Valtioneuvoston asetus luonnonsuojelusta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) nojalla:
1 § Luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatiminen
Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen kunkin strategian voimassaolon päättymistä.
2 § Luonnonsuojeluohjelma
Luonnonsuojeluohjelmassa on määriteltävä ohjelman tavoitteet sekä esitettävä ohjelmaan sisältyvät alueet ja niiden valintaperusteet. Ohjelmaan sisältyvien alueiden sijainti ja rajaukset on osoitettava kartoin.
Luonnonsuojeluohjelman taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on tehtävä selvitys, joka on liitettävä ohjelmaan.
3 § Ilmoitus Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen vaikuttavasta toimenpiteestä
Luonnonsuojelulain 37 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:
1) toimenpiteestä vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistönomistajan yhteystiedot, jos omistaja on eri kuin toimenpiteestä vastaava;
2) toimenpiteen toteuttamisalueen kiinteistötunnus ja sijainti kartalla;
3) kuvaus suunnitellusta toimenpiteestä ja sen toteuttamistavasta sekä toimenpiteen toteuttamisalueen laajuudesta;
4) toimenpiteen toteuttamisen ajankohta ja kesto;
5) arvio suunnitellun toimenpiteen vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelutavoitteisiin.
4 § Suojellut luontotyypit
Luonnonsuojelulain 64 §:n 1 momentissa tarkoitetaan:
1) hiekkarannalla aluetta, joka on meren, järven tai joen ranta, jota ei ole rakentamisella taikka täyttämis- tai tasoittamistoimenpiteillä merkittävästi muutettu, jonka maa-aines on pääosin hiekkaa tai hietaa ja kasvillisuus sulkeutumatonta;
2) jalopuumetsiköllä aluetta, joka on luontaisesti syntynyt ja jossa kasvaa runkomaisia metsälehmuksia, vaahteroita, saarnia, kynäjalavia, vuorijalavia tai tammia vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useana lähekkäisenä ryhmänä;
3) pähkinäpensaikolla aluetta, joka on luontaisesti syntynyt ja jossa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita yhtenä tai useana lähekkäin sijaitsevana ryhmänä vähintään 20 kappaletta hehtaarilla;
4) tervaleppämetsällä aluetta, joka on luontaisesti syntynyt korpi, luhta tai lehto, jossa tervaleppä on runkoluvultaan valtapuuston runsain laji;
5) merenrantaniityllä aluetta, joka on luontaisesti tai perinteisen maankäytön muovaamana syntynyt, pääosin avoin ja matalakasvuinen, heinä- tai ruohovaltainen ranta-alue, jonka kasvillisuus on rannansuuntaisesti vyöhykkeinen tai mosaiikkimainen;
6) lehdesniityllä aluetta, joka on perinteisen maankäytön muovaama harvapuustoinen niitty, jossa kasvaa iäkkäitä lehdespuita tai monirunkoisia vesottuja puita vähintään viisi kappaletta hehtaarilla, ja jonka eliölajisto koostuu niittyjen ja lehtojen lajeista;
7) kedolla aluetta, joka on luontaisesti tai perinteisen maankäytön muovaamana syntynyt, pääosin puuton ja matalakasvuinen kuiva niitty hiekka-, sora- tai moreenimaalla;
8) rannikon metsäisellä dyynillä aluetta, joka on merenrannikon tai saariston avoimeen dyynisukkessiosarjaan yhteydessä oleva dyynimuodostuma, jossa hiekan kasaantumista ei enää tapahdu ja jossa puuston latvuspeittävyys on enintään 50 prosenttia;
9) sisämaan tulvametsällä aluetta, joka on vesistön rannassa sijaitseva, tulvan aikaan kostea ja ajoittain kuivuva, lehtipuuvaltainen metsikkö, jonka kasvillisuuden rakennepiirteissä ja lajistossa näkyvät toistuvan tulvan vaikutukset, ja josta havupuut, varvut sekä sammalet puuttuvat tai jossa ne esiintyvät niukkoina;
