Tieliikennelaki

Tyyppi Laki
Julkaisu 2018-08-10
Viimeksi päivitetty 2026-01-01
Tila Voimassa
Ministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö
Lähde Finlex
pykälää 198
Muutoshistoria JSON API

D1.5 (17.12.2020/1040)

D1.6 (17.12.2020/1040)

D1.7 (17.12.2020/1040)

D1.8 (17.12.2020/1040)

D1.9 (17.12.2020/1040)

Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallitut ajosuunnat risteyksessä. Merkkien nuolikuvioita voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan.

Merkit D.1.1 ja D1.2 sijoitetaan risteykseen tai sen taakse. Merkit D1.3–D1.9 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkit voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradalla olevalle korokkeelle.

Merkkejä D1.3–D1.9 voidaan käyttää ajo-kaistakohtaisina ryhmitysmerkkeinä, jolloin ne sijoitetaan asianomaisten ajokaistojen yläpuolelle. Merkeillä osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saavat kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja taajaman ulkopuolella myös mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleisinta suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.

D2 Pakollinen kiertosuunta

D2

Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallittu ajosuunta ajoradalla liikenneympyrässä.

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle.

D3 Liikenteenjakaja

D3.1

D3.2

D3.3

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla saa sivuuttaa sen ajoradalla vain nuolen osoittamalta puolelta.

Merkki sijoitetaan ajoradalla olevalle korokkeelle tai muuhun esteeseen.

D4 Jalkakäytävä

D4

Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.

Merkki sijoitetaan jalkakäytävän oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan jalkakäytävän vasemmalle puolelle.

D5 Pyörätie

D5

Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille". Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Merkki sijoitetaan pyörätien oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan pyörätien vasemmalle puolelle.

D6 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä

D6

Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.

D7 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain

D7.1

D7.2

Merkillä osoitetaan rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.

D8 Moottorikelkkailureitti (17.12.2020/1040)

D8

Merkillä osoitetaan moottorikelkkailureitti. Merkki on voimassa vain lumipeitteen aikana. Muulla ajoneuvolla kuin moottorikelkalla ei saa ajaa merkin voimassaoloaikana moottorikelkkailureitillä. Moottorikelkkailureitillä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä reitin oikeaa puolta. Raskaalla moottorikelkalla ajo moottorikelkkailureitillä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu raskaille moottorikelkoille".

D9 Ratsastustie

D9

Merkillä osoitetaan ratsastustie, jota ratsastajan on käytettävä asianomaiseen suuntaan kuljettaessa. Ratsastustietä eivät muut kuin ratsastajat saa käyttää. Ratsastustiellä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Yhdistetty ratsastustie ja pyörätie tai jalkakäytävä osoitetaan allekkain sijoitetuilla merkeillä. Rinnakkainen ratsastustie ja pyörätie tai jalkakäytävä osoitetaan rinnakkain sijoitetuilla merkeillä.

D10 Vähimmäisnopeus

D10

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon nopeuden kilometreinä tunnissa, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä. Merkki on voimassa merkkiin D11 saakka.

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. Merkkiä voidaan käyttää myös merkissä C36.

D11 Vähimmäisnopeus päättyy

D11

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle.

Liite 3.5

Sääntömerkit

E1 Suojatie

E1

Merkillä osoitetaan paikka, jossa on noudatettava suojatietä koskevia liikennesääntöjä. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan.

E2 Pysäköintipaikka

E2

Merkillä osoitetaan ajoradasta tiemerkinnöin erotettu alue, joka on varattu ajoneuvojen pysäköintiin tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Ajoradan ulkopuolella merkki on voimassa koko pysäköintialueella, ellei tiemerkinnöin toisin osoiteta. Pysäköintiä koskevat rajoitukset on ilmaistava lisäkilvellä. Lisäkilvellä H12, H21 tai H24 varustettuna merkki osoittaa, etteivät muulla kuin lisäkilvessä ilmaistulla ajoneuvolla saa pysäköidä alueelle. Merkissä voidaan osoittaa pysäköintipaikan tai -alueen numero- tai kirjaintunnus.

E3 Liityntäpysäköintipaikka

E3.1

E3.2

E3.3

E3.4

E.3.5

Merkillä osoitetut pysäköintipaikat on varattu ajoneuvojen liityntäpysäköintiin, jolloin ajoneuvon kuljettaja jatkaa matkaansa joukkoliikennevälineellä. Pysäköinti muussa tarkoituksessa on kielletty. Merkkiä E3.5 voidaan käyttää, jos pysäköintipaikat on tarkoitettu useamman eri joukkoliikennevälineen käyttäjille. Muutoin liityntäpysäköintiin sovelletaan, mitä merkistä E2 säädetään.

E4 Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla

E4.1

E4.2

E4.3

Merkkiä voidaan käyttää merkkien E2 ja E3 yhteydessä tai niiden vaikutusalueella yksinään osoittamaan ajoneuvojen sijoitustapaa. Merkin kuviota voi muuttaa olosuhteiden mukaan.

E5 Kohtaamispaikka

E5

Merkkiä käytetään kapealla tiellä osoittamaan levennystä, joka on tarkoitettu ajoneuvojen kohtaamista varten. Pysäköinti kohtaamispaikalla on tien molemmilla puolilla kielletty. Merkki sijoitetaan levennyksen kohdalle.

E6 Linja-autopysäkki

E6

Merkillä osoitetaan paikka, joka on tarkoitettu linja-autoon nousemista tai siitä poistumista varten. Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäköidä pysäkkikorokkeen kohdalle, tai jos pysäkkikoroketta ei ole, tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle. Jos tiemerkintää ei ole, pysäköinti 12:ta metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty. Tälle alueelle saa pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta linja-autoliikennettä palvelevaa tietoa.

E7 Raitiovaunupysäkki

E7

Merkillä osoitetaan paikka, joka on tarkoitettu raitiovaunuun nousemista tai siitä poistumista varten. Ajoneuvoa ei saa pysäköidä pysäkkikorokkeen kohdalle, tai jos pysäkkikoroketta ei ole, tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle. Jos tiemerkintää ei ole, pysäköinti 12:ta metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty. Tälle alueelle saa pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua raitiovaunuliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta raitiovaunuliikennettä palvelevaa tietoa.

E 7 kohdan (729/2018) sanamuotoa on oikaistu.

E8 Taksiasema

E8

Merkki sijoitetaan ajosuunnassa taksiaseman takarajalle.

E9 Linja-autokaista

E9.1

E9.2

Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot ja polkupyörät. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E10.1 tai E10.2 ole toisin osoitettu.

Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan, ja se voidaan tarvittaessa toistaa.

E10 Linja-autokaista päättyy

E10.1

E10.2

Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle.

E11 Raitiovaunukaista

E11.1

E11.2

Merkillä osoitetaan raitiovaunuille varattu kaista. Jos raitiovaunukaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Tällöin raitiovaunukaistaa saavat käyttää myös hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot.

Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E12.1 tai E12.2 ole toisin osoitettu.

E12 Raitiovaunukaista päättyy

E12.1

E12.2

Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle.

E13 Pyöräkaista

E13.1

E13.2

Merkillä voidaan osoittaa pyöräkaista. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle tai pyöräkaistan yläpuolelle.

E14 Yksisuuntainen tie

E14.1

E14.2

Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Tiellä voidaan sallia kaksisuuntainen polkupyöräliikenne lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä "Ei koske".

Merkki E14.2 sijoitetaan tien suuntaisesti.

