Ajoneuvolaki

61 § Suomessa hyväksytyn tyypin vaatimustenvastaisuuden edellyttämät toimet

Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee tai saa tiedon, että sen hyväksymä ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste ei ole hyväksyntäviranomaisen hyväksymän tyypin vaatimusten mukainen, hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että valmistetut ajoneuvot, järjestelmät, komponentit, erilliset tekniset yksiköt, osat ja varusteet saatetaan jälleen hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisiksi. Tässä tarkoituksessa hyväksyntäviranomaisella on oikeus:

1) kieltää tilapäisesti tai pysyvästi vaatimustenvastaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen valmistus, kaupan pitäminen, myynti ja muu luovuttaminen sekä käyttö;

2) vaatia sellaisten muutosten tekemistä ajoneuvoon, järjestelmään, komponenttiin, erilliseen tekniseen yksikköön, osaan tai varusteeseen, että vaatimukset täyttyvät, ja vaatia tuloksen osoittamista;

3) velvoittaa talouden toimija julkisesti ilmoittamaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen vaatimustenvastaisuudesta sekä itse antaa tällainen ilmoitus talouden toimijan kustannuksella, jos toimija ei ole noudattanut tiedottamismääräystä.

Jos 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet eivät johda 1 momentissa tarkoitettuun tulokseen, voi hyväksyntäviranomainen peruuttaa tyyppihyväksynnän.

62 § Uhkasakko ja teettämisuhka Suomessa hyväksytyn tyypin vaatimustenvastaisuuden edellyttämien toimien yhteydessä

Hyväksyntäviranomainen voi tehostaa 61 §:n, autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksen 52 artiklan, L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksen 49 artiklan tai traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetuksen 44 artiklan nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla siitä, että tekemättä jätetty toimenpide tehdään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakosta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

63 § Suomessa hyväksytyn tyypin vaatimustenvastaisuuden edellyttämien toimien kulut

Hyväksyntäviranomainen voi velvoittaa valmistajan, maahantuojan tai myyjän korvaamaan testauksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kulut, jos hyväksyntäviranomainen käyttää jotakin 61 §:ssä, autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksen 52 artiklassa, L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksen 49 artiklassa tai traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetuksen 44 artiklassa tarkoitettua oikeutta.

64 § Suomessa E-tyyppihyväksytyn tyypin vaatimustenvastaisuudesta ilmoittaminen

Jos 61 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa on kyse E-tyyppihyväksynnästä, hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava toteutetut toimenpiteet asianomaista E-sääntöä soveltavien valtioiden hyväksyntäviranomaisille. Ilmoitukseen saa salassapitovelvollisuuden estämättä sisällyttää sellaisia ilmoituksen tekemisen kannalta välttämättömiä tietoja, jotka koskevat Suomessa hyväksytyn tyypin vaatimustenvastaisuuden edellyttämiä toimia.

65 § Toisessa valtiossa E-tyyppihyväksytyn tyypin vaatimustenvastaisuus

Jos kyse on toisessa valtiossa myönnetystä E-tyyppihyväksynnästä ja hyväksyntäviranomainen arvioi, että asianomaista E-sääntöä soveltavassa valtiossa tyyppihyväksytty vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustettu ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste ei ole hyväksytyn tyypin vaatimusten mukainen, hyväksyntäviranomaisen on pyydettävä tyyppihyväksynnän antanutta valtiota tarkastamaan, että valmistetut ajoneuvot, järjestelmät, komponentit, erilliset tekniset yksiköt, osat tai varusteet ovat hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisia.

66 § Vaatimustenmukaisuuden valvonta tuotannossa

Luovuttaessaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen valmistaja ja valmistajan edustaja ovat velvollisia huolehtimaan, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste on rakenteeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan hyväksytyn tyypin tai CE-merkinnän edellytysten mukainen.

Valmistajan tai valmistajan edustajan on viivytyksettä ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle sellaisesta tyypin vaatimustenvastaisuutta koskevasta tiedosta, joka voi johtaa tyyppihyväksynnän peruuttamiseen.

Hyväksyntäviranomaisen on ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä varmistuttava riittävästä menettelystä, jolla taataan tehokas tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta.

Hyväksyntäviranomaisen tai hyväksyntäviranomaisen tähän tarkoitukseen nimeämän elimen on arvioitava kansalliseen, E- ja EU-tyyppihyväksyntään liittyvien alkuarviointien ja tuotteen vaatimustenmukaisuutta koskevien järjestelyjen toimivuus 12 kuukauden välein. Erityisestä syystä arviointi voidaan kuitenkin tehdä tätä harvemmin mutta vähintään 24 kuukauden välein.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaan sovelletaan E-tyyppihyväksynnän osalta Geneven sopimuksessa määrättyä menettelyä ja EU-tyyppihyväksynnän osalta autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa, L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa tai traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa säädettyä menettelyä.

EU-tyyppihyväksynnän tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaan liittyvistä kirjallisista valvontasuunnitelmista ja tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyistä säädetään autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa, L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa ja traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa.

Kansallisen tyyppihyväksynnän ja kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän osalta noudatetaan autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa, L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa tai traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa säädettyä menettelyä, jollei toisin säädetä tai määrätä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset kansallisen, E- ja EU-tyyppihyväksynnän sekä kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaan liittyvistä kirjallisista valvontasuunnitelmista ja riittävistä tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyistä. Liikenne- ja viestintävirasto voi lisäksi antaa tarkemmat määräykset vähäisistä poikkeuksista autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa, L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa ja traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa säädettyjen menettelyjen noudattamiseen kansallisessa tyyppihyväksynnässä ja kansallisessa piensarjatyyppihyväksynnässä. Poikkeusten on oltava tarkoituksenmukaisia tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan kannalta, eivätkä ne saa heikentää tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan tasoa.

67 § Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta tehtävä sopimus

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan järjestämiseksi hyväksyntäviranomainen voi kansallisessa tyyppihyväksynnässä ja E-tyyppihyväksynnässä ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä edellyttää hyväksynnän hakijaa tekemään sopimuksen tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta. E-tyyppihyväksynnän hakijan on tehtävä sopimus nimetyn tutkimuslaitoksen kanssa ja kansallisen tyyppihyväksynnän hakijan on tehtävä sopimus joko nimetyn tutkimuslaitoksen tai hyväksytyn asiantuntijan kanssa. Sopimuksessa on sovittava tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaan liittyvistä menettelyistä ja valvonnan sisällöstä. Sopimus on liitettävä tyyppihyväksyntähakemusta koskeviin asiakirjoihin.

Tyyppihyväksynnän hakija voi kuitenkin tehdä 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen hyväksyntäviranomaisen kanssa, jos tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa tekevää nimettyä tutkimuslaitosta tai hyväksyttyä asiantuntijaa ei ole kohtuudella löydettävissä. Sopimus hyväksyntäviranomaisen kanssa tehdään määräajaksi ja enintään viideksi vuodeksi.

Vaatimustenmukaisuutta valvotaan tyyppihyväksynnän tai arvioinnin hakijan kustannuksella.

Tyyppihyväksynnän haltijan on viipymättä ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskevaan sopimukseen tehdyistä muutoksista ja sopimuksen päättymisestä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin sopimuksen sisällöstä.

68 § Vaatimustenmukaisuuden valvonnan suorittajan toimivalta

Hyväksyntäviranomainen saa valitsemanaan ajankohtana tarkastaa hyväksymiensä tuotteiden tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.

Hyväksyntäviranomaisella, nimetyllä tutkimuslaitoksella ja hyväksytyllä asiantuntijalla on valvonnan suorittamiseksi oikeus:

1) päästä ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien ja varusteiden valmistus-, varastointi-, myynti-, asennus-, korjaus- ja tarkastuspaikkoihin;

2) ottaa näytteitä tuotannosta ja suorittaa määrävälein tämän lain nojalla sovellettavissa standardeissa tai E-säännöissä määrätyt testit ja laskelmat taikka muut vaatimustenmukaisuuden valvonnan suorittamiseksi tarvittavat testit ja laskelmat;

3) saada tarvittaessa käyttöönsä kunkin hyväksytyn tyypin tai CE-merkinnällä varustetun tuotteen laadun ja vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi tarvittava aineisto;

4) tarkastaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.

Tarkastusta ja valvontaa ei saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa.

Tarkastuksissa ja valvonnassa noudatetaan, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Hyväksyntäviranomaisella on oikeus saada sille 1 ja 2 momentissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi virka-apua poliisilta. Virka-apuun sovelletaan, mitä poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä säädetään.

Jos tyyppihyväksytyn tuotteen tuotannon vaatimustenmukaisuutta ei valvota säännösten ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta sopimuksen edellyttämällä tavalla, hyväksyntäviranomainen voi antaa valmistajalle huomautuksen tai varoituksen ja velvoittaa korjaamaan puutteet kohtuullisessa ajassa. Jos valmistajalle annettu huomautus tai varoitus ei johda toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen annetussa määräajassa, hyväksyntäviranomainen voi peruuttaa myöntämänsä tyyppihyväksynnän määräajaksi tai kokonaan.

69 § Hyväksytty asiantuntija

Hyväksyntäviranomainen voi hakemuksesta hyväksyä tutkimuslaitoksen, testausta harjoittavan yhteisön tai yksittäisen asiantuntijan HA- tai HC-luokan hyväksytyksi asiantuntijaksi tekemään 49 §:n 2 momentissa, 66 §:n 7 momentissa tai 81 §:n 2 momentissa tarkoitettuja sekä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksessa edellytettyjä, hyväksyntäviranomaisen päätöksessä erikseen määritellyn pätevyysalueen mukaisia selvityksiä.

Hyväksytty asiantuntija voi antaa:

1) HA-luokassa kansalliseen tyyppihyväksyntään ja siihen liittyvään tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaan, kansalliseen piensarjatyyppihyväksyntään, yksittäishyväksyntään sekä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukseen liittyviä selvityksiä;

2) HC-luokassa yksittäishyväksyntään sekä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukseen liittyviä selvityksiä.