10) harjumetsän valorinteellä aluetta, joka on kaakko-länsi-suuntainen harju- tai reunamuodostuman rinnealue, jonka kaltevuus on vähintään viisi prosenttia, humuskerros ohut, pohjakerros aukkoinen ja puuston latvuspeittävyys enintään 60 prosenttia, ja jolla kasvaa häränsilmää, kalliokieloa, kangasajuruohoa, ahokissankäpälää tai vastaavia harjuille tyypillisiä lajeja;
11) meriajokaspohjalla aluetta, joka on Itämeren avoimella hiekka- tai moreenipohjalla esiintyvä vedenalainen kasviyhteisö, jonka pinta-alasta monivuotinen kasvillisuus peittää vähintään kymmenen prosenttia ja siitä meriajokas vähintään puolet;
12) suojaisalla näkinpartaispohjalla aluetta, joka on Itämeren matalan, suojaisen liejupohjan vedenalainen putkilokasvi- ja leväyhteisö, jossa valtalajeina ovat näkinpartaislevät;
13) kalkkikalliolla aluetta, joka on osin tai kokonaan kalsiittisen kalkkikiven ja dolomiitin muodostama kalliopaljastuma, jolla esiintyy kalkkitummaraunioista, kalliorikkoa, ketokäenminttua, mäkimeiramia, seinäraunioista, kalkkikynsisammalta, kalkkipalmikkosammalta, kalkkikiertosammalta, kielikellosammalta, kalkkikahtaissammalta, kalkkikarvasammalta, kalkkikuoppajäkälää, kalkkirakojäkälää, kalvas-, kalkki-, viher- tai pullokansijäkälää, siro-, rusko- tai maksakilpisiä, kupu-, ruso- tai kalkkinuppujäkälää tai vastaavaa kalkinvaatija- ja kalkinsuosijalajistoa.
5 § Tiukasti suojellut luontotyypit
Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetaan, sen lisäksi mitä mainitussa lainkohdassa säädetään:
1) serpentiinikalliolla, -kivikolla ja -soraikolla aluetta, joka sijaitsee muualla kuin tunturialueella ja jolla esiintyy kainuunnurmihärkkejä, lapinnädän serpentiinityyppejä, pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotua, serpentiiniraunioisia, viherraunioisia, serpentiinipikkutervakkoja, tunturihärkin serpentiinirotuja, seitahiirensammalia, etelänuurresammalia, juurikuoppajäkälää, siimesjäkälää, kirjojäkälää, ryynisimpukkajäkälää, karstajäkälää, haavanlimijäkälää, sammallimijäkälää, kaitalaakajäkälää tai Lecidella carpathica -pallerojäkälää; mitä säädetään serpentiinikalliosta, -kivikosta ja -soraikosta koskee myös serpentiinikalliopaljastumien, -kivikkojen tai -soraikkojen enintään 50 metriä leveää kasvipeitteistä välialuetta;
2) rannikon avoimella dyynillä aluetta, joka on pääosin puuton hiekkamuodostuma, jossa dyyniluontotyypit esiintyvät rannansuuntaisina vyöhykkeinä ja valtalajeina esiintyy kultapiiskua, metsälauhaa, rantavehnää, sarjakeltanoa, suola-arhoa taivariksenmarjaa sekä hiekka-alustan jäkäliä ja sammaleita.
6 § Eliölajien rauhoittaminen
Luonnonsuojelulain 69 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rauhoitettuja eliölajeja ovat:
1) liitteessä 1 luetellut eläinlajit koko maassa;
2) liitteessä 2 luetellut eläinlajit Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella;
3) liitteessä 3 luetellut kasvilajit koko maassa;
4) liitteessä 4 luetellut kasvilajit Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella;
5) liitteessä 5 luetellut kasvilajit Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
7 § Uhanalaiset eliölajit
Luonnonsuojelulain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuja uhanalaisia eliölajeja ovat liitteessä 6 luetellut eliölajit koko maassa.
8 § Erityisesti suojeltavat eliölajit
Luonnonsuojelulain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisesti suojeltavia eliölajeja ovat liitteessä 6 *-merkinnällä merkityt eliölajit.
9 § Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävät eliölajit
Luonnonsuojelulain 78 §:n 1 momentissa tarkoitettuja, Suomessa esiintyviä Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviä eliölajeja ovat liitteessä 7 luetellut eliölajit.
