Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala
Yritystoiminnan kehittämiseksi myönnettäviä valtionavustuksia ovat yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön kehittämisavustus ja avustus yritysten kehittämispalveluihin.
Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä yrityksen kehittämisavustusta, toimintaympäristön kehittämisavustusta ja avustusta yritysten kehittämispalveluihin muualla Suomessa kuin Ahvenanmaan maakunnan alueella.
Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) ja taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetussa laissa (429/2016) säädetään, jollei jäljempänä muuta säädetä.
2 § Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) pienellä yrityksellä yritystä, joka täyttää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY pienen yrityksen määritelmän;
2) keskisuurella yrityksellä yritystä, joka täyttää 1 kohdassa mainitun suosituksen keskisuuren yrityksen määritelmän;
3) suurella yrityksellä muuta kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua yritystä.
3 § Avustusten rahoittaminen
Tämän lain mukaisiin avustuksiin voidaan käyttää kansallisia varoja ja Euroopan unionin varoja. Käytettäessä avustuksen rahoittamiseen Euroopan unionin varoja on avustuksia myönnettäessä otettava huomioon Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman 2021–2027 tavoitteet tai muun Euroopan unionin rahoitusvälineen käyttöä koskevat tavoitteet.
Silloin, kun tässä laissa tarkoitettujen avustusten rahoittamiseen käytetään Euroopan unionin varoja, sovelletaan, mitä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) 28, 30, 37–39, 42, 46–54 ja 75 §:ssä säädetään. Sellaisiin Euroopan unionin varoista rahoitettuihin avustuksiin, jotka myönnetään brexit-mukautusvarauksesta, sovelletaan kuitenkin ainoastaan alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 30 §:ää.
3 § on L:lla 1353/2022 väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.1.2023–1.1.2027. Aiempi sanamuoto kuuluu:
3 § Avustusten rahoittaminen
Tämän lain mukaisiin avustuksiin voidaan käyttää kansallisia varoja ja osarahoituksena Euroopan unionin varoja. Käytettäessä avustuksen rahoittamiseen Euroopan unionin varoja, on avustuksia myönnettäessä otettava huomioon Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman 2021–2027 tavoitteet tai muun Euroopan unionin rahoitusvälineen käyttöä koskevat tavoitteet.
Silloin, kun tässä laissa tarkoitettujen avustusten rahoittamiseen käytetään Euroopan unionin varoja, sovelletaan, mitä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) 28, 30, 37–39, 42, 46–54 ja 75 §:ssä säädetään.
4 § Viranomaiset
Tässä laissa tarkoitettuja avustuksia koskevia asioita käsittelevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Toimivaltaisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa.
2 luku. Yrityksen kehittämisavustus ja avustus yritysten kehittämispalveluihin
5 § Yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen
Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisestä ja käyttökohteista.
6 § Yrityksen kehittämisavustuksen saajat
Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille. Avustusta voidaan myöntää myös suurelle yritykselle investointiin, joka toteutetaan alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) mukaisella I tai II tukialueella.
Avustusta ei myönnetä kala-, maa- eikä metsätalouden alkutuotannon harjoittamiseen. Avustusta ei myönnetä myöskään maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Avustuksen myöntämisessä on otettava huomioon myös Euroopan unionin toimialakohtaiset rajoitukset.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen saajista.
7 § Yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytykset ja sovellettavat valtiontukisäännöt
Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää, jos:
1) avustuksen hakijalla arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan;
2) avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen; ja
3) hankkeen arvioidaan olevan avustuksen hakijan toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.
Yrityksen kehittämisavustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos:
1) avustuksen hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei avustuksen myöntämistä pidetä erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena;
2) avustus myönnetään tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus, mukaisena tukena ja avustuksen hakija on ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys; tai
3) avustuksen hakijaa koskee ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
Kehittämisavustusta myönnettäessä on huomioitava ympäristöön liittyvät näkökohdat.
Avustus myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukaisena tukena. Avustus voidaan myöntää myös muiden Euroopan komission hyväksymien valtiontukisääntöjen mukaisena.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä ja sovellettavista valtiontukisäännöistä.
8 § Yrityksen kehittämisavustuksen hyväksyttävät kustannukset, kustannusmallit ja avustuksen määrä
Avustuksen perusteeksi hyväksytään vain sellaiset hankkeen kustannukset, jotka ovat aiheutuneet hanketta koskevan päätöksen mukaisena toteuttamisaikana.
Yrityksen kehittämisavustus myönnetään prosenttiosuutena hankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä, todellisista, tarpeellisista ja määrältään kohtuullisista kustannuksista taikka muun kustannusmallin mukaisesti.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista, kustannusmalleista ja avustuksen määrästä.
