Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan niiden Verohallinnon tehtäväalaan kuuluvien verojen ja maksujen verotusmenettelyyn ja muutoksenhakuun, joista säädetään:

1) arvonlisäverolaissa (1501/1993);

2) arpajaisverolaissa (552/1992);

3) apteekkiverolaissa (770/2016);

4) eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetussa laissa (664/1966);

5) ennakkoperintälaissa (1118/1996);

6) työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetussa laissa (771/2016);

7) korkotulon lähdeverosta annetussa laissa (1341/1990);

8) ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetussa laissa (1551/1995);

9) Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetussa laissa (562/1976);

10) rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa (627/1978);

11) valmisteverotuslaissa (182/2010);

12) nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994);

13) sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1260/1996);

14) virvoitusjuomaverosta annetussa laissa (1127/2010);

15) alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa (1471/1994);

16) eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetussa laissa (1037/2004);

17) tupakkaverosta annetussa laissa (1470/1994);

18) jäteverolaissa (1126/2010);

19) kaivosmineraaliverolaissa (314/2023).

* 19 kohta on kumottu L:lla 29.12.2022/1266, joka tuli voimaan 1.1.2023. Aiempi sanamuoto kuuluu: *

19) öljysuojarahastosta annetussa laissa (1406/2004).

Jos 1 momentissa mainitussa laissa säädetään tästä laista poiketen, sovelletaan asianomaisen lain säännöksiä.

Mitä tässä laissa säädetään verosta, sovelletaan myös maksuun ja suorituksen maksajan pidättämään määrään.

Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös verotusta koskevien Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen velvoitteiden täytäntöön panemiseen.

L:lla 1269/2022 lisätty 4 momentti tuli voimaan 1.1.2023.

2 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) verokaudella ajanjaksoa, jolta asianomaisten verolakien mukaan määräytyvä vero ilmoitetaan ja maksetaan;

2) veroilmoituksella ilmoitusta, jolla verokauden veroa koskevat tiedot on annettava;

3) yleisellä eräpäivällä kalenterikuukauden 12 päivää tai, jos se ei ole pankkipäivä, sitä seuraavaa ensimmäistä pankkipäivää;

4) verovelvollisella 1 §:n 1 momentin 1–4 ja 11–19 kohdassa mainittujen lakien mukaisessa verotuksessa verovelvollisten lisäksi 1 §:n 1 momentin 5–10 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitettua maksuvelvollista, lähdeveron perimiseen velvollista ja ennakonpidätysvelvollista;

5) suorituksen maksajalla ennakonpidätyksen, lähdeveron, palkkatulon lähdeveron, lopullisen palkkaveron, korkotulon lähdeveron tai työnantajan sairausvakuutusmaksun alaisen suorituksen, muun suorituksen tai edun maksajaa tai antajaa;

6) valmisteverotuksessa säännöllisesti verovelvollisella valmisteverotuslaissa tarkoitettua valtuutettua varastonpitäjää, rekisteröityä vastaanottajaa, veroedustajaa, varmistettua vastaanottajaa sekä sellaista verovelvollista, jolle on asianomaisessa valmisteverolaissa säädetty velvollisuus tai oikeus rekisteröityä verovelvolliseksi;

6) valmisteverotuksessa säännöllisesti verovelvollisella valmisteverotuslaissa tarkoitettua valtuutettua varastonpitäjää, rekisteröityä vastaanottajaa, veroedustajaa sekä sellaista verovelvollista, joille on asianomaisessa valmisteverolaissa säädetty velvollisuus tai oikeus rekisteröityä verovelvolliseksi;

7) valmisteverotuksessa satunnaisesti verovelvollisella muuta valmisteverotuslain tai asianomaisen valmisteverolain nojalla verovelvollista kuin valmisteverotuksessa säännöllisesti verovelvollista.

3 § Toimivaltainen viranomainen

Toimivaltainen viranomainen on Verohallinto.

2 luku. Yleiset menettelysäännökset

4 § Määräaikojen laskeminen eräissä tapauksissa

Ellei jäljempänä toisin säädetä, tässä laissa säädetyt määräajat lasketaan sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta asianomaisen veron verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa. Jos verovelvollisen tilikausi ei ole kalenterivuosi ja asianomaisen veron verokausi on kalenterikuukausi, määräajat lasketaan sen tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa.

