Korkeimman oikeuden työjärjestys

Korkeimmasta oikeudesta 26 päivänä elokuuta 2005 annetun lain (665/2005) 18 §:n nojalla korkein oikeus on täysistunnossaan 20 päivänä huhtikuuta 2022 vahvistanut itselleen seuraavan työjärjestyksen:

1 luku. Yleiset määräykset

1 § Soveltamisala

Tässä työjärjestyksessä määrätään sen lisäksi, mitä korkeimmasta oikeudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, asioiden käsittelystä sekä muusta työskentelyn järjestämisestä korkeimmassa oikeudessa.

2 § Toimielimet ja johtaminen

Lainkäyttöasiat käsitellään ja ratkaistaan korkeimmassa oikeudessa jaostossa tai täysistunnossa siten kuin laissa säädetään ja tässä työjärjestyksessä määrätään.

Talous- ja muut hallintoasiat käsitellään ja ratkaistaan täysistunnossa, kansliatoimikunnassa tai muussa hallinnon toimielimessä siten kuin laissa säädetään ja tässä työjärjestyksessä määrätään.

Presidentti johtaa korkeimman oikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta.

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti.

3 § Täysistunto

Korkein oikeus kokoontuu presidentin kutsusta täysistuntoon ratkaisemaan hallintoasioita ja lainkäyttöasioita. Presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana. Jos presidentti on poissa tai esteellinen, puheenjohtajana toimii virkaiässä vanhin jäsen.

Määräaikainen jäsen ei osallistu täysistuntoon käsiteltäessä korkeimman oikeuden työjärjestystä taikka korkeimman oikeuden jäsenen virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta tai niiden täyttämistä.

Täysistunnossa kansliapäällikkö toimii esittelijänä hallintoasiassa. Presidentti voi määrätä esittelijäksi kansliapäällikön sijasta muun virkamiehen.

2 luku. Lainkäyttöasioiden käsittely

4 § Käsittelyn joutuisuus

Lainkäyttöasiat on käsiteltävä ja ratkaistava joutuisasti.

Kiireellisesti on käsiteltävä asiat, jotka lain mukaan on käsiteltävä kiireellisinä tai jotka muuten edellyttävät kiireellistä käsittelyä. Asian kiireellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös asian laatu ja sen vireilläoloaika kokonaisuudessaan.

5 § Asioiden jakaminen esittelijöille

Kirjaamo jakaa lainkäyttöasiat niiden laadun perusteella määrittyvään asiaryhmään.

Asiaryhmän päällikkö jakaa asiat asiaryhmän esittelijöiden valmisteltaviksi lähtökohtaisesti vuorojärjestyksessä. Lisäksi asioiden jakamisessa on otettava huomioon asian laatu ja kiireellisyys, asian valmistelemisen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus, vireillä olevien asioiden keskinäinen yhteys sekä työn tasapuolinen jakautuminen. Asia, jonka käsittelykieli on ruotsi, jaetaan mahdollisuuksien mukaan esittelijälle, jonka oma kieli on ruotsi tai jolla on hyvä ruotsin kielen taito. Asia voidaan jakaa tarvittaessa myös toisen asia-ryhmän esittelijän valmisteltavaksi.

Jos asiaryhmässä on erityisesti määrättyihin asioihin perehtyneitä esittelijöitä, voidaan tällaiset asiat ensisijaisesti jakaa näiden esittelijöiden valmisteltaviksi.

6 § Lisäesittelijän määrääminen

Samassa asiassa voi olla useampi kuin yksi esittelijä, jos ratkaistavien oikeudellisten kysymysten laatu tai asian poikkeuksellinen laajuus sitä erityisestä syystä edellyttää.

Ratkaisukokoonpano päättää lisäesittelijän tarpeellisuudesta ja esittelijöiden välisestä työnjaosta. Lisäesittelijän määrää kansliapäällikkö.

7 § Asian uudelleen jakaminen

Esittelijän valmisteltavaksi jaettu asia voidaan vastoin asianomaisen esittelijän tahtoa jakaa uudelleen vain, jos siihen on esittelijän sairaudesta, asian viivästymisestä, esittelijän työmäärästä tai muusta vastaavasta seikasta johtuva painava syy. Uudelleen jakamisesta päättää kansliapäällikkö.

Asia voidaan esittelijän suostumuksella jakaa toisen esittelijän valmisteltavaksi, jos se on perusteltua asioiden keskinäisen yhteyden, esittelijöiden työtilanteen tai työmäärän tasoittamisen kannalta. Asian siirtämisestä päättää asiaryhmän päällikkö.

