Sijoitusrahastolaki

Omistajaohjauksen periaatteissa on kuvattava, miten omistajaohjaus liittyy sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan. Periaatteissa on kuvattava menettelytavat 1 momentissa tarkoitetun yhtiön toiminnan seuraamiseksi sijoitusrahaston sijoitusstrategian kannalta merkityksellisissä asioissa sekä äänioikeuden tai muiden osakkeisiin liittyvien oikeuksien käyttämiseksi. Periaatteissa on lisäksi kuvattava, miten rahastoyhtiö käy vuoropuhelua 1 momentissa tarkoitetun yhtiön, sen muiden osakkeenomistajien ja sidosryhmien kanssa.

Omistajaohjauksen periaatteet on kerrottava rahastoesitteessä tai rahastoyhtiön internetsivuilla. Sijoitusrahaston puolivuotiskatsauksessa ja vuosikertomuksessa on esitettävä tiedot merkittävimmistä äänestystapahtumista sekä siitä, miten sijoitusrahastolle kuuluvaa äänioikeutta on katsauskaudella käytetty. Lisäksi rahastoyhtiön on esitettävä selvitys mahdollisesta arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun valtakirjaneuvonantajan käytöstä.

Jos rahastoyhtiö ei laadi 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja periaatteita kokonaan tai osittain tai julkista niitä tai niitä koskevaa selvitystä 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, sen on esitettävä selvitys poikkeamisen syistä.

Edellä 3 ja 4 momentin mukaiset tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) rahastoyhtiön nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu rahastoyhtiön oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu rahastoyhtiön kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Rahastoyhtiöllä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

10 § Rahastoyhtiön raportointivelvollisuus

Tässä pykälässä institutionaalisella sijoittajalla tarkoitetaan vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettua henkivakuutusta harjoittavaa vakuutusyhtiötä, eläkesäätiölaissa (1774/1995) tarkoitettua lisäeläketoimintaa harjoittavaa eläkesäätiötä sekä vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettua lisäeläketoimintaa harjoittavaa vakuutuskassaa tai niitä vastaavaa Euroopan talousalueella toimivaa institutionaalista sijoittajaa, joka on sijoittanut varojaan 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rahastoon.

Rahastoyhtiön on annettava institutionaaliselle sijoittajalle vuosittain tiedot siitä, miten se noudattaa institutionaalisen sijoittajan kanssa tehtyä järjestelyä ja edistää tämän tuottotavoitteen saavuttamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos rahastoyhtiö julkistaa tiedot rahastoesitteessä tai internetsivuillaan.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tietoja ovat:

1) tehtyihin sijoituksiin liittyvät olennaiset riskit;

2) sijoitussalkun rakenne, sijoitusten kiertonopeus sekä kiertonopeuteen liittyvät kustannukset;

3) valtakirjaneuvonantajan käyttäminen sijoituskohteena olevaan yhtiöön kohdistuvissa vaikuttamistoimissa, vaikuttumistoimiin liittyvä arvopaperilainaustoiminta sekä arvopaperilainaustoiminnan käyttäminen yhtiökokousvaikuttamiseen;

4) sijoituspäätösten perusteet ja päätöksentekoa koskevat menettelytavat; sekä

5) mahdolliset eturistiriidat ja niiden käsittely.

Rahastoyhtiö voi ilmoittaa 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot osana 15 luvun 3 tai 7 §:ssä tarkoitettuja tietoja.

10 luku. Sijoitusrahaston arvon laskeminen, liikkeeseenlasku ja lunastaminen

1 § Rahasto-osuuksien liikkeeseenlasku

Rahastoyhtiön on vaadittaessa laskettava liikkeeseen hoitamansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia. Sijoitusrahaston säännöissä voidaan sen sijoitustoiminnan luonteesta johtuvasta tai muusta erityisestä syystä määrätä, että rahasto-osuuksia on laskettava liikkeeseen vain sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määriteltyinä ajankohtina.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskun tilanteissa, jotka on mainittu sijoitusrahaston säännöissä ja rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai rahasto-osuudenomistajien muu painava etu sitä erityisesti vaatii.

Finanssivalvonta voi määrätä rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskun keskeytettäväksi, jos se on välttämätöntä arvopaperimarkkinoita tai kiinteistömarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi, rahasto-osuudenomistajien edun turvaamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä.

Rahastoyhtiö saa kieltäytyä rahasto-osuuden liikkeeseenlaskusta ja rahasto-osuuden merkinnän hyväksymisestä, jos kieltäytymiselle on sijoitusrahaston säännöissä mainittu painava peruste. Perusteen tulee liittyä asiakkaaseen tai hänen aiempaan käyttäytymiseensä taikka siihen, ettei asiakassuhteelle rahastoyhtiön mielestä ilmeisesti ole todellista tarvetta. Kieltäytymisen peruste on ilmoitettava asiakkaalle.

Mitä 4 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos 26 luvun 15 §:stä tai rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetusta laista (444/2017) johtuu muuta.

Jos rahastoyhtiö on 2 momentissa tarkoitetulla tavalla väliaikaisesti keskeyttänyt hoitamansa sijoitusrahaston osuuksien liikkeeseenlaskun, sen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä Finanssivalvonnalle. Jos rahastoyhtiö on 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kieltäytynyt rahasto-osuuden liikkeeseenlaskusta ja rahasto-osuuden merkinnän hyväksymisestä, sen on ilmoitettava päätöksestään Finanssivalvonnalle seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

2 § Rahasto-osuuksien jakaminen murto-osiin

Sijoitusrahastoon varoja sijoittaneella on oikeus rahasto-osuuteen.

Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin, jos rahaston säännöissä on niin määrätty. Säännöissä on mainittava, kuinka moneen yhtä suureen osaan kukin rahasto-osuus jaetaan.

3 § Sijoitusrahaston alarahastot, osuuslajit ja osuussarjat

Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että sijoitusrahasto voidaan jakaa yhteen tai useampaan sellaiseen alarahastoon, joiden sijoituspolitiikat voivat poiketa toisistaan. Säännöissä on tällöin lisäksi määrättävä alarahastokohtaisesti noudatettavasta sijoituspolitiikasta.

Sijoitusrahaston rahasto-osuudet ovat tuotto- tai kasvuosuuksia. Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että rahastolla on sekä tuotto- että kasvuosuuksia.

Sijoitusrahaston säännöissä on määrättävä rahaston varoista tuotto-osuudelle maksettavan ja kasvuosuudelle pääomitettavan vuotuisen tuoton määräytymisperusteista.

Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että rahaston osuudet voivat poiketa toisistaan siinä, paljonko rahastoyhtiö veloittaa sijoitusrahaston varoista korvausta rahaston hoitamisesta. Säännöissä on tällöin määrättävä, millä edellytyksillä sijoittaja voi merkitä korvauksen kannalta toisistaan poikkeavia osuussarjoja. Säännöissä voidaan myös määrätä, että tuotto- ja kasvuosuuksia voidaan laskea liikkeeseen eri valuutoissa tai että osuussarjoille voidaan hankkia erilainen indeksi-, inflaatio-, korko- tai valuuttasuojaus tai muu suojaus.

Samanlajisten rahasto-osuuksien on oltava samassa sijoitusrahastossa keskenään yhtäsuuret ja niiden on tuotettava yhtäläiset oikeudet sijoitusrahaston varoihin.

4 § Rahasto-osuuden arvon laskeminen

Rahastoyhtiön on kunakin sellaisena päivänä, jolloin talletuspankit ovat yleisesti auki (pankkipäivä), laskettava rahasto-osuuden arvo.

Rahasto-osuuden arvo on sijoitusrahaston arvo jaettuna liikkeessä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä. Sijoitusrahaston arvo lasketaan siten, että rahaston varoista vähennetään rahastoa koskevat velat. Sijoitusrahasto voi ottaa rahasto-osuudenomistajien pitkäjänteisen sijoitustoiminnan edistämiseksi käyttöön hinnoittelumenetelmän, jolla voidaan korvata rahastolle aiheutuvia kaupankäyntikustannuksia ja kurssieroja sekä edistää rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuutta ja josta tarkemmin määrätään rahaston säännöissä. Menetelmän on oltava läpinäkyvä ja muutoinkin rahasto-osuudenomistajien edun mukainen.

Sijoitusrahaston varoille määrätään arvo niiden markkina-arvojen mukaan. Jollei markkina-arvoa ole tai sitä ei voida olosuhteiden vuoksi saada, sijoituskohteen arvo määrätään sijoitusrahaston säännöissä määritettyjen perusteiden mukaisesti. Sijoitusrahaston säännöissä määrätään myös muutoin tarkemmin rahasto-osuuden arvon laskemisesta. Jos rahasto-osuuden arvoa ei voida poikkeuksellisen epävakaan ja ennalta arvaamattoman markkinatilanteen tai muutoin poikkeuksellisten olosuhteiden taikka muun painavan syyn vuoksi luotettavasti määrittää, rahasto-osuuden arvo voidaan rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuuden turvaamiseksi jättää väliaikaisesti laskematta. Jos rahastoyhtiö on jättänyt väliaikaisesti laskematta rahasto-osuuden arvon, sen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä rahasto-osuuden arvon laskemisesta.

5 § Rahasto-osuuden lunastaminen

Rahastoyhtiön on rahasto-osuudenomistajan vaatimuksesta sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla ja määrättyinä ajankohtina lunastettava hoitamansa sijoitusrahaston rahasto-osuus. Rahasto-osuus on lunastettava välittömästi sijoitusrahaston varoista rahasto-osuuden 4 §:n mukaan määräytyvästä lunastuspäivän arvosta. Lunastukset on toteutettava vaatimusten esittämisjärjestyksessä. Lunastuksen edellytyksenä on osuustodistuksen luovuttaminen rahastoyhtiölle, jos sellainen on annettu. Jos varat lunastukseen on hankittava myymällä arvopapereita, arvopaperit on myytävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen esittämisestä. Rahasto-osuudet on lunastettava heti, kun varat arvopapereiden myymisestä on saatu. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää arvopapereiden myymiselle asetetun määräajan.

