tuloksesta on laadittava kaikilta maatiloilta yhteensä seuraavan muistiinpanokaavan mukaisesti:

TULOT

Verollinen myynti 24 %

Verollinen myynti 14 %

Verollinen myynti 10 %

Arvonlisäveroton myynti

MENOT

EROTUS (Voitto / Tappio).

Tulot ja menot merkitään ilman arvonlisäveron osuutta.

40 § Metsätaloutta harjoittavan muistiinpanoja koskevat määräykset

Metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen on muistiinpanoissa 37 §:n lisäksi erikseen selvitettävä seuraavat asiat:

1) selvitys maatalouteen, elinkeinotoimintaan ja omaan yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvosta;

2) selvitys metsätalouden vuosimenoista eriteltyinä työntekijäin palkkauksesta aiheutuviin menoihin, metsätalouden matkakuluihin ja muihin vuosimenoihin sekä matkakulujen osalta perusteet yksityisiin varoihin kuuluvalla autolla tehtyjen metsätalouteen liittyvien matkojen aiheuttamien menojen vähentämiselle;

3) selvitys menovarauksen ja metsätuhoalueen menovarauksen (tuhovaraus) tekemisestä ja käyttämisestä;

4) selvitys metsävähennyksen perusteesta ja käytöstä. Metsätaloutta yhdessä harjoittavien puolisoiden sekä verotusyhtymien osalta metsävähennyksen käyttö on selvitettävä osakkuusaikakohtaisesti;

5) selvitys koneiden, kaluston ja laitteiden, rakennusten ja rakennelmien sekä metsäojien ja metsäteiden hankintamenoista, hankintamenon poistosta ja menojäännöksestä;

6) selvitys metsätien rakentamismenon jakautumisesta metsätalouden ja tien muun käytön kesken;

7) maatilakohtainen selvitys tuloverolain 63 §:ssä tarkoitetun hankintatyön arvon arvioimisperusteista.

Tuloverolain 55 §:ssä tarkoitettua metsävähennystä varten verovelvollisen tulee liittää muistiinpanoihinsa pystykaupassa puun ostajan antama selvitys ja hankintakaupassa metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antama tai muu luotettava selvitys puun myyntitulon kohdistumisesta metsävähennykseen oikeutettuun metsään.

Tuloverolain 111 §:n 2 momentissa tarkoitettua tuhovarausta varten verovelvollisen tulee liittää muistiinpanoihinsa metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antama tai muu luotettava selvitys tuhoutuneen metsän uudistamismenojen arvioidusta määrästä.

41 § Metsälahjavähennystä vaativan verovelvollisen muistiinpanoja koskevat määräykset

Tuloverolain 55 a–55 b §:ssä tarkoitettua metsälahjavähennystä varten verovelvollisen on muistiinpanoissaan selvitettävä metsälahjavähennyksen kokonaismäärän (vähennyspohja) perusteet, verovuonna tehtävän vähennyksen perusteena oleva metsätalouden puhtaan pääomatulon määrä, verovuonna tehtävän metsälahjavähennyksen määrä ja sen jälkeen jäljelle jäävän käyttämättömän vähennyspohjan määrä

Edellä 1 momentissa mainitut tiedot on selvitettävä muistiinpanoissa metsälahjakohtaisesti. Samana vuonna saaduista erillisistä lahjoista muodostuvia vähennyspohjia voidaan seurata yhtenä eränä. Jos verovelvolliselle muodostuu vähennyspohjaa eri vuosina saatujen metsälahjojen perusteella, aikaisemmin muodostunut vähennyspohja on käytettävä ensin. Muistiinpanoissa on selvitettävä myös mahdollinen verovuonnaTVL 55 c §:n tarkoittamana seuraamuksena poistuva vähennyspohja.

Tuloverolain 55 d §:ssä tarkoitettua metsälahjavähennyksen valtiontukiseurantaa varten muistiinpanoissa on lisäksi verovuosikohtaisesti selvitettävä muiden viranomaisten myöntämien vähämerkityksisten valtiontukien määrä.