8 § Esittelyjärjestys

Esittelijän on esiteltävä hänelle jaetut asiat niiden saapumisjärjestyksessä, jollei tästä poikkeamiseen ole asian kiireellisyydestä, asioiden keskinäisestä yhteydestä tai muusta näihin rinnastettavasta syystä johtuvaa perustetta.

9 § Asian valmistelu

Kun asia on jaettu esittelijälle, hänen on viipymättä arvioitava, onko asia kiireellinen ja onko täytäntöönpanon kieltämiseen tai keskeyttämiseen aihetta.

Esittelijä vastaa asian asianmukaisesta valmistelusta. Valmistelun tavoitteena on selvittää asian ratkaisemisen kannalta merkitykselliset kysymykset siten, että asia on mahdollisimman valmis ratkaistavaksi esittelyssä.

Valmistellessaan asiaa esittelijä:

1) varaa tarvittaessa asianosaiselle tilaisuuden täydentää hakemusta tai vastausta;

2) pyytää valitusluvan myöntämisen jälkeen vastapuolelta vastauksen, jollei sitä ole pyydetty jo lupahakemusta käsiteltäessä; ja

3) ylimääräistä muutoksenhakua koskevassa asiassa pyytää tarvittaessa vastapuolelta vastauksen ja hankkii muun selityksen.

Jos asialle on määrätty tarkastava jäsen, esittelijän on tarvittaessa neuvoteltava tämän kanssa asian valmistelusta.

10 § Ratkaisuehdotus ja luonnos ratkaisuksi

Esittelijän on ennen esittelyä valmisteltava perusteltu ehdotuksensa asian ratkaisuksi.

Jollei ratkaisun sisältöä ole vahvistettu jo esittelyssä, esittelijän on esittelyn jälkeen viivytyksettä laadittava luonnos ratkaisuksi.

11 § Tarkastavan jäsenen määrääminen

Asialle, jonka käsitteleminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää valituslupaa, voidaan määrätä tarkastava jäsen heti valitusluvan myöntämisen jälkeen. Muussa tapauksessa tarkastava jäsen määrätään istuntosuunnitelmassa. Tarkastava jäsen voidaan määrätä aikaisemminkin, jos asian laatu tai laajuus sitä edellyttää.

Tarkastavien jäsenten määräämisestä vastaa presidentti.

12 § Tarkastavan jäsenen valinta

Tarkastavia jäseniä määrättäessä huolehditaan siitä, että jäsenten työmäärä jakautuu tasaisesti. Siinä määrin kuin työn tasainen jakautuminen sen mahdollistaa valitaan tarkastava jäsen seuraavia perusteita noudattaen:

1) asialle, jossa on myönnetty valituslupa, pyritään määräämään tarkastavaksi jäseneksi joku valitusluparatkaisun tekemiseen osallistuneista jäsenistä, jollei tarkastavaa jäsentä valita 2 tai 3 kohdan mukaisesti;

2) asialle, jonka käsittelykieli on ruotsi, pyritään määräämään tarkastavaksi jäseneksi joku niistä jäsenistä, joiden oma kieli on ruotsi tai joilla on hyvä ruotsin kielen taito;

3) asialle, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä asiantuntemusta tietyllä oikeudenalalla, pyritään määräämään tarkastavaksi jäseneksi joku niistä jäsenistä, jotka ovat erityisesti perehtyneet tämän oikeudenalan asioihin;

4) muussa tapauksessa tarkastava jäsen määrätään sattumanvaraisuuden pohjalta.

13 § Tarkastavan jäsenen tehtävät

Tarkastavan jäsenen on ennen asian esittelyä perehdyttävä yksityiskohtaisesti oikeudenkäyntiaineistoon, tarvittaessa neuvoteltava esittelijän kanssa asian valmistelusta ja osaltaan huolehdittava siitä, että asia on mahdollisimman valmis ratkaistavaksi esittelyssä.

Esittelyn jälkeen tarkastava jäsen tarkastaa esittelijän laatiman luonnoksen asian ratkaisuksi ja tekee siihen tarvittavat muutosehdotukset.

14 § Muiden jäsenten tehtävät

Ratkaisukokoonpanon jäsenten on etukäteen perehdyttävä ratkaistavana olevaan asiaan niin perusteellisesti, että asia voidaan ratkaista esittelyssä.

Tarkastavan jäsenen laadittua esittelyn jälkeen luonnoksensa asian ratkaisuksi kukin jäsen vuorollaan tarkastaa luonnoksen ja edellisen jäsenen siihen tekemät muutokset sekä tekee tarvittavat muutosehdotukset.