Hyväksytyllä asiantuntijalla on oltava tehtävien edellyttämä pätevyys. Hyväksytyn asiantuntijan pätevyyden arvioinnissa noudatetaan tuotteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyyttä koskevaa standardia SFS-EN ISO/IEC 17025 ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomisen osalta johtamisjärjestelmiä auditoivien ja sertifioivien elimien vaatimuksia koskevaa standardia SFS-EN ISO/IEC 17021.

Hyväksyntäviranomaisen on perustettava arviointiryhmä, jonka tehtävänä on arvioida hyväksytyn asiantuntijan pätevyys toimia hakemuksen mukaisella pätevyysalueella. Arviointiryhmän jäsenten on oltava riippumattomia arvioitavasta toiminnasta ja heillä on oltava erityisosaamista siltä pätevyysalueelta, jota hakemus koskee. Hyväksytyn asiantuntijan hyväksymistä koskevan päätöksen tulee perustua arviointiraporttiin, joka muodostuu hakijan toimittamien asiakirjojen tiedoista ja arvioinnista paikan päällä. Arvioinnin osana hyväksytään hakijan pätevyyden arvioinnin korvaavana voimassa oleva 3 momentissa mainittujen standardien vaatimusten täyttämistä osoittava akkreditointitodistus.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset pätevyyden arvioinnissa noudatettavien 3 momentissa tarkoitettujen standardien soveltamisesta ja niiden mukaisten vaatimusten täyttämisestä sekä niissä tarkoitetun hyväksytyn asiantuntijan toiminnan kuvauksen sisällöstä.

70 § Hyväksytyn asiantuntijan hyväksyminen

Hyväksytyn asiantuntijan hyväksymiseen sovelletaan autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksen nimettyä tutkimuslaitosta koskevia menettelyjä.

Hyväksytyksi asiantuntijaksi hyväksyminen edellyttää akkreditointielimen tekemää arviointia ja siitä kirjoitettua lausuntoa tai akkreditointitodistusta. Päätös hyväksytyn asiantuntijan hyväksymisestä tai sen pätevyysalueen laajentamisesta on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun hyväksytyn asiantuntijan pätevyyden arvioinnista on saatu luotettava selvitys. Liikenne- ja viestintävirasto voi kuitenkin laajentaa hyväksytyn asiantuntijan pätevyysaluetta ennen akkreditointielimen arviointia ja siitä kirjoitettua lausuntoa tai akkreditointitodistusta jos:

1) akkreditointielimelle on tehty laajennushakemus sille pätevyysalueelle, johon laajennusta haetaan, ja laajennuskohteet arvioidaan akkreditointielimen toimesta seuraavalla arviointikäynnillä;

2) hyväksytyllä asiantuntijalla on laajennushakemuksen mukaisen pätevyysalueen toiminnan edellyttämät dokumentit ja resurssit sekä laajennushakemuksen mukaisten menetelmien validoinnit suoritettuna.

Hyväksytyn asiantuntijan hyväksyntä on voimassa neljä vuotta. Hyväksynnän voimassaolo edellyttää, ettei uudelleenarvioinnissa ilmene esteitä hyväksynnän voimassaololle ja että päätöksen muut voimassaolon edellytyksenä olevat ehdot täyttyvät. Uudelleenarviointi on suoritettava viimeistään kahden vuoden kuluttua ensiarvioinnista. Akkreditoidusti arvioidun hyväksytyn asiantuntijan hyväksyntäpäätös on voimassa akkreditoinnin mukaisesti.

71 § Hyväksytyn asiantuntijan velvollisuudet

Hyväksytyn asiantuntijan on:

1) ylläpidettävä rekisteriä tekemistään tarkastuksista, mittauksista, testeistä, laskelmista ja selvityksistä sekä henkilöstön ja toimipaikkojen pätevyyksistä;

2) toimitettava rekisteri henkilöstön ja toimipaikkojen pätevyyksistä hyväksyntäviranomaiselle aina päivityksen jälkeen;

3) ilmoitettava viipymättä, kuitenkin enintään 20 päivän kuluessa, hyväksyntäviranomaiselle sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan osapuolille sellaisista organisaatiossaan tai muissa toimintaedellytyksissään tapahtuvista muutoksista, joilla voi olla merkitystä hyväksyttynä asiantuntijana toimimisen tai asetettujen vaatimusten täyttämisen kannalta;

4) toimitettava hyväksyntäviranomaiselle akkreditointielimen paikan päällä tekemistä arvioinneista annetut lausunnot;

5) toimitettava vuosittain hyväksyntäviranomaiselle toimintakertomus helmikuun loppuun mennessä tai, jollei toimintakertomuksesta käy ilmi toiminta hyväksyttynä asiantuntijana, erillinen selvitys toimintavuoden aikana hyväksyttynä asiantuntijana toimimisesta;

6) ilmoitettava viipymättä, kuitenkin enintään 20 päivän kuluessa, hyväksyntäviranomaiselle toimintansa päättymisestä.

72 § Nimetyn tutkimuslaitoksen ja hyväksytyn asiantuntijan valvonta

Hyväksyntäviranomainen valvoo hyväksytyn asiantuntijan toimintaa. Hyväksyntäviranomaisen on määräajoin varmistettava, että säädetyt vaatimukset täyttyvät. Jos hyväksytyn asiantuntijan valvonnan tai uudelleenarvioinnin yhteydessä havaitaan vaatimustenvastaisuuksia, hyväksyntäviranomaisen on edellytettävä korjaavia toimenpiteitä kuukauden kuluessa korjausvaatimuksen toimittamisesta.

Nimetyn tutkimuslaitoksen arvioinnista ja seurannasta säädetään autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa, L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa ja traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa. E-sääntöjen osalta nimetyn tutkimuslaitoksen arviointiin ja valvontaan sovelletaan Geneven sopimuksessa määrättyä menettelyä.

Valvonnan, arvioinnin ja seurannan toimittamiseksi hyväksyntäviranomaisella ja sen käyttämällä asiantuntijalla on oikeus päästä nimetyn tutkimuslaitoksen ja hyväksytyn asiantuntijan sellaisiin muihin kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin, joissa toimintaa harjoitetaan, ja saada salassapitovelvollisuuden estämättä käyttöönsä nimetyn tutkimuslaitoksen ja hyväksytyn asiantuntijan riippumattomuutta sekä henkilöstöä, järjestelmiä, laitteistoa ja välineitä samoin kuin tarkastuksia, mittauksia, testejä, laskelmia ja selvityksiä koskeva valvonnan kannalta välttämätön aineisto. Tarkastus suoritetaan nimetyn tutkimuslaitoksen ja hyväksytyn asiantuntijan kustannuksella.

Tarkastuksessa noudatetaan, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

Hyväksyntäviranomaisella on oikeus saada sille 1–3 momentissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi virka-apua poliisilta. Virka-apuun sovelletaan, mitä poliisilain 9 luvun 1 §:ssä säädetään.

73 § Hyväksytyn asiantuntijan toiminnan arviointi

Paikan päällä tehtävän arvioinnin suorittaa akkreditointielin.

Jos hyväksyttynä asiantuntijana toimii luonnollinen henkilö, häntä voidaan pätevyyden arvioinnissa pitää riippumattomana, jos hän noudattaa toiminnassaan hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi edellyttää hyväksytyltä asiantuntijalta tämän pätevyysalueeseen kuuluvien mittaustulosten vertailumittauksia, jollei mittaustulosten vertailukelpoisuus vastaavalla pätevyysalueella toimivien toisten hyväksyttyjen asiantuntijoiden kanssa tule muutoinkin riittävällä tavalla varmistetuksi toiminnan säännönmukaisissa arvioinneissa.

74 § Tutkimuslaitoksen nimeäminen ja ilmoittaminen sekä hyväksytyn asiantuntijan pätevyysalueet

Tutkimuslaitosten nimeämiseen sovelletaan E-sääntöjen osalta Geneven sopimuksessa määrättyä menettelyä.

Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava E-sääntöjen mukaisia testejä tekevät tutkimuslaitokset Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sihteeristölle.

Hyväksyntäviranomaisen on julkaistava nimetyn tutkimuslaitoksen ja hyväksytyn asiantuntijan pätevyysalueet verkkosivuillaan.

75 § Virkavastuu

Hyväksytyn asiantuntijan ja nimetyn tutkimuslaitoksen henkilöstöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, kun he hoitavat tässä laissa, autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa, L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa, traktoreiden ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa tai Geneven sopimuksessa ja E-säännöissä hyväksytylle asiantuntijalle tai nimetylle tutkimuslaitokselle säädettyjä tehtäviä.

Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

76 § Hyväksytylle asiantuntijalle annettava huomautus ja varoitus

Jos hyväksytty asiantuntija ei täytä säädettyjä vaatimuksia tai toimii 69 tai 71 §:ssä säädetyn vastaisesti, hyväksyntäviranomainen voi antaa hyväksytylle asiantuntijalle huomautuksen tai varoituksen. Varoitus annetaan, jos huomautusta ei asiasta ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioiden voida pitää riittävänä.

Huomautus annetaan suullisesti tai kirjallisesti. Varoitus annetaan kirjallisesti.

Hyväksyntäviranomainen voi tehostaa hyväksytylle asiantuntijalle antamaansa huomautusta tai varoitusta uhkasakolla. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa.

77 § Hyväksytylle asiantuntijalle myönnetyn hyväksynnän peruuttaminen

Jos hyväksytylle asiantuntijalle annettu huomautus tai varoitus ei johda toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen, hyväksyntäviranomainen voi peruuttaa myönnetyn hyväksynnän määräajaksi. Hyväksyntä voidaan peruuttaa kokonaan, jos hyväksytyn asiantuntijan toiminnassa on ilmennyt olennaisia puutteita tai laiminlyöntejä.

