Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden muiksi torjuttaviksi eläintaudeiksi nimettyjen eläintautien vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (76/2021) 32 §:n 4 momentin, 33 §:n 2 momentin ja 34 §:n 3 momentin sekä eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) 9 §:n 2 ja 3 momentin nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa annetaan eräiden muiksi torjuttaviksi eläintaudeiksi nimettyjen tautien vastustamiseksi tarkemmat säännökset:

1) toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä tautitilanteen selvittämiseksi ja taudin leviämisen estämiseksi;

2) toimenpiteistä, joista voidaan poiketa eläintautilain (76/2021) 32 §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla ja poikkeusluvan myöntämisen edellytyksistä;

3) toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä kunkin taudin hävittämiseksi; sekä

4) siitä, mikä on kunkin eläintaudin osalta riittävä tapa varmistaa, ettei eläintautia enää esiinny pitopaikassa tai muussa paikassa tai ettei eläintaudista enää aiheudu vaaraa.

Lisäksi tässä asetuksessa säädetään kiellosta rokottaa eläimiä eräitä muiksi torjuttaviksi eläintaudeiksi nimettyjä eläintauteja vastaan.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) virallisella eläintautiepäilyllä eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettua Ruokaviraston perusteltua eläintautiepäilyä;

2) nautaeläimellä eläintä, joka kuuluu johonkin sukuihin Bison, Bos (mukaan lukien alasuvut Bos, Bibos, Novibos, Poephagus) ja Bubalus (mukaan lukien alasuku Anoa) kuuluvista sorkkaeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

3) hevoseläimellä eläintä, joka kuuluu johonkin sukuun Equus kuuluvista kavioeläinten lajeista (hevoset, aasit ja seeprat mukaan lukien), sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

4) sikaeläimellä eläintä, joka kuuluu johonkin heimoon Suidae kuuluvista sorkkaeläinten lajeista;

5) lammaseläimellä eläintä, joka kuuluu johonkin sukuun Ovis kuuluvista sorkkaeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

6) vuohieläimellä eläintä, joka kuuluu johonkin sukuun Capra kuuluvista sorkkaeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

7) sentinelliporsailla sikaeläimiä, jotka eläintaudin hävittämistoimenpiteiden jälkeen sijoitetaan tyhjennettyyn pitopaikkaan ennen varsinaisen eläintuotannon käynnistämistä ja joille tehtävillä tutkimuksilla pyritään varmistumaan siitä, ettei tautia enää esiinny pitopaikassa; sekä

8) taudille alttiilla vesiviljelyeläimellä lajia, joka on määritelty kyseessä olevalle taudille alttiiksi vesieläinten tiettyjen tautien vaikutuksen rajoittamiseen tähtäävien kansallisten toimenpiteiden hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 226 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja komission päätöksen 2010/221/EU kumoamisesta annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) N:o 2021/260 liitteessä III.

Tässä asetuksessa käytetään myös eläintautilain 3 §:n ja tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) 4 artiklan määritelmiä.

2 luku. Pernaruton torjunta

3 § Tautitilanteen selvittäminen epäiltäessä pernaruttoa

Eläintautilaissa tarkoitetun eläinterveysviranomaisen on eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkimuksen yhteydessä otettava verinäyte eläimestä, jonka epäillään sairastuneen tai kuolleen pernaruttoon, ja toimitettava verinäyte tutkittavaksi Ruokavirastoon. Lisäksi eläinterveysviranomaisen on selvitettävä pitopaikassa olevien nautaeläinten, muiden sorkkaeläinten ja hevoseläinten terveydentila ja huolehdittava niiden eläinten lämmönmittauksesta, joissa epäillään pernaruttoa tai jotka ovat suurimmassa vaarassa sairastua pernaruttoon.

Virallisen eläintautiepäilyn kyseessä ollen sovelletaan, mitä 4 ja 5 §:ssä säädetään.

