Verohallinnon työjärjestys

Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 6 §:n 1 momentin, 8 §:n 3 momentin, 10 §:n 3 momentin, 20 §:n 1 momentin, 33 §:n 1 momentin sekä 35 §:n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on 8 §:n 3 momentti laissa 286/2015, Verohallinnolle annetaan seuraava työjärjestys:

1 § Soveltaminen

Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä päätoimipaikoista on, sen lisäksi mitä muutoin on säädetty tai määrätty, voimassa tämän työjärjestyksen määräykset.

Verohallinnon taloushallinnon organisaatiosta ja tehtävistä, menettelyistä ja vastuista taloushallinnon tehtävissä sekä sisäisestä tarkastuksesta määrätään sen ohessa, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, Verohallinnon taloussäännössä, hankintaohjesäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

2 § Johtaminen

Verohallintoa johtaa pääjohtaja.

Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö.

Yksiköllä voi olla muiden yksikköjen tehtäviin liittyviä prosessien johto-, ohjaus- tai kehittämistehtäviä siten kuin tässä työjärjestyksessä määrätään.

3 § Verohallinnon johtoryhmä

Verohallinnon johtamisen tukena on johtoryhmä, joka avustaa pääjohtajaa ja Verohallinnon yksiköiden päälliköitä Verohallinnon toiminnan johtamisessa sekä yleisiä toimintalinjoja koskevassa päätöksenteossa.

Johtoryhmään kuuluvat pääjohtaja, Henkilöverotusyksikön, Yritysverotusyksikön, Veronkantoyksikön, Asiointiyksikön, Kehitys- ja tietohallintoyksikön, Hallintoyksikön, Esikunta- ja oikeusyksikön ja Viestintäyksikön päälliköt sekä Valmis-hankkeen hankejohtaja sekä pääjohtajan määräämät muut virkamiehet sekä henkilöstön edustaja.

Verohallinnon johtoryhmässä käsitellään:

1) Verohallintoa koskevat strategiset linjaukset sekä strategian toimeenpanon suunnittelu ja toteutuksen seuranta;

2) Verohallinnon määräaikaissuunnitelmat ja budjetti;

3) Verohallinnon organisointia ja työjärjestystä koskevat asiat;

4) Verohallinnon yhteiset operatiiviset asiat ja operatiivisen toiminnan painopisteisiin ja resursseihin liittyvät asiat;

5) prosessien seuranta ja poikkeamiin reagointi;

6) Verohallinnon kansainvälistä yhteistyötä koskevat linjaukset;

7) Kehityksen ohjausryhmästä johtoryhmäkäsittelyyn nostettavat asiat;

8) veroriskien hallinta; ja

9) muut koko Verohallintoa koskevat yhteistä käsittelyä vaativat asiat ja linjaukset.

4 § Kehityksen ohjausryhmä

Verohallinnon kehittämistoiminnan tukena toimii Kehityksen ohjausryhmä, johon kuuluvat pääjohtajan määräämät Verohallinnon virkamiehet. Kehityksen ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa, että kehittäminen on strategisten tavoitteiden mukaista.

Kehityksen ohjausryhmä käsittelee kehittämisehdotuksia, meneillään olevia kehittämiskokonaisuuksia, -hankkeita ja niihin liittyviä projekteja koskevat asiat sekä valmistelee Verohallinnon johtoryhmän käsiteltäviksi 3 §:n 3 momentin 7 kohdassa tarkoitetut asiat.

5 § Tulosohjaus

Verohallinnolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi pääjohtaja asettaa Verohallinnon yksiköille tulostavoitteet. Yksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta pääjohtajalle tämän määrääminä ajankohtina.

Yksikölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi yksikön päällikkö asettaa tavoitteita yksikön prosesseille ja toimintayksiköille. Prosessinomistajat ja toimintayksiköiden päälliköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta yksikön päällikölle tämän määrääminä ajankohtina.

6 § Prosessiohjaus

Verohallinnon prosessiohjaus:

1) johtaa Verohallinnon yksiköissä tehtävien suorittamista yhtenäisten menettelyjen mukaisesti; ja

2) tukee Verohallinnon johdon päätöksentekoa kehittämistarpeiden tunnistamisessa ja priorisoinnissa sekä kehittämistoimenpiteiden suuntaamisessa.