Rahastoyhtiö voi omasta aloitteestaan lunastaa rahasto-osuudenomistajan rahasto-osuudet, jos siihen on säännöissä määritelty osuudenomistajaan liittyvä painava peruste. Perusteen tulee lisäksi liittyä siihen, että omistuksesta sijoitusrahastossa voi aiheutua velvoitteita, joita rahastoyhtiön ei voida edellyttää kohtuudella hoitavan. Lunastus tulee tällöin toteuttaa päätöksen tekopäivän arvoon eikä siitä saa periä lunastuspalkkiota. Lunastuksesta ja lunastuksen perusteesta on ilmoitettava viipymättä rahasto-osuudenomistajalle.

6 § Lunastusten rajoittaminen ja väliaikainen keskeyttäminen

Rahastoyhtiö voi säännöissä määrätyllä tavalla rajoittaa hoitamansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksien suurten lunastusten toteuttamista ja väliaikaisesti keskeyttää osuuksien lunastamisen tilanteissa, jotka on mainittu sijoitusrahaston säännöissä. Rahasto-osuuksien lunastaminen voidaan keskeyttää ainoastaan, jos rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai rahasto-osuudenomistajien muu painava etu sitä erityisesti vaatii.

Rahastoyhtiön on keskeytettävä rahasto-osuuksien lunastaminen sijoitusrahaston varallisuuden arvon tai rahasto-osuudenomistajien määrän laskettua alle laissa säädetyn tai rahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän, jos tilannetta ei ole korjattu 90 vuorokauden kuluessa siitä, kun vähimmäisvaatimus alitettiin. Lunastuskieltoa ei kuitenkaan sovelleta ennen 8 luvun 8 §:ssä tarkoitetun määräajan päättymistä. Kaikessa sijoitusrahaston markkinointiaineistossa on keskeytyksen ajan mainittava sijoitusrahaston poikkeuksellisesta tilasta.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun lunastusrajoituksen perusteista ja tilanteista, joissa lunastusrajoitusta voidaan käyttää.

7 § Finanssivalvonnan oikeus määrätä lunastusten keskeyttämisestä

Finanssivalvonta voi määrätä rahasto-osuuksien lunastukset keskeytettäviksi, jos se on välttämätöntä arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi, rahasto-osuudenomistajien edun turvaamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä.

8 § Ilmoitus lunastusten keskeyttämisestä

Jos rahastoyhtiö on keskeyttänyt 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla rahasto-osuuksien lunastamisen, sen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä Finanssivalvonnalle.

Rahastoyhtiön on 6 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ja Finanssivalvonnan 7 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ilmoitettava päätöksestään viipymättä kaikkien niiden ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa kysymyksessä olevan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia on markkinoitu.

11 luku. Rahasto-osuuden hoitajan hallinnoimat rahasto-osuudet

1 § Ulkomaalaisen omistamat rahasto-osuudet

Ulkomaalaisen tai ulkomaisen yhteisön tai säätiön omistamat rahasto-osuudet voidaan merkitä rahasto-osuusrekisteriin siten, että siihen merkitään rahasto-osuudenomistajan sijasta rahasto-osuuden hoitaja, joka toimeksiannon nojalla hallitsee rahasto-osuuksia rahasto-osuudenomistajan lukuun. Rahasto-osuusrekisteriin on merkittävä tieto, että rahasto-osuuden hoitaja hallinnoi kyseisiä rahasto-osuuksia omistajan lukuun, sekä rahasto-osuuden hoitajasta 9 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun rahasto-osuuden rekisteröinnin edellytyksenä on, että rahastoyhtiön oikeus saada tieto rahasto-osuuden lopullisesta omistajasta on turvattu tämän luvun mukaisesti.

2 § Rahasto-osuudenomistajan lukuun toimiva rahasto-osuuden hoitaja

Rahasto-osuuden hoitajana saa toimia sellainen rahastoyhtiö, luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu luottolaitos tai sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys, jolla on oikeus tarjota sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä, sekä toisessa ETA-valtiossa vastaavaan toimintaan toimiluvan saanut yhteisö. Rahasto-osuuden hoitajana voi toimia myös arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 1 luvun 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettu arvopaperikeskus sekä sellainen 6 kohdassa tarkoitettu ulkomainen arvopaperikeskus, joka on saanut arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisen toimiluvan hoitaa arvopaperikeskuksen tehtäviä ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa.

3 § Rahastoyhtiön ja rahasto-osuuden hoitajan välinen kirjallinen sopimus

Rahastoyhtiön on tehtävä rahasto-osuuden hoitajan kanssa kirjallinen sopimus hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksien hoitamisesta. Sopimus voidaan tehdä vain sellaisen osapuolen kanssa, joka on luotettava, hyvämaineinen ja toiminnassaan ammattitaitoinen. Sopimuksessa on sovittava, että rahasto-osuuden hoitaja toimittaa rahastoyhtiölle hallinnoimiensa rahasto-osuuksien omistajia koskevat 9 luvun 4 §:n mukaiset tiedot ja muut rahastoyhtiön sen toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella tarvitsemat tiedot.

4 § Rahasto-osuuden hoitajan ja tämän asiakkaan välinen kirjallinen sopimus

Rahasto-osuuden hoitajan on tehtävä ulkomaisen rahasto-osuudenomistajan taikka tätä edustavan luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen tai muun osapuolen kanssa rahasto-osuuksien hoitamisesta kirjallinen sopimus, jossa on todettava rahasto-osuuden hoitajan velvollisuus antaa tarvittavat tiedot rahasto-osuudenomistajasta.

Jos rahasto-osuuden hoitaja pitää muussa valtiossa rekisteriä rahasto-osuuksiin kohdistuvista oikeuksista, rahasto-osuudenomistajan tai muun oikeudenhaltijan oikeuksiin sovelletaan kyseisen valtion lakia, jollei rahasto-osuusrekisteriin tehdyistä merkinnöistä muuta johdu.

5 § Rahasto-osuuksiin liittyvien oikeuksien käyttäminen

Rahasto-osuuden hoitajalla on oikeus käyttää vain hallinnoimiinsa rahasto-osuuksiin liittyviä taloudellisia oikeuksia.

Rahasto-osuuden hoitajan hallinnoimien rahasto-osuuksien nojalla ei ole oikeutta osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen.

Rahasto-osuuden hoitajan nimiin merkityistä rahasto-osuuksista ei anneta osuustodistusta.

6 § Vahingonkorvausvelvollisuus

Rahasto-osuuden hoitaja on velvollinen korvaamaan toiminnassaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttamansa vahingon rahasto-osuudenomistajalle tai muulle henkilölle.

7 § Tietojen antaminen viranomaisille

Rahasto-osuuden hoitaja on pyynnöstä velvollinen ilmoittamaan Finanssivalvonnalle hallinnoimiensa rahasto-osuuksien omistajan nimen, kotivaltion ja tämän omistamien rahasto-osuuksien määrän. Finanssivalvonta voi vaihtoehtoisesti hyväksyä, että rahasto-osuuden hoitaja ilmoittaa vastaavat tiedot rahasto-osuudenomistajan puolesta toimivasta asiamiehestä sekä tämän antaman kirjallisen vakuutuksen siitä, ettei rahasto-osuudenomistaja ole suomalainen.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä tavasta, jolla tämän lain mukaiset tiedot rahasto-osuudenomistajasta tai tämän puolesta toimivasta asiamiehestä sekä näiden tuntemiseksi tarpeellisista tiedoista on ilmoitettava, sekä seikoista, jotka on otettava huomioon rahastoyhtiön ja rahasto-osuuden hoitajan välistä sopimusta tehtäessä.

Rahasto-osuuden hoitajalla on velvollisuus antaa rahasto-osuudenomistajaa koskevat tiedot syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada kyseiset tiedot.

12 luku. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat rahasto-osuudet

1 § Rahasto-osuuksien liittäminen arvo-osuusjärjestelmään

Sen estämättä, mitä 9 luvun 4–7 §:ssä ja 10 luvun 5 §:n 1 momentissa säädetään, sijoitusrahaston sääntöihin voidaan ottaa määräys siitä, että rahasto-osuudet, osuuslaji tai osuussarja liitetään rahastoyhtiön päätöksellä arvo-osuusjärjestelmään. Rahastoyhtiön päätöksessä on määrättävä aika, jonka kuluessa rahasto-osuuksien liittäminen tapahtuu. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvasta rahasto-osuudesta ei anneta osuustodistusta. Oikeudesta tällaiseen rahasto-osuuteen sekä rahasto-osuuteen perustuvan suoritusvelvollisuuden täyttämisestä säädetään arvo-osuustileistä annetussa laissa (827/1991).

Osuustodistus on toimitettava viimeistään rahastoyhtiön päätöksessä määrättynä ilmoittautumispäivänä johonkin arvo-osuusrekisteriin omistusoikeuden kirjaamista varten. Arvo-osuusrekisterinpitäjän on selvitettävä omistajan saanto. Rahasto-osuudenomistajan on omistusoikeutensa kirjaamisen yhteydessä luovutettava osuustodistus rekisterinpitäjälle, jonka on varustettava se merkinnällä rahasto-osuuden liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään.

Pantinhaltijan ja muun oikeudenhaltijan on viimeistään ilmoittautumispäivänä ilmoitettava oikeutensa kirjattavaksi rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille. Jos rahasto-osuudenomistajalla ei ole arvo-osuustiliä ja hakija esittää tarpeellisen selvityksen oikeudestaan ja luovuttaa osuustodistuksen arvo-osuusrekisterin pitäjälle, arvo-osuusrekisterin pitäjän on avattava rahasto-osuudenomistajan nimiin arvo-osuustili, jolle rahasto-osuus ja haltijan oikeus kirjataan. Panttaus voidaan tässä tapauksessa kirjata ilman tilinhaltijan kirjallista suostumusta.

