Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027 annetun lain (1125/2021) nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021–2027 annetussa laissa (1125/2021), jäljempänä rahastolaki, tarkoitettujen Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien kansallisesta valmistelusta, yhteensovittamisesta, hallinnoinnista ja valvonnasta, rahastojen varoista myönnettävästä avustuksesta sekä mainitun lain 28 §:ssä tarkoitettujen määrärahojen hallinnoinnista.

2 § Kumppanuusjärjestelyt

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kumppanuus toteutuu sisäasioiden rahastojen ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien valmistelussa, muuttamisessa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa.

Valmistellessaan ohjelmia ja niiden toimeenpanosuunnitelmia hallintoviranomaisen on kuultava kunkin rahaston tavoitteiden kannalta keskeisiä ministeriöitä, virastoja, alue- ja paikallishallinnon viranomaisia, työmarkkinaosapuolia sekä sellaisia keskusjärjestöjä ja muita järjestöjä, joihin rahastojen täytäntöönpano vaikuttaa merkittävästi. Valmistelun yhteydessä on huomioitava erityisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1147, jäljempänä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetus, sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1149, jäljempänä sisäisen turvallisuuden rahastoasetus, sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn raja-turvallisuuden rahaston osaksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1148, jäljempänä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineasetus, tarkoitetut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, jos tämä on rahaston tavoitteiden kannalta olennaista.

2 luku. Toimeenpanosuunnitelma ja sisäasioiden rahastojen hallinnointi

3 § Toimeenpanosuunnitelman valmistelu, muuttaminen ja sisältö

Hallintoviranomainen tarkastelee vuosittain toimeenpanosuunnitelman muuttamistarvetta ja kuulee tässä yhteydessä seurantakomiteaa.

Toimeenpanosuunnitelma sisältää rahastolain 5 §:ssä mainitun lisäksi kuvauksen ainakin:

1) toimeenpanosuunnitelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista;

2) sisäasioiden rahaston ja sen tavoitteiden kannalta merkityksellisten Euroopan unionin muiden rahoitusvälineiden ja -ohjelmien kautta rahoitettavien toimien yhteensovittamisesta.

4 § Hallintoviranomaisen tehtävät

Rahastolaissa säädetyn lisäksi hallintoviranomainen vastaa:

1) ohjelman ja sen muutosta koskevan esityksen toimittamisesta Euroopan komissiolle;

2) erityistoimia ja hätäapua koskevan hakemuksen toimittamisesta Euroopan komissiolle;

3) ohjelmaa koskevan arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointien suorittamisesta ja arviointikertomusten esittämisestä Euroopan komissiolle;

4) ohjelman vuotuisen tuloksellisuuden tarkastelun valmistelusta ja lopullisen tuloksellisuuskertomuksen laatimisesta Euroopan komissiolle;

5) seurantakomitean työjärjestyksen ja seurantakomitealle toimitettujen tietojen julkaisemisesta hallintoviranomaisen verkkosivustolla;

6) turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 16 artiklan 11 kohdassa tarkoitetusta Euroopan komission kuulemisesta.

5 § Tarkastusviranomaisen tehtävien järjestäminen

Valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminto vastaa tarkastusviranomaistehtävien hoitamisesta.

6 § Seurantakomitean tehtävät

Seurantakomitea toimii yhteistyössä hallintoviranomaisen kanssa. Rahastolain 8 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamiseksi seurantakomitea:

1) tukee ohjelmien yhteensovittamista muiden asiaankuuluvien ohjelmien ja strategioiden kanssa;

2) käsittelee kalenterivuosittain rahastolain 27 §:ssä tarkoitetun teknisen avun käyttöä koskevan suunnitelman ja katsauksen teknisen avun käytöstä.

7 § Seurantakomitean kokoonpano

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa koskevalle ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön edustajia sekä edustaja seuraavista tahoista:

1) ulkoministeriö;

2) oikeusministeriö;

3) valtiovarainministeriö;

4) opetus- ja kulttuuriministeriö;

5) työ- ja elinkeinoministeriö;

6) sosiaali- ja terveysministeriö;

7) Poliisihallitus;

8) suojelupoliisi;

9) Maahanmuuttovirasto;

10) etnisten suhteiden neuvottelukunta;

11) tasa-arvoasiain neuvottelukunta;

12) Ahvenanmaan maakuntahallitus;

13) Suomen Kuntaliitto ry;

14) Suomen Punainen Risti;

15) turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset.

Lisäksi seurantakomiteassa on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen edustajia sekä rahaston tavoitteiden kannalta keskeisten maahanmuuttajille suunnattuja erilaisia palveluita ja tukea tarjoavien yhdistysten ja järjestöjen edustajia.

Sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevalle ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön ja valtiovarainministeriön edustajia sekä edustaja seuraavista tahoista:

1) oikeusministeriö;

2) Poliisihallitus;

3) suojelupoliisi;

4) Maahanmuuttovirasto;

5) Rajavartiolaitos;

6) Tulli;

7) Ahvenanmaan maakuntahallitus;

8) Suomen Kuntaliitto ry;

9) Kybertuvallisuuskeskus;

10) pelastuslaitokset.

Lisäksi seurantakomiteassa on keskeisten rikosten uhreja tukevien järjestöjen, konfliktien ehkäisyä edistävien järjestöjen sekä pelastusalan järjestöjen edustaja.

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ohjelmalle asetetussa seurantakomiteassa on sisäministeriön ja valtiovarainministeriön edustajia sekä edustaja seuraavista tahoista:

1) ulkoministeriö;

2) Tulli;

3) Rajavartiolaitos;

4) Poliisihallitus;

5) Maahanmuuttovirasto.

Seurantakomitean jäseniksi nimettävien on oltava asemaltaan sellaisia henkilöitä, jotka edustavat organisaationsa toimialaa kattavasti. Seurantakomitean puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeristö ovat hallintoviranomaisesta. Seurantakomitea voi kutsua tarpeellisia asiantuntijoita ja kuulla ohjelman kannalta muita olennaisia tahoja.

3 luku. Avustuksen myöntämisen edellytykset ja käyttö, avustuksen enimmäismäärä, avustusmuodot ja kustannusten tukikelpoisuuden edellytykset

8 § Avustuksen myöntämisen edellytykset

Rahastolain 11 ja 14 §:ssä säädettyjen edellytysten lisäksi edellytyksenä avustuksen myöntämiselle hankkeeseen tai toimintaan on, että:

1) hankkeen tai toiminnan avustettavalle osalle ei ole myönnetty muuta tukea Euroopan unionin talousarviosta; ja

2) hanke tai toiminta toteutetaan avustuspäätöksessä asetetussa määräajassa (hankkeen tai toiminnan toteuttamisaika) avustuspäätöksellä hyväksyttyä kustannusarviota ja rahoitussuunnitelmaa sekä hanke- tai toimintasuunnitelmaa noudattaen.

9 § Avustuksen käyttö

Jos avustetun omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle ennen avustuspäätöksessä asetetun määräajan päättymistä, avustuksen saajan on ennen luovutusta saatava hallintoviranomaisen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luovutuksensaaja täyttää avustuksen myöntämisen edellytykset ja ettei avustuksen käyttötarkoitus olennaisesti muutu.

Avustuksen saajan on pidettävä erillistä kirjanpitoa hankkeen tuotoista ja muista kuin avustuksen saajan omarahoitusta koskevista rahoitusosuuksista. Avustuksen saajan on pidettävä erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista siltä osin kuin avustus on myönnetty tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen. Jos hankkeen tai toiminnan kirjanpito sisältyy avustuksen saajan kirjanpitolaissa (1336/1997) tai valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 2 luvussa tarkoitettuun kirjanpitoon, avustuksen saajan on pidettävä hankkeesta tai toiminnasta erillistä hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjanpitoa niin, että hankkeen tai toiminnan kirjanpito on vaikeuksitta todettavissa ja erotettavissa muusta kirjanpidosta.

10 § Hankkeen ja toiminnan rahoitus ja tuotto

Avustettava hanke tai toiminta ei saa tuottaa voittoa.

Avustuksen hakijan on ilmoitettava hakemuksessaan hankkeen tai toiminnan rahoitus ja toteuttamisaikana hankkeesta tai toiminnasta aiheutuva tuotto tai annettava arvio niistä.

Avustuksen saajan on maksamista koskevassa hakemuksessa ilmoitettava hankkeen tai toiminnan saama rahoitus ja toteuttamisaikana aiheutunut tuotto. Rahoitus otetaan huomioon avustuksen maksamisen yhteydessä. Hankkeen tai toiminnan toteuttamisaikana aiheutunut tuotto vähennetään hyväksyttävistä kustannuksista viimeistään avustuksen viimeisen erän maksamisen yhteydessä. Avustuksen saajan tai siirron saajan hankkeeseen tai toimintaan osoittamaa omarahoitusta ei pidetä rahastolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuna maksettavan avustuksen määrään vaikuttavana muuna julkisena tai yksityisenä rahoituksena.

Hankkeen tai toiminnan rahoitus ei saa koostua vapaaehtoistyöstä, luontoissuorituksista tai muusta laskennallisesta rahoituksesta.