15 § Puheenjohtajan tehtävät

Puheenjohtaja valvoo, että asia käsitellään ja ratkaistaan joutuisasti.

Esittelyssä puheenjohtaja huolehtii siitä, että kaikki ratkaistavat kysymykset tulevat perusteellisesti käsitellyiksi.

Puheenjohtajan on saatettava esittelyn jälkeen tehdyt ratkaisun asiasisältöä koskevat merkitykselliset muutosehdotukset muiden jäsenten ja esittelijän tietoon. Tarvittaessa asiassa on toimitettava uusi päätösneuvottelu.

Puheenjohtaja päättää ratkaisun kieliasuun liittyvistä kirjoitustapakysymyksistä.

16 § Istuntojen järjestäminen

Lainkäyttöasia ratkaistaan jaoston istunnossa, jollei sitä ole määrätty tai siirretty ratkaistavaksi täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa. Jaoston muodostavat asian ratkaisukokoonpanoon istuntosuunnitelmassa osoitetut jäsenet.

Istuntoja järjestetään istuntosuunnitelman mukaisesti. Istuntosuunnitelman laatimisesta ja tarvittaessa sen muuttamisesta vastaa presidentti siltä osin kuin tehtävä ei tämän työjärjestyksen mukaan kuulu kansliapäällikölle. Yksittäistä istuntoa koskevasta muutoksesta, joka ei vaikuta ratkaisukokoonpanoon, voi päättää myös kyseisen istunnon puheenjohtaja.

Puheenjohtaja voi erityisestä syystä päättää, että muu istunto kuin suullinen käsittely järjestetään siten, että jäsenet ja esittelijä tai osa heistä osallistuvat istuntoon käyttämällä videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa (etäistunto).

Jos käsiteltävä kysymys on laadultaan yksinkertainen, puheenjohtaja voi päättää, että asia ratkaistaan istuntoon kokoontumatta tai etäistunnossa.

17 § Ratkaisukokoonpanojen muodostamisen perusteet

Jäseniä ratkaisukokoonpanoihin määrättäessä pyritään siihen, että jäsenten työmäärä jakautuu tasaisesti ottaen huomioon myös loma-ajat sekä muut poissaolot ja työtehtävät. Jollei tästä tavoitteesta tai 2–6 momentista muuta johdu, jäsenet määrätään kokoonpanoihin sattumanvaraisuuden pohjalta.

Jos asialle on määrätty tarkastava jäsen ennen istuntosuunnitelman laatimista, hän kuuluu ratkaisukokoonpanoon. Muussa tapauksessa tarkastavaksi jäseneksi määrätään istuntosuunnitelmassa joku asiaa käsittelevään kokoonpanoon tulevista jäsenistä.

Jos valitusasia on kiireellinen tai se käsitellään kolmen jäsenen kokoonpanossa, kokoonpanoon pyritään määräämään kaikki valitusluparatkaisun tekemiseen osallistuneet jäsenet.

Jos asia käsitellään viiden jäsenen kokoonpanossa, kokoonpanoon pyritään määräämään yksi jäsen 12 §:n 1–3 kohdan mukaisia perusteita noudattaen, mikäli tarkastavaa jäsentä ei ole valittu niiden mukaisesti.

Valitusasiaa käsittelevään kokoonpanoon pyritään määräämään vähintään yksi miespuolinen ja vähintään yksi naispuolinen jäsen, jos:

1) asia koskee vanhemmuutta, elatusta taikka lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta;

2) asia koskee rikoslain 20 luvussa tarkoitettua rikosta; tai

3) tämän voidaan muutoin erityisesti asian laatu huomioon ottaen katsoa vahvistavan luottamusta asian käsittelyn tasapuolisuuteen.

Vireillä olevat asiat, jotka koskevat samaa oikeudellista kysymystä tai jotka muutoin liittyvät toisiinsa, pyritään määräämään saman kokoonpanon käsiteltäviksi.

18 § Ratkaisukokoonpanon vahvistaminen lisäjäsenellä

Presidentti päättää ratkaisukokoonpanon vahvistamisesta lisäjäsenellä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa.

Päätös tehdään istuntosuunnitelman laatimisen yhteydessä tai ratkaisukokoonpanon esityksestä sen jälkeen.

Jos ratkaisukokoonpanoa vahvistetaan istuntosuunnitelman laatimisen jälkeen, lisäjäsen valitaan arpomalla.