Jos verovelvollisen arvonlisäverotuksessa sovellettava verokausi on poronhoitovuosi, arvonlisäveroa koskevat 1 momentissa tarkoitetut määräajat lasketaan poronhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

5 § Verotuksen tasapuolisuus

Verotusmenettelyssä ja muissa veron määräämiseen liittyvissä toimissa veronsaajien ja verovelvollisen edut tulee ottaa huomioon tasapuolisesti.

6 § Luottamuksensuoja

Jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, asia on ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi, jos erityisestä syystä ei muuta johdu.

Jos vero kuitenkin määrätään tai päätöstä oikaistaan, veroon liittyvät korkoseuraamukset voidaan jättää perimättä ja veronkorotus määräämättä kokonaan tai osittain, jos korkoseuraamusten perintä ja veronkorotuksen määrääminen olisivat asian tulkinnanvaraisuuden tai epäselvyyden vuoksi kohtuuttomia.

7 § Kuuleminen

Verohallinnon on ennen verovelvollisen vahingoksi tapahtuvaa veron määräämistä varattava verovelvolliselle tilaisuus selvityksen antamiseen, jos veroa määrättäessä olennaisesti poiketaan verovelvollisen antamista tiedoista. Jos Verohallinto oikaisee tehtyä päätöstä verovelvollisen vahingoksi, verovelvolliselle on aina varattava tilaisuus esittää selvitystä asiassa. Verovelvolliselle on, jos mahdollista, ennen 73 §:ssä tarkoitetun seurannaismuutoksen tekemistä varattava tilaisuus esittää selvitystä asiassa, jos se ei ole ilmeisen tarpeetonta.

Pyytäessään verovelvolliselta vastinetta tai muuta selvitystä Verohallinnon on mahdollisuuksien mukaan mainittava, mistä seikoista selvitystä erityisesti tulisi esittää.

Verohallinnon on tarvittaessa asetettava kohtuullinen määräaika selvityksen antamiseen.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä kuullaan siten, että sille varataan tilaisuus tutustua verotusasiakirjoihin, jos muualla verolainsäädännössä ei toisin säädetä.

8 § Selvittämisvelvollisuus

Verovelvollisen täytettyä ilmoittamisvelvollisuutensa tulee Verohallinnon ja verovelvollisen osallistua mahdollisuuksiensa mukaan asian selvittämiseen. Pääasiallisesti sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esitettävä asiasta selvitystä.

Jos verovelvollisen suorittaman oikeustoimen toinen osapuoli ei asu Suomessa tai tällä ei ole kotipaikkaa täällä eikä Verohallinto voi saada oikeustoimesta tai sen toisesta osapuolesta riittävää tietoa kansainvälisen sopimuksen nojalla, selvityksen esittäminen on ensisijaisesti verovelvollisen asia.

9 § Asian tutkiminen

Veroa määrätessään Verohallinnon on tutkittava saamansa tiedot ja selvitykset tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua.

Jos päätös vaikuttaa merkittävästi Verohallinnossa samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, asiat valmistellaan ja ratkaistaan yhdessä, jos se asioiden lukumäärä, töiden järjestelyt ja määräajat huomioon ottaen on mahdollista, eikä yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä.

10 § Veron kiertäminen

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, vero on määrättävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeata muotoa. Jos vastike tai muu suoritus on sovittu tai määrätty kohtuullisena pidettävää pienemmäksi tai muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että maksettavan veron määrä vähentyisi, voidaan arvion mukaan vahvistaa, mistä määrästä veroa on maksettava.

Jos on ilmeistä, että veroa määrättäessä olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, veroa määrättäessä on huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Jollei verovelvollinen tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta tai ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, veroa määrättäessä on meneteltävä 1 momentissa säädetyllä tavalla.

3 luku. Verokaudet

11 § Verokausi

Verokausi on kalenterikuukausi, jollei 2–6 momentissa toisin säädetä.

