Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) nojalla:

1 luku. Opiskelijavuosi

1 § Opiskelijavuoteen kuuluvat päivät

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 b §:ssä tarkoitettuun opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta koulutuksen järjestäjän päättämää yhtäjaksoisesti vähintään neljä viikkoa kestävää lomajaksoa siltä osin kuin loma-aika ylittää neljä viikkoa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskelupäiviä vastaavaa osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Mainitussa momentissa tarkoitetuksi opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa muutoin sovitun mukaisesti:

1) koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun; tai

2) työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen.

2 luku. Perus- ja suoritusrahoitus

2 § Tutkintojen ja muun koulutuksen painokertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

Kustannusryhmien painokertoimet ovat:

1) 0,78 kustannusryhmä 1;

2) 0,97 kustannusryhmä 2;

3) 1,07 kustannusryhmä 3;

4) 1,46 kustannusryhmä 4;

5) 2,25 kustannusryhmä 5.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen painokerroin on 1,54. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun muun ammatillisen koulutuksen painokerroin on 0,95. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 63 §:ssä tarkoitettujen opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokerroin on 1,54. Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen painokerroin on 1,54.

3 § Opiskelijavuosien kustannusryhmän määräytyminen

Tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, jota opiskelija suorittaa.

Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tai osat tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluvat. Jos tutkinnon osat kuuluvat eri kustannusryhmiin tai tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkintokoulutuksen opiskelijavuosien kustannusryhmä määräytyy tutkinnon osien alimman kustannusryhmän mukaisesti, kuitenkin aina vähintään kustannusryhmän 2 mukaisesti.

Jos opiskelija suorittaa valmentavaa koulutusta, opiskelijavuoden painokerroin määräytyy 2 §:n 3 momentin mukaisesti.

Opiskelijavuosia painotetaan 2 §:n 3 momentissa säädetyllä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen painokertoimella siltä ajalta, kun opiskelija suorittaa pääasiassa opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Kunkin opiskelijan osalta opiskelijavuosia voidaan painottaa edellä mainitulla perusteella kuitenkin enintään 0,5 opiskelijavuoden ajalta.

4 § Tutkinnon osien kustannusryhmän määräytyminen

Tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osa tutkinnon perusteiden mukaisesti kuuluu. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetut yhteiset tutkinnon osat kuuluvat kuitenkin kustannusryhmään 1.

Jos tutkinnon osa voi tutkinnon perusteiden mukaisesti kuulua useaan tutkintoon, jotka kuuluvat eri kustannusryhmiin, tutkinnon osan kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, jota opiskelija suorittaa. Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tässä momentissa tarkoitettu tutkinnon osa kuuluu kustannusryhmään 1.

5 § Tutkintotyyppien ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen painokertoimet

Perusrahoituksessa ammatillisen perustutkintokoulutuksen painokerroin on 1,0 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin 0,93.

Suoritusrahoituksessa ammatillisen perustutkinnon painokerroin on 1,0 ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnon painokerroin 0,65.

Perusrahoituksessa oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen painokerroin on 1,0.

6 § Oppivelvollisuuden korotuskerroin

Opiskelijavuosia painotetaan korotuskertoimella 0,06 niiden päivien ajalta, kun opiskelija on oikeutettu oppivelvollisuuslain (1214/2020) 16 §:ssä tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen.

7 § Erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 0,50 ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa 0,64. Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 21 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on 0,64.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitetun vaativan erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 1,67 ja valmentavassa koulutuksessa 1,41. Vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta korotuskerroin on kuitenkin tutkintokoulutuksessa 3,38 ja valmentavassa koulutuksessa 3,27. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, korotuskerroin on tutkintokoulutuksessa 7,57 ja valmentavassa koulutuksessa 7,81.

Opiskelijavuosia painotetaan 1 momentissa tarkoitetuilla korotuskertoimilla niiden päivien ajalta, kun opiskelijan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tai tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 21 §:ssä tarkoitettu erityisen tuen antamista koskeva päätös on voimassa. Edellä 2 momentissa tarkoitetuilla korotuskertoimilla opiskelijavuosia painotetaan kaikkien opiskelijavuoteen kuuluvien päivien ajalta.

Tutkinto tai tutkinnon osa katsotaan erityistä tukea saaneen opiskelijan suorittamaksi, jos ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitettu erityisen tuen antamista koskeva päätös on voimassa tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamispäivänä.

8 § Majoituksen järjestämisen korotuskertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetun majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,54. Sisäoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa korotuskerroin on kuitenkin 0,77 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen korotuskerroin 2,01.

Opiskelijavuosia painotetaan majoituksen järjestämisen korotuskertoimilla niiden päivien väliseltä ajalta, kun opiskelijan oikeus asua ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetussa asuntolassa on voimassa.