10 § Luonnonsuojelualueiden hankinta
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii kiinteistöt ympäristöministeriön hallintaan lukuun ottamatta luonnonsuojelulain 60 §:n 1 momentissa tarkoitettuja luonnonsuojelualueen laajennusalueeksi hankittavia kiinteistöjä, jotka se hankkii Metsähallituksen hallintaan. Metsähallitus hankkii kiinteistöt omaan hallintaansa.
11 § Korvausten jaksottaminen
Luonnonsuojelulain 115 §:ssä tarkoitetun jaksotetun korvauksen ensimmäinen erä on maksettava siinä määräajassa, joka kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 52 §:ssä säädetään korvauksen loppuosan maksamiselle. Muut erät on maksettava vuoden välein sanotun määräajan päättymisestä.
Korvausta, jonka suuruus on alle 200 000 euroa, ei jaksoteta.
12 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä joulukuuta 2023.
Liite 1
KOKO MAASSA RAUHOITETUT ELÄINLAJIT
Nilviäiset
jokihelmisimpukka, Margaritifera margaritifera
kalkkisiemenkotilo, Vertigo genesii
kapeasiemenkotilo, Vertigo angustior
lettosiemenkotilo, Vertigo geyeri
vuollejokisimpukka, Unio crassus
Luteet
palolatikka, Aradus angularis
Perhoset
harjusinisiipi, Scolitantides vicrama
isoapollo, Parnassius apollo
isokultasiipi, Lycaena dispar
juovapunatäplä, Zygaena osterodensis
kalliosinisiipi, Scolitantides orion
keltaverkkoperhonen (punakeltaverkkoperhonen), *Euphydryas aurinia *
kirjopapurikko, *Lopinga achine *
kirjoverkkoperhonen, *Euphydryas maturna *
kääpiöhopeatäplä, *Boloria improba *
lehtohopeatäplä, *Boloria titania *
luhtakultasiipi, Lycaena helle
muurahaissinisiipi, Phengaris (Glaucopsyche) arion
pikkuapollo, Parnassius mnemosyne
pohjanharmoyökkönen, Xestia borealis
pohjanvalkotäpläpaksupää, Hesperia comma * subsp. catena*
raunikkivyökoi, Caryocolum petryi
ruijannokiperhonen, Erebia medusa (E. polaris)
rusoharmoyökkönen, Xestia brunneopicta
sinilehtimittari, Scopula decorata
tummaverkkoperhonen, Melitaea diamina
tundrasinisiipi, Plebeius glandon
varjotäpläkoi, Ethmia terminella
Kovakuoriaiset
erakkokuoriainen, Osmoderma barnabita (O. eremita)
haavansahajumi, Xyletinus tremulicola
havuhuppukuoriainen, Stephanopachys linearis
isolampisukeltaja, Graphoderus bilineatus
jalavajäärä, Rhamnusium bicolor
jättisukeltaja, Dytiscus latissimus
kaskikeiju, Phryganophilus ruficollis
korpikolva, Pytho kolwensis
korukeräpallokas, Agathidium pulchellum
kulonyhäkäs, Corticaria cucujiformis (C. planula)
lahokapo, Boros schneideri
meriuposkuoriainen, Macroplea pubipennis
mustatattiainen, Oxyporus mannerheimii
mäntyhuppukuoriainen, Stephanopachys substriatus
punahärö, Cucujus cinnaberinus
tammikukkajäärä, Strangalia attenuata
vennajäärä, Mesosa myops
Sudenkorennot
idänkirsikorento, Sympecma paedisca
kirjojokikorento, Ophiogomphus cecilia
lummelampikorento, Leucorrhinia caudalis
sirolampikorento, Leucorrhinia albifrons
täplälampikorento, Leucorrhinia pectoralis
viherukonkorento, Aeshna viridis
Liite 2
POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN MAAKUNTIEN ETELÄPUOLELLA RAUHOITETUT ELÄINLAJIT
Perhoset
purohopeatäplä, Boloria thore
Liite 3
KOKO MAASSA RAUHOITETUT KASVILAJIT
Putkilokasvit
alppivuokko , Anemone trifolia