Rahastoyhtiön on viimeistään ilmoittautumispäivänä ilmoitettava arvo-osuusrekisterin pitäjälle ne rahasto-osuudet, joista ei ole luovutettu 9 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti osuustodistusta tai joista osuustodistus on säilytettävänä rahastoyhtiössä rahasto-osuudenomistajan lukuun, kirjattavaksi rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille. Jos rahasto-osuudenomistajalla ei ole arvo-osuustiliä, arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisterissä on avattava rahasto-osuudenomistajan nimiin arvo-osuustili, jolle kirjataan rahastoyhtiön ilmoittamat 9 luvun 4 §:ssä tarkoitetut rahasto-osuusrekisteriin merkityt ilmoitushetken tiedot.

2 § Yhteistili

Rahasto-osuudenomistajille, jotka eivät ole toimittaneet osuustodistustaan tai selvitystä omistusoikeuden kirjaamista varten arvo-osuusrekisteriin, on ilmoittautumispäivänä avattava arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisterissä yhteinen arvo-osuustili, jonka tilinhaltijaksi merkitään rahastoyhtiö ilmoittautumatta jääneiden rahasto-osuudenomistajien lukuun.

Arvopaperikeskuksessa on laadittava erillinen luettelo, johon merkitään ne rahasto-osuusrekisterin mukaiset rahasto-osuudenomistajat, joiden osuustodistuksia ei ole 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimitettu kirjattaviksi. Luetteloa ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos rahasto-osuuksien liittäminen arvo-osuusjärjestelmään tapahtuu sellaisella rahasto-osuudenomistajan oikeudet turvaavalla ja arvopaperikeskuksen hyväksymällä tavalla, jossa osuustodistukset varustetaan merkinnällä, jonka perusteella niiden yhteys rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille tehtyyn merkintään voidaan selvittää. Tilille kirjattuja rahasto-osuuksia koskevista merkinnöistä on voitava selvittää osuustodistuksen järjestysnumero.

Sillä, joka esittää selvityksen oikeudestaan 1 momentissa mainitulle tilille kirjattuihin rahasto-osuuksiin sekä asianomaiset osuustodistukset, on oikeus vaatia oikeutensa kirjaamista 1 §:n mukaisesti.

3 § Rahastoyhtiön ilmoitusvelvollisuus

Rahastoyhtiön on viimeistään kolme kuukautta ennen ilmoittautumispäivää ilmoitettava niille rahasto-osuudenomistajille, joiden osoite on yhtiön tiedossa, 1 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä sekä siitä, miten rahasto-osuudenomistajan tai sen, jonka hallussa osuustodistus on, on meneteltävä saadakseen oikeus rahasto-osuuteen kirjatuksi arvo-osuustilille. Vastaavat ohjeet on annettava myös siitä, miten rahasto-osuuteen kohdistuvat muut oikeudet voidaan kirjata.

Rahastoyhtiön 1 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä on lisäksi tiedotettava siten kuin ilmoitukset rahasto-osuudenomistajille on sijoitusrahaston sääntöjen mukaan toimitettava. Siitä on myös julkaistava tieto Virallisessa lehdessä ja vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Ohjeet ja tiedotteet on edelleen lähetettävä arvo-osuusrekisterin pitäjille.

Arvopaperikeskuksen säännöissä voidaan tarvittaessa määrätä tarkemmin 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä.

4 § Yhteistilillä olevien rahasto-osuuksien lunastaminen omistajien lukuun

Rahastoyhtiö voi viiden vuoden kuluttua ilmoittautumispäivästä päättää lunastaa 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla yhteisellä arvo-osuustilillä olevat rahasto-osuudet niiden omistajien lukuun. Rahastoyhtiön päätös on annettava tiedoksi päätöksessä tarkoitetuille rahasto-osuudenomistajille ja 1 §:n 3 momentissa tarkoitetuille henkilöille ja kehotettava näitä merkitsemään rahasto-osuutensa arvo-osuusjärjestelmään uhalla, että rahasto-osuus muutoin lunastetaan. Kehotus on lähetettävä rahasto-osuudenomistajille ja 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle, jos näiden nimi ja osoite ovat rahastoyhtiön tiedossa, sekä julkaistava Virallisessa lehdessä. Kehotuksesta on lisäksi ilmoitettava siten kuin ilmoitukset rahasto-osuudenomistajille on sijoitusrahaston sääntöjen mukaan toimitettava.

Jollei yhteisellä arvo-osuustilillä olevan rahasto-osuudenomistaja tai 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö ole vuoden kuluessa 1 momentissa tarkoitetusta kehotuksesta vaatinut oikeutensa kirjaamista, hän on menettänyt oikeutensa rahasto-osuuteen. Rahastoyhtiön on viipymättä tämän jälkeen lunastettava rahasto-osuus sijoitusrahaston varoista.

Rahastoyhtiön on rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (281/1931) mukaisesti viipymättä talletettava varat, joista on vähennetty ilmoittamisesta ja lunastamisesta aiheutuneet kulut, Lupa- ja valvontavirastoon pidättämättä itselleen oikeutta saada talletettua takaisin. Rahasto-osuudenomistaja tai 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö voi osuustodistusta vastaan nostaa rahasto-osuutta vastaavan osuuden varoista.

L:lla 600/2025 muutettu 3 momentti tulee voimaan 1.1.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Rahastoyhtiön on rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (281/1931) mukaisesti viipymättä talletettava varat, joista on vähennetty ilmoittamisesta ja lunastamisesta aiheutuneet kulut, rahastoyhtiön kotipaikan aluehallintovirastoon pidättämättä itselleen oikeutta saada talletettua takaisin. Rahasto-osuudenomistaja tai 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö voi osuustodistusta vastaan nostaa rahasto-osuutta vastaavan osuuden varoista.

5 § Tuoton maksaminen

Edellä 2 §:ssä tarkoitetuille rahasto-osuuksille tulevaa tuotonjakoa tai niille tulevia maksuja, joista on päätetty ilmoittautumispäivän jälkeen, ei voida nostaa ennen kuin rahasto-osuus on toimitettu arvo-osuusrekisteriin omistusoikeuden kirjaamista varten.

Rahasto-osuudenomistaja, joka on ennen ilmoittautumispäivää merkitty rahasto-osuusrekisteriin tai joka on rahastoyhtiölle ilmoittanut ja selvittänyt saantonsa, voi käyttää sijoitusrahastossa muita kuin 1 momentissa lueteltuja oikeuksiaan, vaikkei hän olisikaan toimittanut osuustodistustaan omistusoikeuden kirjaamista varten arvo-osuusrekisteriin. Rahastoyhtiön vaatimuksesta rahasto-osuudenomistajan on tällöin esitettävä osuustodistuksensa tai selvitys siitä, missä ne ovat, taikka muu selvitys siitä, ettei omistusoikeutta rahasto-osuuteen vielä ole kirjattu arvo-osuustilille.

Ilmoittautumispäivän jälkeen rahasto-osuus ei tuota sijoitusrahastossa kuin 2 §:n 3 momentissa säädetyn oikeuden. Osuustodistuksen luovutuksen vaikutukseen ilmoittautumispäivän jälkeen sovelletaan velkakirjalain 27 ja 29–31 §:ää. Osuustodistus voidaan ilmoittautumispäivän jälkeenkin kuolettaa noudattaen, mitä siitä on erikseen säädetty.

6 § Osuudenomistajatietojen ylläpito arvo-osuusjärjestelmässä

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista rahasto-osuuksista ja niiden omistajista pidetään rahasto-osuudenomistajaluetteloa arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 4 luvun 3 §:n mukaisesti. Rahasto-osuuden kirjaamiseen arvo-osuustilille ja rahasto-osuudenomistajaluetteloon sovelletaan tämän lain 9 luvun 4 §:n 2 momenttia.

Rahasto-osuudenomistajaluetteloon on merkittävä se arvo-osuusrekisteri, jossa pidettävälle arvo-osuustilille rahasto-osuudet on kirjattu sekä 9 luvun 4 §:n 1 momentin 1–4 kohdan mukaan rahasto-osuusrekisteriin merkittävät tiedot.

Hallintarekisteröidyt rahasto-osuudet on erikseen merkittävä rahasto-osuudenomistajaluetteloon siten, että siihen merkitään rahasto-osuuden hoitajasta samat tiedot, jotka on edellä säädetty merkittäviksi rahasto-osuudenomistajasta, sekä maininta hallintarekisteröinnistä.

Hallintarekisteröityjen rahasto-osuuksien osalta sekä sellaisten rahasto-osuuksien, joiden osalta muu kuin rahasto-osuudenomistaja on arvo-osuustilin merkintöjen mukaan oikeutettu ottamaan vastaan rahasto-osuuteen perustuvat suoritukset, on maksuosoitteeksi merkittävä rahasto-osuudenomistajaluetteloon asianomainen arvo-osuusrekisteri.

Rahasto-osuudenomistajaluettelon ja 7 §:ssä tarkoitetun odotusluettelon julkisuuteen sovelletaan 9 luvun 4 §:n 4 momenttia. Rahasto-osuudenomistajaluettelon pitäjällä on kuitenkin velvollisuus luovuttaa rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkittyjä tietoja rahastoyhtiölle.

7 § Väliaikainen kirjaus

Jos luovutuksensaajan saannosta on tehty arvo-osuustileistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu väliaikainen kirjaus, luovutuksensaajaa ei saa merkitä rahasto-osuudenomistajaluetteloon, vaan arvopaperikeskuksessa on pidettävä erillistä luetteloa, johon saanto merkitään (odotusluettelo), kunnes lopullinen kirjaus on tapahtunut. Väliaikaisen kirjauksen tapauksessa on luovutuksensaajan saantomies myös poistettava rahasto-osuudenomistajaluettelosta ja merkittävä odotusluetteloon.