42 § Muuta tulonhankkimistoimintaa harjoittavan muistiinpanoja koskevat määräykset

Verovelvollisen, joka saa tuloa kiinteistöstä tai kalastuksesta tahi muusta toiminnasta kuin liikkeen tai ammatin harjoittamisesta ja joka ei lain mukaan ole kirjanpitovelvollinen, on 36 §:n lisäksi pidettävä luetteloa toiminnassa käytetyistä koneista, kalustosta ja laitteista sekä rakennuksista ja rakennelmista.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta saaduiksi tuloiksi katsotaan viran sivutulot ja palvelurahat sekä tulot tekijänoikeudesta, keksinnöstä, patentista ja tavaraleimasta, katsastusten ja tarkastusten toimittamisesta, velaksiannosta, toimeksisaannista, vuokrauksesta, kurssien järjestämisestä ja yksityistuntien antamisesta sekä muusta sellaisesta toiminnasta. Muistiinpanoja ei kuitenkaan tarvitse pitää, milloin tulo on saatu vain yhdestä vuokraukseen käytetystä asuinhuoneistosta tai tällaisen huoneiston alivuokralaisilta.

Verotusmenettelystä annetun lain 12 §:ssä tarkoitettua sijoitustoimintaa harjoittavan verovelvollisen on pidettävä sijoitustoiminnastaan sellaisia muistiinpanoja, joista ja joihin liittyvistä tositteista käyvät selville luovutusvoiton verotusta varten tarpeelliset tiedot arvopapereiden, arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muun tällaisen sijoitustoimintaan kuuluvan omaisuuden hankinta-ajankohdasta, saantotavasta, hankintamenosta, luovutusajankohdasta, luovutushinnasta ja muista hankintaan ja luovutukseen liittyvistä kustannuksista. Tiedot on säilytettävä siinä muodossa, että verovelvollinen voi esittää ne tarvittaessa kirjallisina veroviranomaisen tai muutoksenhakuviranomaisen kehotuksesta.

Edellä 3 momentissa mainitulla sijoitustoiminnalla tarkoitetaan muuna kuin elinkeinotoimintana pidettävää varojen sijoittamista arvopapereihin, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin ja muuhun vastaavaan omaisuuteen ja kaupankäyntiä tällaisella omaisuudella.

43 § Ammattiautoilijan ajopäiväkirja

Verovelvollisen, joka harjoittaa ammattimaista henkilötilausliikennettä muulla autolla kuin linja-autolla tai sairasautolla, on pidettävä kultakin kuukaudelta ajovuoroittain, tai jos ajovuoroa ei ole vahvistettu, vuorokausittain ajopäiväkirjaa. Jos verovelvollisella on käytössään kuitinantolaitteella varustettu taksamittari, ajopäiväkirja muodostuu kuitinantolaitteen raporteista.

Ajopäiväkirjasta tai 1 momentissa tarkoitetuista raporteista on käytävä ilmi seuraava erittely:

1) ajotulot, jotka on jaettava käteisajotuloihin, luottoajotuloihin ja muihin tuloihin; sekä

2) verovuoden alusta yhteenlasketut tiedot ajokilometreistä, jotka on jaettava ammattiajoihin, tuloa tuottamattomiin ammattiajoihin, yksityisajoihin ja muihin ajoihin.

Ajopäiväkirja ja 1 momentissa tarkoitetut raportit on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien siten, että alkuperäiset tiedot ovat todennettavissa.

44 § Tositteiden säilyttäminen

Verovelvollisen on säilytettävä verotusmenettelystä annetun lain 11 a §:ssä tarkoitetut tositteet kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien.

Poiketen siitä, mitä verotusmenettelystä annetun lain 11 a §:n 2 momentissa säädetään, verovelvollisen on säilytettävä tositteet kotitalousvähennystä koskevista tiedoista ja omaisuuden luovutuksesta syntyneen voiton tai tappion laskemiseksi tarpeellisista tiedoista siitä huolimatta, että veroviranomainen on merkinnyt nämä tiedot esitäytetylle veroilmoitukselle.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa määrätään, verovelvollisen on säilytettävä tositteet kuusi vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta siltä osin kuin tositteet koskevat:

1) luonnollisen henkilön tai tuloverolain 17 §:ssä tarkoitetun kuolinpesän ja tuloverolain 3 §:ssä tarkoitetun yhteisön tai tuloverolain 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetun elinkeinoyhtymän välisiä oikeustoimia sekä tällaisen yhteisön tai elinkeinoyhtymän osakkeiden tai osuuksien hankintaa, hallintaa, käyttöä, luovutusta tai niihin liittyvää yritysjärjestelyä, jos luonnollinen henkilö itse, hänen kuolinpesänsä, hänen perheensä jäsen tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhteisön osakkeista tai osuuksista tai heillä on vastaava osuus yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä,

2) Suomessa yleisesti verovelvollisen muualla kuin Suomessa omistamaa tai hallitsemaa varallisuutta taikka muualta kuin Suomesta saamia tuloja, näihin kohdistuvia menoja tai muita vähennyksiä,

3) Suomessa rajoitetusti verovelvollisen Suomessa omistamaa tai hallitsemaa varallisuutta taikka Suomesta saamia tuloja, näihin kohdistuvia menoja tai muita vähennyksiä.

