Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:

1 luku. Yleistä

1 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjaus- ja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) automaattisella sammutuslaitteistolla laitteistoa, joka havaitsee tulipalon ja sammuttaa sen alkuvaiheessaan, tai pitää palon hallinnassa, kunnes lopullinen sammutus saadaan suoritetuksi;

2) kulkureitillä lattiapinnan kustakin kohdasta uloskäytävään johtavaa kulkukelpoista tietä;

3) lämmöneristeellä yhdestä tai useammasta materiaalista valmistettua lämmöneristykseen käytettävää rakennustuotetta;

*4) osastoivalla ovella * asetetun luokan vaatimukset täyttävää ovea;

5) osastoivalla rakennusosalla asetetun luokan vaatimukset täyttävää, palo-osastoja erottavaa rakennusosaa;

6) osastoidulla uloskäytävällä osastoitua tilaa, jonka kautta rakennuksesta voidaan poistua turvallisesti;

7) osiin jaolla palo-osaston tai ontelon jakamista sitä pienempiin tiloihin tai tilavuuksiin asetetun luokan täyttävillä rakennusosilla palon leviämisen rajoittamiseksi;

8) palo- tai räjähdysvaarallisella tilalla tilaa, johon liittyy huomattava tai suuri palovaara tai räjähdysvaara;

9) paloilmoittimella laitteistoa, joka havaitsee ja automaattisesti ja välittömästi ilmoittaa alkavasta palosta sekä laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista;

10) palokuormalla kaikkea palotilassa olevaa palavaa materiaalia ja siitä vapautuvan lämpöenergian määrää materiaalin palaessa täydellisesti. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto;

11) palokuorman tiheydellä palokuormaa lattiapinta-alaa kohden megajouleina neliömetrille (MJ/m 2);

12) palolta ja savulta suojatulla uloskäytävällä osastoitua uloskäytävää, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan (palosulun) ja tästä edelleen parvekkeen tai muun ulkoilmaan avoimen tilan kautta siten, että palon ja savukaasujen pääsy uloskäytävään estyy;

13) palolta suojatulla uloskäytävällä osastoitua uloskäytävää, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan (palosulun) kautta;

14) palomuurilla seinää, joka määrätyn ajan estää palon leviämisen sen toiselle puolelle ja kestää siihen liittyvän rakennuksen tai sen osan sortumisen ja sortumisesta aiheutuvat iskut;

15) palonkestävyydellä rakennusosan kykyä täyttää määritellyn ajan sille asetetut vaatimukset (kantavuusvaatimus tai osastoivuusvaatimus tai molemmat) määritellyn kuormituksen ja määritellyn paloaltistuksen vallitessa;

16) palonkestävyysajalla minuutteina ilmaistua aikaa, jonka rakennusosan on todettu täyttävän sille asetetut vaatimukset;

17) palosululla osastoitua tilaa kahden palo-osaston välillä. Palosulku on varustettu ovilla, jotka erikseen avautuvat kumpaankin rajoittuvaan palo-osastoon niin, ettei ovia ole tarpeen avata samaan aikaan;

18) palo-osastolla rakennuksen sisäpuolista tilaa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla;

19) pelastustiellä ajotietä tai muuta ajoyhteyttä, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät palon sattuessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja;

20) pinnalla seinän, sisäkaton ja lattian pintaosaa, jonka ominaisuuksilla on merkitystä palon syttymiselle ja leviämiselle;

21) poistumisalueella poistumisen järjestämisen kannalta yhtenäistä ja tarkoituksenmukaista rakennuksen osaa;

22) rakennusosalla rakennuksen kiinteää osaa, kuten seinää, väliseinää, lattiaa, kattoa, palkkia, pilaria, ovea, savupiippua tai läpivientiä, joka voi tarkoittaa sekä erillisiä rakennustuotteita liitoksineen että osia, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta tuotteesta;

23) sammutusreitillä pelastushenkilöstölle tarkoitettua ulkoa kellarikerroksiin johtavaa kulkureittiä;

24) savunpoistolla palossa syntyvän savun ja lämmön poistamista rakennuksesta painovoimaisesti taikka koneellisesti;