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan rahasto-osuuden saajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle sijoitusrahastossa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty rahasto-osuudenomistajaluetteloon, ellei 5 §:n 2 momentista tai arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 4 luvun 4 §:n 2 momentista muuta johdu.

8 § Arvo-osuusjärjestelmään liitetyn sijoitusrahaston säännöt

Sijoitusrahaston sääntöihin on otettava määräys, jonka mukaan ilmoittautumispäivän jälkeen oikeus saada sijoitusrahastosta jaettavia tuottoja on vain sillä:

1) joka on määrättynä täsmäytyspäivänä merkitty rahasto-osuudenomistajaksi rahasto-osuudenomistajaluetteloon;

2) jonka oikeus suorituksen saamiseen on täsmäytyspäivänä kirjattu rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkityn rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille; tai

3) jonka arvo-osuustilille rahasto-osuus on täsmäytyspäivänä kirjattu ja jonka rahasto-osuuden hoitaja on täsmäytyspäivänä arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 4 luvun 4 §:n nojalla merkitty rahasto-osuudenomistajaluetteloon rahasto-osuuden hoitajaksi, jos rahasto-osuus on hallintarekisteröity.

Jos rahasto-osuuden omistus on täsmäytyspäivänä merkitty odotusluetteloon, 1 momentissa mainittu oikeus kuuluu sille, joka osoittaa, että rahasto-osuus on täsmäytymispäivänä kuulunut hänelle.

9 § Osuudenomistajaoikeudet arvo-osuusjärjestelmässä

Oikeus osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen sijoitusrahastossa, jonka rahasto-osuudet, osuuslaji tai osuussarja on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, on vain rahasto-osuudenomistajalla, joka on kymmenen päivää ennen rahasto-osuudenomistajien kokousta merkitty rahasto-osuudenomistajaksi rahasto-osuudenomistajaluetteloon, jollei 5 §:n 2 momentista muuta johdu. Rahasto-osuudenomistajan äänimäärää laskettaessa ei oteta huomioon hänelle edellä mainitun päivän jälkeen rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkittyjä rahasto-osuuksia.

Kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen on toimitettava viimeistään viikkoa ennen 1 momentissa tarkoitettua määräpäivää.

10 § Rahasto-osuuksien poistaminen arvo-osuusjärjestelmästä

Rahastoyhtiö voi päättää, että sen hoitaman sijoitusrahaston rahasto-osuudet poistetaan arvo-osuusjärjestelmästä. Menettelyyn sovelletaan tällöin 1 ja 3 §:ää. Rahasto-osuudet kirjataan rahasto-osuusrekisteriin rahasto-osuudenomistajaluettelon mukaisilla tiedoilla.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos rahasto-osuuksien poistaminen arvo-osuusjärjestelmästä johtuu sijoitusrahaston lakkauttamisesta tai sulautumisesta.

V OSA. SIJOITUSRAHASTON VAROJEN SIJOITTAMINEN, SYÖTTÖRAHASTORAKENNE, TIEDONANTOVEVOLLISUUS JA MARKKINOINTI

13 luku. Sijoitusrahaston sijoittaminen

1 § Sijoitusrahaston varojen hajauttaminen

Rahastoyhtiön on hajautettava sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit sijoittaessaan sijoitusrahaston varoja.

2 § Sallitut markkinapaikat

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja:

1) arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai joilla käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla;

2) arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta 1 kohdassa tarkoitetussa vaihdantajärjestelmässä, jos kaupankäynti hyvin todennäköisesti alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen.

Finanssivalvonta voi pyydettyään rahastoyhtiöiden yhteisön lausunnon antaa tarkempia määräyksiä edellytyksistä, joiden nojalla markkinapaikan voidaan katsoa täyttävän 1 momentin 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3 § Vähimmäislikviditeetti

Sijoitusrahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat.

4 § Rahamarkkinavälineet ja sijoittaminen muihin kuin sallituilla markkinapaikoilla kaupankäynnin kohteena oleviin rahoitusvälineisiin

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja rahamarkkinavälineisiin, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla, jos niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely ja niiden:

1) liikkeeseenlaskija tai takaaja on ETA-valtion keskus-, alue- tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin ETA-valtio tai tällaisen valtion osavaltio taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi ETA-valtio;

2) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla;

3) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan Euroopan unionin lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan unionin lainsäädäntöä; tai

4) liikkeeseenlaskija on muu kuin 1–3 kohdassa tarkoitettu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan sijoittajansuojaa, joka vastaa mainituissa kohdissa tarkoitettuihin liikkeeseenlaskijoihin sovellettavaa tiedonantovelvollisuutta, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, taikka yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä.

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoista enintään yhden kymmenesosan muihin kuin 2 §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitettuihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin.

Rahastoyhtiön on ryhdyttävä rahasto-osuuden omistajien etujen turvaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos sijoitusrahaston varoja on sijoitettu sellaisiin arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettuihin arvopaperistamisiin, jotka eivät enää täytä mainitussa asetuksessa niille säädettyjä edellytyksiä.

5 § Talletukset

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja talletuksiin luottolaitoksissa, jos:

1) talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa; ja

2) luottolaitoksen kotipaikka on ETA-valtiossa tai jos luottolaitoksen kotipaikka on muussa kuin ETA-valtiossa, edellyttäen että luottolaitokseen sovelletaan sen kotivaltiossa sellaisia toiminnan vakautta koskevia säännöksiä, jotka vastaavat Euroopan unionin lainsäädäntöä.

6 § Rahastosijoitukset

Rahastoyhtiö saa sijoittaa hoitamansa sijoitusrahaston varoja toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettujen ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneiden vaihtoehtorahastojen osuuksiin, jos niiden tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen 2, 4 tai 5 §:ssä taikka tässä pykälässä tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin tai muuhun helposti rahaksi muutettavaan rahoitusomaisuuteen ja jos ne toimivat riskin hajauttamisen periaatteella ja jos niiden osuudet lunastetaan haltijan vaatimuksesta takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla.

Sijoitusrahaston varoja ei saa kuitenkaan sijoittaa sellaisen sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuuksiin, jonka varoista sen sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan saadaan sijoittaa yhteensä enemmän kuin yksi kymmenesosa toisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

Vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun ETA-valtioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneen 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehtorahaston osuuksiin saadaan sijoitusrahaston varoja sijoittaa, jos sijoittamisen kohteena olevan vaihtoehtorahaston:

1) kotivaltion lainsäädännön mukaan se on sellaisen valvonnan alainen, joka vastaa Euroopan unionin lainsäädäntöä, ja sitä valvovan viranomaisen sekä Finanssivalvonnan välinen yhteistyö on riittävässä määrin varmistettu;

2) osuudenomistajien suoja vastaa sijoitusrahaston ja yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien suojaa ja erityisesti varojen erillään pidon, lainaksioton, lainaksiannon sekä arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvan luovutuksen sääntely vastaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia; ja

3) toiminnasta julkistetaan puolivuotiskatsaus ja toimintakertomus, joiden nojalla sen varoista ja veloista sekä tuloista ja sijoitustoiminnasta voidaan tehdä arvio kertomuskaudelta.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuja sijoituksia voi sijoitusrahaston varoista yhteensä olla enintään kolme kymmenesosaa.

Jos sijoitusrahaston varoja sijoitetaan sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai 1 ja 3 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joita hallinnoi suoraan tai toimeksiannosta sama rahastoyhtiö tai jokin muu yhtiö, johon rahastoyhtiö on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen kautta, rahastoyhtiö tai muu yhtiö ei saa veloittaa merkintä- tai lunastuspalkkiota sijoitusrahaston sijoituksista näiden osuuksiin.

Rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään yhden viidesosan sijoitusrahaston varoista saman sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen taikka 1 tai 3 momentissa tarkoitetun vaihtoehtorahaston osuuksiin.

Tässä luvussa säädettyjä sijoitusrajoituksia laskettaessa ei oteta huomioon niiden sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten taikka 1 tai 3 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen varoja, joihin sijoitusrahaston varoja on sijoitettu.

7 § Sijoitusrahaston vähimmäishajautusvaatimukset

Sijoitusrahaston varoista saadaan sijoittaa enintään yksi kymmenesosa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin. Enintään yksi viidesosa saadaan sijoittaa talletuksiin samassa luottolaitoksessa.

OTC-johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston varoista, jos vastapuoli on 5 §:ssä tarkoitettu luottolaitos, ja muussa tapauksessa yhtä kahdeskymmenesosaa sijoitusrahaston varoista.

Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jotka ylittävät yhden kahdeskymmenesosan sijoitusrahaston varoista, saa yhteensä olla enintään kaksi viidesosaa sijoitusrahaston varoista. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on 5 §:ssä tarkoitettu luottolaitos.

Sijoitusrahaston varoista yhteensä enintään yksi viidesosa saadaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin tai sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joista sijoitusrahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski.

Tässä pykälässä sekä 10 §:ssä, 11 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 §:n mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä. Tämän estämättä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin saadaan kuitenkin sijoittaa yhteensä enintään yksi viidesosa sijoitusrahaston varoista.

8 § Indeksirahasto

Edellä 7 §:ssä säädettyjen rajoitusten estämättä rahastoyhtiö saa sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin tai joukkovelkakirjoihin yhteensä enintään yhden viidesosan sijoitusrahaston varoista, jos sijoitusrahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on sen sääntöjen mukaan jäljitellä tiettyä rahoitusmarkkinoilla yleisesti tunnettua osake- tai joukkovelkakirjaindeksiä. Jäljiteltävän indeksin koostumuksen on oltava riittävästi hajautettu ja indeksin on kuvattava riittävän tarkasti niitä markkinoita, joiden kehitystä sen on tarkoitus osoittaa. Indeksin koostumuksesta ja kehityksestä on oltava yleisesti saatavilla riittävät tiedot.

