Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain (558/2009) 49 §:n 6 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 954/2011:
1 § Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 6 §:n mukainen koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin:
1) yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja, kuitenkin enintään sopimuskaudelle asetettua koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka;
2) yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja;
3) yliopiston avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelijoiden ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden suorituksia;
4) korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä;
5) valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna;
6) yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa kalenterivuosittain, vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen;
7) valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut koulutusalaryhmät ovat kansainväliseen koulutusluokitukseen (ISCED) perustuen:
1) kasvatusalat;
2) taiteet ja kulttuurialat;
3) yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat;
4) liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet;
5) luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat;
6) tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat;
7) lääketiede ja hammaslääketiede;
8) terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat.
Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tutkintojen lukumäärää laskettaessa yliopistolain (558/2009) 40 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,5 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,3. Jos ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka jos alemman korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotetaan lisäksi kertoimella 0,7.
Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tutkinnot jaetaan liitteen 3 kohdan mukaisesti kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 3.
Jos yliopiston kolmen vuoden tutkintototeuman keskiarvo ylittää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkintomäärien rahoitusrajan, rahoitusrajan mukaista koulutusalaryhmän tutkintomäärää painotetaan 3 ja 4 momentin mukaisten kertoimien keskiarvolla kaikista koulutusalaryhmän tutkinnoista.
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot, tai aloilla, joilla ei ole alempaa korkeakoulututkintoa, kolme vuotta aiemmin opintonsa aloittaneet, vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin. Väittämiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti.
Edellä 1 momentin 6 kohdan mukaisessa työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrää painotetaan kertoimella 2.
Edellä 1 momentin 7 kohdan mukaisessa uraseurantakyselyssä kaikki viisi vuotta ennen tilastovuotta ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin tutkinnon tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisuusvaatimuksena olevan tutkinnon suorittaneet vastaavat liitteen 6 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 7 kohdan mukaisesti.
Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 1 kohdan mukaisesti.
2 § Tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n mukainen tutkimuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin:
1) julkaisujen lukumäärä tiedonkeruu- ja tasoluokittain kertoimella painotettuna;
2) yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä enintään sopimuskaudelle
asetettuun yliopistokohtaiseen rahoitusrajaan saakka;
3) kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus;
4) kotimainen tutkimusrahoitus sekä kotimainen ja kansainvälinen yritysrahoitus.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa julkaisulla tarkoitetaan tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa yliopistoon tai kuuluu muutoin yliopistoyhteisöön tai jonka tekemisen yliopisto on toiminnallaan mahdollistanut ja joka kuuluu seuraaviin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun luokkien mukaisiin julkaisutyyppeihin:
1) vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (A);
2) vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset (B);
3) kustannettu tieteellinen erillisteos (C1);
4) toimitettu tieteellinen teos(C2);
5) artikkeli ammattilehdessä (D1);
6) artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa (D2);
7) artikkeli ammatillisessa konferenssijulkaisussa (D3);
8) julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys (D4);
9) ammatillinen kirja (D5);
10) toimitettu ammatillinen kokoomateos (D6);
11) yleistajuinen artikkeli ja sanomalehtiartikkeli (E1);
12) yleistajuinen monografia (E2);
13) toimitettu yleistajuinen kokoomateos (E3).
Julkaisutiedonkeruun luokkia A ja C2 painotetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisuja painotetaan kertoimella 0,1, tasoluokan 1 julkaisuja kertoimella 1, tasoluokan 2 julkaisuja kertoimella 3 ja tasoluokan 3 julkaisuja kertoimella 4. Julkaisutiedonkeruun luokkaa C1 painotetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisuja painotetaan kertoimella 0,4, tasoluokan 1 julkaisuja kertoimella 4, tasoluokan 2 julkaisuja kertoimella 12 ja tasoluokan 3 julkaisuja kertoimella 16. Julkaisutiedonkeruun luokkia B, D1–D4, D6, E1 ja E3 painotetaan kertoimella 0,1. Julkaisutiedonkeruun luokkia D5 ja E2 painotetaan kertoimella 0,4.
Julkaisutiedonkeruun luokkien A, C1 ja C2 mukaisia avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja julkaisuja painotetaan lisäksi kertoimella 1,2. Avoimesti saatavilla olevalla julkaisulla tarkoitetaan julkaisua, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruussa merkitty:
1) open access -julkaisukanavassa ilmestyneeksi julkaisuksi;
2) hybridijulkaisukanavassa ilmestyneeksi avoimeksi julkaisuksi; tai
3) rinnakkaistallennetuksi julkaisuksi.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa kansainvälisellä kilpaillulla tutkimusrahoituksella tarkoitetaan yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevan tiedonkeruun luokissa:
1) suoraan Euroopan unionilta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus;
2) ulkomaiset rahastot ja säätiöt;
3) kansainväliset järjestöt; tai
4) muu ulkomainen rahoitus.