19 § Päivystys

Istuntosuunnitelmassa voidaan määrätä tietyt jäsenet ja esittelijät käsittelemään tiettynä aikana asioita, joissa on harkittava täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka jotka ovat muusta syystä kiireellisiä.

20 § Kokoonpanoa koskevat muutokset istuntosuunnitelmaan

Kansliapäällikkö vastaa lisäjäsenen tai -jäsenten määräämisestä kokoonpanoon, jos istuntosuunnitelman laatimisen jälkeen ilmenee, että istuntoon tuleva asia on käsiteltävä laajemmassa kokoonpanossa, tai jos kokoonpano päättää siirtää asian laajemman kokoonpanon käsiteltäväksi.

Kansliapäällikkö vastaa uuden jäsenen määräämisestä kokoonpanoon toisen tilalle tämän suostumuksella, jos se on tarpeen sairastumisen, istuntosuunnitelman laatimisen jälkeen havaitun esteellisyyden tai muun vastaavan olosuhdemuutoksen vuoksi. Jos kokoonpanosta pois jäänyt jäsen oli määrätty tarkastavaksi jäseneksi, hänen tilalleen tarkastavaksi jäseneksi määrätään joko uusi jäsen tai joku kokoonpanoon aikaisemmin kuuluneista jäsenistä.

Kun jäsen määrätään kokoonpanoon 1 tai 2 momentin nojalla, hänet voidaan hänen suostumuksellaan vapauttaa osallistumasta jonkin toisen istuntosuunnitelmaan merkityn asian käsittelyyn, jos se on tarpeen työn tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai työmäärän tasaisen jakautumisen kannalta.

Jäsenelle jaetun asian uudelleen jakamisesta muissa kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa säädetään tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 8 §:ssä .

21 § Yhden jäsenen kokoonpanon istunnot

Istuntosuunnitelmaan ei merkitä yhden jäsenen kokoonpanossa käsiteltävien asioiden istuntoja. Tällaisia istuntoja järjestetään sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee, ja ne voidaan järjestää 16 §:n 4 momentissa määrätyllä tavalla.

Kansliapäällikkö vastaa siitä, että 1 momentissa tarkoitetut asiat jaetaan jäsenten ratkaistaviksi sattumanvaraisuuden pohjalta ja ottaen huomioon pyrkimys jäsenten työmäärän tasaiseen jakautumiseen.

22 § Puheenjohtajan määräytyminen

Jos presidentti ei osallistu istuntoon, puhetta johtaa virkaiässä vanhin ratkaisukokoonpanon jäsen.

Kokoonpano voi erityisestä syystä päättää, että puhetta johtaa muu kokoonpanoon kuuluva jäsen kuin se, joka 1 momentin mukaan johtaisi puhetta. Päätös voidaan tehdä vain viimeksi mainitun jäsenen esityksestä. Päätös voi koskea joko asian käsittelyä kaikilta osin tai vain tiettyä käsittelyvaihetta.

23 § Ratkaisujen julkaiseminen

Ratkaisuista julkaistaan ennakkopäätöksinä ne, jotka ovat tärkeitä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi. Julkaisemisesta päättää asian ratkaissut kokoonpano.

Asia, jota koskeva ratkaisu julkaistaan, on ratkaistava vähintään viisijäsenisessä kokoonpanossa.

Asian ratkaissut kokoonpano laatii julkaistavaan ratkaisuun otsikon, joka käsittää tiivistelmän julkaisemisen perusteena olevasta oikeuskysymyksestä sekä tarvittaessa sitä selventäviä tietoja asiasta ja ratkaisun perusteista. Puheenjohtaja vahvistaa otsikon sanamuodon.

Täysistunto vahvistaa ratkaisujen julkaisuperiaatteet.

24 § Ilmoitus ratkaisusta presidentille

Kokoonpanon on saatettava tekemänsä ratkaisu ennen sen antamista presidentin tietoon, jos:

1) ratkaisu poikkeaa korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden aikaisemmin omaksumasta oikeusperiaatteesta tai lain tulkinnasta;

2) kokoonpano katsoo, että korkeimman oikeuden tekemä ratkaisu olisi poistettava tai purettava; tai

3) asia on muuten periaatteellisesti merkittävä tai laajakantoinen.

25 § Vahvennetun jaoston kokoonpano

Vahvennettuun jaostoon kuuluvat asian ratkaisemiseen aikaisemmin osallistuneet vielä virantoimituksessa olevat jäsenet ja tarpeellinen määrä muista jäsenistä arvottuja lisäjäseniä.

26 § Taltio

Esittelijän on varmistettava, että ratkaisusta laadittu taltio on luonnoksen mukainen.