11 § Avustuksen siirtäminen

Jos avustusta on tarkoitus siirtää rahastolain 12 §:n mukaisesti, avustuksen saajan ja siirron saajan välisessä sopimuksessa on oltava tiedot sopimusosapuolista ja niiden osuuksista hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista, siirrettävän avustuksen määrästä sekä siitä, millä tavoin siirron saaja osallistuu hankkeesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, jollei avustus kata kaikkia hankkeen tai toiminnan hyväksyttäviä kustannuksia. Sopimuksessa on kuvattava lisäksi julkisia hankintoja, kirjanpitoa ja avustuksen käytön valvontaa ja raportointia koskevat menettelyt. Lisäksi sopimukseen on kirjattava muut tarvittavat menettelyt, joilla avustuksen saaja voi varmistaa, että hanke tai toiminta toteutetaan avustuspäätöksen mukaisesti. Sopimuksessa on oltava selvitys siirron saajan nimenkirjoitusoikeudesta.

Jos hankkeelle tai toiminnalle tehdyn avustuspäätöksen jälkeen hankkeen tai toiminnan siirron saajiin tulee muutoksia, avustuksen saajan on välittömästi toimitettava avustuspäätöksen muuttamista koskeva hakemus hallintoviranomaiselle.

12 § Avustuksen enimmäismäärä

Hankkeessa avustuksen määrä on enintään 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 15 artiklan 2 ja 3 kohdassa, sisäisen turvallisuuden rahastoasetuksen 12 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineasetuksen 12 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa hankkeissa voidaan kuitenkin myöntää avustusta enintään 90 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Operatiivinen tuki, hätäapu ja muu Euroopan unionin talousarviosta täysimääräisenä myönnettävissä oleva avustus saa kattaa hankkeen tai toiminnan kaikki hyväksyttävät kustannukset.

13 § Avustusmuodot

Päätöksen hankkeen tai toiminnan avustusmuodosta tekee hallintoviranomainen. Hallintoviranomainen voi päättää hakukohtaisista rajoituksista avustusmuotojen käytössä. Päätös tehdään hankkeen tai toiminnan koko toteuttamisajaksi. Kustannukset voidaan korvata:

1) tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen;

2) yksikkökustannuksina;

3) kiinteämääräisenä rahoituksena;

4) kertakorvauksena; tai

5) 1–4 kohdassa tarkoitettujen avustusmuotojen yhdistelmänä, jos jokainen niistä kattaa eri kustannuslajit.

Hankkeessa on käytettävä 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettuja avustusmuotoja hankkeen kustannusten korvaamiseksi joko kokonaan tai osittain.

Kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettavasta hankkeesta aiheutuvat välittömät kustannukset voidaan korvata vain tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen.

Operatiivisella tuella avustettavan toiminnan kustannukset voidaan korvata tosiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen. Palkkakustannukset voidaan kuitenkin korvata myös 22 §:n mukaisina yksikkökustannuksina. Jos avustettavan toiminnan kustannukset jäävät alle 200 000 euron, toiminnan kustannuksiin saa sisältyä ainoastaan palkkakustannuksia, jotka korvataan 22 §:n mukaisina palkkakustannusten yksikkökustannuksina.

14 § Hallintoviranomaisen käyttöön ottamat Euroopan unionin tason avustusmuodot

Hallintoviranomainen voi vahvistaa erikseen käyttöön otettavat Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060, jäljempänä yleisasetus, 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut Euroopan komission delegoidulla säännöksellä määrittelemät Euroopan unionin tason avustusmuodot ja niiden määrät. Euroopan unionin tason avustusmuodot ovat voimassa kulloinkin vahvistetussa muodossaan ja niitä sovelletaan avustusmuotojen vahvistamisen jälkeen alkavissa hankkeissa.

15 § Tukikelpoisuuden edellytykset

Avustettavasta hankkeesta tai toiminnasta aiheutuva, sen toteuttamiseksi tarpeellinen ja määrältään kohtuullinen meno tai menon osa on tukikelpoinen, jos se on:

1) perusteltu ohjelman ja toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden ja vaikuttavuuden kannalta;

2) hanketta tai toimintaa koskevan avustuspäätöksen mukainen; ja

3) aiheutunut hankkeen tai toiminnan avustuspäätöksen mukaisena toteuttamisaikana lukuun ottamatta avustuspäätöksessä edellytetystä hankkeen tai toiminnan tilintarkastuksesta aiheutuvaa kustannusta.

Jos kustannukset korvataan 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen, kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että ne ovat avustuksen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä avustuksen saajan tai siirron saajan tosiasiallisesti maksamia, osoitettavissa hanke- tai toimintakohtaisesti pidetyn kirjanpidon tositteilla ja ilmoitetut kustannukset vastaavat avustuksen saajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita.