9 § Henkilöstökoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja vankilaopetuksen järjestämisen kertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun henkilöstökoulutuksen vähennyskerroin on -0,71. Jos mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettua koulutusta järjestetään henkilöstökoulutuksena, vähennyskerroin on kuitenkin -0,50.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun työvoimakoulutuksen korotuskerroin on ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa 0,09 ja mainitun lain 8 §:ssä tarkoitetussa muussa ammatillisessa koulutuksessa 0,18.

Jos ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tai tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään vankilaopetuksena, korotuskerroin on 0,64.

10 § Perusrahoituksen laskenta

Perusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan siten, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 c §:n 1 momentissa tarkoitettu tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella painokertoimella. Järjestäjäkohtainen painokerroin lasketaan siten, että tämän pykälän 2 momentissa säädetty painotettu opiskelijavuosimäärä jaetaan varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteutuneella opiskelijavuosimäärällä.

Painotettu opiskelijavuosimäärä saadaan laskemalla yhteen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden:

1) 2 §:n 2 momentissa säädetyillä kustannusryhmien kertoimilla sekä 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen kertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

2) 2 §:n 3 momentissa säädetyillä kertoimilla painotetut valmentavien koulutusten, muun ammatillisen koulutuksen sekä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen toteutuneet opiskelijavuodet;

3) 6 §:ssä säädetyllä oppivelvollisuuden korotuskertoimella painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

4) 7 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

5) 8 §:ssä säädetyillä majoituksen järjestämisen korotuskertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet;

6) 9 §:n 1 momentissa säädetyillä henkilöstökoulutuksen kertoimilla sekä tämän momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla kertoimilla tai 2 §:n 3 momentissa säädetyllä muun ammatillisen koulutuksen kertoimella painotetut henkilöstökoulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet;

7) 9 §:n 2 momentissa säädetyllä työvoimakoulutuksen kertoimella sekä tämän momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla kertoimilla painotetut työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen tai 2 §:n 3 momentissa säädetyllä kertoimella painotetut muun ammatillisen koulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet; ja

8) 9 §:n 3 momentissa säädetyllä kertoimella painotetut vankilaopetuksena järjestetyn koulutuksen toteutuneet opiskelijavuodet.

11 § Suoritusrahoituksen laskenta

Suoritusrahoituksen myöntämisen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suoritteet.

Tutkinnon osien perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen:

1) 2 §:n 2 momentissa säädetyillä kustannusryhmien kertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien kertoimilla painotetut tutkinnon osien osaamispisteet; ja

2) 7 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimilla painotetut tutkinnon osien osaamispisteet.

Tutkintojen perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen:

1) 2 §:n 2 momentissa säädetyillä kustannusryhmien kertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä tutkintotyyppien kertoimilla painotetut tutkinnot, jotka kerrotaan luvulla 72, jos opiskelija on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän kuukauden lopussa ollut vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa, ja muutoin luvulla 18; ja

2) 7 §:ssä säädetyillä erityisen tuen järjestämisen korotuskertoimilla painotetut tutkinnot, jotka kerrotaan luvulla 72.

3 luku. Vaikuttavuusrahoitus

12 § Vaikuttavuusrahoituksen jakautuminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:ssä tarkoitetusta vaikuttavuusrahoituksesta myönnetään 7/10 opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella, 3/20 opiskelijapalautteen perusteella ja 3/20 työelämäpalautteen perusteella.

13 § Työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen painokertoimet

Työllistyneellä tai jatko-opintoihin siirtyneellä tarkoitetaan henkilöä, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan sen kalenterivuoden aikana, joka päättyy kolme vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista, ja on työllinen tai suorittaa opintoja korkeakoulussa sen kalenterivuoden lopussa, joka päättyy kaksi vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista.

Jos tutkinnon suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 2. Jos tutkinnon suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 4.

Jos tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 1. Jos tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 2.

Pykälän 2 ja 3 momentissa tutkinnon suorittamisen aloittamisella tarkoitetaan sen tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osien suorittamisen aloittamista, joiden suorittaminen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti on opiskelijan tavoitteena. Jos työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on suorittanut 1 momentissa tarkoitetun kalenterivuoden aikana sekä tutkinnon että tutkinnon osan tai osia, painokerroin määräytyy 2 momentin mukaisesti.

Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneen henkilön toiminnan määrittelyssä käytetään viimeisimpiä käytettävissä olevia Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia tilastoaineistoja ja niissä käytettäviä luokitteluja.