Edellä 1 momentissa säädetyin edellytyksin rahastoyhtiö saa sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin tai joukkovelkakirjoihin yhteensä enintään 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista, jos tämä on perusteltua poikkeuksellisten markkinaolosuhteiden vuoksi sellaisilla säännellyillä markkinoilla, joilla tietyt arvopaperit ovat erittäin määräävässä asemassa. Tähän enimmäismäärään saakka saa sijoittaa vain yhden liikkeeseenlaskijan osalta.

9 § Huomattavan vaikutusvallan käyttäminen

Rahastoyhtiö ei saa käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa osakeyhtiössä, jonka osakkeisiin se on sijoittanut hoitamiensa sijoitusrahastojen varoja. Rahastoyhtiö ei saa käyttää yhden kymmenesosan ylittävää äänivaltaa kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sellaisessa muussa yhtiössä, johon se on sijoittanut hoitamiensa sijoitusrahastojen varoja. Jos rahastoyhtiö on sijoittanut hoitamiensa sijoitusrahastojen varoja saman osakeyhtiön osakkeisiin määrän, joka muutoin kuin tilapäisesti ylittää yhden kahdeskymmenesosan kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, sen on julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä 9 luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti. Edellä mainittuja rajoituksia on sovellettava myös sijoitettaessa sijoitusrahaston varoja sellaisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joita ei lunasteta vaadittaessa takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla. Edellä mainittuja rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta, jos kyse on rahastoyhtiön hoitamien erikoissijoitusrahastojen kautta sijoitetuista varoista.

Rahastoyhtiö saa hankkia sijoitusrahaston omistukseen enintään yhden kymmenesosan saman liikkeeseenlaskijan:

1) äänioikeudettomista osakkeista;

2) joukkovelkakirjoista; ja

3) rahamarkkinavälineistä.

Rahastoyhtiö saa hankkia sijoitusrahaston omistukseen enintään yhden neljäsosan saman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista.

Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa sekä 3 momentissa säädettyjä rajoituksia ei tarvitse hankintahetkellä noudattaa, ellei tuolloin voida laskea joukkovelkakirjojen tai rahamarkkinavälineiden yhteismäärää tai liikkeeseen laskettujen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksien nettomäärää.

10 § Erityisvakuudelliset joukkovelkakirjat

Sen estämättä, mitä 7 §:n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään, rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään yhden neljäsosan sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jos:

1) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on kotipaikka ETA-valtiossa; ja

2) niiden liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttäen, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoitukseen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan.

Sellaisia sijoituksia 1 momentissa mainittuihin saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jotka ylittävät yhden kahdeskymmenesosan sijoitusrahaston varoista, saa yhteensä olla enintään neljä viidesosaa sijoitusrahaston varoista.

Finanssivalvonnan on toimitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan komissiolle luettelo 1 momentissa tarkoitetuista joukkovelkakirjoista sekä niiden sellaisista liikkeeseenlaskijoista, joilla on lupa laskea liikkeeseen 1 momentissa mainitut ehdot täyttäviä velkakirjalainoja. Luetteloon on liitettävä ilmoitus siitä, minkälaiset takaukset lainoille tarjotaan.

11 § Julkisyhteisön liikkeeseen laskemat arvopaperit ja rahamarkkinavälineet

Sen estämättä, mitä 7 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 9 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään, rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jos liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä, ETA-valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenvaltio taikka sellainen kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi ETA-valtio.

Rahastoyhtiö saa riskinhajauttamisen periaatetta soveltaen sijoittaa enemmän kuin 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista 1 momentissa tarkoitettuihin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin. Edellytyksenä on, että tästä on otettu maininta sijoitusrahaston sääntöihin, sääntöjen mukaan arvopaperit tai rahamarkkinavälineet ovat peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta eikä samaan liikkeeseenlaskuun ole tarkoitus sijoittaa määrää, joka ylittää kolme kymmenesosaa sijoitusrahaston varoista ja jos rahasto-osuudenomistajille voidaan taata vastaava suoja kuin sellaisessa sijoitusrahastossa, joka noudattaa 7 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 9 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa säädettyjä rajoituksia.

12 § Poikkeukset vähimmäishajautussäännöstä

Edellä 7 §:n 1–4 momentissa, 10 §:ssä ja 11 §:n 1 momentissa tarkoitetut sijoitukset saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin tai sen vastaanottamiin talletuksiin tai sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joissa kyseinen yhteisö on vastapuolena, eivät saa ylittää määrää, joka vastaa 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista.

Edellä 10 §:ssä ja 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä ei tarvitse ottaa huomioon sovellettaessa 7 §:n 3 momentissa säädettyä rajoitusta.

Edellä tässä luvussa säädettyjä rajoituksia ei tarvitse noudattaa käytettäessä sijoitusrahaston varoihin kuuluviin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin liittyviä merkintäoikeuksia. Jos rajoitukset on ylitetty rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai merkintäoikeuksien käyttämisen takia, rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahastotoiminnan ensisijaisena tavoitteena tilanteen korjaamista rahasto-osuudenomistajien edun mukaisella tavalla.

13 § Poikkeus hajautusvaatimuksista sijoitusrahaston toiminnan alussa

Rahastoyhtiö saa sijoittaessaan sijoitusrahaston varoja huolehtien riskin hajauttamisen periaatteen soveltamisesta poiketa 6–8, 10 ja 11 §:ssä sekä 12 §:n 1 momentissa säädetyistä rajoituksista enintään kuuden kuukauden ajan sijoitusrahaston toiminnan aloittamisesta.

14 § Erityistilanteet sijoitettaessa Euroopan talousalueen ulkopuolelle

Sijoitusrahaston varoja voidaan sijoittaa sellaisen Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevan yhtiön osakkeisiin tai muihin pääomaosuuksiin, joka sijoittaa varansa pääasiallisesti sellaisiin arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskijan kotipaikka sijaitsee yhtiön kotivaltiossa, jos tämä on kysymyksessä olevan valtion lainsäädännön mukaan ainoa tapa sijoittaa sanotussa valtiossa liikkeeseenlaskettuihin arvopapereihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja sijoituksia voidaan tehdä ainoastaan, jos yhtiön toiminnassa noudatetaan 6, 7, 9 ja 10 §:ssä, 11 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia. Jos 6 §:ssä, 7 §:n 1 ja 3 momentissa, 10 §:ssä, 11 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitetut rajoitukset ylitetään merkintäoikeuksien käyttämisen vuoksi tai rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai milloin kysymyksessä on rahastoyhtiön hoitama sijoitusrahasto, jonka toiminta on aloitettu viimeisen kuuden kuukauden aikana, sovelletaan 12 §:n 3 momenttia ja 13 §:ää.

15 § Johdannaissopimukset

Rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja sellaisiin johdannaissopimuksiin, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla ja vastaavilla käteisellä selvitettävillä sopimuksilla, sekä OTC-johdannaissopimuksiin, jos:

1) johdannaissopimuksen kohde-etuutena on 2 tai 4–6 §:ssä tarkoitettu rahoitusväline, johdannaissopimus, jonka kohde-etuutena on tässä pykälässä mainittu rahoitusväline tai kohde-etuus, rahoitusindeksi, korko, valuuttakurssi taikka valuutta, joka vastaa sijoitusrahaston sijoitustoiminnalle sen säännöissä asetettuja tavoitteita;

2) OTC-johdannaissopimuksen vastapuoli on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan Euroopan unionin lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan unionin lainsäädäntöä;

3) rahastoyhtiö kykenee määrittämään OTC-johdannaissopimusten arvon luotettavasti ja todennettavasti päivittäin ja ne voidaan rahastoyhtiön aloitteesta milloin tahansa myydä, muuttaa rahaksi tai kattaa vastakkaisella toimella niiden käypään arvoon.

16 § Rahoitusindeksit johdannaissopimuksen kohteena

Sijoitettaessa sijoitusrahaston varoja johdannaissopimuksiin tässä luvussa säädettyjä sijoitusrajoituksia ei saa ylittää. Rajoituksia laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sijoituksia sellaisiin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on rahoitusindeksi, joka täyttää 8 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset.

Jos arvopaperiin tai rahamarkkinavälineeseen sisältyy johdannaissopimus, se on otettava huomioon 15 ja 17 §:n ja tämän pykälän vaatimuksia noudatettaessa.

17 § Johdannaissopimusten vähimmäishajautusvaatimus

Sijoitusrahaston johdannaissopimuksiin liittyvä kokonaisriski ei saa ylittää sen kaikkien sijoitusten kokonaisnettoarvoa. Riskin laskennassa otetaan huomioon sijoitusrahaston varojen nykyarvo, vastapuoliriski, markkinoiden tuleva kehitys ja sijoitusten rahaksi muuttamiseen tarvittava aika.

Rahastoyhtiöllä on oltava käytössään riskienhallintamenetelmät, joiden avulla se kykenee jatkuvasti seuraamaan ja mittaamaan yksittäisen sijoituksen riskiä ja sen vaikutusta sijoitusrahaston sijoitusten kokonaisriskiin. Sen on sovellettava menettelyjä, joilla voidaan arvioida tarkasti ja riippumattomasti vakioimattomien johdannaissopimusten arvo. Rahastoyhtiö ei saa käyttää luottoluokituksia yksinomaisena perusteena tai mekaanisesti arvioidessaan sijoitusrahaston varojen luottokelpoisuutta.

Rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vuosittain kunkin hoitamansa sijoitusrahaston sijoitustoiminnassa käytettävien johdannaissopimusten lajit, niihin liittyvät riskit, johdannaissopimusten riskien arviointiin käytetyt menetelmät sekä määrälliset rajat. Ilmoitus on tehtävä myös, jos edellä mainituissa tiedoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Finanssivalvonta antaa komission riskienhallintadirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset perusteista riskienhallintamenettelyjen riittävyyden arvioimiseksi ja vakioimattomien johdannaissopimusten arvonmääritysmenettelyistä sekä 3 momentissa tarkoitettujen tietojen sisällöstä ja tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä.

