Valtioneuvoston asetus viittomakieliasioiden neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § Tarkoitus

Viittomakielilain (359/2015) tavoitteiden toteutumisen arvioimista varten ja suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja perusoikeuksien edistämiseksi on oikeusministeriön yhteydessä viittomakieliasioiden neuvottelukunta.

Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

2 § Tehtävät

Neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä viittomakieltä käyttävien ja viranomaisten välillä;

2) edistää viittomakieltä käyttävien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja muiden perusoikeuksien toteutumista;

3) toimia asiantuntijaelimenä antamalla lausuntoja sekä tekemällä esityksiä ja aloitteita;

4) seurata ja arvioida viittomakielilain sekä viittomakieltä käyttävien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja muiden perusoikeuksien toteutumista.

3 § Kokoonpano

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, oikeusministeriö nimeää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen.

Neuvottelukunta koostuu ministeriöiden, muiden viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajista.

Neuvottelukunnassa on kansalaisyhteiskunnan edustajia suomalaista viittomakieltä käyttävien järjestöistä ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien järjestöistä.

Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.

4 § Toiminnan järjestäminen

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai, jos tämä on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä.

Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, jonka oikeusministeriö määrää. Neuvottelukunnalla voi olla myös muita sihteereitä.

Neuvottelukunta laatii toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen vuosittain. Neuvottelukunta päättää muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoistaan. Neuvottelukunnalla voi olla jaostoja asioiden valmistelua varten.

Asiat päätetään jäsenten yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

5 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2020.