E15 Moottoritie

E15

Merkkien E15 ja E16 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoritiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä.

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoritien alkamista.

E16 Moottoritie päättyy

E16

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoritien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä.

Moottoritien muuttumisesta moottoriliikennetieksi ilmoitetaan moottoritien päättymiskohtaan sijoitettavalla merkillä E17, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E17 lisäkilvellä H4 varustettuna.

E17 Moottoriliikennetie

E17

Merkkien E17 ja E18 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoriliikennetiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä.

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoriliikennetien alkamista.

E18 Moottoriliikennetie päättyy (17.12.2020/1040)

E18

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoriliikennetien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä.

Moottoriliikennetien muuttumisesta moottoritieksi ilmoitetaan merkillä E15, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E15 lisäkilvellä H4 varustettuna.

E19 Tunneli

E19

Merkkien E19 ja E20 rajoittamalla tiejaksolla on noudatettava tunnelissa voimassa olevia liikennesääntöjä.

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan vasemmalle puolelle.

Merkki E19 (729/2018) on oikaistu.

E20 Tunneli päättyy

E20

Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle.

E21 Hätäpysäyttämispaikka

E21

Merkillä osoitetulla pysäyttämispaikalla saa pysäyttää tai pysäköidä ajoneuvon vain hätä- tai vaaratilanteissa.

E22 Taajama

E22

Merkkien E22 ja E23 rajoittamalla alueella on noudatettava taajamassa voimassa olevia liikennesääntöjä.

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan tai tulosuunnan vasemmalle puolelle.

E23 Taajama päättyy

E23

Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle.

E24 Pihakatu

E24

Merkkien E24 ja E25 rajoittamalla alueella on noudatettava pihakadulla voimassa olevia liikennesääntöjä.

Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan reunaan.

E25 Pihakatu päättyy

E25

Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan.

E26 Kävelykatu

E26

Merkkien E26 ja E27 rajoittamalla alueella on noudatettava kävelykadulla voimassa olevia liikennesääntöjä.

Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan reunaan.

E27 Kävelykatu päättyy

E27

Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan.

E28 Pyöräkatu

E28

Merkkien E28 ja E29 rajoittamalla alueella on noudatettava pyöräkadulla voimassa olevia liikennesääntöjä.

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle.

E29 Pyöräkatu päättyy

E29

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle tai vasemmalle puolelle.

E30 Ajokaistojen yhdistyminen

E30

Merkillä osoitetaan kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle.

Liite 3.6

Opastusmerkit

F1 Suunnistustaulu

F1.1

F1.2

F1.3

F2 Suunnistustaulu

F2.1

F2.2

F2.3

F3 Ajokaistakohtainen suunnistustaulu

F3

Merkit F1–F3. Merkillä annetaan ennakkotieto risteyksen liikennesuunnista.

Merkkiä F2 voidaan käyttää myös risteyksessä.

Vihreä pohjaväri osoittaa moottoritien tai moottoriliikennetien suunnan. Musta pohjaväri osoittaa yksityisen tien suunnan. Valkoinen pohjaväri osoittaa paikalliskohteen. Keltainen pohjaväri ja musta teksti osoittaa kiertotien tai tilapäisen liikennejärjestelyn. Punaisella vinoristillä peitetty kohde osoittaa, että reitti kyseiseen kohteeseen on tilapäisesti pois käytöstä.

F4 Kiertotien suunnistustaulu

F4.1

F4.2

Merkillä annetaan ennakkotieto kiertotiestä. Merkki voidaan rajoittaa koskemaan siinä osoitettua ajoneuvoryhmää.

F5 Kiertotieopastus

F5

F6 Ajoreittiopastus

F6

Merkillä ilmoitetaan ajoreitti siinä olevan nuolen suuntaan silloin, kun alueella on rajoitettu kääntymistä tai siellä muuten on poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä.

F7 Ajokaistaopastus

F7.1

F7.2

F7.3

F7.4

F7.5

F7.6

Merkillä osoitetaan ajokaistajärjestely merkkiä seuraavassa risteyksessä tai tienkohdassa, jonka ajokaistajärjestely poikkeaa tavanomaisesta. Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen.

F8 Ajokaistan päättyminen

F8.1

F8.2

Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen.

F9 Viitoituksen koontimerkki

F9

Merkillä osoitetaan viitoituskohteita, jotka ovat saavutettavissa seuraamalla merkin alaosassa esitettyä viitoituskohdetta, tiennumeroa tai liikennemerkkiä. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1–F3 säädetään.

F10 Ajokaistan yläpuolinen viitta

F10

F11 Ajokaistan yläpuolinen viitta

F11

F12 Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta

F12

Merkit F10–F12. Merkillä osoitetaan liikennesuunta, jolle ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset ajokaistat ja liikennesuunnat. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1–F3 säädetään.

Merkki sijoitetaan ajokaistan yläpuolelle.

F13 Tienviitta

F13

F14 Erkanemisviitta

F14

Merkit F13–F14. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1–F3 säädetään.

F15 Kiertotien viitta

F15

F16 Osoiteviitta

F16

Merkin kannassa voidaan käyttää vapaamuotoista tunnusta.

F17 Osoiteviitan ennakkomerkki

F17

F18 Liityntäpysäköintiviitta

F18.1

Merkki F18.1 (729/2018) on oikaistu.

F18.2

Merkki F18.2 (729/2018) on oikaistu.

F18.3

Merkki F18.3 (729/2018) on oikaistu.

F18.4

F18.5

F19 Jalankulun viitta

F19

F20 Pyöräilyn viitta

F20.1

F20.2

F21 Pyöräilyn suunnistustaulu

F21.1

F21.2

F22 Pyöräilyn etäisyystaulu

F22

F23 Pyöräilyn paikannimi (17.12.2020/1040)

F23

Merkit F19–F23. Merkeissä voidaan käyttää reittitunnuksia ja muita vapaamuotoisia tunnuksia.

Jalankulkualueella voidaan käyttää myös muita reitti- ja paikannusmerkintöjä. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen.

F24 Umpitie

F24.1

F24.2

F24.3

Merkin kuviota voidaan soveltaa tilanteen mukaan.

F25 Enimmäisnopeussuositus

F25

Merkillä osoitetaan vaarallisessa tienkohdassa normaaleissa keli- ja liikenneolosuhteissa suositeltavaa enimmäisnopeutta.

F26 Etäisyystaulu

F26

Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä merkin pohjaväri on vihreä.

F27 Paikannimi

F27.1

F27.2

Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä merkin pohjaväri on vihreä. Paikalliskohteen osoittavan merkin pohjaväri on valkoinen.

Merkillä F27.1. voidaan osoittaa myös kunnan tai maakunnan raja, jolloin merkissä käytetään kunnan tai maakunnan vaakunaa. Merkillä F27.2 voidaan osoittaa vesistön nimi.

F28 Kansainvälisen pääliikenneväylän numero

F28

F29 Valtatien numero

F29

F30 Kantatien numero

F30

F31 Seututien numero

F31

F32 Muun maantien numero

F32

F33 Kehätien numero

F33

F34 Eritasoliittymän numero

F34

F 35 Opastus merkin tarkoittamalle tielle (17.12.2020/1040)

F35

Merkin väri vaihtelee tien numeron värin mukaisesti.

F36 Varareitti

F36

Merkillä voidaan osoittaa numeroidun tien ennalta suunniteltu varareitti, jonne liikenne ohjataan päätien ollessa tilapäisesti suljettu.