Edellä 3 momentin 1 kohdassa yhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, joka ei ole asunto-osakeyhtiölaissa (1599/2009) tarkoitettu asunto-osakeyhtiö tai muu asumiskäyttöön tarkoitettu asunto- tai kiinteistöyhteisö

V luku. TYÖNANTAJAN JA SUORITUKSEN MAKSAJAN MUISTIINPANOVELVOLLISUUS

45 § Suorituksen maksajan muistiinpanot

Muistiinpanot on laadittava siten, että niistä käyvät riittävästi eriteltyinä selville ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n mukaiset palkat ja muut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset.

46 § Palkkakortti

Työnantajan tulee pitää jokaisesta palkansaajasta kalenterivuosittain palkkakorttia. Palkkakorttia voidaan pitää myös siten, että siinä tarvittavat tiedot voi koota yhteen. Palkkakortista käyvät selville seuraavat tiedot:

1) palkansaajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus ja osoite;

2) ennakonpidätystä koskevat määräykset;

3) aika, jolta palkka on maksettu päivämäärineen;

4) rahapalkan määrä;

5) luontoisedun raha-arvo;

6) ennen ennakonpidätyksen toimittamista palkasta vähennetty määrä;

7) palkan määrä, josta ennakonpidätys on toimitettava;

8) ennakonpidätyksen määrä;

9) ennakkoperintälain 15 §:ssä tarkoitettujen työstä johtuvien kustannusten korvausten maksettu määrä.

Edellä 1 momentin 3–9 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään palkanmaksuittain.

Palkkakorttiin tai sen liitteeseen on merkittävä luontoisedun laatu ja laskentaperuste sekä palkansaajan edusta työnantajalle maksama määrä, ennakkoperintälain 15 §:n mukaan maksetun korvauksen laatu ja peruste sekä sanotun pykälän perusteella palkasta vähennetyn määrän laatu ja peruste.

Kalenterivuoden päätyttyä on palkkakorttiin merkittävä 1 momentin 4–9 kohdassa tarkoitettujen määrien vuosittaiset yhteismäärät.

Silloinkin kun palkasta ei ole toimitettava ennakonpidätystä, on palkkakorttiin tai sen liitteeseen merkittävä 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot.

47 § Palkkakortti ulkomailla suoritetusta työstä

Jos palkka on maksettu ulkomailla suoritetusta työstä ja palkasta ei tuloverolain 77 §:n perusteella ole toimitettava ennakonpidätystä tai se on toimitettava vain osasta palkkaa, palkkakorttiin tai sen liitteeseen on merkittävä 46 §:n 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot sekä:

1) valtio, jossa on työskennelty;

2) työntekopaikkakunta;

3) ulkomailla oleskelun kesto kussakin valtiossa; sekä

4) oleskelun aikana tapahtuneet Suomessa käynnit.

Jos palkansaaja työskentelee lähetettynä työntekijänä tai muutoin ulkomailla sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 16 ja 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, palkkakorttiin tai sen liitteeseen merkitään 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi se sairausvakuutuslain 18 luvun 18 §:ssä tarkoitettu vakuutuspalkka, jota ulkomaan työssä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksun perusteena.

48 § Palkkakortin muuttuneet tiedot

Jos 46 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteita on muutettu tai tietoja on muutoin korjattu, on alkuperäinen tieto säilytettävä ja uusi tieto sekä ajankohta, josta alkaen sitä sovelletaan, merkittävä palkkakorttiin tai sen liitteeseen.

49 § Palkkalista ja palkkasuoritusten yhdistelmä

Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tulee laatia palkanmaksuittain palkkalista, josta palkansaajittain käyvät selville:

1) palkansaajan nimi;

2) palkanmaksukausi;

3) palkanmaksupäivä;

4) rahapalkan määrä;

5) luontoisedun raha-arvo;

6) edellä 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuutuspalkka;

7) ennen ennakonpidätyksen toimittamista palkasta vähennetty määrä;

8) palkan määrä, josta ennakonpidätys on toimitettava;

9) ennakonpidätyksen määrä;

10) ennakkoperintälain 15 §:ssä tarkoitettujen työstä johtuvien kustannusten korvausten määrä;

11) palkasta ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen vähennetty määrä;

12) palkansaajalle maksettu tai tilille merkitty määrä.

Palkkalistaan on merkittävä myös 1 momentin 4–12 kohdassa tarkoitettujen määrien yhteismäärät.

