Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 b, 32 d ja 32 f–h §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 532/2017:

1 luku. Opiskelijavuosi

1 § Opiskelijavuoteen kuuluvat päivät

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 b §:ssä tarkoitettuun opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta koulutuksen järjestäjän päättämää yhtäjaksoisesti vähintään neljä viikkoa kestävää lomajaksoa siltä osin, kuin loma-aika ylittää neljä viikkoa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskelupäiviä vastaavaa osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Mainitussa momentissa tarkoitetuksi opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa muutoin sovitun mukaisesti:

1) koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun; tai

2) työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen.

2 luku. Perus- ja suoritusrahoitus

2 § Tutkintojen ja muun koulutuksen painokertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

Kustannusryhmien painokertoimet ovat:

1) 0,70 kustannusryhmä 1;

2) 0,99 kustannusryhmä 2;

3) 1,23 kustannusryhmä 3;

4) 1,59 kustannusryhmä 4;

5) 2,33 kustannusryhmä 5.

Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen painokerroin on 1,98. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun muun ammatillisen koulutuksen painokerroin on 1,20. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 63 §:ssä tarkoitettujen opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokerroin on 1,98.

3 § Opiskelijavuosien kustannusryhmän määräytyminen

Tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, jota opiskelija suorittaa.

Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tai osat tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluvat. Jos tutkinnon osat kuuluvat eri kustannusryhmiin tai tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkintokoulutuksen opiskelijavuosien kustannusryhmä määräytyy tutkinnon osien alimman kustannusryhmän mukaisesti, kuitenkin aina vähintään kustannusryhmän 2 mukaisesti.

Jos opiskelija suorittaa valmentavaa koulutusta, opiskelijavuoden painokerroin määräytyy 2 §:n 3 momentin mukaisesti.

Opiskelijavuosia painotetaan 2 §:n 3 momentissa säädetyllä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokertoimella siltä ajalta, kun opiskelija suorittaa pääasiassa opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Kunkin opiskelijan osalta opiskelijavuosia voidaan painottaa edellä mainitulla perusteella kuitenkin enintään 0,5 opiskelijavuoden ajalta.

4 § Tutkintojen ja tutkinnon osien kustannusryhmän määräytyminen

Tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluu. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetut yhteiset tutkinnon osat kuuluvat kuitenkin kustannusryhmään 1.

Jos tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, jota opiskelija suorittaa. Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tässä momentissa tarkoitettu tutkinnon osa kuuluu kustannusryhmään 1.

5 § Tutkintotyyppien ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen painokertoimet

Perusrahoituksessa ammatillisen perustutkintokoulutuksen painokerroin on 1,0 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin 0,72.

Suoritusrahoituksessa ammatillisen perustutkinnon painokerroin on 1,0 ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnon painokerroin 0,50.

6 § Erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 0,53 ja valmentavassa koulutuksessa 0,90.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitetun vaativan erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 1,99 ja valmentavassa koulutuksessa 1,98. Vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta korotuskerroin on kuitenkin tutkintokoulutuksessa 4,03 ja valmentavassa koulutuksessa 4,58. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 9,03 ja valmentavassa koulutuksessa 10,94.

Opiskelijavuosia painotetaan 1 momentissa tarkoitetuilla korotuskertoimilla niiden päivien ajalta, kun opiskelijan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitettu erityisen tuen antamista koskeva päätös on voimassa. Edellä 2 momentissa tarkoitetuilla korotuskertoimilla opiskelijavuosia painotetaan kaikkien opiskelijavuoteen kuuluvien päivien ajalta.

Tutkinto tai tutkinnon osa katsotaan erityistä tukea saaneen opiskelijan suorittamaksi, jos ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitettu erityisen tuen antamista koskeva päätös on voimassa tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamispäivänä.

7 § Majoituksen järjestämisen korotuskertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetun majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,44. Sisäoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa korotuskerroin on kuitenkin 0,58 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen korotuskerroin 1,86.

Opiskelijavuosia painotetaan majoituksen järjestämisen korotuskertoimilla niiden päivien väliseltä ajalta, kun opiskelijan oikeus asua ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetussa asuntolassa on voimassa.

8 § Henkilöstökoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja vankilaopetuksen järjestämisen kertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun henkilöstökoulutuksen vähennyskerroin on -1,0. Jos mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettua koulutusta järjestetään henkilöstökoulutuksena, vähennyskerroin on kuitenkin -0,50.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun työvoimakoulutuksen korotuskerroin on 0,35.

Jos ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään vankilaopetuksena, korotuskerroin on 0,90.

9 § Perusrahoituksen laskenta

Perusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan siten, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 c §:n 1 momentissa tarkoitettu tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella painokertoimella. Järjestäjäkohtainen painokerroin lasketaan siten, että 2 momentissa säädetty painotettu opiskelijavuosimäärä jaetaan varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneella opiskelijavuosimäärällä.