F37 Moottoritien tunnus

F37

F38 Moottoriliikennetien tunnus

F38

F39 Lentoasema

F39

F40 Autolautta

F40

F41 Matkustajasatama

F41

F42 Tavarasatama

F42

F43 Tavaraterminaali

F43

F44 Teollisuusalue tai yritysalue

F44

F45 Vähittäiskaupan suuryksikkö

F45

Merkillä voidaan osoittaa maakuntakaavan mukainen merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö.

F46 Pysäköinti

F46.1

F46.2

Merkin yhteydessä voidaan vaihtuva pysäköintitilatieto esittää mustalla pohjalla olevalla valkoisella tai keltaisella tekstillä tai numerolla taikka vihreällä tai punaisella tekstillä.

F47 Rautatieasema

F47

F48 Linja-autoasema

F48

F49 Keskusta

F49

F50 Tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti

F50

Merkin kuva vaihtelee ajoneuvoryhmän mukaisesti.

F51 Vaarallisten aineiden kuljetukselle tarkoitettu reitti

F51

F52 Jalankulkijalle tarkoitettu reitti

F52

F53 Esteetön reitti

F53

F54 Reitti, jolla on portaat

F54.1

F54.2

F 55 Reitti ilman portaita (17.12.2020/1040)

F55.1 (17.12.2020/1040)

F55.2 (17.12.2020/1040)

F55.3 (17.12.2020/1040)

F55.4 (17.12.2020/1040)

Merkit F39–F55. Merkkien värit voivat merkkejä F46, F49 ja F51 lukuun ottamatta vaihdella sen merkin pohjavärin mukaisesti, jossa merkkiä käytetään.

F56 Hätäuloskäynti

F56.1

F56.2

F57 Poistumisreitti

F57.1

F57.2

Liite 3.7

Palvelukohteiden opastusmerkit

G1 Palvelukohteen opastustaulu

G1

G2 Palvelukohteen opastustaulu

G2

G3 Palvelukohteen erkanemisviitta

G3

Merkit G1–G3. Merkin pohjaväri on sininen tai ruskea, joka määräytyy merkissä käytettävien tunnusosien mukaan.

G4 Palvelukohteen osoiteviitta

G4

G5 Palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkki

G5

G6 Radioaseman taajuus

G6

Merkissä oleva luku osoittaa radioaseman taajuutta, jolla lähetetään säännöllisesti liikennettä koskevia tiedotuksia.

G7 Opastuspiste

G7

G8 Opastustoimisto

G8

G9 Ensiapu

G9

G10 Autokorjaamo

G10

G11 Polttoaineen jakelu

G11.1

G11.2

G11.3

G11.4

Merkki G11.1 Bensiini tai etanoli. Merkki G11.2 Paineistettu maakaasu. Merkki G11.3 Sähkö. Merkki G11.4 Vety.

G12 Hotelli tai motelli

G12

G13 Ruokailupaikka

G13

G14 Kahvila tai pikaruokapaikka

G14

G15 Käymälä

G15

G16 Retkeilymaja

G16

G17 Leirintäalue

G17

G18 Matkailuajoneuvoalue

G18

G19 Levähdysalue

G19

G20 Ulkoilualue

G20

G21 Hätäpuhelin

G21

G22 Sammutin

G22

Merkit G7–G22. Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkeissä.

G23 Museo tai historiallinen rakennus

G23

G24 Maailmanperintökohde

G24

G25 Luontokohde

G25

G26 Näköalapaikka

G26

G27 Eläintarha tai –puisto

G27

G28 Muu nähtävyys

G28

G29 Uintipaikka

G29

G30 Kalastuspaikka

G30

G31 Hiihtohissi

G31

G32 Maastohiihtokeskus

G32

G33 Golfkenttä

G33

G34 Huvi- ja teemapuisto

G34

G35 Mökkimajoitus

G35

G36 Aamiaismajoitus

G36

G37 Suoramyyntipaikka

G37

G38 Käsityöpaja

G38

G39 Kotieläinpiha

G39

G40 Ratsastuspaikka

G40

Merkit G23–G40. Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkeissä G1–G5.

G41 Matkailutie

G41.1

G41.2

Merkissä G41.2 käytetään matkailutien yksilöllistä tunnusta.

G42 Tilapäinen opastusmerkki

G42

Merkissä voidaan käyttää vapaamuotoista tunnusta.

Liite 3.8

Lisäkilvet

H1 Kohde risteävässä suunnassa

H1

Lisäkilpeen voidaan lisätä etäisyyttä osoittavia lukuja.

H2 Kohde nuolen suunnassa

H2.1

H2.2

H2.3

H3 Vaikutusalueen pituus

H3

H4 Etäisyys kohteeseen

H4

H5 Etäisyys pakolliseen pysäyttämiseen

H5

H6 Vapaa leveys

H6

H7 Vapaa korkeus

H7

H8 Sähköjohdon korkeus

H8

Lisäkilvessä oleva luku ilmoittaa turvallisen korkeuden sähköjohdon kohdalla.

H9 Vaikutusalue molempiin suuntiin

H9.1

H9.2

H10 Vaikutusalue nuolen suuntaan

H10

H11 Vaikutusalue päättyy

H11

H12 Ajoneuvoryhmä

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä osoitettu kielto, rajoitus, määräys tai sääntö koskee vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa. Jos kielto, rajoitus, määräys tai sääntö ei koske lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa, lisäkilvessä käytetään tekstiä "Ei koske". Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lisäkilpeä H24.

H12.1 Henkilöauto

H12.2 Linja-auto

H12.3 Kuorma-auto

H12.4 Pakettiauto

H12.5 Matkailuperävaunu

H12.6 Matkailuauto

H12.7 Invalidin ajoneuvo

Lisäkilpi H12.7. Invalidin ajoneuvo on ajoneuvo, joka on erityisesti varustettu vammaisen henkilön käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa on liikuntaesteisen pysäköintitunnus. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin A15 ja A33 yhteydessä, jolloin se tarkoittaa, että tienkohdassa on erityisesti varottava vammaisia.

H12.8 Moottoripyörä

H12.9 Mopo

H12.10 Polkupyörä

H12.11 Moottorikelkka

H12.12 Traktori

H12.13 Vähäpäästöinen ajoneuvo

Lisäkilpi H12.13. Vähäpäästöinen ajoneuvo on ajoneuvo, jonka yhdistettyä kulutusta vastaava hiilidioksidipäästö on lisäkilven lukemaa pienempi. Päästö on ilmoitettu ajoneuvoliikennerekisterissä.

H12.14 Kevyt sähköajoneuvo (13.6.2025/304)

H13 Pysäköintitapa

H13.1

H13.2

Lisäkilvellä osoitetaan ajoneuvon sijoitus reunakiveen nähden.

H14 on kumottu L:lla 23.3.2023/556 .

H15 on kumottu L:lla 23.3.2023/556 .

H16 Tunneliluokka (17.12.2020/1040)

H16

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljetuksia tunnelissa. Kirjain B, C, D tai E osoittaa tunneliluokan.

H17 Voimassaoloaika

H17.1

Lisäkilpi H17.1. Arkipäivä maanantaista perjantaihin.

H17.2

Lisäkilpi H17.2. Arkilauantai.

H17.3

Lisäkilpi H17.3. Sunnuntai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä tai kirkollinen juhlapäivä. Kellonajan punainen väri ei vaihdu lisäkilven pohjavärin mukaan.

