Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) 14 §:n 2 momentin ja 15 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 2 momentti laissa 329/2013, seuraavasti:

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään työssä käytettävien henkilönsuojainten ominaisuuksista, arvioinnista ja valinnasta sekä suojainten turvallisesta käytöstä työssä.

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, noudatetaan, mitä henkilönsuojainten käytöstä tietyssä työssä erikseen säädetään.

2 § Määritelmä

Henkilönsuojaimella tarkoitetaan tässä asetuksessa sellaisia välineitä ja varusteita sekä niiden lisäosia ja -varusteita, jotka on tarkoitettu työntekijän käytettäväksi tai pidettäväksi suojaamaan yhdeltä tai useammalta hänen turvallisuuteensa tai terveyteensä kohdistuvalta vaaralta työssä.

Henkilönsuojaimella ei kuitenkaan tarkoiteta:

1) tavanomaisia työvaatteita, joita ei ole suunniteltu erityisesti suojaamaan työntekijän turvallisuutta ja terveyttä;

2) itsepuolustus- tai karkotusvälineitä;

3) kannettavia laitteita vaarojen ja häiriöiden havaitsemiseksi.

3 § Henkilönsuojainten käyttö

Työnantajan on huolehdittava, että henkilönsuojaimia käytetään työssä, jollei vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Työnantajan on annettava henkilönsuojain työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön, ellei olosuhteista muuta johdu. Jos henkilönsuojainta käyttää useampi kuin yksi henkilö, on työnantajan ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jotta henkilönsuojain on eri henkilöiden käytössä turvallinen, terveellinen ja hygieeninen.

4 § Henkilönsuojaimilta vaadittavat ominaisuudet

Työssä saadaan käyttää vain sellaisia henkilönsuojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat erikseen säädetyt vaatimukset.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, työnantajan on huolehdittava, että työssä käytettävät henkilönsuojaimet:

1) suojaavat työntekijää niiltä työn vaaroilta, johon suojain on tarkoitettu, ilman, että suojaimen käyttö itsessään aiheuttaa muuta vaaraa;

2) ovat työolosuhteisiin sopivat;

3) ovat ergonomian vaatimusten mukaisia ja työntekijän terveydentilan huomioon ottavia;

4) sopivat työntekijälle, kun tarvittavat säädöt on tehty.

Jos työssä esiintyy useampi vaara, joka edellyttää henkilönsuojaimen käyttöä, on työnantajan huolehdittava, että samanaikaisesti käytettävien suojainten on sovittava yhteen siten, että ne edelleen suojaavat kyseisiltä vaaroilta.

5 § Henkilönsuojainten arviointi ja valinta

Työnantajan on ennen henkilönsuojainten valintaa arvioitava, täyttääkö työntekijälle annettava henkilönsuojain 4 §:ssä säädetyt vaatimukset. Tässä tarkoituksessa työnantajan on:

1) arvioitava ne työssä esiintyvät vaarat, joita ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä;

2) määriteltävä henkilönsuojaimilta vaadittavat ominaisuudet ottaen huomioon 1 kohdassa tarkoitetut vaarat sekä itse suojaimen käytöstä aiheutuvat vaarat ja haitat;

3) vertailtava saatavilla olevien henkilönsuojainten ominaisuuksia vaadittaviin ominaisuuksiin.

Työnantajan on 1 momentin tarkoitetussa arvioinnissa otettava huomioon liitteet I–III kyseisen työn ja työpaikan olosuhteet huomioiden.

Arviointi on tarkistettava, kun olosuhteissa tai arviointiin vaikuttavissa muissa tekijöissä tapahtuu muutoksia.

6 § Henkilönsuojainten käytön määrittely

Työnantajan on riittävän tarkasti määritettävä henkilönsuojainten käyttö, erityisesti niiden käyttöjakson pituus. Tällöin on otettava huomioon vaaran vakavuus, altistumisen toistuvuus, työntekijän työskentelypisteen erityispiirteet, työn kuormittavuus sekä suojainten suojaustehokkuus.

7 § Henkilönsuojainten huolto ja kunnossapito

Työnantajan on huolehdittava, että henkilönsuojaimia säilytetään, puhdistetaan, huolletaan ja korjataan siten, että suojain säilyttää suojausominaisuutensa ja on työntekijän käytössä turvallinen, terveellinen ja hygieeninen. Tarvittaessa suojaimet on uusittava.

8 § Työntekijöille annettava opetus ja ohjaus

Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työssä käytettävästä henkilönsuojaimesta ja sen turvallisesta käytöstä sekä niistä vaaroista, joilta henkilönsuojain on tarkoitettu suojaamaan.

Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta henkilönsuojainten oikeaan ja turvalliseen käyttöön ennen työn aloittamista. Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta on tarvittaessa täydennettävä.

9 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2021.

Tällä asetuksella kumotaan henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä annettu valtioneuvoston päätös (1407/1993) .

Liite I

HENKILÖNSUOJAIMILLA SUOJATTAVIIN KEHONOSIIN LIITTYVÄT VAARAT

Luettelo vaaroista ja kehonosista ei ole tyhjentävä.