4 § Pernaruton leviämisen estäminen

Jos nautaeläimessä, muussa sorkkaeläimessä tai hevoseläimessä todetaan pernaruttoa tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös taudin leviämisen estämiseksi, jolla:

1) kielletään nautaeläinten, muiden sorkkaeläinten ja hevoseläinten tuominen pitopaikkaan ja niiden vieminen sieltä pois;

2) velvoitetaan mittaamaan lämpö kahdesti päivässä kaikilta maidontuotannossa olevilta naudoilta sekä niiltä muilta nautaeläimiltä, muilta sorkkaeläimiltä ja hevoseläimiltä, jotka ovat suurimmassa vaarassa sairastua pernaruttoon;

3) velvoitetaan pitämään kirjaa 2 kohdassa tarkoitetuista lämmönmittauksista;

4) velvoitetaan eristämään kuumeiset sekä sairastuneiksi epäillyt ja todetut eläimet muista pitopaikan eläimistä;

5) velvoitetaan eristämään ja suojaamaan pernaruttoon kuolleeksi epäiltyjen ja todettujen eläinten raadot ja viipymättä desinfioimaan raadosta mahdollisesti valunut veri ja muut eritteet;

6) määrätään, että kaikki sairastuneiksi epäillyt eläimet on lääkittävä mikrobilääkkeellä;

7) kielletään nautaeläinten, muiden sorkkaeläinten ja hevoseläinten sukusolujen, alkioiden, lihan ja eläimistä saatujen sivutuotteiden vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta raatojen viemistä hävitettäväksi tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa;

8) kielletään nautaeläinten, muiden sorkkaeläinten ja hevoseläinten raatojen hautaaminen pitopaikan alueella;

9) kielletään lampaiden, vuohien ja nautaeläinten maidon ja pastöroimattomien maitotuotteiden vieminen pois pitopaikasta muutoin kuin elintarvikelain (297/2021) tai muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 nojalla hyväksyttyyn laitokseen pastöroitavaksi tai kuumennettavaksi vähintään pastörointia vastaavalla tavalla;

10) kielletään kuolleista ja sairastuneiksi epäillyistä eläimistä saadun maidon käyttö pitopaikassa elintarvikkeeksi tai eläinten rehuksi ja vieminen pois pitopaikasta; sekä

11) kielletään lannan, korsirehun, kuivikkeina käytettävien olkien sekä pernaruttoa mahdollisesti levittävien muiden aineiden ja välineiden vieminen pois pitopaikasta, ellei niitä ole käsitelty pernaruton aiheuttajan poistamiseksi ennen poisvientiä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, päätöstä taudin leviämisen estämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa pernaruttoa epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo tai poroteurastamo.

5 § Poikkeaminen pernaruton leviämisen estämistä koskevasta päätöksestä

Eläintautilain 32 §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 4 §:n 1–11 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.

6 § Pernaruton hävittäminen pitopaikasta

Pernaruton toteamisen jälkeen Ruokaviraston on eläintautilain 33 §:ssä tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä pitopaikassa kuolleiden nautaeläinten, muiden sorkkaeläinten ja hevoseläinten raadot sekä taudin todennäköisesti saastuttamat sukusolut ja alkiot, eläimistä saadut sivutuotteet ja eläinperäiset tuotteet sekä aineet ja jätteet hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Raadoista on määrättävä otettaviksi näytteet pernaruton tutkimista varten ennen hävittämistä, ellei näytteitä ole otettu jo aikaisemmin.

Rakennukset, joissa sairaita eläimiä on pidetty, on määrättävä puhdistettaviksi ja desinfioitaviksi.

Maa-alueet, joista tartunta todennäköisesti on saatu, on määrättävä käsiteltäväksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Jos taudinaiheuttajia ei voida hävittää maa-alueilta, on kiellettävä alueiden käyttö sellaiseen tarkoitukseen, josta voi aiheutua pernaruton leviämisen vaaraa.

Päätöstä täytäntöön panevan eläinterveysviranomaisen tulee pitää yksityiskohtaista luetteloa hävitetystä omaisuudesta.

Päätöstä taudin hävittämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa pernaruttoa epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo tai poroteurastamo.