H18 Aikarajoitus

H18

Merkin C38 yhteydessä on lisäkilvellä osoitetun minuuttimäärän (min) tai tuntimäärän (h) ylittävä pysäköinti kielletty. Merkin E2, E3 tai E4 yhteydessä lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan.

H19 Pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus

H19.1

H19.2

Lisäkilvellä osoitetaan pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus pysäköitäessä muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuin mopoa ja moottoripyörää. Lisäkilvellä osoitetaan myös kaikkia ajoneuvoja koskeva pysäköintiin liittyvä aikarajoitus.

Aikarajoituksesta on voimassa, mitä lisäkilven H18 kohdalla säädetään. Aikarajoitus lasketaan kuitenkin alkavaksi pysäköinnin alkamista seuraavasta puoli- tai tasatunnista.

Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä aikana ja ajoneuvo on pysäköity aikana, jolloin rajoitus ei ole voimassa tai jolloin rajoituksen voimassaolon päättymiseen on alle puoli tuntia, sallittu pysäköintiaika lasketaan alkavaksi silloin, kun rajoitus tulee seuraavan kerran voimaan.

H20 Maksullinen pysäköinti

H20

Merkin C38 yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu. Merkin E2, E3 tai E4 yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköintipaikan käytöstä on suoritettava vahvistettu maksu.

Maksuvelvollisuus on voimassa lisäkilvessä ilmoitettuna voimassaoloaikana. Jollei voimassaoloaikaa ole ilmoitettu, maksuvelvollisuus on aina voimassa. Lisäkilvessä voidaan lisäksi ilmoittaa maksun suorittamistapa (esimerkiksi "Lippuautomaatti" tai "Ennakkomaksu").

Jos vahvistettu maksu on suoritettu muulla tavalla kuin kyseistä pysäköintipaikkaa tai -aluetta varten tarkoitettuun pysäköintimittariin, maksun suorittamista osoittava pysäköintilippu tai maksulaite on pysäköimisen ajaksi sijoitettava näkyvään paikkaan, autossa tuulilasin tai sivulasin sisäpuolelle niin, että lipun tai laitteen etupuoli on kokonaisuudessaan ulkoapäin nähtävissä ja luettavissa.

Mitä kolmannessa kappaleessa säädetään, ei koske sähköisesti suoritettuja maksuja.

H21 Latauspaikka (17.12.2020/1040)

H21

Lisäkilvellä osoitetaan sähkökäyttöisen ajoneuvon lataukseen tarkoitettu paikka. Lisäkilpeä käytetään merkkien E2–E4 yhteydessä.

H22 Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta

H22.1

H22.2

Paksummalla viivalla osoitetaan etuajo-oikeutetun liikenteen suunta ja ohuemmalla viivalla suunnat, jotka ovat liikennemerkillä B5 tai B6 osoitettu väistämisvelvollisiksi. Etuajo-oikeutetussa suunnassa lisäkilpeä käytetään merkin B1 tai A33 yhteydessä.

H23 Kaksisuuntainen pyörätie (17.12.2020/1040)

H23.1 (17.12.2020/1040)

Lisäkilvellä H23.1 osoitetaan risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Lisäkilpeä käytetään merkin B5 tai B6 yhteydessä.

H23.2 (17.12.2020/1040)

Lisäkilpeä H23.2 käytetään merkkien D5–D7 yhteydessä.

H24 Tekstillinen lisäkilpi

H24

Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan lisäkilpeä, jota ei ole tässä laissa vahvistettu, voidaan käyttää tekstillistä lisäkilpeä.

H25 Huoltoajo sallittu (8.5.2020/360)

H25

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkistä ilmenevän kiellon estämättä on sallittu:

1) kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä kuljetus silloin, kun se on välttämätöntä;

2) jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää;

3) sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut;

4) lasten kuljetus, jos yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi;

5) asiakkaan noutaminen ja tuominen taksiliikenteessä olevalla ajoneuvolla;

6) ajoneuvon kuljettaminen, jos siinä on liikkumisesteisen pysäköintitunnus; tai

7) ajoneuvon kuljettaminen, jos siinä on kotihoidon pysäköintitunnus.

H26 Hätäpuhelin ja sammutin

H26

Lisäkilvellä osoitetaan hätäpuhelin tai sammutin taikka molemmat hätäpysäyttämispaikan varustuksen mukaan. Lisäkilpeä käytetään merkin E21 yhteydessä.

H27 Ylijatkettu jalkakäytävä (13.6.2025/304)

Lisäkilvellä H27 osoitetaan ylijatkettu jalkakäytävä risteyksissä, joissa väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä. Lisäkilpeä käytetään merkin B5 tai B6 yhteydessä risteyksissä, joissa merkki B5 tai B6 on asetettu ajosuunnasta ennen ylijatkettua jalkakäytävää.

Liite 3.9

Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit

I1 Sulkupuomi

Merkit I1–I4. Sulkulaitteilla suljetaan tie tai tien osa, taikka ohjataan liikenne halutulle ajolinjalle. Tielle asetettavien sulkulaitteiden värit ovat punainen ja keltainen. Tienkäyttäjien varoittamiseksi voidaan sulkulaitteissa käyttää vilkkuvaa tai kiinteää keltaista valoa. Jos tie on suljettu ajoneuvoliikenteeltä, sulkulaitteissa voidaan käyttää kiinteää punaista valoa. Merkkeihin voidaan kiinnittää liikennemerkkejä niin kuin siitä valtioneuvoston asetuksessa erikseen säädetään.

I1

I2 Sulkuaita

I2.1

I2.2

I3 Sulkupylväs

I3.1

I3.2

Merkkiä I3.1 käytetään ajokaistan vasemmassa reunassa ja merkkiä I3.2 ajokaistan oikeassa reunassa.

I3.3

I4 Sulkukartio

I4

I5 Taustamerkki (17.12.2020/1040)

I5

Merkillä I5 voidaan osoittaa poikkeuksellisen pienisäteisiä kaarteita tai yllättäviä ajosuunnan muutoksia, ja sitä voidaan käyttää T-risteyksen taustamerkkinä.

I6 Kaarteen suuntamerkki

I6

Merkkiä I6 voidaan käyttää kaarteessa, jonka kaarresäde pienenee.

I7 Reunamerkki

I7.1

I7.2

Merkillä I7 voidaan osoittaa tien reuna esteen kohdalla tai kun ajorata kapenee äkillisesti. Merkkiä I7.1 käytetään tien vasemmassa reunassa ja merkkiä I7.2 tien oikeassa reunassa.

I8 Korkeusmerkki (17.12.2020/1040)

I8

Merkkiä I8 käytetään esteessä, kun sallittu alikulkukorkeus on alle 4,4 metriä.

Merkit I5–I8. Ajoradan ja pyörätien ulko- tai yläpuolella olevissa kiinteissä esteissä ja varoituslaitteissa käytettävät värit ovat musta ja keltainen. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät värit ovat punainen ja keltainen.

I9 Alikulun korkeusmitta

I9

Merkillä voidaan osoittaa alikulkukorkeus paikoissa, joissa korkeus vaihtelee tien poikkisuunnassa.

I10 Liikennemerkkipylvään tehostamismerkki

I10.1

I10.2

Merkillä voidaan tehostaa liikennemerkkipylvään näkyvyyttä.

I11 Erkanemismerkki

I11

Merkillä osoitetaan erkanevan tien alkamiskohta.