8 a § Avustus yritysten kehittämispalveluihin
Yritysten kehittämispalveluina voidaan hankkia pienille ja keskisuurille yrityksille yrityksen kehittämistarpeiden arvioimiseksi tarpeellisia analyysipalveluja sekä toiminnan kehittämiseksi tarpeellisia asiantuntijapalveluja ja koulutuspalveluja. Palvelujen myöntäminen on harkinnanvaraista.
Yritysten kehittämispalvelut ovat yritykselle osin maksullisia (omavastuuosuus). Valtion maksama osuus (avustusosuus) kehittämispalvelusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 717/2014 tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 1408/2013 mukaista tukea palvelua käyttävälle yritykselle.
Yritysten kehittämispalveluja voidaan myöntää, jos:
1) hakijalla arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan; ja
2) myönnettävän palvelun arvioidaan olevan yrityksen kehittämistarpeiden selvittämisen tai toiminnan kehittämisen kannalta tarpeellinen.
Yritysten kehittämispalveluja ei kuitenkaan myönnetä, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei palvelun myöntämistä pidetä erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yritysten kehittämispalvelujen sisällöistä, palvelujen hankinnan toteuttamistavoista ja niissä sovellettavista menettelyistä, palvelun kestosta, valtion maksuosuudesta, sovellettavista valtiontukisäännöistä ja palvelun myöntämisen edellytyksistä.
3 luku. Toimintaympäristön kehittämisavustus
9 § Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntäminen
Toimintaympäristön kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille:
1) yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin;
2) yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen;
3) yritysten keskinäisen yhteistyön, yritysten ja korkeakoulujen sekä yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön sekä elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen edistämiseen; ja
4) muihin kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuihin yritysten toimintaympäristöä ja kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin.
Lisäksi avustusta voidaan myöntää kansallisista varoista pääomasijoitustoimintaan.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen saajista, myöntämisestä ja käyttökohteista.
10 § Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytykset
Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että:
1) hankkeen arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pienten ja keskisuurten yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittymistä taikka verkostoitumista yritysten välillä tai yritysten ja korkeakoulujen sekä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä;
2) avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen; ja
3) avustuksen hakijalla arvioidaan olevan riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke sekä hankkeen luonteen sitä edellyttäessä vastata toiminnan jatkuvuudesta myös hankkeen toteuttamisen jälkeen.
Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos avustuksen hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei avustuksen myöntämistä pidetä erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä.
11 § Toimintaympäristön kehittämisavustuksen hyväksyttävät kustannukset, kustannusmallit ja avustuksen määrä
Avustuksen perusteeksi hyväksytään vain sellaiset hankkeen kustannukset, jotka ovat aiheutuneet hanketta koskevan päätöksen mukaisena toteuttamisaikana.
Toimintaympäristön kehittämisavustus myönnetään prosenttiosuutena hankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä, todellisista, tarpeellisista ja määrältään kohtuullisista kustannuksista taikka muun kustannusmallin mukaisesti.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista, kustannusmalleista ja avustuksen määrästä.
4 luku. Avustuksen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen
12 § Avustuksen hakeminen
Avustusta haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa.
Avustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista. Hankkeen aloittamiseksi katsotaan:
1) hanketta koskevan sopimuksen tai tilauksen tekeminen;
2) hankkeen rakennustöiden aloittaminen;
3) hankinnan toimitus;
4) hankintaa koskeva maksu;
5) muu kuin 1–4 kohdassa tarkoitettu sitoumus, joka tekee hankkeen toteuttamisesta peruuttamattoman.
Hankkeen aloittamiseksi ei katsota hankkeen esivalmisteluun liittyviä toimenpiteitä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen hakemisesta.
12 a § Avustuksen hakeminen brexit-mukautusvarauksesta
Edellä 12 §:ssä tarkoitettu hakemus, jolla haetaan yrityksen kehittämisavustusta brexit-mukautusvarauksesta myönnettävistä varoista, on tehtävä viimeistään 31 päivänä elokuuta 2023.
L:lla 1353/2022 lisätty 12 a § on väliaikaisesti voimassa 1.1.2023–1.2.2027.
13 § Avustuspäätös
Avustuspäätöksessä avustettavalle hankkeelle voidaan asettaa myös muita kuin laissa ja sen nojalla säädettyjä ehtoja ja rajoituksia, joita avustuksen saajan on noudatettava.