Avustuksen saajan velvollisuudesta huolehtia hanketta tai toimintaa koskevasta tiedotuksesta ja viestinnästä säädetään yleisasetuksen 47 ja 50 artiklassa.

Hallintoviranomainen voi myöntää avustusta ennen avustuspäätöksen tekemistä, mutta hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyneisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, jos hankkeen tai toiminnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen on edellyttänyt sen aloittamista ennen avustuspäätöksen tekemistä.

16 § Hankkeen ja toiminnan tukikelpoiset kustannukset

Hallintoviranomainen voi myöntää avustusta seuraaviin tukikelpoisiin, välittömiin kustannuksiin (kustannuslajit):

1) palkkakustannuksiin ja niihin liittyviin lakiin tai virka- tai työehtosopimukseen perustuviin kustannuksiin;

2) matkakustannuksiin;

3) ostopalvelujen hankintaan;

4) käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden kustannuksiin;

5) muihin kuin 1–4 kohdassa tarkoitettuihin hankkeen tai toiminnan toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin.

Hallintoviranomainen voi lisäksi myöntää avustusta tukikelpoisiin, välillisiin kustannuksiin. Välilliset kustannukset voidaan korvata 18 §:n mukaisesti määritetyn kiinteämääräisen rahoituksen osana tai 19 ja 20 §:n mukaisesti yksinomaan kiinteämääräisenä rahoituksena hankkeen välittömistä kustannuksista.

Hallintoviranomainen voi lisäksi myöntää operatiivista tukea turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen liitteessä VII, sisäisen turvallisuuden rahastoasetuksen liitteessä VII sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineasetuksen liitteessä VII tarkoitettuihin kustannuksiin.

Jos samaan tositteeseen perustuva kustannus jaetaan useamman kuin yhden avustetun hankkeen tai toiminnan kustannukseksi, avustetut osuudet yhteensä eivät saa ylittää koko kustannusta.

4 luku. Kertakorvaus, prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset ja yksikkökustannukset

17 § Kertakorvaus

Hallintoviranomainen voi päättää, että avustus hankkeeseen myönnetään kertakorvauksena. Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle kertakorvauksena on, että hankkeelle on määritettävissä selkeät avustuksen maksamisen perusteena olevat tuotokset. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja on todentanut, että hankkeessa aikaansaadut tuotokset ovat avustuspäätöksen mukaisia. Kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettaviin hankkeisiin avustusta ei myönnetä kertakorvauksena.

Kertakorvattavan hankkeen toteuttaminen ja avustuksen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se on tarkoituksenmukaista hankkeen sisällöllisen toteuttamisen kannalta ja kullekin osalle voidaan määrittää selkeä avustuksen maksamisen perusteena oleva tuotos.

Kertakorvattavan hankkeen kokonaiskustannukset saavat olla enintään 200 000 euroa.

Kertakorvausta haettaessa avustuksen hakijan on toimitettava avustuksen suuruuden määrittelyä varten hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio, joka laaditaan 19 §:n mukaisesti ja rahoitussuunnitelma perusteluineen sekä arvio ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista. Jos hankkeen toteuttaminen jaetaan osiin, kustannusarviosta on käytävä ilmi jokaiselle avustuksen maksamisen perusteena olevalle hankkeen toiminnolle laadittu kustannusarvio erikseen. Kertakorvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon käypä hintataso.

Kertakorvausta koskevassa avustuspäätöksessä on yksilöitävä hankkeessa aikaansaataviksi edellytetyt tuotokset ja tuotosten toteutumisen perusteella maksettava avustus. Avustuspäätöksessä on myös yksilöitävä tehtäviksi edellytetyt toimenpiteet ja tuotosten toteutumisen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat siten, että hankkeen toteuttamisesta avustuspäätöksen mukaisesti voidaan varmistua ennen avustuksen maksamista.

Kertakorvattavaa hanketta voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta.

18 § Prosenttimääräinen korvaus muista kuin palkkakustannuksista

Hallintoviranomainen voi päättää, että avustusta myönnetään kaikkiin muihin hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin kuin hankehenkilöstön palkkakustannuksiin määrä, joka on 40 prosenttia 23 §:n mukaisesti hyväksyttävistä tosiasiallisesti aiheutuneista palkkakustannuksista tai 22 §:n mukaisista hyväksyttävistä palkkakustannusten yksikkökustannuksista. Avustusmuodon käyttämisen edellytyksenä on, että mikään hankkeeseen sisältyvä hankinta ei ylitä arvoltaan hankintalainsäädännön mukaista kansallista kynnysarvoa.

19 § Prosenttimääräisinä korvattavat välilliset kustannukset