Painotettu opiskelijavuosimäärä saadaan laskemalla yhteen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden:

1) 2 §:n 2 momentissa säädettyjen kustannusryhmien kertoimilla sekä 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen kertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

2) 2 §:n 3 momentissa säädetyillä kertoimilla painotetut valmentavien koulutusten, muun ammatillisen koulutuksen sekä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen toteutuneet opiskelijavuodet;

3) 6 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen kertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

4) 7 §:ssä säädetyillä majoituksen järjestämisen kertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

5) 8 §:n 1 momentissa säädetyllä henkilöstökoulutuksen kertoimilla sekä tämän momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla kertoimilla tai 2 §:n 3 momentissa säädetyllä muun ammatillisen koulutuksen kertoimella painotetut henkilöstökoulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet;

6) 8 §:n 2 momentissa säädetyllä työvoimakoulutuksen kertoimella sekä tämän momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla kertoimilla painotetut työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen tai 2 §:n 3 momentissa säädetyllä kertoimella painotetut muun ammatillisen koulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet; ja

7) 8 §:n 3 momentissa säädetyllä kertoimella painotetut vankilaopetuksena järjestetyn koulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet.

10 § Suoritusrahoituksen laskenta

Suoritusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 3 momenteissa tarkoitetut suoritteet.

Tutkinnon osien perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen:

1) 2 §:n 2 momentissa säädettyjen kustannusryhmien kertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien kertoimilla painotetut tutkinnon osien osaamispisteet; ja

2) 6 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen kertoimilla painotetut tutkinnon osien osaamispisteet.

Tutkintojen perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen:

1) 2 §:n 2 momentissa säädettyjen kustannusryhmien kertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien kertoimilla painotetut tutkinnot, jotka kerrotaan luvulla 72, jos opiskelija on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän kuukauden lopussa ollut vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa ja muutoin luvulla 18; ja

2) 6 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen kertoimilla painotetut tutkinnot, jotka kerrotaan luvulla 72.

3 luku. Vaikuttavuusrahoitus

11 § Vaikuttavuusrahoituksen jakautuminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:ssä tarkoitetusta vaikuttavuusrahoituksesta 2/3 myönnetään opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella, 1/6 myönnetään opiskelijapalautteen ja 1/6 työelämäpalautteen perusteella.

12 § Työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen painokertoimet

Työllistyneellä tai jatko-opintoihin siirtyneellä tarkoitetaan henkilöä, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan sen kalenterivuoden aikana, joka päättyy kolme vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista, ja on työllinen tai suorittaa opintoja korkeakoulussa sen kalenterivuoden lopussa, joka päättyy kaksi vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista.

Jos tutkinnon suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 2. Jos tutkinnon suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 4.

Jos tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 1. Jos tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole ennen tutkinnon suorittamisen aloittamista ollut työllinen, painokerroin on 2.

Pykälän 2 ja 3 momentissa tutkinnon suorittamisen aloittamisella tarkoitetaan sen tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osien suorittamisen aloittamista, joiden suorittaminen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti on opiskelijan tavoitteena. Jos työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on suorittanut 1 momentissa tarkoitetun kalenterivuoden aikana sekä tutkinnon että tutkinnon osan tai osia, painokerroin määräytyy 2 momentin mukaisesti.

Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneen henkilön toiminnan määrittelyssä käytetään viimeisimpiä käytettävissä olevia Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia tilastoaineistoja ja niissä käytettäviä luokitteluja.

13 § Työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen laskenta

Opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen koulutuksen järjestäjän 12 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suoritemäärät, joita on painotettu:

1) kunkin 12 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun ryhmän osalta vastaavan ryhmän tämän pykälän 2 momentissa säädetyllä järjestäjäkohtaisella korjauskertoimella; ja

2) työllistyneiden osalta 3 momentissa säädetyllä alueellisella korjauskertoimella.

Järjestäjäkohtainen korjauskerroin lasketaan siten, että kolme vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista päättyvän kalenterivuoden aikana tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osia suorittaneiden lukumäärä jaetaan kaksi vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista päättyvän kalenterivuoden lopussa työllistyneiden tai jatko-opintoihin siirtyneiden sekä työttömien yhteismäärällä. Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen sovelletaan 12 §:n 4 momenttia.

Alueellinen korjauskerroin lasketaan siten, että koko maan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus koko maan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten ja työttömien yhteismäärästä jaetaan koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrätyn toiminta-alueen pääasiallisen maakunnan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuudella edellä mainitun alueen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten ja työttömien yhteismäärästä.