I12 Reunapaalu (17.12.2020/1040)

I12.1 (17.12.2020/1040)

I12.2 (17.12.2020/1040)

Merkkiä I12.1 käytetään ajoradan vasemmalla puolella ja merkkiä I12.2 ajoradan oikealla puolella. Yksisuuntaisen ajoradan vasemmalla puolella käytetään kuitenkin merkkiä I12.2.

I13 Siirtokehotus (17.12.2020/1040)

I13

Merkkiä käytetään ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (1508/2019) 6 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Merkissä tai merkin yhteydessä voidaan esittää siirtokehotuksen syy, voimassaolo- aika, yhteystiedot ja muita tarvittavia tietoja.

I14 Paikannusmerkki

I14

Merkillä osoitetaan paikannuspiste moottorikelkkailureitillä.

I15 Automaattinen liikennevalvonta

I15

Merkillä osoitetaan tiejakso, jossa on automaattista liikennevalvontaa.

I16 Tekninen valvonta

I16

Merkillä osoitetaan paikka, jossa viranomainen suorittaa teknistä valvontaa.

I17 Poronhoitoalue

I17.1

I17.2

Merkki sijoitetaan poronhoitoalueen rajalle tärkeimmille teille. Merkki voidaan toistaa poronhoitoalueella.

I18 Yleinen nopeusrajoitus

I18

Merkillä ilmoitetaan rajanylityspaikoilla ja autolauttasatamissa Suomen yleisistä nopeusrajoituksista.

I19 Valtion raja

I19

Liite 4.1

Pituussuuntaiset tiemerkinnät

K1 Keskiviiva

Keskiviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa ajoradalla vastakkaiset ajosuunnat toisistaan. Jatkuva ajaminen keskiviivan päällä on kielletty. Keskiviivaa voidaan käyttää myös pyörätiellä. Keskiviivan viivan ja välin suhde on 1:3. Keskiviiva voidaan korvata kahdella rinnakkaisella keskiviivalla.

K2 Ajokaistaviiva

Ajokaistaviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa ajokaistat toisistaan. Jatkuva ajaminen ajokaistaviivan päällä on kielletty. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on 1:3. Ryhmittymisalueella viivan ja välin suhde voi olla 1:1. Toisistaan erkanevien liikennesuuntien välillä ajokaistaviiva on normaalia leveämpi.

Pyöräkaista, linja-autokaista tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä ajokaistaviivalla, jonka viivan ja välin suhde on 1:1.

K3 Sulkuviiva

Sulkuviiva on yhtenäinen ajokaistojen välissä oleva valkoinen viiva. Ajoneuvolla ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Ajoneuvolla ei myöskään saa ajaa ajoneuvolle tarkoitetun vastakkaiset ajosuunnat erottavan sulkuviivan vasemmalla puolella. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Jos sulkuviiva on tarkoitettu molemmille ajosuunnille, käytetään kaksoissulkuviivaa.

Pyöräkaista, linja-autokaista tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä sulkuviivalla.

K4 Varoitusviiva

Varoitusviiva on valkoinen katkoviiva, joka ilmoittaa alkavasta vastakkaiset ajosuunnat erottavasta sulkuviivasta. Varoitusviivan viivan ja välin suhde on 3:1. Varoitusviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun varoitusviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole ajokaistaviivaa tai sulkuviivaa.

Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla.

K5 Sulkualue

Sulkualue osoitetaan sulkuviivalla rajatulla valkoisella viivoituksella. Sulkualue voi rajautua myös reunaviivaan tai reunakiveen. Viivoitus voidaan korvata kokonaan tai osittain yhtenäisellä valkoisella merkinnällä.

Ajoneuvon kuljettaminen sekä pysäyttäminen ja pysäköinti sulkualueella on kielletty.

K6 Reunaviiva

Reunaviiva on yhtenäinen valkoinen viiva, joka osoittaa ajoradan reunan. Reunaviivaa voidaan käyttää myös pyörätiellä. Reunaviivan jatke voidaan merkitä valkoisella katkoviivalla risteykseen, jossa sivusuunnan ajoneuvoille on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai jos risteys on liikennevalo-ohjattu. Katkoviiva voidaan merkitä myös ajoradasta erotettujen pysäkkien tai vastaavien alueiden kohdalla. Viivan ja välin suhde on 1:1.

Liite 4.2

Poikkisuuntaiset tiemerkinnät

L1 Pysäytysviiva

Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä.

L2 Väistämisviiva

Väistämisviiva on pienistä valkoisista kolmioista muodostuva tien poikkisuuntainen viiva. Väistämisviivalla voidaan tehostaa liikennemerkillä B4, B5 tai B7 osoitettua väistämisvelvollisuutta.

L3 Suojatie

Suojatie osoitetaan valkoisella tien suuntaisella juovituksella.

L4 Pyörätien jatke (17.12.2020/1040)

Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa. Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei tarvitse merkitä.

L5 Töyssy

Töyssy merkitään valkoisella ruutumerkinnällä. Merkintää käytetään myös korotetun suojatien tai muun vastaavan rakenteen yhteydessä.

L6 Heräteraidat

Poikittain ajosuunnassa oleva valkoisten viivojen ryhmä, heräteraidat, ilmoittaa tienkohdasta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Poikkiviivojen vaikutuksen tehostamiseksi käytetään ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja. Heräteraitoja voidaan käyttää myös tehostamaan 24 §:n 4 momentin väistämisvelvollisuutta.

Liite 4.3

Muut tiemerkinnät

M1 Ajokaistanuoli (17.12.2020/1040)

Valkoisella ajokaistanuolella voidaan ryhmittymistä varten osoittaa, mihin suuntaan tai suuntiin asianomaista ajokaistaa käyttävä saa risteyksestä poistua. Ajokaistanuolella osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa polkupyöräilijä ja taajaman ulkopuolella myös mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, ajaa risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.

Ajokaistanuolella voidaan osoittaa myös kulkusuunta ajokaistalle ja pyörätielle.

M2 Ajokaistan vaihtamisnuoli (17.12.2020/1040)

Valkoisella ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan ilmoittaa ajokaistan päättymisestä. Vastakkaisille ajosuunnille tarkoitettujen ajokaistojen väliin sijoitettuna ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan tehostaa varoitusviivan K4 vaikutusta.

M3 Pysäköintialue

Liikennemerkillä osoitettu pysäköintialue erotetaan ajoradasta yhtenäisellä valkoisella viivalla. Samanlaisella viivalla voidaan osoittaa ajoneuvojen sijoitus alueen sisällä. Pihakadulla pysäköintialue voidaan osoittaa ilman liikennemerkkiä.

M4 Keltainen reunamerkintä

Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaan osoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liittyvä pysäyttämisrajoitus. Merkinnällä voidaan epäselvissä tapauksissa selventää liikennemerkillä osoitettua tai 37 ja 38 §:n mukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa. Keltainen reunamerkintä merkitään reunatukeen tai ajoradan reunaviivan päälle.

M5 Pysäyttämisrajoitus

Keltaisella pysäyttämisrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua pysäyttämiskieltoa, joka ei koske kaikkia ajoneuvoryhmiä.

M6 Ohjausviiva (17.12.2020/1040)

Ohjausviiva on valkoinen katkoviiva, jota voidaan käyttää ohjaamaan liikenne sille tarkoitetulle ajokaistalle tai pyörätielle.

M7 Jalankulkija

Valkoista jalankulkijamerkintää voidaan käyttää jalkakäytävällä tai muilla jalankulkuun käytetyillä alueilla.