18 § Lainaus- ja takaisinostosopimukset

Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi rahastoyhtiö saa tehdä sijoitusrahaston varoihin kuuluvista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä lainaus- ja takaisinostosopimuksia, jos ne selvitetään arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai ulkomaisessa selvitysyhteisössä taikka, jos selvitys tapahtuu muualla, jos niiden vastapuolena on sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai muu sijoituspalvelun tarjoaja ja niiden ehdot ovat markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut.

Sijoitusrahaston varoihin kuuluvia arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä saadaan luovuttaa velaksi ja niitä koskevia takaisinostosopimuksia voidaan tehdä ainoastaan riittävää vakuutta vastaan. Rahastoyhtiön tehtävänä on päivittäin huolehtia siitä, että vakuuden arvo pysyy riittävänä koko lainaus- tai takaisinostosopimuksen voimassaoloajan. Selvitysyhteisön taikka Finanssivalvonnan tai sitä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa olevan muun yhteisön on säilytettävä vakuutta sijoitusrahaston lukuun lainaus- tai takaisinostosopimuksen päättymiseen saakka.

Sijoitusrahaston tekemien lainaussopimusten yhteismäärä ei saa ylittää yhtä neljäsosaa sijoitusrahaston arvopaperi- ja rahamarkkinavälinesijoitusten arvosta. Rajoitus ei koske lainaussopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joiden tarkoittamat arvopaperit voidaan saada vaadittaessa takaisin viimeistään seuraavana pankkipäivänä.

Sijoitusrahaston tekemien takaisinostosopimusten ja 20 §:ssä tarkoitettujen luottojen yhteismäärä ei saa ylittää yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston varojen arvosta.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä rahastoyhtiön oikeudesta tehdä lainaus- tai takaisinostosopimuksia sijoitusrahaston varoihin kuuluvista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä.

19 § Kielto luovuttaa sijoitusrahaston arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia ilman katetta

Rahastoyhtiö ei saa sijoitusrahaston lukuun luovuttaa ilman katetta arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia.

20 § Luoton ottaminen

Rahastoyhtiö saa ottaa sijoitusrahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston arvosta. Sijoitusrahastoon saadaan hankkia ulkomaista valuuttaa luotonvälityksen avulla.

Rahastoyhtiö saa antaa sijoitusrahaston varoja vakuudeksi:

1) 1 momentissa tarkoitetusta luotosta;

2) 18 §:ssä tarkoitetusta arvopaperien takaisinostosopimuksesta;

3) 15 §:ssä tarkoitetusta johdannaissopimuksesta johtuvasta vastuusta.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä luotonotosta ja sijoitusrahaston varojen käyttämisestä luoton vakuutena.

21 § Luoton ja takauksen antaminen

Rahastoyhtiö ei saa myöntää luottoa sijoitusrahaston varoista eikä antaa takausta tai muuta vakuutta kolmannen sitoumuksista. Sijoitusrahastoon voidaan kuitenkin hankkia arvopapereita, rahamarkkinavälineitä tai johdannaissopimuksia, joita ei ole täysin maksettu.

22 § Sijoitukset muihin rahastoyhtiöihin

Rahastoyhtiö ei saa sijoittaa hoitamiensa sijoitusrahastojen varoja toisen rahastoyhtiön osakkeisiin.

23 § Jalometallit

Sijoitusrahaston varoja ei saa sijoittaa jalometalleihin tai niihin oikeuttaviin todistuksiin.

24 § Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY täytäntöönpanosta tiettyjen määritelmien selventämiseksi annetun komission direktiivin 2007/16/EY täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat säännökset vaatimuksista, jotka koskevat 1 luvun 2 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettua rahamarkkinavälinettä, tämän luvun 2 §:n 1 momentissa ja 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuja arvopapereita, 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja rahamarkkinavälineitä, 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua osake- tai joukkovelkakirjaindeksiä, 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuja johdannaissopimuksia ja kohde-etuutena käytettyjä rahoitusindeksejä, 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuja arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä ja 18 §:ssä tarkoitettuja tehokkaan omaisuudenhoidon menetelmiä.

14 luku. Syöttörahastorakenne

1 § Syöttörahaston varojen sijoittaminen

Syöttörahaston varoista enintään 15 prosenttia saa olla:

1) toiminnan edellyttäminä käteisvaroina; tai

2) sijoitettuna suojaustarkoituksessa 13 luvun 15–17 §:n mukaisesti johdannaissopimuksiin.

Syöttörahaston 13 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu kokonaisriski on laskettava laskemalla yhteen tämän pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen sijoitusten aiheuttama suora riski ja kohderahaston 13 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin johdannaissopimuksiin liittyvä:

1) tosiasiallinen riski suhteessa syöttörahaston kohderahastoon tekemiin sijoituksiin; tai

2) mahdollisen kokonaisriskin kohderahaston säännöissä määrättävä enimmäismäärä suhteessa syöttörahaston kohderahastoon tekemiin sijoituksiin.

2 § Kohderahaston avoimuus

Jos kohderahaston rahasto-osuudenomistajina on vähintään kaksi syöttörahastoa, kohderahastoa hoitava rahastoyhtiö voi 1 luvun 1 §:n ja 2 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä päättää, hankkiiko se pääomaa muilta sijoittajilta.

Mitä 22 luvun 7 §:ssä säädetään, ei sovelleta kohderahastoon, jonka osuudenomistajina on ainoastaan muuhun ETA-valtioon kuin Suomeen sijoittautuneita syöttörahastoja ja jonka rahasto-osuuksia ei markkinoida yleisölle muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.

Mitä 23 luvun 1 §:ssä säädetään, ei sovelleta kohderahastona toimivaan yhteissijoitusyritykseen, jonka osuudenomistajina on Suomeen sijoittautuneita syöttörahastoja ja jonka rahasto-osuuksia ei markkinoida yleisölle Suomessa.

3 § Finanssivalvonnan lupa ja syöttörahaston sääntöjen vahvistaminen

Syöttörahaston varoja ei saa ilman Finanssivalvonnan lupaa sijoittaa kohderahastoon enempää kuin 13 luvun 6 §:n 6 momentissa säädetyn määrän. Finanssivalvonnan on annettava lupa, jos syöttörahasto, sen säilytysyhteisö ja tilintarkastaja sekä kohderahasto täyttävät tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

Finanssivalvonnalle on toimitettava seuraavat asiakirjat 1 momentissa tarkoitetun luvan saamiseksi:

1) syöttörahaston ja kohderahaston säännöt tai perustamisasiakirjat;

2) rahastoesite ja avaintietoesite syöttörahastosta ja kohderahastosta;

3) syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön ja kohderahaston välinen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu sopimus tai liiketoiminnan harjoittamista koskevat sisäiset säännöt;

4) osuudenomistajille annettavat 11 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot;

5) säilytysyhteisöjen välinen 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu sopimus, jos syöttörahastolla ja kohderahastolla on eri säilytysyhteisö;

6) tilintarkastajien välinen 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu sopimus, jos syöttörahastolla ja kohderahastolla on eri tilintarkastajat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu kohderahasto on yhteissijoitusyritys, Finanssivalvonnalle on lisäksi toimitettava kohderahaston kotivaltion toimivaltaisten viranomaisten todistus siitä, että kohderahasto täyttää kotivaltionsa lainsäädännön mukaan sijoitusrahastodirektiivin 58 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt vaatimukset.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu todistus on toimitettava suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava syöttörahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle lupaa koskevasta päätöksestä viimeistään 15 työpäivän kuluttua siitä, kun sille on toimitettu luvan antamiseksi tarvittavat asiakirjat.

4 § Syöttörahastoa ja kohderahastoa koskevat yhteiset säännökset

Kohderahastoa hoitavan rahastoyhtiön on annettava syöttörahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle asiakirjat ja tiedot, jotka tämä tarvitsee täyttääkseen tässä laissa säädetyt vaatimukset. Jos kohderahasto on yhteissijoitusyritys, syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön on huolehdittava siitä, että se saa kohderahastona olevalta yhteissijoitusyritykseltä edellä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot. Syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön on tehtävä sopimus kohderahastoa hoitavan rahastoyhtiön tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kanssa tarvittavien tietojen toimittamisesta. Sopimus on oltava pyynnöstä osuudenomistajien saatavilla veloituksetta.

Syöttörahaston varoja saa sijoittaa enemmän kuin 13 luvun 6 §:n 6 momentissa säädetyn määrän kohderahaston rahasto-osuuksiin vasta sen jälkeen, kun tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan. Jos sama rahastoyhtiö hoitaa sekä syöttö- että kohderahastoa, sopimus voidaan korvata liiketoiminnan harjoittamista koskevilla sisäisillä säännöillä.

Syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön ja kohderahastoa hoitavan rahastoyhtiön tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla rahaston varojen nettoarvon laskenta- ja julkistamispäivät ajoitetaan samanaikaisiksi keinottelumahdollisuuksien ehkäisemiseksi.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen ja 2 momentissa tarkoitettujen sisäisten liiketoiminnan harjoittamista koskevien sääntöjen sisällöstä.

5 § Kohderahaston lunastusten keskeyttäminen

Jos kohderahaston rahasto-osuuksien lunastaminen tai liikkeeseenlasku keskeytetään väliaikaisesti kohderahastoa hoitavan rahastoyhtiön tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen aloitteesta taikka Finanssivalvonnan tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, kohderahaston syöttörahastoa hoitava rahastoyhtiö saa 10 luvun 1 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa säädettyjen ehtojen estämättä keskeyttää hoitamansa syöttörahaston rahasto-osuuksien lunastamisen tai liikkeeseenlaskun vastaavaksi ajaksi.

6 § Kohderahaston lakkauttaminen

Jos kohderahasto lakkautetaan, myös sen osuudenomistajana oleva syöttörahasto on lakkautettava. Syöttörahastoa ei tarvitse lakkauttaa, jos Finanssivalvonta hyväksyy:

1) sen, että vähintään 85 prosenttia syöttörahaston varoista sijoitetaan toisen kohderahaston osuuksiin; tai

2) syöttörahaston sääntöjen muuttamisen siten, että se ei enää ole syöttörahasto.