Verohallinnossa on yhteisiä ydin- ja tukiprosesseja. Prosessinomistajat on sijoitettu yksikköihin. Kullakin ydinprosessilla on johtoryhmä, johon kuuluu yksikön päällikön tehtävään määräämä prosessinomistaja sekä prosessinomistajan määräämät muut jäsenet. Verohallinnon tukiprosesseilla voi olla kehittämisryhmiä.

7 § Prosessien yhteistyöryhmä

Verohallinnossa on ydinprosessien yhteistyöryhmä, joka tukee prosessien välistä yhteistyötä. Ydinprosessien yhteistyöryhmään kuuluvat ydinprosessien omistajat sekä Valmis-hankkeen edustaja.

Prosessien yhteistyöryhmä:

1) käsittelee ja sopii prosessien sisältöön ja menettelyihin liittyvistä Valmis-hankkeen edellyttämistä yhtenäistämistarpeista;

2) tunnistaa valmisteluvaiheessa olevien kehittämisajatusten laajuuden ja vaikutukset, sovittaa yhteen prosessien kehittämistarpeita sekä tekee ehdotuksia kehittämistarpeiden tärkeysjärjestyksestä Verohallinnon johtoryhmälle ja Verohallinnon yksiköille;

3) seuraa prosessien suorituskykyä ja tavoitteiden saavuttamista yli yksikkö- ja prosessirajojen;

4) tekee yksiköille ehdotuksia prosessien kehittämiseksi sekä prosessien kehittämistoimenpiteiden tärkeysjärjestykseksi;

5) seuraa päätettyjen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista; ja

6) valmistelee prosessien kehittämistoimenpiteitä Verohallinnon johtoryhmän toimeksiannosta.

Pääjohtaja asettaa prosessien yhteistyöryhmän sekä nimittää sille puheenjohtajan.

8 § Yhteistoiminta ja työsuojelu

Kaikkien Verohallinnon esimiestehtävissä toimivien virkamiesten on huolehdittava työsuojelusta ja siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa yhteistoimintaa ja työsuojelua koskevien säädösten ja sopimusten edellyttämällä tavalla.

9 § Verohallinnon hallintorakenne

Verohallinnosta annetun lain (503/2010) mukaan Verohallinnossa on yksiköitä ja niissä on paikallis-, tuki- ja muita toimintayksiköitä.

Verohallinnon yksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallinnon yksikölle asetetaan tulostavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Toimintayksiköistä määrätään tässä työjärjestyksessä. Toimintayksikölle asetetaan tavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Kussakin Verohallinnon yksikössä, lukuun ottamatta Sisäisen tarkastuksen yksikköä ja Turvallisuus- ja riskienhallintayksikköä, on johtoryhmä, jonka jäsenet yksikön päällikkö määrää. Jokaisessa johtoryhmässä on myös henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Verohallinnon yksikössä tai toimintayksikössä voi lisäksi olla työjärjestyksessä määrättyjä osastoja, toimistoja, ryhmiä tai muita organisaation osia.

10 § Verohallinnon yksiköt

Verohallinnossa on (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Yritysverotusyksikkö (Helsinki);

2) Henkilöverotusyksikkö (Helsinki);

3) Veronkantoyksikkö (Helsinki);

4) Asiointiyksikkö (Helsinki);

5) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (Oulu);

6) Kehitys- ja tietohallintoyksikkö (Helsinki);

7) Esikunta- ja oikeusyksikkö (Helsinki);

8) Viestintäyksikkö (Helsinki);

9) Hallintoyksikkö (Helsinki);

10) Turvallisuus- ja riskienhallintayksikkö (Helsinki);

11) Sisäisen tarkastuksen yksikkö (Helsinki);

12) Harmaan talouden selvitysyksikkö (Helsinki); ja

13) Tulorekisteriyksikkö (Helsinki).