7 § Pernaruton leviämisen estämiseksi tehtävän päätöksen voimassaolo

Eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan kumota, kun virallinen eläintautiepäily on suljettu pois tai 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on saatettu loppuun ja tämän jälkeen on kulunut viikko ilman uusia taudinpurkauksia.

3 luku. Hevosen näivetystaudin torjunta

8 § Tautitilanteen selvittäminen todettaessa hevosen näivetystautia

Jos hevosen näivetystautia todetaan pitopaikassa, pitopaikan kaikki hevoseläimet sekä kaikki kilometrin säteellä pidetyt hevoseläimet on tutkittava näivetystaudin varalta.

9 § Hevosen näivetystaudin leviämisen estäminen

Jos hevosen näivetystautia todetaan tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös taudin leviämisen estämiseksi, jolla:

1) kielletään hevoseläinten tuominen pitopaikkaan ja niiden vieminen sieltä pois;

2) kielletään hevoseläinten laiduntaminen aikana, jolloin verta imeviä hyönteisiä on liikkeellä;

3) velvoitetaan eristämään sairastuneiksi epäillyt ja todetut hevoseläimet pitopaikan muista hevoseläimistä, jos se on mahdollista; sekä

4) velvoitetaan toteuttamaan toimenpiteitä verta imevien hyönteisten torjumiseksi pitopaikassa.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, päätöstä taudin leviämisen estämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa hevosen näivetystautia epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo.

10 § Poikkeaminen hevosen näivetystaudin leviämisen estämistä koskevasta päätöksestä

Eläintautilain 32 §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 9 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.

11 § Hevosen näivetystaudin hävittäminen pitopaikasta

Hevosen näivetystaudin toteamisen jälkeen Ruokaviraston on eläintautilain 33 §:ssä tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä hevoseläimet, joissa tauti on todettu, teurastettaviksi tai lopetettaviksi sekä karsinat, joissa eläimiä viimeksi pidettiin, puhdistettaviksi ja desinfioitaviksi.

12 § Hevosen näivetystaudin leviämisen estämiseksi tehtävän päätöksen voimassaolo

Eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan kumota, kun virallinen eläintautiepäily on suljettu pois tai 11 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on saatettu loppuun ja tämän jälkeen pitopaikan muut hevoseläimet on tutkittu hevosen näivetystaudin varalta kahdesti vähintään kolmen kuukauden välein ja kaikki tulokset ovat olleet kielteisiä.

4 luku. Sikojen tarttuvan gastroenteriitin (TGE-tauti) ja sikojen lisääntymishäiriö- ja keuhkotulehdusoireyhtymä-viruksen aiheuttaman tartunnan (PRRS-tauti) torjunta

13 § TGE- ja PRRS-taudin leviämisen estäminen

Jos sikaeläimessä todetaan TGE- tai PRRS-tautia tai kyseessä on virallinen eläintautiepäily, on tehtävä eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla:

1) kielletään sikaeläinten tuominen pitopaikkaan ja niiden vieminen sieltä pois;

2) velvoitetaan pitämään pitopaikan sikaeläimet eläinsuojissa tai muussa paikassa, jossa ne voidaan eristää;

3) velvoitetaan sen lisäksi, mitä muualla säädetään sikaeläinten luetteloinnista, pitämään ryhmittäin luetteloa kaikista pitopaikassa kuolleista ja sairastuneista sikaeläimistä;

4) kielletään sikaeläinten sukusolujen ja alkioiden ja sikaeläimistä saatujen sivutuotteiden sekä tartuntaa mahdollisesti levittävien muiden aineiden ja välineiden vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta raatojen viemistä hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa;

5) velvoitetaan huolehtimaan ajoneuvojen ja henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta sekä toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien ja pitopaikan sisään- ja uloskäyntien yhteydessä;

6) kielletään henkilöiden liikkuminen ja ajoneuvojen siirtäminen pitopaikasta toiseen sikojen pitopaikkaan ennen kuin pitopaikasta poistumisesta on kulunut vähintään kaksi vuorokautta; sekä

7) velvoitetaan pitämään piha-alueilla koirat kytkettyinä tai ulkotarhassa, estämään kissojen ja koirien pääsy eläinsuojiin sekä toteuttamaan tarvittavia haittaeläinten ja hyönteisten hävittämistoimenpiteitä.

Edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetty velvoite ei kuitenkaan koske eläintautilaissa säädettyjä toimenpiteitä varten pitopaikkaan tulevia henkilöitä ja ajoneuvoja.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, päätöstä taudin leviämisen estämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa tautia epäillään tai todetaan esiintyvän, on teurastamo.

14 § Poikkeaminen TGE- tai PRRS-taudin leviämisen estämistä koskevasta päätöksestä

Eläintautilain 32 §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa 13 §:n 1 momentin 1–7 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.

Lupaa ei kuitenkaan voida myöntää sikaeläinten viemiseen pois pitopaikasta, ellei niitä kuljeteta suoraan:

1) lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu kyseisen taudin leviämisen vaaraa;

2) teurastettaviksi tavalla, josta ei aiheudu kyseisen taudin leviämisen vaaraa; tai

3) toiseen pitopaikkaan, jossa ei ennestään ole sikaeläimiä.

Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa eläinten määränpäänä olevasta pitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle on osoitettava 13 §:ssä tarkoitettu päätös.

15 § TGE- tai PRRS-taudin hävittäminen pitopaikasta

TGE- tai PRRS-taudin toteamisen jälkeen Ruokaviraston on eläintautilain 33 §:ssä tarkoitettuna toimenpiteenä päätöksellään määrättävä pitopaikan sikaeläimet teurastettaviksi. Kuljetus ja teurastus on tehtävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa. Jos eläimet eivät ole teuraskokoisia tai niitä ei muusta syystä voida teurastaa, eläimet on määrättävä lopetettaviksi ja raadot hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa.

Kaikki pitopaikassa olevat, taudin todennäköisesti saastuttamat sukusolut ja alkiot, eläimistä saadut sivutuotteet ja eläinperäiset tuotteet sekä aineet ja jätteet on määrättävä hävitettäviksi tai käsiteltäviksi siten, että niissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Rakennukset, joissa sikaeläimiä on pidetty, sikaeläinten tai raatojen kuljetukseen käytetyt ajoneuvot, eläinten hoidossa käytetyt työvälineet ja varusteet sekä muu todennäköisesti saastunut kalusto ja laitteisto on määrättävä puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on suoritettu taikka toimenpiteiden kohteiksi määrätyt eläimet ja tuotteet on kuljetettu pois. Jos välineitä ja laitteita ei ole mahdollista desinfioida, on ne määrättävä hävitettäviksi. Päätöstä täytäntöön panevan eläinterveysviranomaisen tulee pitää yksityiskohtaista luetteloa hävitetystä omaisuudesta.

Jos pitopaikassa on todettu TGE-tauti, Ruokaviraston päätöksellä on asetettava ehdoksi uusien eläinten ottamiselle pitopaikkaan 1 ja 2 momentissa säädettyjen toimenpiteiden loppuun saattamisen ja eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen kumoamisen välisenä aikana, että uudet eläimet ovat sentinelliporsaita, jotka sijoitetaan kattavasti pitopaikan eri osiin ja tutkitaan TGE-taudin varalta aikaisintaan 40 vuorokauden kuluttua eläinten saapumisesta.

Jos pitopaikassa ei ole ulkotiloja sikaeläimiä varten, voidaan 3 momentista poiketen ehdoksi asettaa, että pitopaikka täytetään 20 vuorokaudessa ja että uudet sikaeläimet tutkitaan TGE-taudin varalta aikaisintaan 40 vuorokauden kuluttua viimeksi tulleiden eläinten saapumisesta. Lisäksi on edellytettävä, ettei pitopaikkaan tuoda muita uusia sikaeläimiä ennen tutkimustulosten valmistumista.

Päätöstä taudin hävittämiseksi ei tarvitse tehdä, jos pitopaikka, jossa tautia todetaan esiintyvän, on teurastamo.