Kohderahasto voidaan lakkauttaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun sitä hoitava rahastoyhtiö on ilmoittanut kohderahaston rahasto-osuudenomistajille ja Finanssivalvonnalle sekä kohderahaston syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille lakkauttamista koskevasta sitovasta päätöksestään.

Syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön on toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi tarvittava selvitys viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kohderahastoa hoitava rahastoyhtiö tai kohderahastona oleva yhteissijoitusyritys on ilmoittanut sille kohderahaston lakkauttamisesta.

Jos kohderahastoa hoitava rahastoyhtiö tai kohderahastona oleva yhteissijoitusyritys on ilmoittanut syöttörahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle kohderahaston lakkauttamista koskevasta sitovasta päätöksestä yli viisi kuukautta ennen sitä päivää, jona lakkauttaminen aloitetaan, syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön on poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään, toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi tarvittava selvitys viimeistään kolme kuukautta ennen viimeksi mainittua päivää.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava hyväksymistä koskevasta päätöksestään syöttörahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle 15 työpäivän kuluessa asian ratkaisemiseksi tarvittavien asiakirjojen vastaanottamisesta.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta hyväksymismenettelystä ja hyväksymistä varten toimitettavista asiakirjoista.

7 § Syöttörahaston lakkauttaminen

Syöttörahasto on lakkautettava, jos sen kohderahasto sulautuu toisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen kanssa tai jakautuu kahdeksi tai useammaksi sijoitusrahastoksi. Syöttörahastoa ei tarvitse lakkauttaa, jos Finanssivalvonta antaa hyväksymisen sille, että:

1) syöttörahasto jatkaa kohderahaston sulautumisen tai jakautumisen jälkeen kohderahaston tai jonkin toisen sijoitusrahaston syöttörahastona;

2) vähintään 85 prosenttia syöttörahaston varoista sijoitetaan sellaisen kohderahaston osuuksiin, joka ei ole syntynyt edellä mainitun sulautumisen tai jakautumisen tuloksena; tai

3) syöttörahaston sääntöjä muutetaan siten, että se ei enää ole syöttörahasto.

Kohderahaston sulautuminen tai jakautuminen tulee voimaan, jos kohderahastoa hoitava rahastoyhtiö toimittaa kohderahaston rahasto-osuudenomistajille sekä Finanssivalvonnalle ja kohderahaston syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille 16 luvun 9 ja 10 §:ssä tarkoitetut tiedot viimeistään 60 päivää ennen sulautumisen tai jakautumisen aiottua voimaantulopäivää. Syöttörahaston kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen sulautumisen tai jakautumisen voimaantulon edellytyksenä on, että syöttörahastoa hoitava rahastoyhtiö ja Finanssivalvonta saavat asianomaiselta yhteissijoitusyritykseltä 16 luvun 9 ja 10 §:ssä tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot viimeistään 60 päivää ennen sulautumisen tai jakautumisen aiottua voimaantulopäivää.

Jos Finanssivalvonta ei ole antanut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyntää, syöttörahaston rahasto-osuudet kohderahastossa on voitava lunastaa ennen kohderahaston sulautumisen tai jakautumisen voimaantuloa.

Syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön on toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi tarvittava selvitys viimeistään kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona rahastoyhtiö on saanut 2 momentin mukaisesti tiedon kohderahaston aiotusta sulautumisesta tai jakautumisesta.

Jos kohderahastoa hoitava rahastoyhtiö on antanut 16 luvun 9 ja 10 §:ssä tarkoitetut tiedot tai kohderahastona oleva yhteissijoitusyritys tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetut vastaavat tiedot syöttörahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle yli neljä kuukautta ennen aiottua sulautumisen tai jakautumisen voimaantulopäivää, syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön on poiketen siitä, mitä 4 momentissa säädetään, toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitetun hyväksymisen saamiseksi tarvittava selvitys viimeistään kolme kuukautta ennen kohderahaston sulautumisen tai jakautumisen aiottua voimaantulopäivää.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava hyväksymistä koskevasta päätöksestään syöttörahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle 15 työpäivän kuluessa asian ratkaisemiseksi tarvittavien asiakirjojen vastaanottamisesta.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta hyväksymismenettelystä ja hyväksymistä varten toimitettavista asiakirjoista.

8 § Syöttörahaston ja kohderahaston säilytysyhteisöt

Syöttörahaston ja kohderahaston säilytysyhteisöjen on tehtävä sopimus tietojen vaihdosta kummallekin säilytysyhteisölle kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi.

Syöttörahaston varoja saa sijoittaa kohderahaston osuuksiin vasta sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan.

Syöttörahaston ja kohderahaston säilytysyhteisöillä on tämän lain salassapitosäännösten estämättä oikeus käyttää tietoja, jos se on tarpeen säilytysyhteisölle tämän luvun mukaan kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi ja ne ovat tässä luvussa säädettyjen vaatimuksien mukaisia.

Rahastoyhtiön on toimitettava hoitamansa syöttörahaston säilytysyhteisölle kohderahastosta kaikki tiedot, jotka syöttörahaston säilytysyhteisön velvollisuuksien täyttäminen edellyttää.

Kohderahaston säilytysyhteisön on välittömästi ilmoitettava Finanssivalvonnalle, syöttörahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle ja syöttörahaston säilytysyhteisölle sekä syöttörahastona olevalle yhteissijoitusyritykselle ja sen säilytysyhteisölle sellaisesta havaitsemastaan säännösten vastaisesta toiminnasta kohderahastossa, jolla katsotaan olevan kielteinen vaikutus syöttörahastoon.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen sisällöstä ja 5 momentissa tarkoitetun säännösten vastaisen toiminnan arvioinnissa huomioon otettavista seikoista.

9 § Syöttörahaston ja kohderahaston tilintarkastajat

Syöttörahaston ja kohderahaston tilintarkastajien on tehtävä sopimus tietojen vaihdosta kummallekin tilintarkastajalle kuuluvien 3 ja 4 momentissa säädettyjen ja muiden velvollisuuksien täyttämiseksi.

Syöttörahaston varoja saa sijoittaa kohderahaston osuuksiin vasta sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitettu sopimus on tullut voimaan.

Syöttörahaston tilintarkastajan on otettava tilintarkastuskertomuksessaan huomioon kohderahaston tilintarkastuskertomus. Jos syöttörahastolla ja kohderahastolla on eri tilikausi, kohderahaston tilintarkastajan on laadittava erillinen kertomus syöttörahaston tilinpäätöspäivältä. Syöttörahaston tilintarkastajan on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessaan kaikista kohderahaston tilintarkastuskertomuksessa esiin tuoduista sääntöjenvastaisuuksista ja niiden vaikutuksesta syöttörahastoon.

Syöttörahaston ja kohderahaston tilintarkastajalla on tämän lain salassapitosäännösten estämättä oikeus käyttää tietoja, jos se on tarpeen tilintarkastajalle tämän luvun mukaan kuuluvan velvollisuuden täyttämiseksi ja ne ovat tässä luvussa säädettyjen vaatimuksien mukaisia.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen sisällöstä.

10 § Tarkemmat säännökset tiedonantovelvollisuudesta

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan sijoitusrahastodirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat säännökset tiedoista, jotka syöttörahastosta julkistettavassa rahastoesitteessä on 15 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ja vuosikertomuksessa 7 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi ilmoitettava.

Syöttörahaston toimintakertomuksessa ja puolivuotiskatsauksessa on ilmoitettava, missä kohderahaston toimintakertomus ja puolivuotiskatsaus ovat saatavilla.

Syöttörahaston rahastoesitteen ja avaintietoesitteen toimittamisesta Finanssivalvonnalle säädetään 15 luvun 3 §:n 5 momentissa ja 12 §:n 1 momentissa. Syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön on lisäksi toimitettava kohderahaston toimintakertomus ja puolivuotiskatsaus välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Syöttörahaston markkinoinnissa on ilmoitettava, että vähintään 85 prosenttia syöttörahaston varoista sijoitetaan pysyvästi kohderahaston osuuksiin.

Syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön on toimitettava veloituksetta sijoittajille näiden pyynnöstä kohderahaston rahastoesite, toimintakertomus ja puolivuotiskatsaus kirjallisena.

11 § Sijoitusrahaston muuttaminen syöttörahastoksi ja kohderahaston vaihtaminen

Syöttörahaston rahasto-osuudenomistajille on annettava:

1) ilmoitus siitä, että Finanssivalvonta on hyväksynyt syöttörahaston varojen sijoittamisen kohderahaston osuuksiin;

2) avaintietoesite syöttörahastosta ja kohderahastosta;

3) tieto päivästä, jona syöttörahaston varojen sijoittamien kohderahastoon aloitetaan tai päivä, jona kohde-rahastoon sijoitettavien varojen määrä ylittää 13 luvun 6 §:n 6 momentissa säädetyn määrän;

4) ilmoitus siitä, että rahasto-osuudenomistajilla on oikeus vaatia 30 päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä osuuksiensa lunastamista ilman muita kustannuksia kuin ne, jotka rahastoyhtiö perii sijoitusrahaston purkautumisesta välittömästi aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja selvitykset on annettava vähintään 30 päivää ennen 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua päivää.

Jos syöttörahaston rahasto-osuuksia markkinoidaan 22 luvun 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa, 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja selvitykset on annettava vastaanottavan ETA-valtion virallisella kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä taikka kyseisen ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä. Syöttörahastoa hoitava rahastoyhtiö vastaa käännöksen laadinnasta.

Syöttörahaston varoja ei saa sijoittaa kohderahaston osuuksiin enempää kuin 13 luvun 6 §:n 6 momentissa säädetty määrä ennen kuin tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettu 30 päivän määräaika on kulunut.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen tietojen ja selvitysten antamisesta.