4 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

14 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2018 myönnettävään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoitukseen.

15 § Koulutuksen ja tutkintotyyppien painokertoimia koskevat siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2018 ja 2019 oppisopimuskoulutuksena suoritetun elintarvikealan perustutkintoon kuuluvan meijerialan osaamisalan, kaivosalan perustutkinnon, lentokoneasennuksen perustutkinnon, liikunnanohjauksen perustutkinnon, logistiikan perustutkintoon kuuluvan kuljetuspalvelujen osaamisalan, maanmittausalan perustutkinnon, rakennusalan perustutkintoon kuuluvan maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisalan, ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinnon, ammattisukeltajan ammattitutkinnon, kuljetusalan ammattitutkinnon, lentoasemapalvelujen ammattitutkinnon, maanrakennusalan ammattitutkinnon ja maanrakennusalan erikoisammattitutkinnon perusrahoituksen laskennassa painokerroin on 0,99 sekä oppisopimuskoulutuksena suoritetun hevostalouden perustutkinnon, metsäalan perustutkinnon, metsäalan perustutkintoon kuuluvan metsäkoneenkuljetuksen osaamisalan, musiikkialan perustutkinnon ja metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon painokerroin on 1,23.

Poiketen siitä, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2018 ja 2019 maatalousalan perustutkinnon painokerroin on 1,23.

Poiketen siitä, mitä 2 §:n 3 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2018 ja 2019 valmentavan koulutuksen painokerroin on 1,04, muun ammatillisen koulutuksen painokerroin 0,63 ja opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokerroin 0. Varainhoitovuonna 2020 valmentavan koulutuksen painokerroin on 1,41, muun ammatillisen koulutuksen painokerroin 0,86 ja opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokerroin 1,41. Varainhoitovuonna 2021 valmentavan koulutuksen painokerroin on 1,65, muun ammatillisen koulutuksen painokerroin 1,0 ja opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokerroin 1,65.

Poiketen siitä, mitä 5 §:n 1 momentissa säädetään, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin on 0,85 varainhoitovuosina 2018 ja 2019 sekä 0,77 varainhoitovuosina 2020 ja 2021. Poiketen siitä, mitä 5 §:n 2 momentissa säädetään, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon painokerroin on 0,60 varainhoitovuosina 2018 ja 2019 sekä 0,54 varainhoitovuosina 2020 ja 2021.

16 § Erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimia koskevat siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 6 §:n 1 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2018 ja 2019 erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 0,47 ja valmentavassa koulutuksessa 0,47. Varainhoitovuonna 2020 erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin tutkintokoulutuksessa on 0,50 ja valmentavassa koulutuksessa 0,64. Varainhoitovuonna 2021 erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin tutkintokoulutuksessa on 0,50 ja valmentavassa koulutuksessa 0,75.

Poiketen siitä, mitä 6 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2018 ja 2019 vaativan erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 1,42 ja valmentavassa koulutuksessa 1,04. Vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta korotuskerroin on kuitenkin tutkintokoulutuksessa 2,85 ja valmentavassa koulutuksessa 2,47. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 6,32 ja valmentavassa koulutuksessa 5,94.

Poiketen siitä, mitä 6 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuonna 2020 vaativan erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 1,67 ja valmentavassa koulutuksessa 1,41. Vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta korotuskerroin on kuitenkin tutkintokoulutuksessa 3,38 ja valmentavassa koulutuksessa 3,27. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 7,57 ja valmentavassa koulutuksessa 7,81.

Poiketen siitä, mitä 6 §:n 2 momentissa säädetään, varainhoitovuonna 2021 vaativan erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 1,78 ja valmentavassa koulutuksessa 1,65. Vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta korotuskerroin on kuitenkin tutkintokoulutuksessa 3,60 ja valmentavassa koulutuksessa 3,82. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 8,05 ja valmentavassa koulutuksessa 9,12.

17 § Majoituksen järjestämisen korotuskertoimia koskevat siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään, varainhoitovuosina 2018 ja 2019 ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetun majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,23, sisäoppilaitosmuotoisen koulutuksen 0,31 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen 0,98. Varainhoitovuonna 2020 majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,31, sisäoppilaitosmuotoisen koulutuksen 0,41 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen 1,33. Varainhoitovuonna 2021 majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,37, sisäoppilaitosmuotoisen koulutuksen 0,48 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen 1,55.

18 § Henkilöstökoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja vankilaopetuksen kertoimia koskevat siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 8 §:n 1 momentissa säädetään, henkilöstökoulutuksen vähennyskerroin tutkintokoulutuksessa on -0,53 varainhoitovuosina 2018 ja 2019, -0,71 varainhoitovuonna 2020 ja -0,83 varainhoitovuonna 2021.