16 § TGE- tai PRRS-taudin hävittämistoimenpiteet pitopaikan erillisessä tuotantoyksikössä

Jos pitopaikka muodostuu kahdesta tai useammasta tuotantoyksiköstä, Ruokavirasto voi 15 §:ssä säädetystä poiketen päättää, ettei sellaisissa tuotantoyksiköissä olevia sikaeläimiä teurasteta tai lopeteta, joissa tautia ei esiinny. Tällöin tuotantoyksiköiden osalta ei myöskään muutoin sovelleta, mitä 15 §:ssä säädetään.

Edellytyksenä 1 momentin soveltamiselle on, että yksiköt ovat ennen taudin pitopaikkaan tuloa täyttäneet ja edelleen täyttävät seuraavat vaatimukset:

1) yksiköt ovat toiminnallisesti ja rakenteellisesti täysin erillään tartunnan saaneita eläimiä sisältävistä yksiköistä;

2) yksiköissä pidettävien sikaeläinten hoidossa käytetään eri henkilökuntaa, välineitä ja laitteita kuin niissä tuotantoyksiköissä pidettävien sikaeläinten hoidossa, joissa tartuntaa esiintyy; sekä

3) eläinsuojissa käyvät henkilöt käyttävät suojavaatteita ja -jalkineita, joita ei käytetä eläinsuojan ulkopuolella.

Eloon jätettävät eläimet on määrättävä tutkittaviksi kyseessä olevan taudin varalta.

17 § Poikkeus TGE- tai PRRS-taudin vuoksi teurastettavien sikaeläinten kasvattamiseksi teuraskokoon asti

Jos hävittämistoimenpiteiden lykkääminen ei oleellisesti lisää vaaraa TGE- tai PRRS-taudin leviämisestä, Ruokavirasto voi 15 §:ssä säädetystä poiketen päättää, että oireettomia sikaeläimiä ei teurasteta tai lopeteta välittömästi, vaan että ne voidaan kasvattaa teuraskokoon ja sen jälkeen teurastaa. Edellä 15 §:n 2 momentissa säädetyt toimenpiteet suoritetaan tällöin vasta, kun kaikki pitopaikassa olevat sikaeläimet on lopetettu tai teurastettu.

18 § TGE- tai PRRS-tauti suljetussa pitopaikassa

Ruokavirasto voi 15 §:ssä säädetystä poiketen päättää, ettei pitopaikan sikaeläimiä tai osaa niistä määrätä teurastettaviksi tai lopetettaviksi, jos eläinten eloon jättäminen ei aiheuta vaaraa TGE- tai PRRS-taudin leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ja jos pitopaikka on eläinterveyssäännöstön 4 artiklan 48 kohdassa määritelty suljettu pitopaikka.

Edellä 1 momentissa mainitussa tilanteessa on kuitenkin soveltuvin osin noudatettava, mitä 15 §:ssä säädetään. Pitopaikan eloon jätetyt sikaeläimet on määrättävä tutkittaviksi ja niitä koskeva kirjanpito tarkastettavaksi, jotta voitaisiin varmistaa, ettei vaaraa tartunnan leviämisestä pitopaikan ulkopuolelle ole.

Jos pitopaikan sikaeläimiä tai osaa niistä ei teurasteta tai lopeteta, pitopaikkaa koskevan eläintautilain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen voimassaolon osalta noudatetaan, mitä eläintautilain 34 §:ssä säädetään. Päätöksellä määrättyihin ihmisten ja ajoneuvojen liikkumista koskeviin kieltoihin, rajoituksiin ja toimenpiteisiin voidaan myös tehdä tarvittavia muutoksia ottaen huomioon pitopaikan toiminta sekä taudin leviämisvaara. Ruokaviraston on ilmoitettava 1 momentin soveltamisesta viipymättä maa- ja metsätalousministeriölle.

19 § TGE- tai PRRS-taudin leviämisen ehkäisemiseksi tehtävän päätöksen voimassaolo