78 § Yksittäishyväksynnän myöntäminen

Yksittäishyväksyntä myönnetään tieliikennekäyttöön myytävälle tai ensirekisteröitävälle uudelle M-, N- tai O-luokan ajoneuvolle, jota ei ole tyyppihyväksytty. Tyyppihyväksytty M-, N- tai O-luokan ajoneuvo voidaan kuitenkin esittää yksittäishyväksyttäväksi, jos sitä on ennen ensirekisteröintiä muutettu siten, että myönnetyn tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt, tai jos ajoneuvolle on muussa ETA-valtiossa tai Ahvenanmaan maakunnassa myönnetty kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä, jota ei ole Suomessa tunnustettu. Lisäksi monivaiheisen tyyppihyväksynnän viimeisessä vaiheessa valmistunut M-, N- tai O-luokan ajoneuvo voidaan EU-tyyppihyväksynnän tai kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän sijasta yksittäishyväksyä.

Yksittäishyväksynnässä on tarkastettava ajoneuvon yksilöintitiedot ja muut rekisteröintiä varten tarpeelliset tiedot.

Yksittäishyväksynnän myöntäjästä säädetään ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetussa laissa (958/2013).

79 § Poikkeukset yksittäishyväksyntävelvollisuudesta

Tyyppi- tai yksittäishyväksyttyä ajoneuvoa, jonka rakennetta tai varusteita on ennen ensirekisteröintiä muutettu, ei tarvitse esittää valmiina ajoneuvona yksittäishyväksyntään, jos ajoneuvoon tehdyt muutokset ovat sellaisia, että niillä ei ole vaikutusta ajoneuvolle myönnetyn hyväksynnän voimassaoloon eikä ajoneuvosta rekisteriin merkittäviin tietoihin.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset niistä 1 momentissa tarkoitetuista muutoksista, joilla ei ole vaikutusta ajoneuvolle myönnetyn hyväksynnän voimassaoloon eikä ajoneuvosta rekisteriin merkittäviin tietoihin.

80 § Yksittäishyväksyntää koskevat vaatimukset

Yksittäishyväksyttävän ajoneuvon on vastattava ympäristö- ja liikenneturvallisuusominaisuuksiltaan EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista piensarjatyyppihyväksyntää koskevia vaatimuksia.

Yksittäishyväksyttävä ajoneuvo voidaan kuitenkin vapauttaa EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista piensarjatyyppihyväksyntää koskevista vaatimuksista autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksen 45 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittämällä sille vaihtoehtoiset vaatimukset.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset 2 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetuista vaihtoehtoisista vaatimuksista.

81 § Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yksittäishyväksynnässä

Järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan ja varusteen vaatimustenmukaisuus voidaan yksittäishyväksynnässä osoittaa:

1) hyväksynnän hakijan toimittamalla ETA-valtion tai Ahvenanmaan maakunnan hyväksyntäviranomaisen myöntämällä EU-tyyppihyväksyntätodistuksella tai todistuksen mukaista hyväksyntää osoittavalla hyväksymismerkinnällä; tai

2) asianomaista E-sääntöä soveltavan valtion hyväksyntäviranomaisen myöntämällä E-tyyppihyväksyntätodistuksella tai todistuksen mukaista hyväksyntää osoittavalla hyväksymismerkinnällä.

Vaatimustenmukaisuus voidaan lisäksi osoittaa:

1) yksittäishyväksynnän myöntäjän tekemillä tarkastuksilla, mittauksilla, laskelmilla ja selvityksillä silloin, kun vaatimustenmukaisuuden toteaminen ei edellytä muita kuin yksittäishyväksynnän myöntäjän käytössä yleisesti olevia työkaluja eikä muuta kuin yksittäishyväksynnän myöntämisen edellytyksenä olevaa ammattitaitoa;

2) järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön valmistajan suorittamin yleisesti käytettyihin menettelyihin perustuvin mittauksin, laskelmin tai testein 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sekä silloin, kun valmistajan suorittamat mittaukset, laskelmat tai testit hyväksytään yleisesti ETA-valtioissa vaatimustenmukaisuuden osoittamistavaksi taikka kun yksittäishyväksyjä voi vakuuttua järjestelmän, komponentin ja erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuudesta valmistajan toimittamiin asiakirjoihin perustuen;

3) järjestelmään, komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön kiinnitetyllä kansainvälisesti yleisesti käytetyllä muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla hyväksymismerkinnällä silloin, kun hyväksymismerkinnästä voidaan päätellä, että järjestelmä, komponentti tai erillinen yksikkö vastaa siltä edellytettyjä teknisiä vaatimuksia;

4) hyväksytyn asiantuntijan pätevyysaluettaan vastaavan selvityksen perusteella:

5) ETA-valtion tai E-sääntöä soveltavan valtion ilmoittaman tutkimuslaitoksen pätevyysaluettaan vastaavan selvityksen perusteella:

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset 2 momentissa tarkoitettujen selvitysten sisällöstä sekä siitä, milloin vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa 2 momentissa tarkoitetuilla osoittamistavoilla.

82 § Yksittäishyväksyntätodistus

Yksittäishyväksynnän myöntäjän on annettava autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksen 45 artiklassa tarkoitettu yksittäishyväksyntätodistus.

Yksittäishyväksyntätodistus on voimassa kolme kuukautta. Todistuksen voimassaolo kuitenkin päättyy, jos ensimmäistä kertaa käyttöönotettava ajoneuvo ei enää täytä sen ensimmäisen käyttöönottoajankohdan teknisiä vaatimuksia. Jos ajoneuvoa ei kolmen kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta ole rekisteröity, todistuksen voimassaoloa voidaan jatkaa, jos ajoneuvo edelleen täyttää sen ensimmäisen käyttöönottoajankohdan tekniset vaatimukset.

4 luku. Ajoneuvon rekisteröinti ja ennakkoilmoitus

83 § Ajoneuvon rekisteritietojen ilmoittaminen

Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen tai sen perävaunuun kytkettävän ajoneuvon omistaja on velvollinen ilmoittamaan ajoneuvon ensirekisteröintiin tarvittavat tiedot ja rekisteritietojen muutokset sekä ajoneuvon liikennekäytöstä poistamista, liikennekäyttöön ottamista ja lopullista poistoa koskevat tiedot rekisteriin, jollei tässä laissa tai sen nojalla toisin säädetä. Jos ajoneuvolla on useampia omistajia, rekisteri-ilmoituksen on oikeutettu tekemään yksi omistajista.

Ajoneuvon haltija on oikeutettu tekemään vain liikennekäyttöönottoa, liikennekäytöstä poistoa, ajoneuvon käyttötarkoitusta koskevaa muutosta tai haltijana olevan yhteisön toimipaikanmuutosta koskevan rekisteri-ilmoituksen. Jos ajoneuvolla on useampia haltijoita, tällaisen rekisteri-ilmoituksen on oikeutettu tekemään yksi haltijoista.

Jos ajoneuvon omistajaksi ilmoitetaan alaikäinen, jolla ei ole kyseisen ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia, on samalla ilmoitettava myös ajoneuvoa käyttävä haltija, joka on ikänsä puolesta oikeutettu kuljettamaan kyseistä ajoneuvoa.

Liikennevakuutusyhtiön ja Liikennevakuutuskeskuksen on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle voimassa olevat uudet liikennevakuutukset siirto- ja rajaliikennevakuutuksia lukuun ottamatta. Liikennevakuutusyhtiön on lisäksi ilmoitettava ne yhtiössä vakuutetut rekisteröintivelvollisuuden alaiset ajoneuvot ja koenumerotodistukset, joista ei ole suoritettu liikennevakuutusmaksua.

Käyttövastaava on velvollinen tekemään käyttövastaavaa koskevan tiedon lisäämistä, vaihtamista ja poistoa koskevan rekisteri-ilmoituksen.

Ajoneuvo katsotaan otetuksi liikennekäyttöön ensirekisteröinnissä.

84 § Rekisteri-ilmoituksen tekeminen

Rekisteri-ilmoituksen voi tehdä rekisteröinnin suorittajan sähköisessä palvelussa. Rekisteri-ilmoituksen tekijä tai hänen asiamiehensä voi myös toimittaa rekisteri-ilmoituksen henkilökohtaisesti sopimusrekisteröijälle.

Vakuutusyhtiö tekee liikennevakuutustietojen muutosta koskevan rekisteri-ilmoituksen kuitenkin rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.

Rekisteri-ilmoituksen tekijä on tunnistettava, kun hän toimittaa ilmoituksen henkilökohtaisesti sopimusrekisteröijälle. Rekisteröinnin suorittajan sähköisessä palvelussa rekisteri-ilmoituksen tekijä on tunnistettava vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla vahvalla sähköisellä tunnistamisella.

Rekisteri-ilmoitusta ei tarvitse tehdä luonnollisen henkilön nimen, osoitteen tai kotikunnan muutoksesta eikä henkilön kuolemasta.

Muutosrekisteröintiä koskeva rekisteri-ilmoitus on tehtävä viimeistään seitsemän päivän kuluessa rekisteriin merkittävästä muutoksesta.

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset 95, 108, 112, 114 ja 115 §:ssä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

Ensirekisteröinnin yhteydessä ei tarvitse erikseen esittää selvitystä ajoneuvoon kohdistuvan veron tai maksun suorittamisesta, jos ajoneuvosta on tehty ennakkoilmoitus tai ajoneuvon maahantuoja on autoverolaissa (777/2020) tarkoitettu rekisteröity autoveroilmoittaja.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin rekisteri-ilmoituksen tekemisen tavoista.