M8 Pyöräilijä (17.12.2020/1040)

Valkoista pyöräilijämerkintää voidaan käyttää pyöräkaistalla, pyörätiellä, pyörätien jatkeella ja pyöräilijän odotustilassa. Merkintää voidaan käyttää myös yksisuuntaisella tiellä, jolla polkupyöräliikenne on sallittu molempiin suuntiin.

M9 Väistämisvelvollisuutta osoittava ennakkomerkintä

Valkoisella kolmiomerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä B5 osoitettua väistämisvelvollisuutta.

M10 "STOP"-ennakkomerkintä

Valkoisella "STOP"-merkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä B6 osoitettua pakollista pysäyttämistä.

M11 "P"-merkintä

Valkoista "P"-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla pysäköintipaikalla. Pihakadulla pysäköintialue voidaan osoittaa ilman liikennemerkkiä.

M12 Invalidin ajoneuvo

Valkoista invalidin ajoneuvo -merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla invalidin ajoneuvolle tarkoitetulla pysäköintipaikalla.

M13 "BUS"-merkintä

Valkoista "BUS"-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla linja-autokaistalla, linja-autolle tarkoitetulla pysäköintipaikalla tai pysäkillä. Yhdistettynä ajokaistanuolen kanssa merkinnällä tehostetaan liikennemerkillä osoitettua linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittua muusta liikenteestä poikkeavaa ajosuuntaa.

M14 "TAXI"-merkintä

Valkoisella "TAXI"-merkinnällä voidaan osoittaa liikennemerkillä osoitettu taksiasema tai taksiruutu.

M15 Lataus

Valkoisella latausmerkinnällä voidaan osoittaa liikennemerkillä osoitettu ladattavalle sähkökäyttöiselle ajoneuvolle tarkoitettu latauspaikka.

M16 Nopeusrajoitus (17.12.2020/1040)

Valkoisella nopeusrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua nopeusrajoitusta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tiemerkintää M19.

M17 Tiennumero (17.12.2020/1040)

Valkoisella tien numero -merkinnällä voidaan osoittaa tien numero. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tiemerkintää M19.

M18 Risteysruudutus

Keltaisella risteysruudutuksella voidaan osoittaa, että ajoneuvoa ei saa pysäyttää merkinnän kohdalle.

M19 Liikennemerkki

Liikennemerkkimerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkin vaikutusta.

M20 Kevyt sähköajoneuvo (13.6.2025/304)

Valkoista kevyt sähköajoneuvo -merkintää voidaan käyttää kevyille sähköajoneuvoille tarkoitetulla pysäköintipaikalla. Pysäköintiruutuja voi asettaa riveittäin tai useampaan riviin, jolloin ruutujen väliin jätetään yksi reunaviiva. Merkintää voidaan käyttää ilman liikennemerkkiä.

Liite 5.1

(17.12.2020/1040)

Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus (99 §)

Moottorikäyttöinen ajoneuvo kilometriätunnissa
a Kuorma-auto 80
b Erikoisauto 80
c Erikoisauto, jonka omamassa on alle 1,8 tonnia, b kohdasta poiketen 100
d Muu traktori kuin e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori 40
e Liikennetraktori 50
f Rakenteelliselta nopeudeltaan yli 40 kilometriä tunnissa oleva b-luokan traktori 60
g Lukkiutumattomin jarruin varustettu b-luokan traktori, jonka kaikki akselit ovatjousitettuja ja jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, f kohdasta poiketen 80
h Levikepyörillä varustettu e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori, jonka leveys levike-pyöristä mitattuna on yli 2,6 metriä, tai traktori, johon on kytketty yli 2,6 metriä leveä työväline, e, f ja g kohdasta poiketen 40
i Ajoneuvo, jossa vähintään yksi akseli on jousittamaton, ei kuitenkaan moottori-pyörä 60
j Moottorityökone ja maastoajoneuvo 40
k Moottorikelkka ja raskas moottorikelkka moottorikelkkailureitillä, j kohdasta poike-ten 60
l Ajoneuvo, jossa on metallipintaisia telaketjuja 20
m Linja-auto 80
n Edellä m kohdasta poiketen linja-auto, jos se on varustettu erityisin turvalaittein ja - varustein eikä siinä ole seisovia matkustajia. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tek-niset määräykset turvalaitteista ja -varusteista. 100
o Matkailuautoon, jonka suurin teknisesti sallittu massa on yli 3,5 tonnia, sovelletaanlinja-autolle m ja n kohdissa säädettyjä suurimman sallitun nopeuden arvoja.
p Kaksi- ja kolmipyöräinen mopo sekä kevyt nelipyörä 45
q Pienitehoinen mopo 25
Taulukon h kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta tienpitoon käytettävään traktoriin.

Liite 5.2

(17.12.2020/1040)

Moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus (99 §)

Moottorikäyttöinen ajoneuvo kilometriätunnissa
a Auto ja L-luokan ajoneuvo 80
b Kuitenkin henkilö- ja pakettiauto, johon on kytketty luokittelumassaltaan enintään 750 kilogramman painoinen perävaunu sekä moottoripyörä, johon on kytketty pe-rävaunu 100
c Ajoneuvo, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo, sekä auto, johon on kytketty luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman painoinen jarruton hinattavaajoneuvo 60
d Traktori, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, jota ei ole varustettu lukkiutumat-tomin jarruin 60
e Traktori silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän jollekin ajoneuvolle tai kytkentälait-teelle ei ole saatavissa tietoa sallitusta massasta 40
f Moottorikelkka, raskas moottorikelkka, traktori ja liikennetraktori, jos perävau-nussa kuljetetaan henkilöitä 40
g Traktori, johon on kytketty yli 2,6 metrin levyinen hinattava ajoneuvo 40
g kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta erikoiskuljetukseen eikä tienpitoon käytettävään traktorin ja hinattavan ajoneuvon muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään.

Liite 6.1

Akselille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §)

Akseli tonnia
a Muu kuin vetävä akseli 10
b Vetävä akseli 11,5

Liite 6.2

(8.5.2020/360)

Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §)

Moottorikäyttöisen ajoneuvon teli tonnia
a Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11,5
b Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16
c Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18
d Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 19
e Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 20
f Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja telin kumpikin akseli on varustettu paripyörin sekä ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 21
g Kahden etuakselin muodostama kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 20
h Kolmiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on pienempi kuin 1,3 metriä 21
i Kolmiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on vähintään 1,3 metriä 24
j Kolmiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on vähintään 1,3 metriä ja jos vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörin 27
Hinattavan ajoneuvon teli
k Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11
l Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16
m Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18
n Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 20
o Kolmiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on enintään 1,3 metriä 21
p Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä 24
q Neli- tai useampiakselinen teli 24
r Neli- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä 27
s Neli- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä ja telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 4,7 metriä 30
t Viisi- tai useampiakselinen teli, jos peräkkäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä ja telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys on suurempi kuin 6,7 metriä 36
Peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa. Kolmi- tai useampiakselisessa telissä oleville peräkkäisille akseleille kohdistuva massa ei saa ylittää vastaavan akselimäärän mukaiselle telille taulukon mukaan kohdistuvaa suurinta sallittua massaa. Telissä olevalle akselille kohdistuva massa ei saa ylittää liitteen 6.1 taulukossa säädettyä akselille kohdistuvaa suurinta sallittua massaa.