Liite I: VNa Henkilönsuojaimilla suojattaviin kehonosiin liittyvät vaarat

Liite II

LUETTELO HENKILÖNSUOJAINTYYPEISTÄ JA VAAROISTA, JOILTA NIILLÄ SUOJAUDUTAAN

Luettelo ei ole tyhjentävä.

– Kypärät ja/tai lakit/kypärämyssyt/päähineet seuraavilta suojautumiseksi:

– Putoavan tai sinkoutuvan esineen aiheuttama isku

– Törmääminen esteeseen

– Mekaaniset vaarat (lävistys, hankaus)

– Staattinen puristus (sivusuuntainen ruhjoutuminen)

– Lämpöolosuhteet (tuli, kuumuus, kylmyys, kuumat kiinteät aineet, mukaan luettuina sulat metallit)

– Sähköisku ja jännitetyö

– Kemialliset tekijät

– Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

– Hiusverkot kietoutumisriskiltä suojautumiseksi

– Kupusuojaimet (mukaan luettuina esim. kypärään kiinnitetyt kupusuojaimet, aktiiviset ääntä vaimentavat kupusuojaimet, kommunikointijärjestelmällä varustetut kupusuojaimet)

– Tulppasuojaimet (mukaan luettuina esim. äänitason mukaan toimivat korvatulpat, yksilöllisesti mukautetut korvatulpat)

– Sangalliset suojalasit, naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet (tarvittaessa omilla vahvuuksilla) seuraavilta suojautumiseksi:

– Mekaaniset vaarat

– Lämpöolosuhteet

– Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

– Ionisoiva säteily

– Kiinteät aerosolit ja kemiallisten ja biologisten tekijöiden nesteet

– Suodatinsuojaimet seuraavilta suojautumiseksi:

– Hiukkaset

– Kaasut

– Kiinteät ja/tai nestemäiset aerosolit

– Ilmansyötöllä varustetut eristävät suojaimet

– Pelastautumislaitteet

– Sukelluslaitteet

– Käsineet (myös kintaat ja käsivarsisuojat) seuraavilta suojautumiseksi:

– Mekaaniset vaarat

– Lämpöolosuhteet (kuumuus, liekit ja kylmyys)

– Sähköisku ja jännitetyö (antistaattinen, sähköä johtava, eristävä)

– Kemialliset tekijät

– Biologiset tekijät

– Ionisoiva säteily ja radioaktiivinen saastuminen

– Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

– Tärinä

– Sormisuojukset

– Jalkineet (esim. kengät, saappaat) seuraavilta suojautumiseksi:

– Mekaaniset vaarat

– Liukastuminen

– Lämpöolosuhteet (kuumuus, liekit ja kylmyys)

– Sähköisku ja jännitetyö (antistaattinen, sähköä johtava, eristävä)

– Kemialliset tekijät

– Biologiset tekijät

– Irrotettavat jalkapöydän suojukset mekaanisten vaarojen varalta

– Polvisuojaimet mekaanisten vaarojen varalta

– Säärystimet mekaanisten vaarojen, lämpöolosuhteiden sekä kemiallisten ja biologisten tekijöiden varalta

– Lisävarusteet (esim. piikit, jääraudat)

– Suojavoiteita voi käyttää lisävarusteena suojautumiseksi seuraavilta:

– Ionisoiva säteily

– Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

– Kemikaalit

– Biologiset tekijät

– Lämpöolosuhteet (kuumuus, liekit ja kylmyys)

– Henkilönsuojaimet putoamiselta suojautumiseksi, kuten kelautuvat tarraimet, kokovaljaat, istumavaljaat, pylväsvyöt ja varmistusvyöt sekä niiden kanssa käytettävät hihnat ja köydet, nykäyksenvaimentimet, johteessa liikkuvat liukutarraimet kiinnitysköysi mukaan lukien, köyden pituuden säätölaitteet, kiinnityslaitteet, joita ei ole suunniteltu pysyvästi kiinnitetyiksi ja jotka eivät edellytä kiinnittämistä ennen käyttöä, liittimet, liitosköydet, pelastusvaljaat

– Suojavaatetus, mukaan lukien kokovartalosuojat (puvut, haalarit) ja kehon osittainen suojaus (säärystimet, housut, takit, liivit, esiliinat, polviensuojaimet, huput, kypärämyssyt) seuraavilta suojautumiseksi:

– Mekaaniset vaarat

– Lämpöolosuhteet (kuumuus, liekit ja kylmyys)

– Kemikaalit

– Biologiset tekijät

– Ionisoiva säteily ja radioaktiivinen saastuminen

– Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

– Sähköisku ja jännitetyö (antistaattinen, sähköä johtava, eristävä)

– Takertuminen / kietoutuminen ja juuttuminen

– Pelastusliivit hukkumisen estämiseksi ja kelluntavarusteet

– Henkilönsuojaimet, jotka ilmaisevat käyttäjän läsnäolon visuaalisesti

Liite III

LUETTELO TÖISTÄ JA TOIMIALOISTA, JOTKA SAATTAVAT EDELLYTTÄÄ HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTTÖÄ

Luettelo ei ole tyhjentävä ja muutkin kuin luettelossa mainitut työt ja toimialat saattavat edellyttää henkilönsuojaimen käyttöä.