85 § Ajoneuvon rekisteröinti autokiinnitystä varten

Liikenne- ja viestintäviraston on ajoneuvon autokiinnitystä varten hakemuksesta merkittävä seuraava ajoneuvo rekisteriin, jota ei 11 tai 89 §:n perusteella ole merkitty rekisteriin:

1) kuorma-auto, kuorma-autoon kytkettäväksi hyväksytty hinattava ajoneuvo, linja-auto, traktori ja moottorityökone, jos ajoneuvon mitat tai massat ylittävät tieliikenteessä sallitut arvot;

2) sadonkorjuuseen tai tienpitoon rakennettu tai varustettu moottorityökone, rinne- ja latuverkoston kunnossapitoon rakennettu tai varustettu moottorityökone, rinne- ja latuverkoston kunnossapitoon rakennettu tai varustettu muu maastoajoneuvo kuin moottorikelkka tai raskas moottorikelkka, ilmatyynyalus sekä kävellen ohjattavaksi tarkoitettu traktori ja moottorityökone;

3) metsänhoitoon rakennettu tai varustettu omamassaltaan vähintään 10 000 kilogrammaa oleva traktori ja moottorityökone;

4) umpirenkain tai telaketjuin varustettu omamassaltaan vähintään 10 000 kilogrammaa oleva traktori ja moottorityökone.

Liikenne- ja viestintävirastolle toimitettavaan hakemukseen on liitettävä:

1) enintään kolme kuukautta aikaisemmin suoritetusta rekisteröintikatsastuksesta annettu katsastustodistus, josta ilmenee ajoneuvoluokka;

2) ajoneuvoa koskeva maahantuonti- tai valmistajantodistus;

3) selvitys omistusoikeudesta.

Ajoneuvoa varten annetaan pyydettäessä rekisteritunnus ja todistus merkitsemisestä rekisteriin.

Liikenne- ja viestintävirasto voi poistaa kiinnitystä varten rekisteriin merkityn ajoneuvon rekisteristä, jos ajoneuvosta ei ole tehty poistoilmoitusta kahden vuoden kuluessa autokiinnityksen kuolettamisesta tai raukeamisesta taikka jos ajoneuvoon ei ole kahden vuoden aikana vahvistettu autokiinnitystä.

86 § Rekisteröinnin merkitseminen

Rekisteröinnin suorittajan on tarkistettava sille tehty ilmoitus ja sen liitteet. Rekisteröinnin suorittajan on merkittävä ajoneuvo tai sen tiedoissa tapahtunut muutos rekisteriin ilmoitusvelvollisen antamien tietojen perusteella, jos rekisteröinnin edellytykset täyttyvät.

87 § Ajoneuvon käyttö ennen rekisteröintipäätöksen tekemistä

Rekisteröinnin suorittajan myöntämä väliaikainen todistus rekisteri-ilmoituksen jättämisestä oikeuttaa, jollei muuta estettä ole, käyttämään ajoneuvoa siihen asti, kun päätös ajoneuvon ensirekisteröinnistä tai muutosrekisteröinnistä on päivitetty rekisteriin. Väliaikainen todistus on kuitenkin voimassa enintään 30 päivää.

88 § Ilmoitukset ETA-valtioille ja Ahvenanmaan maakunnalle

Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava ETA-valtiossa rekisteröidyn ajoneuvon ensirekisteröinnistä kyseisen valtion rekisterinpitäjälle.

Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava Ahvenanmaan maakuntaan rekisteröidyn ajoneuvon ensirekisteröinnistä Ahvenanmaan maakunnan rekisterinpitäjälle. Samalla on ilmoitettava ajoneuvon uusi rekisteritunnus.

89 § Poikkeukset rekisteröintivelvollisuudesta

Edellä 11 §:ssä tarkoitettu rekisteröintivelvollisuus ja 83 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus eivät koske:

1) muuta maastoajoneuvoa kuin moottorikelkkaa tai moottorikelkkailureitillä käytettävää raskasta moottorikelkkaa;

2) sadon tuottamiseen, sadonkorjuuseen tai tienpitoon rakennettua tai varustettua moottorityökonetta eivätkä kävellen ohjattavaksi tarkoitettua traktoria tai vastaavaa moottorityökonetta;

3) perävaunua, joka on tarkoitettu kytkettäväksi L-luokan ajoneuvoon, traktoriin, moottorityökoneeseen tai maastoajoneuvoon;

4) hinattavaa laitetta lukuun ottamatta autoon kytkettävää hinattavaa laitetta;

5) rekeä;

6) L1e-A-luokan moottorilla varustettua polkupyörää;

7) kevyttä sähköajoneuvoa.

90 § Käyttövastaava

Jos auton omistajaksi tai haltijaksi ei ole rekisteröity luonnollista henkilöä, autolla on oltava rekisteriin merkitty käyttövastaava.

Käyttövastaavaksi voidaan merkitä täysi-ikäinen, Suomessa asuva luonnollinen henkilö, jolla on vähintään B-luokan ajo-oikeus. Käyttövastaavan on oltava auton pääasiallinen kuljettaja tai, jollei autolla ole pääasiallista kuljettajaa, käyttövastaavalla on oltava tiedot auton kuljettajista.

91 § Ennakkoilmoitus

Tyyppihyväksytystä ajoneuvosta, jonka tekniset tiedot ja hyväksyntätiedot on tallennettu rekisteriin, voidaan tehdä ennakkoilmoitus. Ennakkoilmoituksessa ilmoitetaan uuden valmiin, valmistuneen tai keskeneräisen ajoneuvon tiedot Liikenne- ja viestintävirastolle ennen ajoneuvon ensimmäistä käyttöönottoa ja ensirekisteröintiä.

92 § Ennakkoilmoituksen tekijä

Ennakkoilmoituksen voi tehdä ajoneuvon valmistaja ja valmistajan edustaja. Jos ajoneuvon on tuonut maahan muu kuin valmistaja tai valmistajan edustaja, ennakkoilmoituksen voi kuitenkin tehdä myös ajoneuvon maahantuoja.

Ennakkoilmoituksen tekijän on oltava:

1) Suomessa rekisteröity oikeushenkilö;

2) autoverolain 46 §:ssä tarkoitettu rekisteröity autoveroilmoittaja, jos yhteisö ennakkoilmoittaa autoveron alaisia ajoneuvoja, tai joka on Tullin rekisteröity luottoasiakas, jos yhteisö ennakkoilmoittaa ETA-valtioiden ulkopuolelta maahan tuomiaan muita kuin autoveron alaisia ajoneuvoja; ja

3) vakavarainen ja asiantunteva.

Lisäksi ennakkoilmoituksen tekijällä on oltava käytössään ajoneuvon rakenteeseen ja varusteisiin liittyvät hyväksynnän ehtona olevat tekniset tiedot ja EU-tyyppihyväksytyn ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistus tai selvitys muun ajoneuvon tyyppihyväksynnästä. Ajoneuvon valmistajan on annettava nämä ennakkoilmoituksen tekijälle tämän pyynnöstä.

Ennakkoilmoituksen tekijällä on lisäksi oltava sopimus Liikenne- ja viestintäviraston kanssa tietojen toimittamisesta rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.

Ennen 4 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekemistä ennakkoilmoituksen tekemiseen aikovan on osoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle, että ennakkoilmoituksen tekemiseen aikova täyttää 2 momentin 1–3 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetut vaatimukset.

93 § Ennakkoilmoitustodistus

Ennakkoilmoituksen tekijällä on oikeus pyynnöstä saada ennakkoilmoitustodistus rekisteristä, kun ajoneuvosta on tehty ennakkoilmoitus.

Ennakkoilmoitustodistuksen I osaan merkitään ajoneuvon ennakkoilmoituksen tekijää koskevat tiedot sekä tekniset tiedot. Ennakkoilmoitustodistuksen II osaa käytetään rekisteri-ilmoituksen tekemiseen.

94 § Ennakkoilmoituksen virheellisyys

Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä ennakkoilmoituksen tekijän ennakkoilmoittamat ajoneuvot rekisteröintikatsastettaviksi, jos ennakkoilmoittamisessa ei ole noudatettu sitä koskevia säännöksiä tai 92 §:n 4 momentissa tarkoitettua sopimusta taikka jos ajoneuvon tietojen toimittamisessa on muutoin ollut vähäistä suurempia virheitä. Samalla Liikenne- ja viestintävirasto voi kieltää virheellisesti tehtyjen ennakkoilmoitusten käytön.

Jos ennakkoilmoituksen tekijän ajoneuvoja on määrätty rekisteröintikatsastettaviksi aikaisemmin tai jos ennakkoilmoittamisessa on muutoin ollut toistuvasti virheitä, joista ennakkoilmoituksen tekijää on huomautettu, Liikenne- ja viestintävirasto voi kieltää ennakkoilmoituksen tekijää määräajaksi tekemästä ennakkoilmoituksia.

Ennakkoilmoituksen tekijän on korjattava ennakkoilmoitettua ajoneuvoa koskevissa tiedoissa ennen ensirekisteröintiä havaitut virheet ja ilmoitettava niistä rekisteriin.

95 § Ajoneuvon ensirekisteröinti

Ensirekisteröinnin edellytyksenä on, että:

1) ajoneuvo on hyväksytty rekisteröintikatsastuksessa, jollei ajoneuvoa ole 133 §:n nojalla vapautettu rekisteröintikatsastusvelvollisuudesta;

2) ajoneuvo täyttää Suomessa sen ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai tätä myöhemmin voimassa olevat vaatimukset;

3) ajoneuvosta ei ole annettu jätelain (646/2011) 59 §:ssä tarkoitettua romutustodistusta;

4) ajoneuvoon kohdistuvan veron tai maksun suorittamisesta, ajoneuvon omistusoikeudesta ja haltijasta sekä säädetyn liikennevakuutuksen ottamisesta esitetään asianmukainen selvitys; ja

5) rekisteriin ilmoitetaan käyttövastaava, jos auton omistajaksi tai haltijaksi ei ilmoiteta luonnollista henkilöä.

96 § Rekisteröintitodistus

Liikenne- ja viestintävirasto antaa rekisteröintitodistuksen I osan ajoneuvon omistajalle tai haltijalle määräaikaiskatsastuksen yhteydessä. Rekisteröintitodistuksen I osa annetaan rekisteri-ilmoituksen yhteydessä ainoastaan sellaisten ajoneuvojen ja niiden perävaunujen omistajille tai haltijoille, joiden suurin tieliikenteessä sallittu massa on yli 3 500 kilogrammaa.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa pyynnöstä rekisteröintitodistuksen II osan ajoneuvon omistajalle rekisteri-ilmoituksen yhteydessä.