11 § Valmis-hanke

Verohallinnossa on Valmis-hanke, joka vastaa verotuksen operatiivisten tietojärjestelmien korvaamisesta valmisohjelmistolla. Yhteistyössä asianomaisten Verohallinnon yksikköjen kanssa Valmis-hanke suunnittelee uudet toimintamallit ja –prosessit ja huolehtii niiden käyttöönotosta koko Verohallinnossa, ohjaa tavoitteiden kannalta tarpeellisten lakimuutosten valmistelua, vastaa toimittajayhteistyöstä ja suunnittelee ja toteuttaa hankkeen edellyttämät muutosjohtamisen tehtävät. Valmis-hanke koordinoi tehtäväalansa osalta yksikköjen välistä yhteistyötä.

12 § Valmis-hankkeen johtaminen ja päätöksenteko

Valmis-hanketta johtaa pääjohtajan määräämä hankejohtaja. Pääjohtaja määrää hankejohtajan sijaisen hankejohtajan esityksestä.

Hankejohtaja raportoi hankkeen etenemisestä pääjohtajalle ja pääjohtajan asettamalle hankkeen ohjausryhmälle.

Hankejohtaja tai hänen määräämänsä päättää päätoimisten henkilöiden ottamisesta hankkeen palvelukseen ja heidän palkkauksestaan.

13 § Verohallinnon neuvottelukunta

Verohallinnossa on viraston strategista suunnittelua tukeva Verohallinnon neuvottelukunta.

14 § Toimielimet

Verohallinnossa on ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta ja oikaisuvaatimusten käsittelyä varten verotuksen oikaisulautakunta siten kuin asiasta on säädetty Verohallinnosta annetussa laissa.

15 § Verotuksen oikaisulautakunnan jaostot

Verotuksen oikaisulautakunnassa on oikaisuvaatimusten käsittelyä varten seuraavat jaostot (sulkeissa pääasiallinen tehtävä ja sijaintipaikka):

Jaosto 1 (yritysasiakkaiden oikaisuvaatimukset, Konserniverokeskuksessa verotettuja verovelvollisia koskevat oikaisuvaatimukset; Helsinki);

Jaosto 2 (yritysasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Helsinki);

Jaosto 3 (arvonlisäverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Helsinki);

Jaosto 4 (henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Helsinki);

Jaosto 5 (henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Helsinki);

Jaosto 6 (henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Helsinki);

Jaosto 7 (yritysasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Turku);

Jaosto 8 (henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Turku);

Jaosto 9 (henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Turku);

Jaosto 10 (ruotsinkieliset oikaisuvaatimukset, lukuun ottamatta jaostojen 1 ja 16 käsiteltäviä oikaisuvaatimuksia; Vaasa);

Jaosto 11 (yritysasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Tampere);

Jaosto 12 (henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Tampere);

Jaosto 13 (henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Tampere);

Jaosto 14 (yritysasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Oulu);

Jaosto 15 (henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimukset; Oulu); ja

Jaosto 16 (Ahvenanmaan verotoimistossa verotettuja verovelvollisia koskevat oikaisuvaatimukset; Maarianhamina).

Oikaisulautakunnan jaoston sijaintipaikalla tarkoitetaan paikkakuntaa, jossa jaosto pääasiallisesti kokoontuu.

16 § Verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajat

Verotuksen oikaisulautakunnan johtava puheenjohtaja järjestää oikaisulautakunnan toiminnan siten, että sen ratkaisuissa toteutuu ratkaisukäytännön yhdenmukaisuus.

Oikaisulautakunnan puheenjohtajat toimivat oikaisulautakunnan jaostojen puheenjohtajina siten kuin oikaisulautakunnan johtava puheenjohtaja määrää. Myös johtava puheenjohtaja toimii oikaisulautakunnan jaoston puheenjohtajana.

Oikaisulautakunnan jaostolla on tehtävissään itsenäinen ratkaisuvalta. Johtava puheenjohtaja voi osallistua päätöksentekoon vain jaostossa, jonka puheenjohtajana hän toimii.