Sellaisen alkutuotantoa harjoittavan luonnollisen henkilön, kuolinpesän tai yhtymän ja arvonlisäverolain 79 c §:ssä tarkoitetun taide-esineen tekijän, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, arvonlisäverotuksessa sovellettava verokausi on kalenterivuosi.

Arvonlisäverolain 13 c §:n 1 momentissa tarkoitetun paliskuntaryhmän arvonlisäverotuksessa sovellettava verokausi on poronhoitovuosi.

Apteekkiveron ja kaivosmineraaliveron verokausi on kalenterivuosi.

L:lla 316/2023 muutettu 4 momentti tuli voimaan 1.1.2024. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Apteekkiveron verokausi on kalenterivuosi.

Jäteverolain 4 §:ssä tarkoitetun kaatopaikanpitäjän jäteverotuksessa sovellettava verokausi on neljänneskalenterivuosi.

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n 1 momentin 5 b kohdassa tarkoitetun pientuottajan ja 18 d kohdassa tarkoitetun biokaasun pientuottajan sekä 17 a §:n 2 momentissa tarkoitetun polttoturpeen pienkäyttäjän verotuksessa sovellettava verokausi on kalenterivuosi.

Edellä 2 momentissa alkutuotannolla tarkoitetaan maatalouden, metsätalouden, puutarhatalouden, metsästyksen, kalastuksen, kalankasvatuksen, ravustuksen, ravunkasvatuksen, turkistarhauksen ja poronhoidon harjoittamista sekä jäkälän ja käpyjen poimintaa tai muuta tällaista luonnontuotteen talteen ottamista. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta sekä sellaista erikoismaataloutta taikka maa- tai metsätalouteen liittyvää toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä.

8 momentti oli väliaikaisesti voimassa 1.1.2021–31.12.2022 L:lla 1218/2021.

12 § Valinnaiset verokaudet

Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen, säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja ja muu suorituksen maksaja kuin satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja, jonka kirjanpitolain (1336/1997) 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 100 000 euroa, voi hakemuksesta valita verokaudeksi neljänneskalenterivuoden.

Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen jonka kirjanpitolain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 30 000 euroa, voi hakemuksesta valita verokaudeksi kalenterivuoden.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään arvonlisäverotuksessa verovelvollisesta, ei sovelleta paliskuntaryhmään.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuna kalenterivuotena pidetään sitä kalenterivuotta, jona sovellettavasta verokaudesta on kysymys.

13 § Verokauden muuttaminen

Verovelvollinen, joka soveltaa 12 §:n 1 tai 2 momentissa säädettyä pidempää verokautta, ja 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu verovelvollinen voivat hakemuksesta siirtyä soveltamaan lyhyempää verokautta.

14 § Verokauden soveltaminen

Pidempää verokautta sovelletaan hakemuksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta ja lyhyempää verokautta hakemuksen tekemistä seuraavan lyhyemmän verokauden alusta.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, valinnaista verokautta voidaan hakemuksesta soveltaa toiminnan alkamisesta edellyttäen, että hakemus on tehty toiminnan alkamisen yhteydessä.

Verokauden on oltava sama vähintään yhden vuoden ajan.

15 § Verokauden muuttuminen edellytysten puuttuessa

Arvonlisäverotuksessa verovelvollisen tai suorituksen maksajan, jonka verokautena on 12 §:n 1 tai 2 momentin perusteella valittu verokausi sekä 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun verovelvollisen on viipymättä ilmoitettava Verohallinnolle, jos mainituissa lainkohdissa säädetyt edellytykset eivät kuluvana kalenterivuonna tai seuraavana kalenterivuonna todennäköisesti täyty.

Kun arvonlisäverotuksessa verovelvollinen tai suorituksen maksaja antaa 1 momentissa tarkoitetun kuluvaa kalenterivuotta koskevan ilmoituksen, verokautena pidetään uusia tietoja vastaavaa verokautta sen lyhyemmän verokauden alusta, jonka aikana ilmoitus on annettu.

Jos Verohallinto muutoin kuin verovelvollisen ilmoituksesta toteaa, että 11 §:n 2 momentissa tai 12 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyt edellytykset eivät kalenterivuonna täyty, arvonlisäverotuksessa verovelvollisen tai suorituksen maksajan verokautena pidetään kyseisen kalenterivuoden alusta oikeita tietoja vastaavaa verokautta.