Rekisteröintitodistuksen I osaan on merkittävä tiedot ajoneuvon omistajasta ja haltijasta sekä ajoneuvon tekniset tiedot. Rekisteröintitodistuksen II osa on tarkoitettu rekisteriin merkittyjen tietojen muutosta koskevan ilmoituksen tekemiseen.

Rekisteröinnin suorittaja voi pyynnöstä antaa jäljennöksen rekisteröintitodistuksen I osasta, joka on voimassa kuusi kuukautta.

Jos ajoneuvoa käytetään kansainvälisessä liikenteessä, rekisteröintitodistuksen I osa on pidettävä ajoneuvossa mukana ajon aikana.

97 § Rekisteröintitodistukseen merkittävät tiedot ja mitat

Rekisteröintitodistuksen on täytettävä ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetussa neuvoston direktiivissä 1999/37/EU säädetyt vaatimukset. Vaatimus ei kuitenkaan koske 109 §:n 4 momentissa tarkoitettua vientirekisteröintitodistusta.

98 § Varmenne

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää pyynnöstä ennakkoilmoituksen tekijälle tai rekisteriin merkitylle ajoneuvon omistajalle varmenteen.

99 § Rekisterikilvet ja rekisteritunnus

Ensirekisteröitävää ajoneuvoa varten annetaan rekisterikilvet, joissa on ajoneuvon yksilöivä rekisteritunnus. Rekisterikilvet annetaan tarvittaessa myös sellaista ajoneuvoa varten, joka otetaan liikennekäyttöön. Rekisteritunnuksen ja rekisterikilpien on oltava selkeästi erottuvia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin rekisterikilpien antamisesta, rekisteritunnuksen sisällöstä ja kilpien väristä sekä rekisteritunnuksen määräytymisestä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset rekisteröinnissä käytettävistä lomakkeista sekä rekisterikilpien mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista.

100 § Rekisterikilpien kiinnittäminen

Ajoneuvoa varten annettuja rekisterikilpiä ei saa kiinnittää ajoneuvoon ennen kuin ajoneuvo on ensirekisteröity.

Rekisterikilvet on kiinnitettävä autossa eteen ja taakse, traktorissa ja moottorityökoneessa eteen tai taakse, moottorikelkassa ja raskaassa moottorikelkassa molemmille sivuille ja muussa ajoneuvossa taakse kilville varattuihin paikkoihin. Rekisterikilpi on tarvittaessa pohjustettava tai kehystettävä siten, ettei se ajoneuvoa käytettäessä vahingoitu. Rekisterikilpeä ei saa taittaa, leikata eikä peittää miltään osin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin rekisterikilpien kiinnittämisestä.

101 § Rekisterikilpien käyttö

Ajoneuvossa ei saa käyttää eikä siihen kiinnittää muita kuin siihen kuuluvat rekisterikilvet tai siirtomerkit eikä muita sellaisia kilpiä taikka kirjain- tai numeroyhdistelmiä, jotka harhauttavasti muistuttavat rekisterikilpeä tai -tunnusta, siirtomerkkiä tai jonkin valtion kansallisuustunnusta.

Ajoneuvossa saa kuitenkin enintään kuukauden ajan käyttää muuta väliaikaista kilpeä, johon on merkitty ajoneuvon rekisteritunnus, jos rekisteröinnin suorittaja on tehnyt tästä merkinnän rekisteriin uuden rekisterikilven tilaamisen yhteydessä. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyynnöstä pidentää määräaikaa.

Rekisterikilven on oltava liikenteessä vaikeudetta luettavissa.

102 § Rekisterikilpien turmeltuminen tai katoaminen

Kadonneen tai turmeltuneen rekisterikilven tilalle on pyydettävä rekisteröinnin suorittajalta uusi rekisterikilpi. Samalla on esitettävä kirjallinen selvitys rekisterikilven katoamisesta. Uuden rekisterikilven tilaamisen yhteydessä tehty rekisteröinnin suorittajan merkintä rekisteriin antaa oikeuden käyttää ajoneuvossa enintään kuukauden ajan 101 §:stä poiketen muuta väliaikaista kilpeä, johon on merkitty ajoneuvon rekisteritunnus. Liikenne- ja viestintävirasto voi tarvittaessa pyynnöstä pidentää määräaikaa.

103 § Rekisterikilpien ja siirtomerkkien valmistaminen

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa rekisterikilpien ja siirtomerkkien valmistamisesta sekä toimittamisesta niille, joilla on oikeus antaa niitä käytettäviksi. Virasto vastaa rekisterikilpien toimittamisesta myös ennakkoilmoituksen tekijöille.

104 § Rekisteröintitodistuksen tai rekisterikilpien noutamatta jättäminen

Rekisteröinnin suorittajalle ja katsastusluvan haltijalle jätetyistä rekisteröintitodistuksesta, koenumerotodistuksesta ja rekisterikilvistä on tehtävä merkintä rekisteriin. Jollei katsastusluvan haltijalla ole oikeutta tehdä merkintää, hänen on ilmoitettava rekisteröintitodistuksen ja kilpien jättämisestä viipymättä Liikenne- ja viestintävirastolle.

105 § Kansallisuustunnus

Auton, L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvon, perävaunun ja vientirekisteröitävän ajoneuvon rekisterikilvissä on oltava moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen rekisteröintijäsenvaltion tunnusmerkin tunnustamisesta yhteisön sisäisessä liikenteessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2411/98 liitteen mukainen kansallisuustunnus. Suomessa asetuksen 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettu rekisteröintijäsenvaltion tunnusmerkki on FIN.

Liikenne- ja viestintävirasto voi 1 momentista poiketen pyynnöstä antaa autoa, L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvoa sekä perävaunua varten sellaiset rekisterikilvet, joissa ei ole 1 momentissa tarkoitettua kansallisuustunnusta. Tällaiset kilvet voidaan pyynnöstä vaihtaa 1 momentissa tarkoitettuihin kilpiin.

Jos autossa, L3e-, L4e-, L5e- tai L7e-luokan ajoneuvossa tai perävaunussa käytetään 2 momentissa tarkoitettuja rekisterikilpiä, ajoneuvoon on kansainvälisessä liikenteessä käytettäessä kiinnitettävä Genevessä vuonna 1949 tehdyssä tieliikennettä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 11/1959) tai Wienissä vuonna 1968 tehdyssä tieliikennettä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 30/1986) edellytetty kansallisuustunnus, jossa on oltava valkealla soikion muotoisella pohjalla mustat kirjaimet FIN.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 3 momentissa tarkoitetun kansallisuustunnuksen teknisistä yksityiskohdista.

106 § Luovutusilmoitus

Ajoneuvon edellinen omistaja voi ilmoittaa ajoneuvon uuden omistajan nimen rekisteröinnin suorittajalle merkittäväksi rekisteriin, jos samalla ilmoitetaan uuden omistajan osoite ja ajoneuvon luovutuspäivä.

Ajoneuvon edellinen haltija voi ilmoittaa hallintansa päättymisen rekisteröinnin suorittajalle rekisteriin merkitsemistä varten, jos samalla ilmoitetaan hallinnan päättymispäivä.

Jos ajoneuvon edellinen omistaja on luovuttanut ajoneuvon tuntemattomalle, Liikenne- ja viestintävirasto voi edellisen omistajan ilmoituksesta, saatuaan luovutuksesta luotettavan selvityksen, tehdä rekisteriin merkinnän ajoneuvon luovuttamisesta tuntemattomalle. Ajoneuvon luovuttamisen ajankohdaksi katsotaan se päivä, jona Liikenne- ja viestintävirasto on saanut ilmoituksen ja luotettavaksi katsomansa selvityksen luovutuksesta.

107 § Ajoneuvon siirtyminen uudelle omistajalle

Kun ajoneuvo siirtyy uudelle omistajalle, edellisen omistajan on luovutettava ajoneuvon varmenne tai voimassa oleva rekisteröintitodistus uudelle omistajalle tai tehtävä luovutusilmoitus. Edellisen omistajan on luovutettava uudelle omistajalle ajoneuvon rekisterikilvet.

108 § Ajoneuvon muutosrekisteröinti

Ajoneuvon muutosrekisteröinnin edellytyksenä on, että ajoneuvon omistusoikeudesta, haltijasta ja käyttövastaavasta sekä säädetyn liikennevakuutuksen ottamisesta esitetään selvitys.

Ajoneuvon rekisteritiedoissa tapahtuneita muutoksia ei merkitä rekisteriin, jos ajoneuvo on poistettu liikennekäytöstä ulkomaille tapahtuvaa vientiä ja siellä tapahtuvaa rekisteröintiä varten.

109 § Ajoneuvon vientirekisteröinti

Rekisteröintivelvollisuuden alaisen aikaisemmin rekisteröimättömän ajoneuvon, joka viedään Suomesta muussa valtiossa käytettäväksi, saa rekisteröidä väliaikaisesti maasta vientiä varten (vientirekisteröinti).

Muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon saa rekisteröidä väliaikaisesti ajoneuvon Suomesta kohdemaahan suoritettavaa siirtokuljetusta sekä ulkomailla tapahtuvaa esittelyä, kilpailua tai tuote-esittelyä varten taikka muusta erityisestä syystä.