Taltioon merkitään asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten ja asian esittelijän nimet. Taltioon liitetään esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot.

Taltion allekirjoittavat asian ratkaisemiseen osallistuneet jäsenet tai ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja sekä asian esittelijä. Esittelijä voi kuitenkin yksin allekirjoittaa:

1) taltion valituslupahakemusta koskevasta päätöksestä;

2) taltion ylimääräistä muutoksenhakua koskevasta päätöksestä, paitsi jos hakemus hyväksytään tai ratkaisu julkaistaan;

3) taltion päätöksestä, joka koskee turvaamistoimea, täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka muuta väliaikaista toimenpidettä;

4) taltion päätöksestä, joka koskee välitoimea, suullisen käsittelyn tai katselmuksen toimittamista taikka muutoin asian käsittelyä korkeimmassa oikeudessa; ja

5) taltion julkisen version ratkaisusta, joka on määrätty salassa pidettäväksi.

Jos ratkaisusta ei laadita taltiota, ratkaisu ja muu toimenpide sekä esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot merkitään istunnon pöytäkirjaan. Puheenjohtaja allekirjoittaa pöytäkirjan.

27 § Toimituskirja

Toimituskirjan voi allekirjoittaa yksin asian esittelijä tai kansliapäällikön tehtävään määräämä muu virkamies. Allekirjoittajan on varmistettava, että toimituskirja on taltion mukainen.

Toimituskirjasta on voimassa, mitä 26 §:n 2 momentissa määrätään taltiosta.

28 § Ratkaisun antaminen ja ilmaiseminen

Puheenjohtaja voi määrätä ratkaisun antopäivän. Jollei puheenjohtaja ole sitä määrännyt, se määrätään kirjaamossa.

Korkeimman oikeuden ratkaisua ei saa ilmaista ennen kuin se on asianosaisten saatavissa. Valitusluvan myöntämisestä ja täytäntöönpanokieltoa koskevasta ratkaisusta voidaan kuitenkin ilmoittaa heti ratkaisun tekemisen jälkeen asianosaiselle tai asianomaiselle virkamiehelle.

3 luku. Hallinnon toimielimet

29 § Täysistunnon hallinnolliset tehtävät

Täysistunnossa ratkaistaan, sen lisäksi, mitä korkeimmasta oikeudesta annetussa laissa tai muutoin on säädetty, asiat, jotka koskevat:

1) korkeimman oikeuden työjärjestystä;

2) perustuslain 77 §:ssä tarkoitettua lausuntoa tasavallan presidentin vahvistettavaksi toimitetusta laista;

3) esityksen tekemistä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä ja lausuntoa lainsäädäntökysymyksestä;

4) esityksen tekemistä jäsenen viran perustamiseksi ja lakkauttamiseksi;

5) jäsenen viran tai määräaikaisen virkasuhteen haettavaksi julistamista sekä esityksen tekemistä jäsenen ja määräaikaisen jäsenen nimittämiseksi;

6) eron myöntämistä presidentille, jäsenelle tai muulle tuomarille tuomioistuinlain 16 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa;

7) virkavapauden myöntämistä jäsenelle, jollei asian ratkaiseminen kuulu kansliatoimikunnalle;

8) esittelijän viran perustamista ja lakkauttamista sekä esittelijän viran nimikettä;

9) kansliapäällikön tai muun esittelijän virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä, jollei asian ratkaiseminen kuulu kansliatoimikunnalle;

10) eron myöntämistä kansliapäällikölle ja muulle esittelijälle tuomioistuinlain 16 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa;

11) virkavapauden myöntämistä kansliapäällikölle ja muulle esittelijälle, jollei asian ratkaiseminen kuulu kansliatoimikunnalle tai kansliapäällikölle;

12) presidentin, jäsenen tai muun tuomarin määräämistä valtion virkamieslain (750/1994) 19 §:ssä tarkoitettuihin tutkimuksiin;

13) Tuomioistuinviraston johtokunnan ja tuomarinvalintalautakunnan jäsenten ja varajäsenten nimeämistä;

14) muita korkeimmalle oikeudelle kuuluvia asioita, jollei niiden ratkaisemisesta ole muuta säädetty taikka tässä työjärjestyksessä toisin määrätty.

Täysistunnossa käsiteltävistä muista kuin lainkäyttöasioista pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittavat kansliapäällikkö tai esittelijänä toiminut muu esittelijä sekä virkaiältään nuorin asian käsittelemiseen osallistunut jäsen.

30 § Kansliatoimikunta