Maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (76/2021), elintarvikelain (297/2021) 22 §:n 1 ja 2 momentin, 37 §:n 2 momentin ja 49 §:n 1 momentin, rehulain (1263/2020) 38 §:n 2 momentin ja 41 §:n 5 momentin sekä eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) 9 §:n 2 ja 3 momentin nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään:

1) salmonellatartuntojen valvomiseksi toteutettavasta eläintautilain (76/2021) 11 §:ssä tarkoitetusta pakollisesta zoonoosivalvonnasta (jäljempänä salmonellavalvonta) eläinten pitopaikoissa ja sen viranomaisvalvonnasta;

2) salmonellan valvonnasta nautoja, sikoja, broilereita, kanoja tai kalkkunoita teurastavassa teurastamossa sekä leikkaamossa, jossa leikataan naudan, sian, broilerin, kanan, kalkkunan, ankan, hanhen tai helmikanan lihaa;

3) toimenpiteistä epäiltäessä tai todettaessa salmonellatartuntaa nautojen, sikojen, kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa tai todettaessa salmonella 2 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa otetusta näytteestä;

4) kiellosta käyttää mikrobilääkkeitä ja rokotteita salmonellatartunnan vastustamiseen naudoilla, sioilla, kanoilla ja kalkkunoilla;

5) broilereiden kampylobakteerivalvonnasta;

6) toimenpiteistä todettaessa broilereissa kampylobakteeri;

7) STEC-omavalvonnasta nautoja teurastavassa teurastamossa;

8) STEC-seurantatutkimuksesta;

9) salmonellan, kampylobakteerin tai STEC:n varalta otettujen näytteiden tutkimisesta, tutkimusmenetelmistä sekä tutkimuksia tekevän laboratorion velvollisuudesta toimittaa tietoja, näytteitä ja kantoja;

10) tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III A luvun I kohdan 6.2 ja 6.5 alakohdassa sekä liitteen V 4.3 kohdassa tarkoitetuista kansallisista säännöistä sekä näihin liittyvistä toimenpiteistä.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) naudoilla nautaeläimiä, jotka kuuluvat Bos taurus -lajiin;

2) kanoilla lintuja, jotka kuuluvat Gallus gallus -lajiin;

3) broilereilla lihantuotantoa varten kasvatettavia kanoja;

4) munintakanoilla kulutukseen tarkoitettujen munien tuotantoa varten kasvatettavia tai pidettäviä kanoja;

5) emoilla siitosmunien tuotantoa varten kasvatettavia tai pidettäviä lintuja;

6) kalkkunoilla lintuja, jotka kuuluvat Meleagris gallopavo -lajiin;

7) hautomolla tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) 4 artiklan 47 kohdassa määriteltyä hautomoa;

8) emokasvattamolla kanojen tai kalkkunoiden pitopaikkaa, jossa emot kasvatetaan untuvikoista munintavaiheeseen;

9) emokanalalla kanojen tai kalkkunoiden pitopaikkaa, jossa pidetään munintavaiheessa olevia emoja;

10) broilerikasvattamolla broilereiden pitopaikkaa, jossa kasvatetaan broilereita untuvikoista teurasikään saakka;

11) kalkkunakasvattamolla kalkkunoiden pitopaikkaa, jossa kasvatetaan kalkkunoita untuvikoista teurasikään saakka;

12) kasvatuskanalalla kanojen pitopaikkaa, jossa kasvatetaan munintakanoja untuvikoista munintavaiheeseen;

13) kanalalla kanojen pitopaikkaa, jossa pidetään munintavaiheessa olevia munintakanoja;

14) sioilla kaikkia Sus scrofa -lajiin kuuluvia kesysikarotuja sekä tarhattuja villisikarotuja;

15) salmonellalla kaikkia Salmonella -sukuun kuuluvia bakteereita;

16) uudistuseläimellä lisääntymistarkoituksessa pidettävää eläintä;

17) epidemiologisella yksiköllä eläimiä, joiden välillä salmonellatartunnan leviäminen on todennäköistä eläinten välisen suoran kosketuksen, henkilöstön, rehunjakelun, laitteiden tai välineiden välityksellä taikka muiden pitopaikassa noudatettavien menettelytapojen vuoksi;

18) teurastamolla elintarvikelain (297/2021) 5 §:n 2 momentin mukaista teurastamoa ja poroteurastamoa;