17 § Tehtävien järjestämistä koskevat määräykset ja vakiintunut työnjako

Sen lisäksi mitä Verohallinnon yksiköistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, Verohallinnon yksiköiden välisestä ja yksiköiden sisäisestä tehtävien järjestämisestä määrätään tässä työjärjestyksessä, yksiköiden työjärjestyksissä, toimintayksiköiden työjärjestyksissä, Verohallinnon konsernitason ohjaus- ja johtamisjärjestelmä -asiakirjassa, tulostavoiteasiakirjoissa sekä näitä täydentäen ja täsmentäen työnjohtomääräyksissä, työmenetelmäohjeissa, Verohallinnon tietojärjestelmien käsittelysääntöjä koskevissa määrittelyissä, sovellushallinnan yhteistyömallissa ja tietohallinnon yhteistyömallissa.

Käytännön kautta vakiintuneeksi muodostunut työnjako täydentää 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä.

18 § Yksikköjen tehtävät

Verohallinnon yksiköt suorittavat jäljempänä määrätyt ja muut pääjohtajan määräämät tehtävät.

Verohallinnon yksiköt:

1) järjestävät toimintansa taloudellisesti, tehokkaasti ja veronmaksajien palvelu- ja ohjaustarpeet huomioon ottaen sekä toimivat yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siten, että Verohallinnon ratkaisukäytännössä ja menettelyissä toteutuvat oikeellisuus ja yhdenmukaisuus;

2) vastaavat Verohallinnon työnantaja- ja henkilöstöpoliittisten linjausten yhtenäisestä toteuttamisesta yksikössään;

3) vastaavat työturvallisuuden toteutumisesta yksikössään;

4) kehittävät tehtäväalueensa toimintaa;

5) kehittävät tehtäväalueelleen kuuluvia tietojärjestelmiä yhteistyössä Kehitys- ja tietohallintoyksikön ja muiden yksiköiden kanssa;

6) vastaavat tehtäväalueelleen kuuluvasta kansallisesta ja kansainvälisestä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöstä;

7) osallistuvat tehtäväalueelleen kuuluvien säännösten valmisteluun;

8) osallistuvat tehtäväaluettaan koskevien Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen määräysten ja muiden pääjohtajan annettavien määräysten ja ohjeiden valmisteluun tarvittaessa yhteistyössä Esikunta- ja oikeusyksikön kanssa;

9) osallistuvat tehtäväalueensa osalta Verohallinnon yhteiseen veroriskien hallintaan sekä verotarkastuksen ja muun verovalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen; ja

10) vastaavat julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) mukaisesti tehtäviensä hoidossa tarvittavien tietojen määrittelystä ja toiminnan yhteydessä kertyvän tiedon hallinnasta yhteistyössä Kehitys- ja tietohallintoyksikön kanssa.

19 § Yhteistyö

Verohallinnon yksikköjen, prosessien ja virkamiesten on toimittava yhteistyössä Verohallinnon tavoitteiden saavuttamiseksi.

20 § Yhteistyö ohjaustoiminnassa

Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväksi tässä työjärjestyksessä määrätään tulkintasuosituksien, soveltamisohjeiden ja muun vastaavan ohjeistuksen antaminen, valmistelee ohjeet yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siinä laajuudessa kuin se on tarkoituksenmukaista.

21 § Yritysverotusyksikön tehtävät

Yritysverotus:

1) toimittaa yhteisöjen, yhteisetuuksien, pääomarahastojen sekä erikseen sovittavien suurten elinkeinoyhtymien verotuksen;

2) toimittaa autoverotuksen ja valmisteverotuksen;

3) suorittaa verotarkastuksia;

4) suorittaa siirtohinnoitteluun liittyvät ohjaus-, verotus- ja verovalvontatehtävät;

5) suorittaa muuta verovalvontaa yhteistyössä Verohallinnon muiden yksiköiden kanssa;

6) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille yhteisöjen ja yhteisetuuksien sekä kaikkien yritysmuotojen verotusta, verotarkastuksia ja muuta verovalvontaa koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset, soveltamisohjeet ja yhteiset työmenetelmäohjeet sekä asiakasrekisteröintiä koskevat soveltamisohjeet ja yhteiset työmenetelmäohjeet;

7) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille yhteisöjen ja yhteisetuuksien sekä kaikkien yritysmuotojen verotusta, verotarkastuksia ja muuta verovalvontaa sekä asiakasrekisteröintiä koskevat verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 26 §:n 6 momentin ja oma-aloitteisten verojen menettelystä annetun lain (768/2016) 9 §:n 1 momentin mukaiset valvontaohjeet ja määräykset; ja

8) johtaa, koordinoi, ohjaa ja kehittää Verohallinnon kansainvälistä yhteistyötä.