Ajoneuvo on yksittäishyväksyttävä tai hyväksyttävä rekisteröintikatsastuksessa ennen vientirekisteröintiä. Ajoneuvoa ei kuitenkaan tarvitse yksittäishyväksyä tai esittää rekisteröintikatsastuksessa hyväksyttäväksi, jos:

1) vientirekisteröintiä varten luovutetaan ennakkoilmoitustodistus;

2) vientirekisteröidään kilpailua varten sellainen kansainvälisen autourheiluliiton tai moottoripyöräurheiluliiton sekä näiden alaisten valtakunnallisten keskusjärjestöjen kilpailukalenteriin merkittyihin kilpailuihin käytettäväksi tarkoitettu kansainvälisen luokituksen mukainen ralliauto tai enduromoottoripyörä, jonka luokituksesta esitetään Suomessa rekisteröidyn auto- tai moottoripyöräurheilun valtakunnallisen keskusjärjestön antama todistus;

3) kyseessä on 2 momentissa tarkoitettu jo aikaisemmin Suomessa rekisteröity ajoneuvo.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa vientirekisteröityä ajoneuvoa varten rekisterikilvet (vientikilvet) ja todistuksen rekisteröinnistä (vientirekisteröintitodistus). Vientikilpiin sovelletaan, mitä 99–101 §:ssä 100 §:n 1 momenttia lukuun ottamatta ja niiden nojalla annetuissa säännöksissä säädetään rekisterikilvistä. Vientirekisteröintitodistukseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään rekisteröintitodistuksesta. Vientirekisteröintitodistukseen ei kuitenkaan merkitä todistukseen merkityissä tiedoissa tapahtuneita muutoksia.

110 § Vientirekisteröinnin hakeminen

Vientirekisteröintiä haetaan Liikenne- ja viestintävirastolta. Hakemuksessa on oltava selvitys ajoneuvon omistusoikeudesta ja liikennevakuutuksesta sekä tieto luovutus- ja vientipaikasta.

111 § Vientirekisteröinnin voimassaolo

Vientirekisteröinti on voimassa vuoden rekisteröintikuukauden lopusta. Hakijan pyynnöstä voimassaoloaika voidaan määrätä lyhyemmäksi. Edellä 109 §:n 1 momentissa tarkoitettu vientirekisteröinti on kuitenkin voimassa vain sen tarkoitukseen tarvittavan ajan. Vientirekisteröinnin voimassaoloaikaa ei voida pidentää.

Vientirekisteröityä ajoneuvoa saa Suomessa käyttää ennen maasta vientiä vain ajoneuvon siirtoon luovutuspaikalta vientipaikalle tai ajoneuvon omistajan maastamuuttoon liittyvään matkaan omistajan kotipaikalle ja sieltä edelleen vientipaikalle.

Vientirekisteröityä ajoneuvoa saa 2 momentin estämättä käyttää tilapäisesti Suomessa pakottavaksi katsotun syyn, tavanomaisen lomamatkan tai siihen verrattavan lyhyen oleskelun johdosta, ei kuitenkaan maasta vientiä välittömästi seuraavan tai maahantuontia välittömästi edeltävän kuukauden aikana. Käytön edellytyksenä on, että asiakirjoissa on Tullin ajoneuvon omistajan tai haltijan pyynnöstä tekemä merkintä maahantulo- ja maastapoistumispäivistä.

112 § Liikennekäytöstä poisto

Liikennekäytöstä poistoa koskeva ilmoitus on tehtävä sinä päivänä, jona ajoneuvon käyttö liikenteessä lopetetaan. Ajoneuvo merkitään rekisteriin liikennekäytöstä poistetuksi ilmoituksen tekopäivästä. Erityisestä syystä liikennekäytöstä poiston alkamispäiväksi voidaan kuitenkin merkitä ilmoituksen tekopäivää aikaisempi päivä.

Liikennekäytöstä poistettu ajoneuvo on käyttökiellossa. Liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa saa kuitenkin käyttää liikenteessä ja muualla sen vuorokauden loppuun, jona liikennekäytöstä poistoa koskeva kausi alkaa.

Ulkomaille tai Ahvenanmaan maakuntaan rekisteröidystä ajoneuvosta sekä ajoneuvosta, jota ei muusta syystä enää käytetä liikenteessä Suomessa, on tehtävä liikennekäytöstä poistoa koskeva rekisteri-ilmoitus.

Liikenne- ja viestintäviraston on poistettava ajoneuvo liikennekäytöstä, jos se saa ulkomaan tai Ahvenanmaan maakunnan rekisteröintiviranomaiselta tiedon ajoneuvon rekisteröimisestä ulkomaille tai Ahvenanmaan maakuntaan.

113 § Liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon katsastus ja käyttö

Liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa, jossa rekisterikilvet ovat kiinnitettyinä, saa käyttää liikenteessä siirrettäessä ajoneuvo sille erikseen varattuna aikana katsastukseen ja välittömästi katsastuksesta paikkaan, jossa ajoneuvoa säilytetään tai ajoneuvo voidaan korjata.

114 § Liikennekäyttöönoton edellytykset

Liikennekäyttöönoton yleisenä edellytyksenä on, että ajoneuvoon kohdistuvan veron tai maksun suorittamisesta sekä ajoneuvon omistusoikeudesta, haltijasta ja käyttövastaavasta, säädetyn liikennevakuutuksen ottamisesta sekä tarvittaessa 133 §:ssä tarkoitetusta rekisteröintikatsastuksesta esitetään selvitys. Ajoneuvo katsotaan otetuksi liikennekäyttöön sinä päivänä, jona liikennekäyttöönottoa koskeva ilmoitus tehdään.

115 § Romutettu tai muutoin tuhoutunut ajoneuvo

Ajoneuvolle tehdään lopullista liikennekäytöstä poistoa koskeva merkintä rekisteriin vain, jos ajoneuvosta on annettu jätelain 59 §:ssä tarkoitettu romutustodistus tai muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa annettu vastaava todistus taikka jos ajoneuvo on muulla tavalla todistettavasti tuhoutunut.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä, miten ja milloin ajoneuvo katsotaan todistettavasti tuhoutuneeksi.

116 § Koenumerotodistus ja koenumerokilvet

Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää ajoneuvoja valmistavalle, myyvälle, varustavalle tai korjaavalle taikka kuljetustoimintaa harjoittavalle tai ajoneuvoihin kohdistuvaa tutkimustoimintaa harjoittavalle liikkeelle, laitokselle tai muulle yhteisölle enintään vuoden voimassa olevan koenumerotodistuksen. Todistus oikeuttaa Suomessa ensirekisteröimättömän tai liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon rajoitettuun tilapäiseen käyttöön koenumerokilvin tiellä ja muualla. Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa koenumerotodistuksen, jos ajoneuvoa on käytetty koenumerokilvillä tämän lain tai tieliikennelain taikka niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten, ajoneuvon verotusta koskevien säännösten taikka koenumerotodistuksessa asetettujen ehtojen vastaisesti. Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa koenumerotodistuksen haltijan kaikki koenumerotodistukset, jos mainittujen säännösten, määräysten tai ehtojen vastainen toiminta on ollut toistuvaa tai erityisen vakavaa.

Koenumerotodistuksen myöntämisen edellytyksenä on, että koenumerokilpien käyttöä varten on voimassa oleva liikennevakuutus.

Koenumerotodistus on voimassa vuoden todistuksen myöntämispäivästä. Koenumerotodistus uudistetaan vuosittain vuodeksi eteenpäin ilman eri hakemusta, jollei todistuksen haltija ole tehnyt todistuksesta luopumisilmoitusta todistuksen voimassaoloaikana, jollei todistusta ole peruutettu tai jollei Liikenne- ja viestintävirasto muun erityisen syyn takia jätä todistusta uudistamatta. Edellytyksenä uudistamiselle on, että liikennevakuutusmaksu on suoritettu.

Koenumerotodistuksen saanut saa käyttää ajoneuvoa koenumerokilvin liikenteessä, kun on kysymyksessä todistuksen saajan harjoittamaan toimintaan välittömästi liittyvä:

1) ajoneuvon tai sen laitteiden tutkimukseen tai tuotekehittelyyn liittyvä koe;

2) ajoneuvon lyhytaikainen koeajo tai esittely myyntitarkoituksessa;

3) muu ajoneuvon valmistukseen, myyntiin, varustamiseen, korjaukseen tai katsastukseen välittömästi liittyvä siirto.

Koenumerokilpiin sovelletaan, mitä 99–101 §:ssä 100 §:n 1 momenttia lukuun ottamatta säädetään rekisterikilvistä. Jos koenumerokilvillä käytettävä ajoneuvo on poistettu liikennekäytöstä eikä rekisterikilpiä ole palautettu, rekisterikilvet on peitettävä tai poistettava ajoneuvosta koenumerokilvillä käytön ajaksi.

Koenumerokilvet ja koenumerotodistus on palautettava niiden luovuttajalle viimeistään toisena arkipäivänä todistuksen voimassaoloajan päätyttyä.

117 § Siirtolupa

Liikenne- ja viestintävirasto ja Tulli voivat hakemuksesta myöntää Suomessa ensirekisteröimätöntä, liikennekäytöstä poistettua, käyttökiellossa olevaa tai ajokieltoon määrättyä ajoneuvoa varten siirtoluvan seuraaviin käyttötarkoituksiin:

1) ajoneuvon katsastukseen tai korjaamolle vienti;

2) maahantuodun ajoneuvon siirto tuontipaikalta vientipaikalle tai muualle maahan;

3) ajoneuvon tai siihen kiinteästi liittyvän tuotteen esittely;

4) Suomessa rekisteröidyn ajoneuvourheilun valtakunnallisen keskusjärjestön kilpailukalenteriin kuuluva kilpailu;

5) ajoneuvon käyttäminen liikenteessä, jos ajoneuvosta on tehty autoverolain 53 §:ssä tarkoitettu käyttöönottoilmoitus ja jos ajoneuvon autoverotusta koskevan asian käsittely on Verohallinnossa kesken;

6) ajoneuvon käyttäminen liikenteessä autoverolain 41 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa;

7) ajoneuvon siirto muusta erityisestä syystä.

Siirtolupa voidaan myöntää myös liikennekäytössä olevaa ajoneuvoa varten ajoneuvon korjaamolle vientiin, vaikka ajoneuvo on käyttökiellossa, sekä ajoneuvon korjaamolle ja katsastukseen vientiin, vaikka ajoneuvo on 198 §:n nojalla määrätty ajokieltoon.

Siirtoluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ajoneuvoa varten on voimassa oleva liikennevakuutus ja että ajoneuvovero on suoritettu. Siirtolupa myönnetään käyttötarpeen edellyttämäksi ajaksi, kuitenkin enintään seitsemäksi päiväksi. Edellä 1 momentin 5 tai 6 kohdasta johtuvasta tai muusta erityisen painavasta syystä lupa voidaan kuitenkin myöntää seitsemää päivää pidemmäksi ajaksi. Suomessa rekisteröitäväksi tarkoitettua ajoneuvoa saadaan käyttää enintään kolmen kuukauden ajan, jos siitä on annettu ennen Suomessa tapahtuvan käytön alkamista Verohallinnolle käyttöönottoilmoitus. Jos autoverotusta ei ole ennen siirtoluvan voimassaolon päättymistä toimitettu, siirtoluvan voimassaoloaikaa jatketaan, ellei verotuksen viivästyminen johdu verovelvollisesta. Verohallinnon vahvistama käyttöönottoilmoitus on pidettävä mukana ajoneuvoa käytettäessä. Siirtolupa on kuitenkin voimassa enintään ajoneuvosta määrätyn veron eräpäivään saakka.

Siirtoluvan nojalla käytettävä ajoneuvo saa olla kuormattuna 1 momentin 5 kohdan mukaisessa käyttötarkoituksessa. Ajoneuvo saa olla kuormattuna myös 1 momentin 1–3 ja 6 kohdan mukaisissa käyttötarkoituksissa, jos kuorma on vain siirtoluvan haltijan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu. Siirtoluvan nojalla käytettävällä ajoneuvolla saa vetää perävaunua 1 momentin 5 kohdan mukaisessa käyttötarkoituksessa. Lisäksi ajoneuvolla saa vetää perävaunua, jos sekä vetävän ajoneuvon että perävaunun käyttötarkoitus on 1 momentin 1–3 tai 6 kohdan mukainen. Jos vetävää ajoneuvoa käytetään siirtoluvan nojalla 1 momentin 1–3 tai 6 kohdan mukaisessa käyttötarkoituksessa, myös rekisteröidyn perävaunun kuorman on oltava vain siirtoluvan haltijan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu.

118 § Siirtomerkki

Liikenne- ja viestintäviraston ja Tullin on siirtoluvan myöntämisen yhteydessä annettava siirtomerkit ajoneuvon käyttämiseksi rajoitetusti tiellä ja muualla.

Siirtomerkit on kiinnitettävä autossa eteen ja taakse, traktorissa ja moottorityökoneessa eteen tai taakse, moottorikelkassa ja raskaassa moottorikelkassa molemmille sivuille sekä muussa ajoneuvossa taakse siten, että rekisteritunnus on vaikeudetta luettavissa. Siirtomerkkiä ei saa kiinnittää siten, että se haittaa kuljettajan näkyvyyttä.

Jos siirtoluvan nojalla käytettävä ajoneuvo on poistettu liikennekäytöstä, rekisterikilvet on peitettävä tai poistettava ajoneuvosta käytön ajaksi. Siirtomerkit on poistettava ajoneuvosta siirtoluvan voimassaoloajan päätyttyä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään siirtomerkkien sisällöstä ja väristä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset siirtomerkkien mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista.

119 § Ajoneuvon väliaikainen käyttö liikenteessä

Koenumerotodistus ja siirtolupa on pidettävä ajoneuvossa mukana ajon aikana.

120 § Panssariajoneuvon tilapäinen käyttö liikenteessä

Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta myöntää pyörillä varustettuja panssariajoneuvoja teollisesti Suomessa valmistavalle yhteisölle koenumerotodistuksen, joka oikeuttaa panssariajoneuvon tilapäiseen käyttöön liikenteessä koenumerokilvin 116 §:n 4 momentissa säädetyissä tarkoituksissa. Edellytyksenä panssariajoneuvon käytölle liikenteessä on, että se on varustettu pyörin. Koenumerotodistukseen ja koenumerokilpiin sovelletaan, mitä 116 §:n 3 ja 5 momentissa säädetään.

121 § Kielto ottaa lopullisesti liikennekäytöstä poistettu ajoneuvo uudelleen liikennekäyttöön

Jos ajoneuvolle on 115 §:n nojalla tehty rekisteriin lopullista liikennekäytöstä poistoa koskeva merkintä rekisteriin, ajoneuvoa ei saa ottaa uudelleen liikennekäyttöön. Ajoneuvoa ei myöskään saa ottaa uudelleen liikennekäyttöön, jos autoverosta päättävä viranomainen on asettanut rekisteröintikiellon autoveroedun ehdoksi ja asianomainen on saanut tämän edun hyväkseen.

122 § Sarjan viimeiset ajoneuvot

Liikenne- ja viestintävirasto voi ajoneuvon valmistajan tai valmistajan edustajan hakemuksesta myöntää poikkeuksen moottorityökonetta ja maastoajoneuvoa koskevista vaatimuksista, jollei toisin säädetä tai määrätä:

1) enintään 6 kuukauden ajaksi ajoneuvoa koskevien vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaolo päättyy kalenterivuoden lopussa, 7 kuukauden ajaksi valmiille moottorityökoneille ja maastoajoneuvoille;

2) enintään 12 kuukauden ajaksi ajoneuvoa koskevien vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaolo päättyy kalenterivuoden lopussa, 13 kuukauden ajaksi monivaiheisesti valmisteluille moottorityökoneille ja maastoajoneuvoille.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeus voidaan myöntää enintään 30 prosentille edellisenä kalenterivuonna tai edellisen 12 kuukauden aikana Suomessa käyttöön otetuista kuhunkin ajoneuvoluokkaan kuuluvista saman valmistajan valmistamista ajoneuvoista pyöristettynä ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Vaihtoehtoisesti 1 momentissa tarkoitettu poikkeus voidaan myöntää enintään 20:lle saman valmistajan samaan ajoneuvoluokkaan valmistamalle moottorityökoneelle ja maastoajoneuvolle.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua moottorityökonetta ja maastoajoneuvoa koskevaa poikkeusta sovelletaan ainoastaan ajoneuvoihin:

1) jotka olivat ETA-valtion alueella, kun tekninen vaatimus, jota ajoneuvo ei täytä, tuli voimaan; ja

2) joita ei ollut vielä rekisteröity tai otettu käyttöön ennen sellaisen vaatimuksen voimaantuloa, jota ajoneuvo ei täytä.

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksen 49 artiklassa tarkoitetun sarjan viimeisiä ajoneuvoja koskevan poikkeuksen M-, N- ja O-luokan ajoneuvon teknisistä vaatimuksista valmistajan hakemuksesta joko autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksen liitteen V B kohdan 1 kohdassa tai vaihtoehtoisesti 2 kohdassa tarkoitetun enimmäismäärän mukaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto merkitsee tiedon ajoneuvolle myönnetystä poikkeuksesta rekisteriin.

123 § Kielto muuttaa rekisteritietoja

Jos Liikenne- ja viestintävirasto saa tiedon ajoneuvon omistusoikeutta tai yksilöintitietoa koskevasta ilmeisestä epäselvyydestä, se voi kieltää ajoneuvon rekisteritietojen muuttamisen määräajaksi ja tehdä kiellosta merkinnän rekisteriin.

124 § Virheellisiä tietoja sisältävät asiakirjat

Sopimusrekisteröijän, katsastusluvan haltijan, poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle havaitsemistaan virheellisiksi todetuista tiedoista vaatimuksenmukaisuustodistuksessa, ennakkoilmoitustodistuksessa, rekisteröintitodistuksessa ja muussa rekisteröintiin tai rekisterikilpien antamiseen liittyvässä asiakirjassa.

Ajoneuvon omistaja tai haltija on velvollinen Liikenne- ja viestintäviraston kehotuksesta palauttamaan virheellisiä tietoja sisältävän asiakirjan Liikenne- ja viestintävirastolle.

5 luku. Ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröidyn ajoneuvon käyttö Suomessa

125 § ETA-valtiossa rekisteröidyt ajoneuvot

Jos ajoneuvosta ei ole suoritettava autoveroa, Suomessa vakituisesti asuva henkilö saa käyttää Suomessa ETA-valtiossa rekisteröityä ajoneuvoa 30 päivän ajan ajoneuvon maahantuonnista ennen kuin ajoneuvo rekisteröidään Suomessa. Ajoneuvon kuljettajan on osoitettava ajoneuvon maahantuontiajankohta liikennettä valvovalle viranomaiselle Tullin ajoneuvon käyttöönottoilmoitukseen tai muuhun asiakirjaan tekemin merkinnöin. Jos kyseessä on kansainvälinen, enintään seitsemän päivää Suomessa kestävä kuljetus, ajoneuvon maahantuloajankohta voidaan kuitenkin osoittaa muutoinkin kuin Tullin tekemin merkinnöin.

Jos kyseessä on ajoneuvo, josta on suoritettava autoveroa, Suomessa vakituisesti asuva henkilö saa käyttää ETA-valtiossa rekisteröityä ajoneuvoa täällä kolmen kuukauden ajan. Ajoneuvon kuljettajan on tällöin osoitettava ajoneuvon käyttöoikeus liikennettä valvovalle viranomaiselle Verohallinnon vahvistamalla käyttöönottoilmoituksella.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun käytön edellytyksenä on:

1) että ajoneuvossa on rekisteröintivaltion rekisterikilvet ja kansallisuustunnus;

2) että ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän päämitat ja massat eivät ylitä Suomessa sallittuja arvoja;

3) että ajoneuvoa varten on Suomessa voimassa oleva liikennevakuutus;

4) että ajoneuvon kuljettajalla on rekisteröintimaassa annettu ajoneuvon rekisteröintitodistus ja todistus oikeudestaan pitää ajoneuvoa hallinnassaan, jollei sitä ole rekisteröity mukana olevan henkilön nimiin; ja

5) että rekisterikilven sijasta perävaunussa on sen omistajan tai viranomaisen antama numerotunnus tai että vetoauton rekisterikilpi kiinnitetään perävaunun taakse, jos perävaunu on otettu käyttöön sellaisessa valtiossa, jossa perävaunuja ei rekisteröidä; vetoauton kuljettajalla on kuitenkin oltava rekisteröintitodistuksen sijasta perävaunun omistajan tai viranomaisen antama todistus perävaunulle sallituista massoista ja todistus enintään vuotta aikaisemmin suoritetusta katsastuksesta tai vastaavasta teknisestä tarkastuksesta.