19) teurastuserällä samasta parvesta peräisin olevia samana päivänä teurastettuja lintuja;

20) teurastuskerralla teurastusjaksoa, jonka aikana teurastetaan samassa pitopaikassa kasvatetut samanikäiset linnut;

21) pitopaikalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 4 artiklan 27 kohdassa määriteltyä pitopaikkaa, ei kuitenkaan teurastamoa;

22) kampylobakteerilla Campylobacter jejun i- ja Campylobacter coli -bakteereja;

23) STEC:lla sellaista Escherichia coli -bakteeria, jolla on shigatoksiinin (Stx1 tai Stx2) muodostamiseen tarvittava geeni;

24) alustavasti positiivisella STEC - näytteellä näytteen rikastuslientä, jossa on todettu shigatoksiinin (Stx1 tai Stx2) muodostamiseen tarvittava geeni menetelmän ISO/TS 13136 tai sille vaihtoehtoisen, komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005 5 artiklan ehdot täyttävän menetelmän mukaisesti;

25) parvella salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määriteltyä parvea; sekä

26) sperman keräysasemalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä sukusolujen ja alkioiden pitopaikkojen hyväksymisen sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten sukusolujen ja alkioiden unionin sisäisiin siirtoihin sovellettavien jäljitettävyyttä ja eläinterveyttä koskevien vaatimusten osalta annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/686 tarkoitettua siemennesteen keräysasemaa ja eläintautilain 40 §:ssä tarkoitettua sperman keräysasemaa.

Tässä asetuksessa käytetään lisäksi tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 3 artiklassa olevia TSE:n, erikseen määritellyn riskiaineksen ja pikatestin määritelmiä.

2 luku. Salmonellavalvonta pitopaikoissa

3 § Salmonellavalvonnan toteuttaminen

Salmonellavalvontaa toteutetaan valvottaviksi eläintaudeiksi nimettyjen salmonellatartuntojen valvomiseksi.

Salmonellavalvontaa on toteutettava seuraavissa kanojen tai kalkkunoiden pitopaikoissa:

1) hautomoissa;

2) emokasvattamoissa;

3) emokanaloissa;

4) broileri- ja kalkkunakasvattamoissa, joista toimitetaan lintuja teurastamoon tai joista siipikarjanlihaa luovutetaan suoraan kuluttajille tai toimitetaan paikallisille vähittäisliikkeille;

5) kasvatuskanaloissa;

6) kanaloissa, joista luovutetaan kananmunia munapakkaamoon, munatuotteita valmistavaan hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon, vähittäiskauppaan tai suoraan kuluttajille.

Salmonellavalvontaa ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa hautomossa, emokasvattamossa, emokanalassa tai kasvatuskanalassa, jossa kuoriutuvia tai kasvatettavia lintuja tai niiden jälkeläisiä ei toimiteta 2 momentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitettuun pitopaikkaan.

Salmonellavalvontaa on myös toteutettava muiden sikojen kuin mini- ja mikrosikojen sekä tarhattujen villisikojen pitopaikassa:

1) jossa tuotetaan uudistuseläimiä luovutettaviksi toisiin pitopaikkoihin; tai

2) jossa on sperman keräysaseman toimintaan liittyvä karanteenitila.

Salmonellavalvontaa on lisäksi toteutettava nautojen pitopaikassa:

1) jossa tuotetaan muuta raakamaitoa kuin ternimaitoa luovutettavaksi kuluttajille pitopaikan yhteydessä toimivasta elintarvikehuoneistosta maitona tai kermana, jota ei ole kuumennettu vähintään 72 celsiusasteeseen 15 sekunnin ajaksi tai käsitelty muulla, vaikutukseltaan vastaavalla tavalla;

2) jossa tuotetaan muuta raakamaitoa kuin ternimaitoa toimitettavaksi elintarvikelain nojalla hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon, josta maito saatetaan markkinoille ilman 1 kohdassa tarkoitettua kuumennusta tai muuta käsittelyä; tai

3) joka on sperman keräysasemalle toimitettavien nautojen alkuperäpitopaikka tai jossa on sperman keräysaseman toimintaan liittyvä karanteenitila.