Lisäksi Yritysverotus:

1) vastaa tehtäväalueelleen kuuluvasta kansainvälisestä tietojenvaihdosta, virka-avusta sekä muista kansainvälisiin sopimuksiin tai EU-lainsäädäntöön perustuvista velvoitteista ja tehtävistä;

2) suorittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon ja Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan Suomessa tekemiin hankintoihin sekä Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan toisessa jäsenvaltiossa tekemiin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;

3) suorittaa diplomaattisiin hankintoihin sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;

4) käsittelee arvonlisäverolain tarkoittamaa sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää käyttävää verovelvollista koskevat asiat;

5) suorittaa valmisteverolainsäädännön mukaista verottomien siirtojen valvontaa;

6) suorittaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteiden valvontaa;

7) määrää valmisteverotuksessa satunnaisten toimijoiden yksittäisvakuudet;

8) käsittelee henkilön invaliditeetin perusteella autoverolain (1482/1994) 50 §:n nojalla verosta vapauttamista koskevat asiat;

9) määrää kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetussa laissa tarkoitetut laiminlyöntimaksut ja ratkaisee laiminlyöntimaksupäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset;

10) vastaa Verohallinnon puhelin- ja verkkoasiointipalvelutehtävistä siten kuin erikseen sovitaan;

11) ylläpitää ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteriä ja säilyttäjärekisteriä;

12) käyttää Verohallinnon oikeutta tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen; ja

13) osallistuu autoverotusta ja valmisteverotusta kuvaavien tilastojen tuottamiseen yhteistyössä Veronkantoyksikön kanssa.

22 § Yritysverotusyksikön organisaatio

Yritysverotuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Konserniverokeskus (Helsinki);

2) Etelä-Suomen yritysverokeskus (Helsinki);

3) Itä-Suomen yritysverokeskus (Kuopio);

4) Länsi-Suomen yritysverokeskus (Turku);

5) Pohjois-Suomen yritysverokeskus (Oulu); ja

6) Sisä-Suomen yritysverokeskus (Tampere).

Verohallinnon kansainvälisen yhteistyön johtamista, koordinoimista, ohjausta ja kehittämistä varten Yritysverotusyksikössä on Kansainvälisen yhteistyön yksikkö.

23 § Henkilöverotusyksikön tehtävät

Henkilöverotus:

1) toimittaa muiden verovelvollisten kuin yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen sekä suorittaa verovalvontaa;

2) toimittaa kiinteistöverotuksen;

3) toimittaa perintö- ja lahjaverotuksen;

4) vastaa Verohallinnon puhelin-, käynti- ja verkkoasiointipalvelutehtävistä siten kuin erikseen sovitaan;

5) päättää yhteispalvelusopimusten solmimisesta muiden viranomaisten kanssa;

6) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille verotusmenettelyä koskevat ohjeet siltä osin kuin tehtävä ei 21 §:n nojalla kuulu Yritysverotusyksikölle;

7) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalueensa verotusta koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset ja soveltamisohjeet;

8) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille verotuksen toimittamista koskevat verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 26 §:n 6 momentin ja oma-aloitteisten verojen menettelystä annetun lain (768/2016) 9 §:n 1 momentin mukaiset valvontaohjeet ja määräykset siltä osin kuin tehtävä ei kuulu 21 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla yritysverotusyksikölle;

9) vastaa Henkilöverotuksen suunnittelumallin (HVS-mallin) ylläpidosta;

10) vastaa tehtäväalueelleen kuuluvasta kansainvälisestä tietojenvaihdosta, virka-avusta sekä muista kansainvälisiin sopimuksiin tai EU-lainsäädäntöön perustuvista velvoitteista ja tehtävistä; ja

11) suorittaa tulorekisterin perustamiseen liittyvät tehtävät yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa.

24 § Henkilöverotusyksikön organisaatio

Henkilöverotuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Ahvenanmaan verotoimisto (Maarianhamina);