25) sisäisellä käytävällä poistumisalueeseen kuuluvaa ja sen tiloista uloskäytävään johtavaa käytävää;

26) suojaverhouksella rakennustuotetta tai useamman rakennustuotteen muodostamaa kokonaisuutta, joka määrätyn ajan suojaa verhouksen takana olevan tarvikkeen syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta palon aiheuttamalta vaurioitumiselta;

27) sähköverkkoon kytketyllä palovaroittimella laitetta, joka havaitsee alkavan palon, hälyttää tilassa olijat, on kytketty sähköverkkoon ja jonka sähkövirran saanti on varmistettu;

28) tarvikkeella rakentamisessa käytettävää rakennustuotetta, materiaalia tai komponenttia;

29) ullakolla rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välistä tilaa, jossa on mahdollista päästä kulkemaan;

30) uloskäytävällä poistumisalueelta suoraan ulos johtavaa ovea taikka rakennuksessa tai sen ulkopuolella olevaa tilaa, jonka kautta turvallinen poistuminen on palon sattuessa mahdollista maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle;

31) varatiellä uloskäytävää vaikeakulkuisempaa reittiä, jota pitkin on mahdollisuus päästä turvaan palolta;

*32) yläpohjan ontelolla * tilaa, jossa tilan mataluuden, muodon tai muun syyn vuoksi ei pääse kulkemaan.

3 § Paloturvallisuutta koskevien olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen osoittaminen

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen tässä asetuksessa esitettyjä luokkia ja lukuarvoja.

Paloturvallisuusvaatimukset täyttyvät myös, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen on todennettava tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. Oletettuun palonkehitykseen perustuvassa suunnittelussa on käytettävä menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu. Suunnittelun perusteet, käytetyt mallit ja saadut tulokset on esitettävä rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

4 § Rakennusten paloluokitus

Rakennuksen paloluokkia ovat P0, P1, P2 ja P3.

Paloluokkia P1, P2 ja P3 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan tämän asetuksen mukaisten luokkien ja lukuarvojen perusteella. Paloluokkaa P0 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan oleellisilta osin tai kokonaan käyttäen oletettuun palonkehitykseen perustuvaa menettelyä.

Rakennuksen eri osat voivat kuulua eri paloluokkiin edellyttäen, että palon leviäminen osasta toiseen on estetty palomuurilla. Kuitenkin, kun rakennusta muutetaan tai laajennetaan ja muutos tai laajennus toteutetaan P0-paloluokassa, palomuuria eri paloluokkia olevin rakennuksen osien välillä ei edellytetä, kun olemassa oleva osa ja P0-paloluokassa toteutettu muutos tai laajennus tarkastellaan palonkehityksen ja kantavien rakenteiden kannalta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kokonaisuutena oletettuun palonkehitykseen perustuvalla menettelyllä.

5 § Rakennuksen käyttötarkoitus

Rakennus tai sen palo-osasto on ryhmiteltävä sen pääkäyttötarkoituksen perusteella.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) asunnoilla asumiseen käytettäviä tiloja, kuten asuinhuoneistoja ja vapaa-ajan asuntoja;

2) majoitustiloilla tiloja, kuten hotelleja, lomakoteja ja asuntoloita, jotka yleensä ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa ei ole hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä;

3) hoitolaitoksilla tiloja, kuten sairaaloita, vanhainkoteja, suljettuja rangaistuslaitoksia ja ympärivuorokautisen käytön päiväkoteja, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa on hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä;

4) kokoontumis- ja liiketiloilla tiloja, kuten ravintoloita, myymälöitä, kouluja, päiväkoteja ja muita varhaiskasvatuksen tiloja, liikuntahalleja, näyttelyhalleja, teattereita, kirkkoja, kirjastoja ja päivähoitolaitoksia, jotka yleensä ovat päivä- tai iltakäytössä ja joissa on merkittävästi yleisöä tai asiakkaita;

5) työpaikkatiloilla tiloja, kuten toimistoja ja virastoja, jotka yleensä ovat päiväkäytössä ja joissa on pääosin tilat tuntevaa henkilökuntaa;

6) tuotanto- ja varastotiloilla teolliseen toimintaan ja varastointiin liittyviä tiloja, kuten tavanomaisia teollisuustiloja, maatalouden tuotantotiloja ja suurehkoja varastoja, joissa yleensä on vakinaista, paikallisiin olosuhteisiin perehtynyttä henkilökuntaa;

7) autosuojilla tiloja, jotka on tarkoitettu autojen tai vastaavien moottoriajoneuvojen säilytykseen.