hajuheinä , Cinna latifolia
hentokatkero , Comastoma tenellum (Gentianella tenella)
hentonäkinruoho , Najas tenuissima
hietaneilikka , Dianthus arenarius
hukkariisi , Leersia oryzoides
hämeenkylmänkukka , Pulsatilla patens
hämeenkylmänkukan
ja
kangasvuokon
risteymä , Pulsatilla patens * x vernalis*
idänkurho , Carlina biebersteinii
idänkynsimö, Draba cinerea
idänverijuuri, Agrimonia pilosa
isokissankäpälä, Antennaria villifera
isokrassi , Lepidium latifolium
isolinnunruoho , Polygala vulgaris
isopukinjuuri , Pimpinella major
jääleinikki , Ranunculus glacialis
kalliorikko , Saxifraga adscendens
kalliosirkunjyvä , Hackelia (Lappula) deflexa
kangasraunikki , Gypsophila fastigiata
kangasvuokko , Pulsatilla vernalis
karvamaksaruoho , Sedum villosum
keltalehdokki , Platanthera chlorantha
keminpikkuängelmä (keminängelmä) , Thalictrum minus * subsp. elatum (kemense)*
kenttäorakko , Ononis spinosa * subsp . arvensis (O. arvensis)*
ketonukki , Androsace septentrionalis
ketunsara , Carex vulpina
kiiltovalkku , Liparis loeselii
kiirunankello , Campanula uniflora
kimalaisorho , Ophrys insectifera
kultakynsimö , Draba alpina
kultapäivännouto (päivännouto), Helianthemum nummularium
kuusamonnokkasara , Carex lepidocarpa * subsp. jemtlandica*
kuusamonsarake , Carex (Kobresia) simpliciuscula
kynäjalava (luontaisesti syntyneet) , Ulmus laevis
laaksoarho , Moehringia lateriflora
lapinalppiruusu , Rhododendron lapponicum
lapinhilpi , Arctagrostis latifolia
lapinkaura , Trisetum subalpestre
lapinleinikki , Coptidium (Ranunculus) lapponicus
laukkaneilikka , Armeria maritima
lehtokattara , Bromopsis (Bromus) benekenii
lehtolitukka , Cardamine impatiens
lehtonata , Schedonorus giganteus (Festuca gigantea)
lehtoneidonvaippa , Epipactis helleborine
lehtonoidanlukko , Botrypus virginianus (Botrychium virginianum)
lehtotaponlehti
(taponlehti) , Asarum europaeum
lehtoukonhattu , Aconitum lycoctonum
lehtoängelmä , Thalictrum aquilegiifolium
lettorikko , Saxifraga hirculus
lietetatar , Persicaria foliosa
luhtaorvokki , Viola uliginosa
lumpeitten *, Nymphaea, * punakukkaiset muodot
lähdesara , Carex paniculata
lännenkurho , Carlina vulgaris
masmalo , Anthyllis vulneraria
merijuola
(merivehnä) , Elytrigia junceiformis (Elymus farctus)
meriotakilokki , Salsola kali
meritatar, Polygonum oxyspermum
metsälitukka, Cardamine flexuosa
metsänemä, Epipogium aphyllum
metsäomenapuu , Malus sylvestris
myyränporras , Diplazium sibiricum
mäkiorvokki , Viola collina
neidonkenkä, Calypso bulbosa
nelilehtivesikuusi , Hippuris tetraphylla
norjanarho, Arenaria norvegica
notkeanäkinruoho , Najas flexilis
nummikellokanerva (kellokanerva) , Erica tetralix
nummimatara , Galium saxatile
nuokkuesikko (ruijanesikko), Primula nutans
pahta-ailakki , Silene wahlbergella
pahtahanhikki, Potentilla nivea
pahtahietaorvokki, Viola rupestris * subsp. relicta*
pahtaketokeltto (pahtakeltto), Crepis tectorum * subsp. nigritula (nigrescens)*
patukkasara, Carex hartmaniorum (hartmanii)
peltomaitikka, Melampyrum arvense
perämerenketomaruna (perämerenmaruna), Artemisia campestris * subsp. bottnica*
pesäjuuri , Neottia nidus-avis