Edellä 1 momentin 4 kohdassa kotimaisella tutkimusrahoituksella sekä kotimaisella ja kansainvälisellä yritysrahoituksella tarkoitetaan kalenterivuonna syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevissa tiedonkeruun luokissa:
1) Suomen Akatemia;
2) Innovaatiorahoituskeskus Business Finland;
3) kotimaiset yritykset; tai
4) ulkomaiset yritykset.
Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 2 kohdan mukaisesti.
3 § Laskentakriteerien mukaisten tietojen päivittäminen
Edellä 1 ja 2 §:n mukaisten rahoitusosuuksien laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus yliopistojen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa.
4 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
Tällä asetuksella kumotaan yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (331/2016) .
Siitä poiketen, mitä tässä asetuksessa säädetään, vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa yliopiston rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta eikä valtakunnallisten tehtävien rahoitusta, voi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaetaan yliopistojen kesken niiden rahoituksen suhteessa.
Liite
Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset
| Laskentakriteeri | Painotus |
|---|---|
| 1. Yliopistossa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä | 19 % |
| 2. Yliopistossa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä | 11 % |
| 3. Avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä | 4 % |
| 4. Korkeakoulujen yhteistyösopimusten perusteella suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä | 1 % |
| 5. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastauspisteiden yhteismäärä | 3 % |
| 6. Yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen | 2 % |
| 7. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastauspisteiden yhteismäärä | 2 % |
Tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset
| Laskentakriteeri | Painotus |
|---|---|
| 1. Julkaisujen lukumäärä | 14 % |
| 2. Yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä | 8 % |
| 3. Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus | 6 % |
| 4. Kotimainen tutkimusrahoitus sekä kotimainen ja kansainvälinen yritysrahoitus | 6 % |
Yliopistossa suoritettujen tutkintojen ryhmät koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa
1. Ryhmä A
Diplomi-insinööri, tuotantotalous
Filosofian maisteri, balttilaiset kielet
Filosofian maisteri, englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus
Filosofian maisteri, englannin kieli
Filosofian maisteri, espanjan kielen kääntäminen ja tulkkaus
Filosofian maisteri, espanjan kieli
Filosofian maisteri, filosofia
Filosofian maisteri, historia
Filosofian maisteri, italian kielen kääntäminen ja tulkkaus
Filosofian maisteri, italian kieli
Filosofian maisteri, itämerensuomalaiset kielet
Filosofian maisteri, kielentutkimus
Filosofian maisteri, kirjallisuuden tutkimus
Filosofian maisteri, klassilliset kielet
Filosofian maisteri, kulttuurien tutkimus
Filosofian maisteri, musiikkitiede ja musiikkikasvatus
Filosofian maisteri, muu humanistinen ala
Filosofian maisteri, muu kieli
Filosofian maisteri, psykologia
Filosofian maisteri, puhetieteet
Filosofian maisteri, ranskan kielen kääntäminen ja tulkkaus
Filosofian maisteri, ranskan kieli
Filosofian maisteri, ruotsin kielen kääntäminen ja tulkkaus
Filosofian maisteri, ruotsin kieli
Filosofian maisteri, saamen kieli
Filosofian maisteri, saksan kielen kääntäminen ja tulkkaus
Filosofian maisteri, saksan kieli
Filosofian maisteri, slaavilaiset kielet
Filosofian maisteri, suomen kieli
Filosofian maisteri, taidehistoria ja taidekasvatus
Filosofian maisteri, teatteritiede
Filosofian maisteri, venäjän kielen kääntäminen ja tulkkaus
Filosofian maisteri, venäjän kieli
Filosofian maisteri, viestintätieteet ja informaatiotutkimus
Filosofian maisteri, viittomakieli
Hallintotieteiden maisteri, alue- ja ympäristötieteet
Hallintotieteiden maisteri, hallintotieteet
Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri
Kasvatustieteen maisteri, aikuiskasvatus
Kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja
Kasvatustieteen maisteri, erityispedagogiikka
Kasvatustieteen maisteri, kasvatustiede
Kasvatustieteen maisteri, kotitalousopettaja
Kasvatustieteen maisteri, käsityönopettaja
Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja
Kasvatustieteen maisteri, muu pääaineryhmä
Kasvatustieteen maisteri, peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja
Kasvatustieteen maisteri, tekninen työ ja kotitalous
Kasvatustieteen maisteri, varhaiskasvatus
Kauppatieteiden maisteri, liiketaloustieteet
Kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteet
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, kotitalousala
Oikeustieteen maisteri
Psykologian maisteri
Teologian maisteri
Terveystieteiden maisteri
Valtiotieteiden maisteri, filosofia
Valtiotieteiden maisteri, politiikkatieteet
Valtiotieteiden maisteri, psykologia
Valtiotieteiden maisteri, sosiaalitieteet