Liite 6.3

(8.5.2020/360)

Auton suurin sallittu massa (117 §)

Auto tonnia
a Muu kaksiakselinen auto kuin linja-auto 18
b Kolmiakselinen auto 25
c Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 26
d Kolmiakselinen auto, jonka akseleista kaksi on varustettu paripyörin taikka jonka taka-akseleista toinen on ohjaava tai ohjautuva ja varustettu nimellisleveydeltään vähintään 385 millimetriä olevilla renkailla ja vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 28
e Kolmiakselinen nivellinja-auto 28
f Neliakselinen auto 31
g Neliakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 35
h Viisiakselinen auto 42
i Kaksiakselinen linja-auto 19,5
Auton massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin
- jos auto on neliakselinen 320 kilogramma
- jos auto on viisiakselinen 350 kilogrammaa
Auton massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu suurinta rekisteröinnissä ja käytössä sallittua massaa ja täyttä taka-akselistolle kohdistuvaa massaa vastaavasti, kuitenkin vähintään 30 prosenttia tulee kohdistua etuakselille.
Muun auton kuin henkilöauton massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.
Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän auton massa saa olla liitteen 6.3 kohdassa a–h säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään 1 000 kilogrammaa.
Mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitetun päästöttömän ajoneuvon massa saa olla liitteen 6.3 kohdassa a ja e säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu päästöttömän teknologian edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään 2 000 kilogrammaa.

Liite 6.4

(17.12.2020/1040)

Traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa (118 §)

Ajoneuvo (traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo) tonnia
a Kaksiakselinen ajoneuvo 18
b Kolmiakselinen ajoneuvo 25
c Neliakselinen ajoneuvo 31
d Viisi- tai useampiakselinen ajoneuvo 42
e Teloin varustettu ajoneuvo; Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä ajoneuvon telojen maakosketuksessa olevan pituuden rajaamasta suurimmasta sallitusta massasta sekä muilla kuin kumi- tai metallipintaisilla teloilla varustettujen tela-ajoneuvojen suu-rimmista sallituista massoista. 42
f Metallipintaisin teloin varustettu ajoneuvo e kohdasta poiketen 20
Kolmi- ja neliakseliseen ajoneuvoon, joka täyttää liitteessä 6.3 kolmi- ja neliakseliselle autolle säädetyt suuremman massan edellytyksenä olevat ehdot, voidaan soveltaa kyseisiä suurempia massoja. Kolmiakseliselle nivelohjatulle ajoneuvolle voidaan soveltaa kolmiakseliselle nivellinja-autolle säädettyä massan arvoa. Yli kolmiakselisen ajoneuvon massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä,jonka ajoneuvon äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin
--- ---
- jos ajoneuvo on neliakselinen 320 kilogrammaa
- jos ajoneuvo on viisi- tai useampiakselinen 350 kilogrammaa

Liite 6.5

L-luokan ajoneuvossa olevien henkilöiden ja tavaran massa yhteensä (119 §)

Ajoneuvo kilogrammaa
a kaksipyöräinen mopo, kolmipyöräinen henkilömopo, kevyt maantiemönkijä ja henkilömopoauto 325
b kolmipyörä 1000
c henkilökuljetukseen tarkoitettu maantiemönkijä ja maastomönkijä sekä henkilönelipyörä 525
d kolmipyöräinen tavaramopo ja tavaramopoauto 375
e tavarankuljetukseen tarkoitettu maantiemönkijä ja maastomönkijä 675
f hyötykolmipyörä ja tavaranelipyörä 1075

Liite 6.6

(8.5.2020/360)

Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (122 §)

Yhdistelmä tonnia
a Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 50
b Auton ja puoliperävaunun, auton ja varsinaisen perävaunun tai auton ja useamman perävaunun yhdistelmä
b.1 - neliakselisena 36
b.2 - viisiakselisena 44
b.3 - kuusiakselisena 53
b.4 - seitsemänakselisena 60
b.5 - kahdeksanakselisena 64
b.6 - kahdeksanakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 68
b.7 - yhdeksänakselisena 69
b.8 - vähintään yhdeksänakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 76
b.9 - 10-akselisena 74
b.10 - vähintään 11-akselisena 76
Akselien lukumäärää laskettaessa ei kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä oteta huomioon ilmaan nostettua akselia eikä akselia, jolle sallittu massa on pienempi kuin viisi tonnia. Vetävän ajoneuvon takimmaiselle telille ja perävaunun etummaiselle telille kohdistuvien massojen summa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 000 kilogrammaan 350 kilogrammaa jokaiselta 0,10 metriltä, jonka telien äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä.
Auton ja siihen kytketyn perävaunun tai kytkettyjen perävaunujen muodostaman massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 000 kilogammaan 320 kg jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Tätä sovelletaan myös taulukon b kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä.
Auton ja yhden tai useamman perävaunun yhdistelmän vetäville akseleille tulee kohdistua vähintään 15 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta. Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, tulee ajoneuvoyhdistelmän massasta kuitenkin vähintään 20 prosenttia kohdistua vetäville akseleille ja vähintään 9 prosenttia vetoauton ohjaaville akseleille. Edellä säädettyjä, akselimassoja koskevia raja-arvoja ei sovelleta kuorman purkuun eikä lastaukseen liittyvissä lyhyissä siirtoajoissa silloin, kun ajoradan kitkaominaisuuksista ei muodostu riskiä liikenneturvallisuudelle eikä kuljetuksen suorittamiselle. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa määräyksiä siitä, minkälaista akselia pidetään tässä tarkoitettuna vetävänä akselina.
Massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä tehon on oltava vähintään 5 kilowattia jokaista yhdistelmämassan tonnia kohden. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa määräyksiä vaihtoehtoisista tavoista osoittaa ajoneuvoyhdistelmän riittävä suorituskyky.
Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän ajoneuvoyhdistelmän massa saa olla liitteen 6.6 taulukossa säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään 1000 kilogrammaa. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, minkälaisia teknisiä toteutuksia voidaan pitää tässä tarkoitettuina ajoneuvoyhdistelmän vaihtoehtoisina käyttövoimina.

Liite 6.7

Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa (123 §)

Yhdistelmä tonnia
a Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostama ajoneuvoyhdistelmä
a.1 - enintään neliakselisena 36
a.2 - viisi- tai useampiakselisena 44
Esitettyjä suurimman sallitun yhdistelmämassan arvoja sovelletaan myös traktorin ja useamman kuin yhden hinattavan ajoneuvon muodostamaan yhdistelmään.