12 § Rahastoyhtiön seurantavelvollisuus ja palkkiot

Rahastoyhtiön on seurattava hoitamansa syöttörahaston kohderahaston toimintaa.

Jos syöttörahasto tai sitä hoitava rahastoyhtiö tai niiden lukuun toimiva vastaanottaa jakelupalkkion tai muun palkkion tai saa muuta rahallista hyötyä kohderahaston osuuksiin tehdyn sijoituksen yhteydessä, jakelupalkkio, muu palkkio tai muu rahallinen hyöty on laskettava syöttörahaston varoihin.

13 § Kohderahastoa hoitavan rahastoyhtiön ilmoitusvelvollisuus Finanssivalvonnalle

Rahastoyhtiön on välittömästi ilmoitettava Finanssivalvonnalle syöttörahastosta ja sellaisesta syöttörahastona olevasta yhteissijoitusyrityksestä, jonka varoja sijoitetaan sen hoitaman kohderahaston rahasto-osuuksiin. Finanssivalvonnan on välittömästi ilmoitettava syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen sijoituksesta yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Rahastoyhtiö ei saa veloittaa merkintä- tai lunastuspalkkioita sen hoitaman kohderahaston osuuksiin tehdyistä syöttörahaston tai syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen sijoituksista tai niiden lunastuksista.

Kohderahastoa hoitavan rahastoyhtiön on huolehdittava siitä, että tämän lain sekä kohderahaston sääntöjen mukaisesti vaadittavat tiedot ovat ajoissa kohderahastoon sijoittavan syöttörahastoa hoitavan rahastoyhtiön, syöttörahaston säilytysyhteisön ja tilintarkastajien, syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen, sen säilytysyhteisön ja tilintarkastajien sekä Finanssivalvonnan ja syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.

14 § Finanssivalvonnan ilmoitusvelvollisuus

Finanssivalvonnan on välittömästi ilmoitettava syöttörahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle päätöksestä, toimenpiteestä, tässä luvussa asetettujen ehtojen noudattamatta jättämisestä ja Finanssivalvonnasta annetun lain 31 §:n mukaisesti ilmoitetuista tiedoista, jos ne koskevat kohderahastoa tai sitä hoitavaa rahastoyhtiötä tai kohderahaston säilytysyhteisöä tai tilintarkastajaa. Jos kohderahaston syöttörahastona on yhteissijoitusyritys, ilmoitus on tehtävä syöttörahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

15 luku. Rahasto-osuuksien markkinointi ja rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuus

1 § Markkinointiperiaatteet

Sijoitusrahaston rahasto-osuuksia markkinoitaessa on käytettävä suomen tai ruotsin kieltä tai Finanssivalvonnan hyväksymää muuta kieltä, jos Finanssivalvonta sitä vaatii.

Sijoittajille suunnattua markkinointiaineistoa koskevista vaatimuksista säädetään tämän lain lisäksi rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 4 artiklassa.

Finanssivalvonnalla on rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 7 artiklan nojalla oikeus vaatia ennakkoilmoitusta rahastoyhtiön käyttämästä markkinointiaineistosta.

2 § Riskikeskittymien ja varojen nettoarvon vaihtelun ilmoittaminen rahastoesitteessä ja markkinointiaineistossa

(19.11.2021/974)

Edellä 13 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun sijoitusrahaston rahastoesitteessä ja kaikessa markkinointiaineistossa on selkeästi ilmoitettava siitä, että sijoitusrahaston varat voidaan sijoittaa yhden yksittäisen lainkohdassa tarkoitetun liikkeeseenlaskijan arvopapereihin. Rahastoesitteessä ja markkinointiaineistossa on lisäksi ilmoitettava ne valtiot, paikalliset julkisyhteisöt tai luonteeltaan kansainväliset julkisyhteisöt, joiden liikkeeseen laskemiin tai takaamiin arvopapereihin rahastoyhtiön tarkoituksena on sijoittaa tai se on sijoittanut enemmän kuin 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista.

Jos sijoitusrahaston varojen nettoarvo todennäköisesti vaihtelee huomattavasti sen sijoitusten koostumuksen tai niiden hoidossa käytettävien menetelmien johdosta, rahastoesitteessä ja tarvittaessa markkinointiaineistossa on oltava maininta tästä erityispiirteestä.

3 § Rahastoesite

Rahastoyhtiön on julkistettava jokaisesta hoitamastaan sijoitusrahastosta esite (rahastoesite). Jos sijoitusrahasto koostuu yhdestä tai useammasta alarahastosta, niistä voidaan julkistaa yhdistetty rahastoesite. Rahastoesite on pidettävä ajan tasalla ja siihen on liitettävä sijoitusrahaston säännöt.

Rahastoyhtiön on samalla kun se julkistaa rahastoesitteen toimitettava se Finanssivalvonnalle sijoitusrahastodirektiivin 82 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoitusrahaston nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Rahastoesitteessä on oltava sijoitusrahaston ja erityisesti siihen liittyvien riskien arvioimiseksi olennaiset ja riittävät tiedot sijoitusrahaston sijoitustoiminnan tavoitteista ja sen muista ominaisuuksista, sijoitusrahastoa hoitavasta rahastoyhtiöstä sekä sijoitusrahaston käyttämästä säilytysyhteisöstä. Lisäksi rahastoesitteessä on oltava:

1) yksityiskohtaiset, ajan tasalla olevat tiedot rahastoyhtiön palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä kuvaus palkkojen ja palkkioiden sekä etuuksien laskemisesta ja niiden myöntämisestä vastaavien henkilöiden tiedot sekä, jos yhtiössä on palkitsemisvaliokunta, tiedot sen kokoonpanosta; tai

2) yhteenveto rahastoyhtiön palkka- ja palkkiopolitiikasta ja ilmoitus siitä, että 1 kohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot rahastoyhtiön palkka- ja palkkiopolitiikasta ovat saatavilla rahastoyhtiön internetsivuilla, tieto internetsivujen osoitteesta sekä ilmoitus siitä, että rahastoesite toimitetaan sijoittajalle kirjallisena ja veloituksetta tämän pyynnöstä.

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin rahastoesitteen sisällöstä ja siitä, miten esitteessä olevat tiedot esitetään.

Jos alarahastokohtaiset tiedot esitetään yhdistetyssä rahastoesitteessä, rahastoyhtiön tulee varmistaa, että alarahastoista esitetyt tiedot vastaavat sijoitusrahastokohtaisesti annettavan rahastoesitteen tietoja ja ovat selkeät.

Rahastoyhtiön on toimitettava hoitamansa sijoitusrahaston rahastoesite ja siihen tehdyt muutokset välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja kokonaistuoton vaihtosopimusten määrittämisestä rahastoesitteessä säädetään lisäksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 14 artiklassa.

4 § Avaintietoesite

Rahastoyhtiön on kunkin hoitamansa sijoitusrahaston osalta laadittava lyhyt asiakirja, joka sisältää sijoittajalle annettavat avaintiedot (avaintietoesite). Avaintietoesitteessä on oltava ilmaisu "sijoittajalle annettavat avaintiedot" suomen tai ruotsin kielellä taikka Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä.

Avaintietoesitteessä on oltava sijoittajan ymmärrettävissä ilman muita asiakirjoja:

1) sijoitusrahaston ja Finanssivalvonnan tunnistetiedot;

2) lyhyt kuvaus sijoitustavoitteista ja sijoituspolitiikasta;

3) aikaisemman tuottokehityksen tai tarvittaessa odotettavissa olevan tuottokehityksen esittely;

4) tiedot kuluista ja liitännäisistä maksuista;

5) tiedot sijoituksen riski-hyötyprofiilista sekä asianmukaiset ohjeet ja varoitukset kyseiseen sijoitusrahastoon sijoittamiseen liittyvistä riskeistä.

Avaintietoesite on julkistettava suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä. Avaintietoesite on sen julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle sijoitusrahastodirektiivin 82 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoitusrahaston nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Avaintietoesitettä koskevista vaatimuksista säädetään lisäksi komission avaintietoasetuksessa.

5 § Avaintietoesitteen sisältö

Avaintietoesitteessä on kerrottava, mistä ja miten voi saada rahastoesitteen, toimintakertomuksen, puolivuotiskatsauksen ja muita rahastoa koskevia lisätietoja sekä millä kielillä asiakirjat ja tiedot ovat saatavissa. Avaintietoesitteessä on oltava ilmoitus siitä, että 3 §:n 2 momentin 1 kohtaa vastaavat tiedot rahastoyhtiön palkka- ja palkkiopolitiikasta ovat saatavilla rahastoyhtiön internetsivuilla, tieto internetsivujen osoitteesta ja ilmoitus siitä, että rahastoesite toimitetaan sijoittajalle kirjallisena ja veloituksetta tämän pyynnöstä.

Avaintietoesite on kirjoitettava tiiviisti yleiskielellä ja laadittava yhteiseen ja vertailukelpoiseen muotoon. Esitteen tulee olla ymmärrettävä myös muille kuin ammattimaisille sijoittajille. Tietojen on oltava asiallisia ja selkeitä sekä yhdenmukaisia rahastoesitteen vastaavien tietojen kanssa.

Avaintietoesitettä on käytettävä sellaisenaan kaikissa ETA-valtioissa, joissa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia 22 luvun 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella markkinoidaan.

Avaintietoesitteessä ilmoitettavia tietoja koskevista vaatimuksista säädetään lisäksi komission avaintietoasetuksessa.

6 § Sijoitusrahaston puolivuotiskatsaus

Rahastoyhtiön on julkistettava verkkosivustollaan jokaisesta hoitamastaan sijoitusrahastosta puolivuotiskatsaus vähintään jokaisen tilikauden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Puolivuotiskatsaus on julkistettava kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä.

Rahastoyhtiön on samalla kun se julkistaa puolivuotiskatsauksen toimitettava se Finanssivalvonnalle sijoitusrahastodirektiivin 82 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoitusrahaston nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.