4 § Ilmoitus uusien lintujen ottamisesta pitopaikkaan

Toimijan tulee tehdä kunnaneläinlääkärille ilmoitus uusien lintujen ottamisesta salmonellavalvonnan piirissä olevaan 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun pitopaikkaan. Ilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa lintuparven saapumisesta. Vaihtoehtoisesti kunnaneläinlääkärille voidaan toimittaa etukäteen tieto kuluvana tai seuraavana kalenterivuonna saapuvien parvien suunnitelluista saapumisajankohdista.

Toimijan on lisäksi pyydettäessä toimitettava Ruokavirastolle yhteenveto pitopaikassa edellisenä vuonna pidettyjen lintuparvien määrästä.

5 § Ilmoitus salmonellatartunnasta

Jos nautojen, sikojen, kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa todetaan salmonellatartunta pitopaikan muussa eläimessä kuin naudassa, siassa, kanassa tai kalkkunassa taikka tartunta todetaan ihmisessä, joka asuu tilalla vakituisesti tai osallistuu pitopaikan eläinten hoitoon, toimijan on ilmoitettava asiasta kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastolle.

6 § Rokotteiden ja mikrobilääkkeiden käyttökielto

Nautoja, sikoja, kanoja tai kalkkunoita ei saa rokottaa salmonellatartuntoja vastaan eikä salmonellatartuntojen ehkäisemiseksi, hävittämiseksi tai hoitamiseksi lääkitä mikrobilääkkeillä.

Jos eläimiä on muista syistä lääkitty mikrobilääkkeellä, salmonellavalvontaan sisältyvä näytteenotto tai salmonellan toteamiseksi tehtävä näytteenotto, kliinisiä epäilyjä lukuun ottamatta, voidaan tehdä vasta lääkkeen varoajan tai tutkimustulokseen vaikuttavan ajan päätyttyä.

7 § Salmonellanäytteenotto ja näytteiden lähettäminen tutkittaviksi

Toimijan tulee seurata 3 §:n mukaan salmonellavalvonnan piirissä olevassa pitopaikassa pidettävien kanojen, kalkkunoiden, nautojen ja sikojen terveydentilaa sekä ottaa tai otattaa pitopaikan eläimistä säännöllisesti näytteitä salmonellan varalta tämän asetuksen 10–19 §:n mukaisesti.

Näytteiden säilyttämisessä ja toimittamisessa laboratorioon on noudatettava liitteen 1 1 kohdan vaatimuksia.

Laboratorioon toimitettavien näytteiden mukana on oltava liitteen 1 2 tai 3 kohdan mukaiset tiedot.

8 § Salmonellanäytteenoton tulosten toimittaminen viranomaiselle

Toimijan on toimitettava kunnaneläinlääkärille tiedot 3 §:n 4 momentin 1 kohdan mukaisessa sikojen pitopaikassa tehdystä, 7 §:ssä tarkoitetusta näytteenotosta ja näytteiden tutkimustuloksista.

9 § Salmonellanäytteiden tutkiminen ja tutkimustuloksen varmistaminen

Salmonellojen osoittamisen vertailumenetelmä on EN ISO 6579-1 -menetelmän viimeisin versio. Näytteet tutkitaan joko vertailumenetelmällä tai vaihtoehtoisella menetelmällä, joka on validoitu EN ISO 16140-2 -standardin viimeisimmän version mukaisesti menetelmää EN ISO 6579-1 vasten ja johon sisältyy salmonellakannan eristäminen positiiviseksi todetusta näytteestä.

Tutkimuksen tehneen eläintautilain nojalla nimetyn laboratorion on toimitettava kaikki eristämänsä salmonellakannat ja niihin liittyvät näytteenottotiedot Ruokavirastoon tuloksen varmistamista ja tyypitystä varten.

Edellä 2 momentissa säädetystä poiketen, nautojen tai sikojen pitopaikasta taudin hävittämistoimenpiteiden yhteydessä eristetyt salmonellakannat toimitetaan tarvittaessa Ruokavirastoon.

10 § Toimijan salmonellanäytteenotto nautojen tai sikojen pitopaikassa

Toimijan on huolehdittava, että nautojen tai sikojen pitopaikassa toteutettava näytteenotto salmonellan tutkimiseksi täyttää vähintään tässä pykälässä säädetyt vaatimukset. Näytteiden ottamisessa ja näytteiden yhdistämisessä on noudatettava liitteen 2 1 kohdan vaatimuksia.