Jos avustuksen myöntämisen jälkeen hankkeen toteutuksessa tapahtuu olennaisia muutoksia, joiden vuoksi hanketta ei voida toteuttaa avustuspäätöksen mukaisesti, on avustuksen saajan haettava avustuspäätöksen muuttamista (muutoshakemus). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi avustuksen saajan hakemuksesta muuttaa avustuspäätöstä (muutospäätös). Muuttuneesta hankkeesta johtuvat kustannukset voidaan hyväksyä aikaisintaan muutoshakemuksen vireille tulosta alkaen.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuspäätöksestä ja sen sisällöstä sekä muutoshakemuksen tekemisestä ja muutospäätöksestä.
14 § Avustuksen maksaminen
Avustuksen maksamista haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Avustuksen maksamisesta tehdään päätös, jonka perusteella avustus maksetaan.
Avustus maksetaan 8 ja 11 §:ssä tarkoitettujen kustannusten, myöntämispäätöksessä asetettujen tarkempien ehtojen ja maksatushakemuksessa annetun hyväksyttävän selvityksen perusteella. Avustus voidaan maksaa myös valtioneuvoston asetuksella säädetyn ja päätöksessä erikseen määrätyn kustannusmallin mukaisesti.
Avustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on avustuksen käytön kannalta perusteltua sekä sen käytön valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Ennakko voidaan maksaa avustuspäätöksen perusteella. Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain, jos siihen on erityisiä syitä.
Poiketen siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, yritysten kehittämispalvelujen tuottaja laskuttaa sopimukseen perustuvan 8 a §:n 2 momentin mukaisen avustusosuuden sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa.
Tarkempia säännöksiä avustuksen maksamisesta ja ennakkoa koskevasta menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
14 a § Brexit-mukautusvarauksesta myönnettyjen avustusten maksaminen
Avustus on maksettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, ellei erityisistä syistä muuta johdu.
L:lla 1353/2022 lisätty 14 a § on väliaikaisesti voimassa 1.1.2023–1.2.2027.
15 § Maksatuksen keskeytys
Avustuksen maksatuksen keskeyttämisestä säädetään valtionavustuslain 19 §:ssä ja määräajasta keskeyttämispäätöksen tekemiselle valtionavustuslain 28 §:ssä.
5 luku. Avustuksen käyttö ja valvonta
16 § Avustuksen käyttö
Avustusta saadaan käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.
Pienten ja keskisuurten yritysten tulee käyttää investointiin myönnetyn avustuksen kohteena olevaa omaisuutta kolme vuotta ja muiden avustuksen saajien viisi vuotta avustuksen viimeisen erän maksamisesta. Erityisestä syystä omaisuuden käyttöajaksi voidaan avustuspäätöksessä määrätä enintään kymmenen vuotta.
17 § Valvonta
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia avustusten myöntäjinä ja maksajina valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Avustusten käyttöä valvovat työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voivat osana valvontaa suoritettavassa tarkastuksessa käyttää apuna muuta viranomaista tai ulkopuolista tilintarkastajaa.
Ulkopuolisen tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuullinen tilintarkastaja tarkastusta varten.
Tilintarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tarkastustehtävää. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
18 § Tarkastusoikeus
Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä niiden käyttämällä tarkastajalla on oikeus tarkastaa avustuksen hakijan ja avustuksen saajan liiketoimintaa avustuksen myöntämisen ja käytön edellyttämässä laajuudessa. Tarkastuksen suorittamiseksi avustuksen hakija tai avustuksen saaja on velvollinen ilman aiheetonta viivytystä korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki tarvittavat asiakirjat ja muun avustuksen käyttöön liittyvän aineiston sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus tässä tarkoituksessa päästä tarkastettavan hallitsemiin tai käytössä oleviin tiloihin ja alueille. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.
Tarkastusta suorittavalla on oikeus ottaa asiakirjat ja muu 1 momentissa tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen päämäärän saavuttaminen tätä edellyttää. Asiakirjat ja muu luovutettu aineisto tulee viipymättä palauttaa, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä niiden hallussapitoa. Tarkastusta suorittavan pyynnöstä tarkastettavan tulee myös antaa tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.
Poliisi-, tulli-, ulosotto- ja veroviranomaisen on annettava tarkastuksen suorittamiseksi tarpeellista virka-apua.
19 § Tiedonsaantioikeus
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta oikeus saada elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta avustusten hallinnoinnin edellyttämät välttämättömät tiedot ja selvitykset avustusten hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta ja tarkastuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on vastaava oikeus saada tällaiset tiedot ja selvitykset avustusten käytöstä avustuksen saajilta.
Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.