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen verokausien muutosajankohdista.

Verohallinto voi valvonnallisesta syystä määrätä, että uuden yrityksen verokautena pidetään kalenterikuukautta enintään vuoden ajan yrityksen toiminnan alkamisesta.

Verohallinto voi määrätä, että arvonlisäverotuksessa verovelvollisen tai suorituksen maksajan verokautena pidetään kalenterivuoden tai neljänneskalenterivuoden sijasta kalenterikuukautta sen kalenterivuoden, jona määräys annetaan, alusta lähtien, jos:

1) verovelvollinen tai suorituksen maksaja olennaisesti laiminlyö tai hänen voidaan ennakkoperintälain 26 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tai muulla vastaavalla perusteella olettaa olennaisesti laiminlyövän mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa verotuksessa taikka tulotietojärjestelmästä annetussa laissa (53/2018) säädetyt velvollisuutensa; tai

2) verovelvollinen tai suorituksen maksaja taikka, jos kyseessä on yhteisö tai yhtymä, sen johtohenkilö on määrätty liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985) tarkoitettuun liiketoimintakieltoon.

4 luku. Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus

16 § Velvollisuus antaa veroilmoitus tai muu ilmoitus

Verovelvollisen on annettava kultakin verokaudelta veroa koskevat tiedot Verohallinnon vahvistamalla veroilmoituksella. Siltä osin kuin verokauden veroa koskevat tiedot on tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n nojalla talletettava tulorekisteriin, tietojen antamiseen sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään. Verohallinto muodostaa näin annetuista tiedoista verokaudelta veroa koskevat tiedot.

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset annettavista tiedoista. Verohallinto voi antaa ilmoittamisvelvollisuutta rajoittavia määräyksiä silloin, kun ilmoittamisvelvollisuus on verovalvonnallisesti ilmeisen tarpeetonta.

17 § Veroilmoituksen määräpäivä

Verokauden veroilmoitus on annettava viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden yleisenä eräpäivänä, jollei 2–5 momentissa toisin säädetä.

L:lla 316/2023 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.1.2024. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Verokauden veroilmoitus on annettava viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden yleisenä eräpäivänä, jollei 2–4 momentissa toisin säädetä.

Arvonlisäverotuksessa verovelvollisen, 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua verokautta soveltavan suorituksen maksajan, arpajaisverovelvollisen ja valmisteverotuksessa säännöllisesti verovelvollisen on annettava verokauden veroilmoitus viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden yleisenä eräpäivänä.

Jos verovelvollisen verokausi muussa kuin valmisteverotuksessa on kalenterivuosi, verokauden veroilmoitus on annettava viimeistään verokautta seuraavan helmikuun viimeisenä päivänä.

Valmisteverotuksessa satunnaisesti verovelvollisen on annettava kaikki samaa valmisteveroa koskevat veroilmoitukset viimeistään 2 momentissa säädettynä määräaikana, jos verovelvollinen on samasta valmisteverosta myös valmisteverotuksessa säännöllisesti verovelvollinen.

Kaivosmineraaliverolain 2 §:ssä tarkoitetun verovelvollisen on annettava verokauden veroilmoitus viimeistään verokautta seuraavan maaliskuun yleisenä eräpäivänä.

L:lla 316/2023 lisätty 5 momentti tuli voimaan 1.1.2024.

17 a § Verohallinnon muodostaman tiedon määräpäivä

Verohallinto muodostaa 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tulorekisteriin talletetuista tiedoista verokaudelta veroa koskevat tiedot viimeistään 17 §:n 1 momentissa tai 22 §:n 1 momentissa säädettynä määräpäivänä. Lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua verokautta soveltavan suorituksen maksajan tallettamista tiedoista muodostetaan verokaudelta veroa koskevat tiedot viimeistään 17 §:n 2 momentissa säädettynä määräpäivänä.

18 § Veroilmoituksen antamismenettely

Veroilmoitus on annettava sähköisesti (sähköinen veroilmoitus).

Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä ilmoituksen antamisen paperisena.

19 § Veroilmoituksen tai muun ilmoituksen antamisajankohta

(12.1.2018/56)