Sikojen pitopaikassa, josta luovutetaan uudistuseläimiä, on toteutettava näytteenotto vähintään kerran vuodessa. Sikojen pitopaikassa, jossa eläimiä pidetään karanteenissa ennen niiden toimittamista sperman keräysasemalle, karanteenissa pidettäville sioille on tehtävä näytteenotto karanteeniaikana karanteenitilassa. Edellä tarkoitetuissa sikojen pitopaikoissa näytteet on otettava liitteen 2  2 kohdan mukaisesti.

Nautojen pitopaikassa, josta tuotetaan raakamaitoa 3 §:n 5 momentin 1 tai 2 kohdan mukaiseen tarkoitukseen, on toteutettava näytteenotto ennen mainitun toiminnan aloittamista ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa. Vähintään yksi näytteenotto vuodessa on toteutettava heinäkuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Näytteet on otettava liitteen 2  3 kohdan mukaisesti.

Nautojen pitopaikassa, joka on sperman keräysasemalle toimitettavien nautojen alkuperäpitopaikka, on otettava karanteenitilaan lähetettävästä nautaeläimestä aikaisintaan kuukausi ennen eläimen lähettämistä yksilökohtainen ulostenäyte. Näyte tutkitaan laboratoriossa erikseen. Lisäksi pitopaikan muista naudoista on otettava näytteet enintään 12 kuukautta ennen eläimen lähettämistä karanteenitilaan liitteen 2  3 kohdan mukaisesti. Nautojen pitopaikassa, jossa eläimiä pidetään karanteenissa ennen niiden toimittamista sperman keräysasemalle, karanteenissa pidettäville naudoille on tehtävä näytteenotto karanteeniaikana karanteenitilassa liitteen 2  3 kohdan mukaisesti.

11 § Toimijan salmonellanäytteenotto kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa

Toimijan on huolehdittava, että kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa toteutettava näytteenotto täyttää vähintään 12–19 §:ssä säädetyt vaatimukset. Näytteiden ottamisessa ja näytteiden yhdistämisessä on noudatettava liitteen 3  1–7 kohtien vaatimuksia.

12 § Näytteenotto emokasvattamossa

Emokasvattamossa jokaisesta untuvikkoparvesta otetaan näytteitä välittömästi parven saavuttua emokasvattamoon. Kymmenestä untuvikkojen kuljetuslaatikosta otetaan näytteeksi pohjapapereita tai muuta alusmateriaalia. Jos alusmateriaalia ei käytetä, otetaan sivelynäytteet kymmenestä kuljetuslaatikosta.

Jokaisesta emokasvatusparvesta otetaan näytteitä lintujen ollessa neljän viikon ikäisiä sekä lisäksi kaksi viikkoa ennen lintujen siirtoa emokanalaan tai ennen munintakauden alkamista. Näytteenotto on ajoitettava siten, että tutkimustulos on valmistunut ennen parven siirtoa emokanalaan. Jos lintuja ei pidetä häkeissä, otetaan kaksi paria tossunäytteitä. Kerroslattiakasvattamoissa, joissa uloste poistetaan lannankuljetusmatoilla, voidaan vaihtoehtoisesti ottaa yksi pari tossunäytteitä ja lannankuljetusmatoilta vähintään kaksi sivelyulostenäytettä. Jos lintuja pidetään häkeissä, otetaan kaksi 150 gramman painoista ulostenäytettä, tai jos ulostetta ei kerry riittävästi raappoihin tai lannankuljetusmattojen puhdistimiin, otetaan vähintään neljä sivelyulostenäytettä lannankuljetusmatoilta.

13 § Näytteenotto munintakanojen emokanalassa

Munintakanojen emokanalassa jokaisesta emoparvesta otetaan näytteitä kolmen viikon välein. Näytteinä otetaan yksi pari tossunäytteitä sekä sivelypölynäyte. Kerroslattiakanaloissa, joissa uloste poistetaan lannankuljetusmatoilla, voidaan vaihtoehtoisesti ottaa yksi pari tossunäytteitä ja lannankuljetusmatoilta vähintään kaksi sivelyulostenäytettä. Jos lintuja pidetään häkeissä, tossu- ja sivelypölynäytteiden sijasta otetaan kaksi 150 gramman painoista ulostenäytettä, tai jos ulostetta ei kerry riittävästi raappoihin tai lannankuljetusmattojen puhdistimiin, otetaan vähintään neljä sivelyulostenäytettä lannankuljetusmatoilta. Jos linnut teurastetaan, näytteenotto on ajoitettava siten, että teurastusta edeltäneiden kolmen viikon aikana otettujen näytteiden tutkimustulos on teurastamossa toimivan virkaeläinlääkärin tiedossa ennen lintujen toimittamista teurastettaviksi.