pikkuhanhikki, Potentilla verna (P. tabernaemontani)
pikkunoidanlukko , Botrychium simplex
pohjankehtoailakki (pohjanailakki), Silene involucrata
pohjansorsimo, Arctophila fulva
pommerinvirna, Vicia cassubica
punavalkku , Cephalanthera rubra
rantalitukka , Cardamine parviflora
rantaorvokki, Viola stagnina (V. persicifolia)
rantatyräkki, Euphorbia palustris
ruijanpaasihanhikki (ruijanpahtahanhikki), Potentilla arenosa * subsp . chamissonis (P. chamissonis)*
ruskoruosteheinä (ruosteheinä), Schoenus ferrugineus
rönsysorsimo, Puccinellia phryganodes
sakarahanhikki, Potentilla subarenaria (P. neumanniana)
seljakämmekkä , Dactylorhiza sambucina
serpentiiniraunioinen, Asplenium adulterinum
sinikuusama, Lonicera caerulea
siperiankärhö, Clematis sibirica (C. alpina)
siroarnikki (arnikki) , Arnica angustifolia
soikkokaksikko, Neottia (Listera) ovata
soikkokämmekkä, Orchis militaris
sopulinkallioinen , Erigeron borealis
sorsanputki , Sium latifolium
suippohärkylä , Polystichum lonchitis
suolapunka, Samolus valerandi
suomukka , Latharea squamaria
suoneidonvaippa, Epipactis palustris
suovalkku, Hammarbya paludosa
sääskenvalkku, Malaxis (Microstylis) monophyllos
taarna, Cladium mariscus
talvikkipaju, Salix pyrolifolia
tikankontti, Cypripedium calceolus
toukokämmekkä , Dactylorhiza majalis * (baltiantoukokämmekkä, D. majalis; lapinkämmekkä, D. lapponica*;
kaitakämmekkä, D. traunsteineri)
tummahorsma, Epilobium obscurum
tummaneidonvaippa, Epipactis atrorubens
tundrasara, Carex holostoma
tunturiarho, Arenaria pseudofrigida
tunturikeulankärki, Oxytropis lapponica
tunturiorho, Chamorchis alpina
tunturivalkokämmekkä
(valkokämmekkä) , Pseudorchis straminea (P. albida)
tuoksualvejuuri, Dryopteris fragrans
tähkähelmikkä , Melica ciliata
upossarpio, Alisma wahlenbergii
valkolehdokki, Platanthera bifolia
valkopärskäjuuri, Veratrum album
vanakeltto, Crepis praemorsa
varputädyke, Veronica fruticans
veripunakämmekkä, Dactylorhiza incarnata * subsp . cruenta*
vuorijalava (luontaisesti syntyneet), Ulmus glabra
vuorikuisma, Hypericum montanum
värimaratti, Asperula tinctoria
Sammalet
hitupihtisammal , Cephalozia macounii
hiuskoukkusammal, Dichelyma capillaceum
idänlehväsammal, Plagiomnium drummondii
isonuijasammal, Meesia longiseta
isotorasammal, Cynodontium suecicum
katkokynsisammal, Dicranum viride
kiiltosirppisammal , Hamatocaulis vernicosus (Drepanocladus vernicosus)
korpihohtosammal, Herzogiella turfacea
kourukinnassammal , Scapania carinthiaca (S. massalongi)
lahokaviosammal, Buxbaumia viridis
lapinpahtasammal, Orthothecium lapponicum
lapinsirppisammal, Hamatocaulis lapponicus
pohjankellosammal, Encalypta mutica
Liite 4
POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN MAAKUNTIEN ETELÄPUOLELLA RAUHOITETUT PUTKILOKASVIT
kirkiruoho , Gymnadenia conopsea
mätäsrikko , Saxifraga cespitosa
pahtarikko , Micranthes (Saxifraga) nivalis
pohjanväinönputki , Angelica archangelica * subsp. archangelica*
pulskaneilikka , Dianthus superbus
suopunakämmekkä (punakämmekkä) , Dactylorhiza incarnata * subsp. incarnata*
tunturikiviyrtti , Woodsia alpina
Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.