Työnantajan on laadittava palkkalistoista ja muista kalenterikuukauden aikana tapahtuneista palkkasuorituksista yhdistelmä, josta käy ilmi oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuun veroilmoitukseen merkityt tiedot.

Työnantajan on merkittävä myös työnantajan sairausvakuutusmaksu 3 momentissa tarkoitettuun yhdistelmään siten kuin palkkasuorituksen merkitsemisestä säädetään.

50 § Lähdeveron perimiseen velvollisen muistiinpanot

Lähdeveron perimiseen velvollisen on tehtävä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain mukaisista suorituksista muistiinpanot.

Suorituksen maksajan tulee pitää jokaisesta palkan tai muun lähdeveron alaisen suorituksen saajasta kalenterivuosittain yhtenäistä luetteloa, josta käyvät selville seuraavat tiedot:

1) suorituksen saajan täydellinen nimi, ammatti tai toimi, syntymäaika ja mahdollinen virallinen tunnistetieto kotivaltiossa sekä osoite kotivaltiossa ja Suomessa;

2) lähdeveroprosentti suorituslajeittain;

3) aika, jolta palkka tai muu suoritus on maksettu;

4) rahana maksetun palkan tai muun suorituksen määrä;

5) luontoisedun raha-arvo;

6) palkasta rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 6 §:n tai kansainvälisen sopimuksen määräyksen perusteella lähdeveroa perittäessä tehdyt vähennykset;

7) määrä, josta lähdevero on peritty;

8) lähdeveron määrä;

9) työntekijältä perityn työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksun määrä; sekä

10) päivärahat ja tositteiden perusteella suoritettujen korvausten määrät.

Edellä 2 momentin 3–10 kohdassa tarkoitetut tiedot merkitään maksusuorituksittain. Kalenterivuoden päätyttyä on luetteloon merkittävä 2 momentin 4–10 kohdassa tarkoitettujen suoritusten tai määrien vuosittaiset yhteismäärät jokaisesta suorituksesta ja määrästä erikseen.

Tiedot on merkittävä luetteloon silloinkin kun lähdeveroa ei ole peritty.

51 § Kirjausketju

Palkka ja muut kirjaukset on merkittävä muistiinpanoihin siten, että kirjausten yhteys palkkalistasta palkkakorttiin sekä Verohallinnolle maksettavaan määrään ja annettaviin ilmoituksiin on vaikeuksitta todettavissa.

Mitä tässä päätöksessä säädetään palkkasuorituksen merkitsemisestä muistiinpanoihin, koskee soveltuvin osin myös työnantajan sairausvakuutusmaksua.

52 § Koneellisten tietovälineiden hyväksikäyttö

Mitä kirjanpitolaissa säädetään tai sen nojalla määrätään koneellisten tietovälineiden hyväksikäytöstä, koskee palkkakirjanpitoa ja soveltuvin osin myös muistiinpanoja. Verohallinnon kehotuksesta palkkakirjanpito on saatettava välittömästi työnantajan kustannuksella selväkieliseen kirjalliseen muotoon. Palkkakirjanpidon verotarkastus voidaan suorittaa myös elektronisia välineitä käyttäen.

53 § Palkkakirjanpitoa koskevien säännösten soveltaminen

Mitä tässä luvussa säädetään työnantajasta ja palkansaajasta koskee soveltuvin osin myös muuta suorituksen maksajaa ja saajaa.

Mitä tässä luvussa määrätään palkka tai muun suorituksen merkitsemisestä muistiinpanoihin, koskee soveltuvin osin myös työnantajan sairausvakuutusmaksua.

54 § Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Tällä päätöksellä kumotaan Verohallinnon antama päätös ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista (1581/2015) . Päätöksen määräyksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2016 annettaviin veroilmoituksiin sekä verovuodelta 2017 pidettäviin muistiinpanoihin. Yhteisöjen veroilmoitusta koskevia määräyksiä sovelletaan kuitenkin vasta verovuodelta 2017 annettaviin veroilmoituksiin. Verovuodelta 2016 annettaviin yhteisöjen veroilmoituksiin sovelletaan Verohallinnon antamaa päätöstä ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista (1581/2015) . Verovuotta 2017 edeltäneiltä verovuosilta pidettäviin muistiinpanoihin ja niiden säilyttämiseen sekä tositteiden säilyttämiseen sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä. Kiinteistötietojen ilmoittamista koskevaa 13 a §:ää sovelletaan kaikkien verovelvollisten osalta vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa, jonka perusteena on kalenterivuoden 2016 kiinteistötiedot.