126 § Geneven ja Wienin sopimuksiin liittyneissä valtioissa rekisteröidyt ajoneuvot

Genevessä vuonna 1949 tehtyyn tieliikennettä koskevaan yleissopimukseen tai Wienissä vuonna 1968 tehtyyn tieliikennettä koskevaan yleissopimukseen liittyneessä muussa valtiossa kuin Suomessa vakinaisesti asuva luonnollinen henkilö saa tilapäisesti Suomessa käyttää omaa tarvettaan varten maahan tuomaansa sopimusvaltiossa rekisteröityä M 1 -, N 1 -, O 1 -, O 2 - tai L-luokan tai niihin rinnastettavan luokan ajoneuvoa enintään yhden vuoden maahantulopäivästä. Jos Verohallinto on autoverolain 35 §:n nojalla myöntänyt ajoneuvon verottomalle käytölle tätä pidemmän määräajan tai Tulli on Euroopan unionin tullilainsäädännön nojalla myöntänyt ajoneuvolle tullivapauden määräajaksi, ajoneuvoa saa käyttää määräajan loppuun, jollei 132 §:stä muuta johdu.

Yhteisö ja luonnollinen henkilö, jonka kotipaikka on 1 momentissa tarkoitetussa valtiossa, saa vastaavasti käyttää siinä tarkoitetussa valtiossa vakinaisesti asuvan kuljettajan kuljettamana Suomessa yhteisön tai henkilön tarvetta varten maahan tuotua M 2 -, M 3 -, N-, O 3 - tai O 4 -luokan taikka niihin rinnastettavan luokan ajoneuvoa.

Verohallinto voi autoverolain 41 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen käsittelyn yhteydessä ja muissa tapauksissa Tulli voi pyynnöstä antaa luvan käyttää Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä 1 momentissa tarkoitetussa sopimusvaltiossa rekisteröidyn, yksinomaan kokeilu- tai tutkimuskäyttöä varten maahan tuodun ajoneuvon kuljettajana. Lupa voidaan myöntää ajoneuvovalmistajalle tai sen edustajalle, ajoneuvovalmistajan toimeksiannosta kehitystyötä tekevälle ajoneuvon varusteiden valmistajalle tai yhteisölle, joka harjoittaa ajoneuvojen tai niiden varusteiden testausta ajoneuvon tai sen varusteiden valmistajan toimeksiannosta. Lupa on voimassa enintään vuoden kerrallaan. Suomessa vakituisesti asuva henkilö saa kuljettaa kutakin ajoneuvoa enintään kuuden kuukauden ajan. Verohallinto tai Tulli voi liittää lupaan käyttöaluetta koskevia rajoituksia ja asettaa muitakin ehtoja sen varmistamiseksi, että ajoneuvoa käytetään tässä momentissa säädettyyn tarkoitukseen. Luvanhaltija vastaa ajoneuvon liikenneturvallisesta rakenteesta ja kunnosta. Verohallinto tai Tulli merkitsee ajoneuvossa mukana pidettävään luvan kopioon ajoneuvon tunnistetiedot ja maahantulopäivän sekä tarvittaessa maastavientipäivän. Luvanhaltija merkitsee sanottuun kopioon ajoneuvoa kuljettavan henkilön tai henkilöt. Lupa on peruutettava, jos tässä laissa säädettyjä tai luvassa asetettuja ehtoja tai rajoituksia ei noudateta.

Käytettäessä ajoneuvoa tässä pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa Suomessa käyttämisen edellytyksenä on, mitä 125 §:n 3 momentissa säädetään.

127 § Ajoneuvo työtehtävissä

Suomessa vakituisesti asuva luonnollinen henkilö, jonka työpaikka sijaitsee muussa valtiossa kuin Suomessa, saa käyttää autoverolain 38 §:ssä tarkoitettua ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa pykälässä tarkoitetulla tavalla Suomessa rekisteröimättä ajoneuvoa täällä, jos hänellä on pykälän mukaan oikeus käyttää ajoneuvoa liikenteessä verotta. Käytön edellytyksenä on lisäksi, mitä tämän lain 125 §:n 3 momentissa säädetään. Ajoneuvossa on ajon aikana oltava mukana autoverolain 57 §:ssä tarkoitettu Verohallinnon vastaanotetuksi vahvistama ilmoitus.

Suomessa vakituisesti asuva luonnollinen henkilö saa käyttää autoverolain 39 §:ssä tarkoitettua ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa tilapäisesti Suomessa rekisteröimättä ajoneuvoa täällä, jos hänellä on pykälän mukaan oikeus käyttää ajoneuvoa liikenteessä verotta. Ajoneuvossa on ajon aikana oltava mukana autoverolain 57 §:ssä tarkoitettu Verohallinnon vastaanotetuksi vahvistama ilmoitus.

128 § Muissa valtioissa rekisteröidyt ajoneuvot

Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta antaa henkilölle tai yhteisölle, jonka kotipaikka on muualla kuin 126 §:ssä tarkoitetussa valtiossa, luvan siellä rekisteröidyn ajoneuvon tilapäistä liikenteessä käyttöä varten. Käyttöluvan saanutta ajoneuvoa varten annetaan tullikilvet.

Luvan antamisen edellytyksenä on, että:

1) hakija on tuonut ajoneuvon Suomeen tilapäistä tarvettaan varten;

2) hakija esittää ajoneuvon omistajan kotivaltiossa olevan poliisin tai Suomen konsulin taikka omistajan kotivaltiota Suomessa edustavan antaman todistuksen siitä, että ajoneuvo on sanotussa valtiossa rekisteröity ja hyväksytty pysyvästi liikenteessä käytettäväksi;

3) ajoneuvossa on rekisteröintivaltion kansallisuustunnus;

4) ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän päämitat ja massat eivät ylitä Suomessa sallittuja arvoja;

5) ajoneuvon kuljettajalla on todistus oikeudestaan pitää ajoneuvoa hallinnassaan, jollei sitä ole rekisteröity mukana olevan henkilön nimiin;

6) hakija esittää selvityksen ajoneuvoa varten Suomessa voimassa olevasta liikennevakuutuksesta ja tullikäsittelyn toimittamisesta.

Tässä pykälässä tarkoitettu lupa on voimassa enintään yhden vuoden tai, jos Verohallinto tai Tulli on 126 §:n mukaisesti myöntänyt ajoneuvolle vero- tai tullivapauden määräajaksi, määräajan loppuun.

Tullikilpiin sovelletaan, mitä 99–101 §:ssä 100 §:n 1 momenttia lukuun ottamatta säädetään rekisterikilvistä. Lupa on pidettävä mukana ajoneuvoa liikenteessä käytettäessä.

129 § Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröidyt ajoneuvot

Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröityä ajoneuvoa saa tilapäisesti käyttää muualla Suomessa ensirekisteröimättä ajoneuvoa täällä.

130 § Ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröidyn perävaunun käyttö suomalaiseen vetoautoon kytkettynä

Ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröityä perävaunua saa käyttää Suomessa ensirekisteröityyn vetoautoon kytkettynä, jos:

1) O 3 - tai O 4 -luokan perävaunu on rekisteröity ETA-valtiossa;

2) O 3 - tai O 4 -luokan perävaunua käytetään kansainväliseen huolintatoimeen välittömästi liittyvässä kuljetuksessa, jossa perävaunu ylittää kolmannen valtion rajan; tai

3) muuta kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua perävaunua käytetään matkailu- tai esittelytarkoituksessa.

Käytön edellytyksenä on, että:

1) perävaunussa on rekisteröintivaltion tai Ahvenanmaan maakunnan rekisterikilpi ja kansallisuustunnus; sekä

2) vetoauton kuljettajalla on perävaunun rekisteröinnistä annettu todistus tai sen enintään kuusi kuukautta aikaisemmin oikeaksi todistettu jäljennös.

Jos perävaunu on otettu käyttöön valtiossa, jossa perävaunuja ei rekisteröidä, saa 1 ja 2 momentissa säädetyin edellytyksin myös tällaista perävaunua käyttää Suomessa ensirekisteröityyn vetoautoon kytkettynä. Rekisterikilven sijasta perävaunussa on oltava sen omistajan tai viranomaisen antama numerotunnus taikka vetoauton rekisterikilpi on kiinnitettävä perävaunun taakse. Vetoauton kuljettajalla on rekisteröintitodistuksen sijasta oltava perävaunun omistajan tai viranomaisen antama todistus perävaunulle sallituista massoista ja todistus enintään vuotta aikaisemmin suoritetusta katsastuksesta tai vastaavasta teknisestä tarkastuksesta.

131 § Rekisteröimätön L-luokan ajoneuvo ja moottorireki

Ulkomailla vakituisesti asuva henkilö saa käyttää Suomessa omaa tilapäistä tarvettaan varten maahan tuomaansa rekisteröimätöntä L-luokan ajoneuvoa tai moottorirekeä enintään yhden vuoden taikka, jos Verohallinto on autoverolain 35 §:n nojalla myöntänyt ajoneuvon verottomalle käytölle tätä pidemmän määräajan tai Tulli on Euroopan unionin tullilainsäädännön nojalla myöntänyt tullivapauden määräajaksi, sen määräajan loppuun.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun käytön edellytyksenä on, että:

1) ajoneuvoa varten on Suomessa voimassa oleva liikennevakuutus;

2) ajoneuvossa on sen kotivaltion kansallisuustunnus; ja

3) ajoneuvo ei ole sen vakituisessa käyttövaltiossa rekisteröintivelvollisuuden alainen.