14 § Näytteenotto broilereiden tai kalkkunoiden emokanalassa

Broilereiden tai kalkkunoiden emokanalassa jokaisesta emoparvesta otetaan näytteitä kahden viikon välein. Näytteinä otetaan yksi pari tossunäytteitä sekä sivelypölynäyte. Kerroslattiakanaloissa, joissa uloste poistetaan lannankuljetusmatoilla, voidaan vaihtoehtoisesti ottaa yksi pari tossunäytteitä ja lannankuljetusmatoilta vähintään kaksi sivelyulostenäytettä. Jos linnut teurastetaan, näytteenotto on ajoitettava siten, että teurastusta edeltäneiden kolmen viikon aikana otettujen näytteiden tutkimustulos on teurastamossa toimivan virkaeläinlääkärin tiedossa ennen lintujen toimittamista teurastettaviksi.

15 § Näytteenotto hautomossa

Hautomossa otetaan tuotantoympäristönäytteitä toimijan laatiman kirjallisen, kunnaneläinlääkärille tiedoksi toimitetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Näytteenottotiheyden ja näytemäärän suunnittelussa on otettava huomioon hautomon tuotantokapasiteetti, rakenteet ja toimintatavat.

16 § Näytteenotto kasvatuskanalassa

Kasvatuskanalassa jokaisesta untuvikkoparvesta otetaan näytteet välittömästi parven saavuttua kasvatuskanalaan. Viidestä untuvikkojen kuljetuslaatikosta otetaan näytteeksi pohjapapereita tai muuta alusmateriaalia. Jos alusmateriaalia ei käytetä, otetaan sivelynäytteet viidestä kuljetuslaatikosta.

Jokaisesta kasvatusparvesta otetaan näytteitä kaksi viikkoa ennen lintujen siirtämistä kanalaan tai ennen munintakauden alkamista. Näytteenotto on ajoitettava siten, että tutkimustulos on valmistunut ennen parven siirtoa kanalaan. Jos lintuja ei pidetä häkeissä, näytteinä otetaan kaksi paria tossunäytteitä. Kerroslattiakanaloissa, joissa uloste poistetaan lannankuljetusmatoilla, kahden tossunäyteparin sijasta voidaan vaihtoehtoisesti ottaa yksi pari tossunäytteitä ja lannankuljetusmatoilta vähintään kaksi sivelyulostenäytettä. Jos lintuja pidetään häkeissä, otetaan kaksi 150 gramman painoista ulostenäytettä, tai jos ulostetta ei kerry riittävästi raappoihin tai lannankuljetusmattojen puhdistimiin, otetaan vähintään neljä sivelyulostenäytettä lannankuljetusmatoilta.

17 § Näytteenotto kanalassa

Kanalassa jokaisesta munintakanaparvesta otetaan näytteitä 15 viikon välein munintakauden aikana. Ensimmäinen näytteenotto tehdään parven munintakanojen ollessa 22–26 viikon ikäisiä. Jos lintuja ei pidetä häkeissä, otetaan kaksi paria tossunäytteitä. Kerroslattiakanaloissa, joissa uloste poistetaan lannankuljetusmatoilla, voidaan vaihtoehtoisesti ottaa yksi pari tossunäytteitä ja lannankuljetusmatoilta vähintään kaksi sivelyulostenäytettä. Jos lintuja pidetään häkeissä, otetaan kaksi 150 gramman painoista ulostenäytettä, tai jos ulostetta ei kerry riittävästi raappoihin tai lannankuljetusmattojen puhdistimiin, otetaan vähintään neljä sivelyulostenäytettä lannankuljetusmatoilta. Jos munintakanat teurastetaan, viimeinen näytteenotto tehdään teurastusta edeltävien neljän viikon aikana. Näytteenotto on ajoitettava siten, että tutkimustulos on teurastamossa toimivan virkaeläinlääkärin tiedossa ennen lintujen toimittamista teurastettaviksi.

18 § Näytteenotto broileri- tai kalkkunakasvattamossa