14 § Työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen laskenta

Opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen koulutuksen järjestäjän 13 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suoritemäärät, joita on painotettu:

1) kunkin 13 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun ryhmän osalta vastaavan ryhmän tämän pykälän 2 momentissa säädetyllä järjestäjäkohtaisella korjauskertoimella; ja

2) työllistyneiden osalta 3 momentissa säädetyllä alueellisella korjauskertoimella.

Järjestäjäkohtainen korjauskerroin lasketaan siten, että kolme vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista päättyvän kalenterivuoden aikana tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osia suorittaneiden lukumäärä jaetaan kaksi vuotta ennen varainhoitovuoden alkamista päättyvän kalenterivuoden lopussa työllistyneiden tai jatko-opintoihin siirtyneiden sekä työttömien yhteismäärällä. Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen sovelletaan 13 §:n 4 momenttia.

Alueellinen korjauskerroin lasketaan siten, että koko maan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus koko maan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten ja työttömien yhteismäärästä jaetaan koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrätyn toiminta-alueen pääasiallisen maakunnan väestön ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten osuudella edellä mainitun alueen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten ja työttömien yhteismäärästä.

15 § Opiskelijapalautteen kohderyhmät

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua opiskelijapalautetta kerätään:

1) ammatillisen tutkintokoulutuksen aloittaneilta opiskelijoilta (aloituskysely);

2) ammatillisen tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osia suorittaneilta opiskelijoilta (päättökysely).

Opiskelijoilta, jotka suorittavat tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista, ei kerätä opiskelijapalautetta.

Opiskelijapalautteen perusteella myönnettävän vaikuttavuusrahoituksen perusteena käytetään niiden opiskelijoiden antamaa palautetta, joiden henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty tai jotka ovat osoittaneet henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana.

16 § Opiskelijapalautteen kerääminen

Opetushallitus lähettää palautekyselyn opiskelijalle. Aloituskysely lähetetään, kun opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty. Päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen. Jos opiskelijan tavoitteena ei ole koko tutkinnon suorittaminen, päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi tarvittavan osaamisen.

Jos opiskelijalle on 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuna jaksona lähetetty aloitus- tai päättökysely, opiskelijalle ei saman koulutuksen järjestäjän opinnoissa lähetetä kyseisen jakson aikana vastaavaa kyselyä.

Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta aloituskyselyssä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman hyväksymisestä ja päättökyselyssä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen osoittamisesta.

17 § Opiskelijapalautteen kysymykset ja pisteytys

Aloituskyselyn väittämät ovat:

1) Pääsin aloittamaan opintoni sopivassa aikataulussa.

2) Aikaisemmat opintoni, työkokemukseni ja muu osaamiseni selvitettiin monipuolisesti.

3) Sain vaikuttaa tutkinnon osien valintaan.

4) Kanssani selvitettiin, tarvitsenko tukea opinnoissani.

Päättökyselyn väittämät ovat:

1) Minulle laadittu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma mahdollisti opintojeni joustavan etenemisen.

2) Opetustilat, välineet, työpaikat, digitaaliset ja muut oppimisympäristöni edistivät oppimistani.

3) Olen tyytyväinen minulle tarjottuihin mahdollisuuksiin opiskella työpaikalla.

4) Sain riittävästi opetusta ja ohjausta, jotta opintoni etenivät suunnitellusti.

5) Opintojeni aikana varmistettiin, että sain tukea opintojen etenemiseen, jos sitä tarvitsin.

6) Saamani opetus ja ohjaus oli laadukasta.

7) Työtehtävät, joissa suoritin näyttöni, vastasivat todellisia työelämän tehtäviä.

8) Arvioijani olivat ammattitaitoisia ja asiantuntevia.

9) Opiskelijoita kohdeltiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

10) Koulutus paransi valmiuksiani työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin.

11) Koulutus antoi valmiuksia yrittäjyyteen.

12) Koulutuksen aikana sain osaamista ja ammattitaitoa, jota pystyn hyödyntämään.

Opiskelijapalautekyselyjen väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko on:

5 pistettä täysin samaa mieltä

4 pistettä jokseenkin samaa mieltä

3 pistettä osin samaa osin eri mieltä

2 jokseenkin eri mieltä

1 täysin eri mieltä

18 § Opiskelijapalautteen painotus ja laskenta

Opiskelijapalautteen perusteella jaettavasta vaikuttavuusrahoituksesta 1/4 myönnetään aloituskyselyn perusteella ja 3/4 päättökyselyn perusteella.

Kyselyjen kohteena olleiden ja kyselyihin vastanneiden opiskelijoiden määrän perusteella lasketaan järjestäjäkohtainen vastausosuus erikseen:

1) aloituskyselylle;

2) tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden päättökyselylle; sekä

3) tutkinnon osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden päättökyselylle.