Valtiotieteiden maisteri, taloustieteet
Valtiotieteiden maisteri, viestintätieteet
Yhteiskuntatieteiden maisteri, alue- ja ympäristötieteet
Yhteiskuntatieteiden maisteri, filosofia
Yhteiskuntatieteiden maisteri, matkailu
Yhteiskuntatieteiden maisteri, muu pääaineryhmä
Yhteiskuntatieteiden maisteri, politiikkatieteet
Yhteiskuntatieteiden maisteri, psykologia
Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalitieteet
Yhteiskuntatieteiden maisteri, taloustieteet
Yhteiskuntatieteiden maisteri, viestintätieteet
Hallintotieteiden kandidaatti, alue- ja ympäristötieteet
Hallintotieteiden kandidaatti, hallintotieteet
Humanististen tieteiden kandidaatti, muu kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, balttilaiset kielet
Humanististen tieteiden kandidaatti, englannin kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus
Humanististen tieteiden kandidaatti, espanjan kielen kääntäminen ja tulkkaus
Humanististen tieteiden kandidaatti, espanjan kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, filosofia
Humanististen tieteiden kandidaatti, historia
Humanististen tieteiden kandidaatti, italian kielen kääntäminen ja tulkkaus
Humanististen tieteiden kandidaatti, italian kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, kielentutkimus
Humanististen tieteiden kandidaatti, kirjallisuuden tutkimus
Humanististen tieteiden kandidaatti, klassilliset kielet
Humanististen tieteiden kandidaatti, kulttuurien tutkimus
Humanististen tieteiden kandidaatti, musiikkitiede ja musiikkikasvatus
Humanististen tieteiden kandidaatti, muu ala
Humanististen tieteiden kandidaatti, puhetieteet
Humanististen tieteiden kandidaatti, ranskan kielen kääntäminen ja tulkkaus
Humanististen tieteiden kandidaatti, ranskan kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, ruotsin kielen kääntäminen ja tulkkaus
Humanististen tieteiden kandidaatti, ruotsin kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, saamen kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, saksan kielen kääntäminen ja tulkkaus
Humanististen tieteiden kandidaatti, saksan kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, slaavilaiset kielet
Humanististen tieteiden kandidaatti, suomen kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, taidehistoria ja taidekasvatus
Humanististen tieteiden kandidaatti, venäjän kielen kääntäminen ja tulkkaus
Humanististen tieteiden kandidaatti, venäjän kieli
Humanististen tieteiden kandidaatti, viestintätieteet ja informaatiotutkimus
Humanististen tieteiden kandidaatti, viittomakieli
Kasvatustieteen kandidaatti, aikuiskasvatus
Kasvatustieteen kandidaatti, erityisopettaja
Kasvatustieteen kandidaatti, erityispedagogiikka
Kasvatustieteen kandidaatti, kasvatustiede
Kasvatustieteen kandidaatti, kotitalousopettaja
Kasvatustieteen kandidaatti, käsityönopettaja
Kasvatustieteen kandidaatti, lastentarhanopettaja
Kasvatustieteen kandidaatti, luokanopettaja
Kasvatustieteen kandidaatti, peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja
Kasvatustieteen kandidaatti, tekstiilityö, tekninen työ ja kotitalous
Kasvatustieteen kandidaatti, varhaiskasvatus
Kauppatieteiden kandidaatti, liiketaloustieteet
Kauppatieteiden kandidaatti, yhteiskuntatieteet
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, kotitalousala
Oikeusnotaari
Psykologian kandidaatti
Tekniikan kandidaatti, tuotantotalous
Teologian kandidaatti
Terveystieteiden kandidaatti
Valtiotieteiden kandidaatti, filosofia
Valtiotieteiden kandidaatti, muu pääaineryhmä
Valtiotieteiden kandidaatti, politiikkatieteet
Valtiotieteiden kandidaatti, psykologia
Valtiotieteiden kandidaatti, sosiaalitieteet
Valtiotieteiden kandidaatti, taloustieteet
Valtiotieteiden kandidaatti, viestintätieteet
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, alue- ja ympäristötieteet
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, filosofia
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, matkailu
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, politiikkatieteet
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, psykologia
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, sosiaalitieteet
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, taloustieteet
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, viestintätieteet
2. Ryhmä B
Diplomi-insinööri, automaatiotekniikka
Diplomi-insinööri, biotekniikka
Diplomi-insinööri, energiatekniikka
Diplomi-insinööri, kemian tekniikka
Diplomi-insinööri, konetekniikka
Diplomi-insinööri, maanmittaustekniikka
Diplomi-insinööri, materiaalitekniikka, kalliotekniikka
Diplomi-insinööri, prosessitekniikka
Diplomi-insinööri, puunjalostustekniikka
Diplomi-insinööri, rakennustekniikka, yhdyskuntatekniikka
Diplomi-insinööri, sähkötekniikka
Diplomi-insinööri, teknillinen fysiikka
Diplomi-insinööri, teknis-luonnontieteellinen koulutus
Diplomi-insinööri, tietoliikennetekniikka
Diplomi-insinööri, tietotekniikka
Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.