Tuotanto- ja varastotiloissa toiminnat jaetaan kahteen palovaarallisuusluokkaan:

1) 1, toiminnat, joihin liittyy vähäinen tai kohtuullinen palovaara;

2) 2, toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara taikka joissa voi esiintyä räjähdysvaara.

Rakennukseen, jossa on asuntoja, majoitustiloja, hoitolaitostiloja tai kokoontumis- ja liiketiloja, ei saa sijoittaa palo- tai räjähdysvaarallista tilaa. Kuitenkin käyttötarkoituksen edellyttämiä välttämättömiä palo- tai räjähdysvaarallisia tiloja voi sijoittaa edellä mainittujen tilojen yhteyteen, kun tehokkain järjestelyin on varmistettu, ettei tämä vaaranna henkilöturvallisuutta.

6 § Palokuorman ja palokuormaryhmän määritys

P0-paloluokan rakennuksen mitoituksen perusteena olevat palokuormat on määritettävä.

P1-paloluokan rakennuksen palo-osastojen palokuormaryhmät on määritettävä. Palokuormaryhmät ovat:

1) alle 600 MJ/m 2;

2) vähintään 600 MJ/m 2, mutta enintään 1 200 MJ/m 2;

3) yli 1 200 MJ/m 2.

Palokuormaryhmä on määritettävä palo-osaston käyttötarkoituksen perusteella tai palokuorma ja sen perusteella määräytyvä palokuormaryhmä on määritettävä laskelmalla.

7 § Palokuormaryhmän määritys käyttötarkoituksen perusteella

Rakennuksen tai sen osan eri käyttötarkoituksiin varatut tilat voidaan sijoittaa palokuormaryhmiin käyttötarkoituksen mukaan määräytyvän palokuorman tiheyden perusteella.

Palokuormaryhmään alle 600 MJ/m 2 kuuluvia tiloja ovat asunnot, majoitustilat, hoitolaitokset, työpaikkatilat, autosuojat sekä osa kokoontumis- ja liiketiloista, kuten ravintolat, koulut, liikuntahallit, teatterit, kirkot, päiväkodit, päivähoitolaitokset ja palo-osastokooltaan enintään 300 neliömetrin myymälät.

Palokuormaryhmään * vähintään 600 MJ/m 2 mutta enintään 1 200 MJ/m * 2 kuuluvia tiloja ovat asuinrakennusten irtaimistovarastoja sisältävät palo-osastot, enintään 50 neliömetrin varastot, moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltotilat sekä osa kokoontumis- ja liiketiloista, kuten näyttelyhallit, kirjastot ja palo-osastokooltaan yli 300 neliömetrin myymälät.

Palokuormaryhmään yli 1 200 MJ/m 2 kuuluvia tiloja ovat erillisiä palo-osastoja olevat yli 50 neliömetrin varastot.

Tuotanto- ja varastotilojen palokuorma määritetään kohdekohtaisesti.

8 § Rakennuksen koon, henkilömäärän ja käyttötarkoituksen rajoitukset

P2- ja P3-paloluokan rakennuksen kokoa ja henkilömäärää on rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen rajoitettava henkilöturvallisuuden takaamiseksi sekä sammutus- ja pelastustyön helpottamiseksi. Rakennuksen kokoa koskeviin rajoituksiin sovelletaan taulukoita 1 a ja 1 b ja henkilömäärää sekä paikkalukua koskeviin rajoituksiin taulukkoa 2.

Taulukko 1 a. P3-paloluokan rakennuksen käyttötarkoitusta ja kokoa koskevat rajoitukset

Taulukko 1 b. P2-paloluokan rakennuksen käyttötarkoitusta ja kokoa koskevat rajoitukset

Taulukko 2. P2- ja P3-paloluokan rakennuksen suurin sallittu henkilömäärä tai paikkaluku