Liite 7.1

(8.5.2020/360)

Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (125 §)

Auto metriä
a Linja-auto 13,50
b Linja-auto vähintään kolmiakselisena 15,00
c Linja-auto nivelrakenteisena 18,75
d Linja-auto nivelrakenteisena useammalla kuin yhdellä nivelellä varustettuna 25,25
e Muu auto kuin linja-auto 13,00
Perävaunu
f Puoliperävaunu vetotapin pystyakselista perävaunun takimmaiseen kohtaan 18,00
g Yli 22,00 metrin pituisessa ajoneuvoyhdistelmässä käytettävä varsinainen perävaunu etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun takimmaiseen kohtaan 16,00
h f ja g kohdassa tarkoitetun perävaunun vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä vaakatasossa mihin tahansa kyseisen kohdan etupuolella olevaan kohtaan vetoaisaa lukuun ottamatta 2,04
i Muu kuin f tai g kohdassa tarkoitettu perävaunu vetoaisaa mukaan lukematta 12,50
Ajoneuvoyhdistelmä
j Henkilö-, paketti- tai linja-auton ja muun perävaunun kuin puoliperävaunun yhdistelmä 18,75
k Henkilö- tai pakettiauton ja puoliperävaunun taikka N 2 -luokan kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,50
l N 3 -luokan kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 23,00
m Muu kuin j, k, l, n tai o kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä 16,50
n Kuorma-auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 20,75
o Muu kuin k, l tai n kohdassa tarkoitettu kuorma-auton ja yhden tai useamman perävaunun yhdistelmä 34,50
p o kohdassa tarkoitetun ajoneuvoyhdistelmän vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa 29,24
Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, kuten suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää taulukossa säädettyjä mittoja.
Ajoneuvon äärimittojen ulkopuolelle ulottuvaa muuta kuormaa kuin konttia ja vaihtokuormakoria ei huomioida kuormatilojen pituuksia määritettäessä.
Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 8 b artiklassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksin ylittää taulukossa säädetyt mitat, kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta. Mittojen ylitys on sallittua vain, jos se on välttämätöntä, jotta tällaiset laitteet voidaan liittää ajoneuvon takaosaan, eikä se saa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen.
Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 9 a artiklassa tarkoitetulla ohjaamolla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksin ylittää taulukossa säädetyt mitat, kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta. Mittojen ylitys ei saa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen.
Perävaunu tai ajoneuvoyhdistelmä, jossa kuljetetaan 45 jalan mittaista konttia tai pituudeltaan 45 jalan mittaista vaihtokoria osana mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettua intermodaalikuljetusta, saa ylittää taulukossa säädetyt mitat 15 senttimetrillä.

Liite 7.2

Auton ja perävaunun sekä näiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys ja korkeus (126 §)

Ajoneuvo metriä
a Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus.Mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamaton tai akselinnostolaite yläasennossa. 4,40
b Muun kuin c, d ja f kohdassa tarkoitetun auton ja auton perävaunun suurin sallittu leveys 2,60
c Yli 22,00 metrin pituisen, muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys 2,55
d Linja-auton suurin sallittu leveys 2,55
e Museoajoneuvoksi rekisteröity linja-auto, joka on liikennekäytössä enintään 50 päivää kalenterivuoden aikana, suurin sallittu leveys kuitenkin 2,60
f Henkilöauton suurin sallittu leveys 2,55
g Lämpöeristetyn, yli 22,00 metrin pituisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys; lämpöeristettynä ajoneuvona pidetään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöeristetty ja jonka säiliön seinän paksuus on vähintään 45 millimetriä 2,60

Liite 7.3

Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän suurimmat sallitut päämitat (127 §)

Ajoneuvo metriä
Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän
a - pituus 4,00
a.1 L6e-B-luokan ajoneuvon pituus kuitenkin 3,00
a.2 L7e-C-luokan ajoneuvon pituus kuitenkin 3,70
b - leveys 2,00
b.1 L6e-B- ja L7e-C-luokan ajoneuvon leveys kuitenkin 1,50
b.2 Kaksipyöräisen mopon leveys kuitenkin 1,00
b.3 Perävaunun leveys 1,50
c - korkeus 2,50
Jos vetoajoneuvon leveys on yli 1,50 metriä, perävaunun leveys saa edellä säädetystä poiketen olla enintään yhtä suuri kuin vetoajoneuvon leveys.

Liite 7.4

Kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurin sallittu leveys (128 §)

Ajoneuvo leveys, metriä
a Kevyt sähköajoneuvo ja enintään kaksipyöräinen polkupyörä 0,80
b Kaksipyöräinen moottorilla varustettu polkupyörä 1,00
c Yli kaksipyöräinen polkupyörä 1,25
d Perävaunu a-c kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon 1,25

Liite 8.1

Akselille ja teille kohdistuvat suurimmat massat (134 §)

Akseli tonnia
a Muu kuin vetävä akseli 10
b Vetävä akseli 11,5
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kaksiakselinen teli
c Akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11,5
d Akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16
e Akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18
f Akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 19
Perävaunun kaksiakselinen teli
g akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11
h akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16
i akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18
j akseliväli on 1,8 metriä tai suurempi 20
Perävaunun kolmiakselinen teli
k akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 21
l akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä, mutta enintään 1,4 metriä 24
Perävaunun neli- tai useampiakselinen teli 24

Liite 8.2

Auton suurin sallittu massa (135 §)

Auto tonnia
a Kaksiakselinen auto 18
b Kolmiakselinen auto 25
c Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 26
d Kolmiakselinen nivellinja-auto 28
e Neliakselinen auto, jossa on kaksi ohjaavaa akselia, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 35
Neliakselisen auton suurin sallittu massa tonneina on viisi kertaa auton äärimmäisten akselien väli metreinä.

Liite 8.3

Perävaunun suurin sallittu massa (136 §)

Perävaunu tonnia
a Kaksiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 18
b Kolmiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 24

Liite 8.4

(17.12.2020/1040)

Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (137 §)

Yhdistelmä tonnia
a Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen perävaunun yhdistelmä 36
b Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen puoliperävaunun yhdistelmä, jos puoliperävaununakseliväli on suurempi kuin 1,8 metriä ja jos vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 38
c Viisi- tai kuusiakselinen auton ja perävaunun yhdistelmä 44
Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen jamassaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä.
Auton ja perävaunun yhdistelmää kansainvälisessä liikenteessä kuljetettaessa yhdistelmän massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.

Liite 8.5

Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (138 §)

Ajoneuvo metriä
a Linja-auto 13,50
a.1 Linja-auto vähintään kolmiakselisena kuitenkin 15,00
a.2 Linja-auto nivelrakenteisena kuitenkin 18,75
b Muu auto 12,00
c Varsinainen perävaunu ja keskiakseliperävaunu kytkentälaitteineen 12,00
d Puoliperävaunu vetotapin pystyakselista perävaunun perään 12,00
e Puoliperävaunun vetotapin pystyakselista vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan 2,04
Ajoneuvoyhdistelmä
f Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,50
g Auton ja varsinaisen perävaunun tai keskiakseliperävaunun yhdistelmä 18,75
g.1 - josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa 15,65
g.2 - ja etäisyys vetoauton ohjaamon takana olevan kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän (sisäpituus) 16,40

Liite 8.6

Muut suurimmat sallitut päämitat (139 §)

Ajoneuvo metriä
a Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus. 4,00
b Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja perävaunun suurin sallittu leveys 2,55
b.1 Lämpöeristetyn ajoneuvon suurin sallittu leveys kuitenkin 2,60
Vetoauton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmässä auton takimmaisen ja perävaunun etumaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä.

Liite 9

(8.5.2020/360)

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen (132 §)

Yhdistelmän tulee kääntyä kuvan mukaisessa ulkosäteeltä 12,50 metrin 120-asteen käännöksessä siten, että takakulman sivusiirtymä S on enintään 80 senttimetriä ja sisäsäde R vähintään 400 senttimetriä. Sivusiirtymän ollessa alle 80 senttimetriä saa sisäsäde olla yhtä paljon pienempi. Sisäsäteen tulee olla aina vähintään 370 senttimetriä.

Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.

Tämä teksti julkaistaan lähteen Finlex omilla uudelleenkäytön ehdoilla, ei Legalizen lisenssillä eikä public domain -lisenssillä. Finlex
Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Sisältää Finlexin aineistoa, jonka on julkaissut oikeusministeriö (Oikeusrekisterikeskus). Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi. Aineistoon on tehty muotomuutoksia (XML-muoto muunnettu Markdowniksi).