Valtioneuvoston asetus luonnonsuojelusta

Tyyppi Asetus
Julkaisu 2023-11-30
Tila Voimassa
Ministeriö Ympäristöministeriö
Lähde Finlex
Muutoshistoria JSON API

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) nojalla:

1 § Luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatiminen

Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen kunkin strategian voimassaolon päättymistä.

2 § Luonnonsuojeluohjelma

Luonnonsuojeluohjelmassa on määriteltävä ohjelman tavoitteet sekä esitettävä ohjelmaan sisältyvät alueet ja niiden valintaperusteet. Ohjelmaan sisältyvien alueiden sijainti ja rajaukset on osoitettava kartoin.

Luonnonsuojeluohjelman taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on tehtävä selvitys, joka on liitettävä ohjelmaan.

3 § Ilmoitus Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen vaikuttavasta toimenpiteestä

Luonnonsuojelulain 37 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1) toimenpiteestä vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistönomistajan yhteystiedot, jos omistaja on eri kuin toimenpiteestä vastaava;

2) toimenpiteen toteuttamisalueen kiinteistötunnus ja sijainti kartalla;

3) kuvaus suunnitellusta toimenpiteestä ja sen toteuttamistavasta sekä toimenpiteen toteuttamisalueen laajuudesta;

4) toimenpiteen toteuttamisen ajankohta ja kesto;

5) arvio suunnitellun toimenpiteen vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelutavoitteisiin.

4 § Suojellut luontotyypit

Luonnonsuojelulain 64 §:n 1 momentissa tarkoitetaan:

1) hiekkarannalla aluetta, joka on meren, järven tai joen ranta, jota ei ole rakentamisella taikka täyttämis- tai tasoittamistoimenpiteillä merkittävästi muutettu, jonka maa-aines on pääosin hiekkaa tai hietaa ja kasvillisuus sulkeutumatonta;

2) jalopuumetsiköllä aluetta, joka on luontaisesti syntynyt ja jossa kasvaa runkomaisia metsälehmuksia, vaahteroita, saarnia, kynäjalavia, vuorijalavia tai tammia vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useana lähekkäisenä ryhmänä;

3) pähkinäpensaikolla aluetta, joka on luontaisesti syntynyt ja jossa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita yhtenä tai useana lähekkäin sijaitsevana ryhmänä vähintään 20 kappaletta hehtaarilla;

4) tervaleppämetsällä aluetta, joka on luontaisesti syntynyt korpi, luhta tai lehto, jossa tervaleppä on runkoluvultaan valtapuuston runsain laji;

5) merenrantaniityllä aluetta, joka on luontaisesti tai perinteisen maankäytön muovaamana syntynyt, pääosin avoin ja matalakasvuinen, heinä- tai ruohovaltainen ranta-alue, jonka kasvillisuus on rannansuuntaisesti vyöhykkeinen tai mosaiikkimainen;

6) lehdesniityllä aluetta, joka on perinteisen maankäytön muovaama harvapuustoinen niitty, jossa kasvaa iäkkäitä lehdespuita tai monirunkoisia vesottuja puita vähintään viisi kappaletta hehtaarilla, ja jonka eliölajisto koostuu niittyjen ja lehtojen lajeista;

7) kedolla aluetta, joka on luontaisesti tai perinteisen maankäytön muovaamana syntynyt, pääosin puuton ja matalakasvuinen kuiva niitty hiekka-, sora- tai moreenimaalla;

8) rannikon metsäisellä dyynillä aluetta, joka on merenrannikon tai saariston avoimeen dyynisukkessiosarjaan yhteydessä oleva dyynimuodostuma, jossa hiekan kasaantumista ei enää tapahdu ja jossa puuston latvuspeittävyys on enintään 50 prosenttia;

9) sisämaan tulvametsällä aluetta, joka on vesistön rannassa sijaitseva, tulvan aikaan kostea ja ajoittain kuivuva, lehtipuuvaltainen metsikkö, jonka kasvillisuuden rakennepiirteissä ja lajistossa näkyvät toistuvan tulvan vaikutukset, ja josta havupuut, varvut sekä sammalet puuttuvat tai jossa ne esiintyvät niukkoina;

10) harjumetsän valorinteellä aluetta, joka on kaakko-länsi-suuntainen harju- tai reunamuodostuman rinnealue, jonka kaltevuus on vähintään viisi prosenttia, humuskerros ohut, pohjakerros aukkoinen ja puuston latvuspeittävyys enintään 60 prosenttia, ja jolla kasvaa häränsilmää, kalliokieloa, kangasajuruohoa, ahokissankäpälää tai vastaavia harjuille tyypillisiä lajeja;

11) meriajokaspohjalla aluetta, joka on Itämeren avoimella hiekka- tai moreenipohjalla esiintyvä vedenalainen kasviyhteisö, jonka pinta-alasta monivuotinen kasvillisuus peittää vähintään kymmenen prosenttia ja siitä meriajokas vähintään puolet;

12) suojaisalla näkinpartaispohjalla aluetta, joka on Itämeren matalan, suojaisen liejupohjan vedenalainen putkilokasvi- ja leväyhteisö, jossa valtalajeina ovat näkinpartaislevät;

13) kalkkikalliolla aluetta, joka on osin tai kokonaan kalsiittisen kalkkikiven ja dolomiitin muodostama kalliopaljastuma, jolla esiintyy kalkkitummaraunioista, kalliorikkoa, ketokäenminttua, mäkimeiramia, seinäraunioista, kalkkikynsisammalta, kalkkipalmikkosammalta, kalkkikiertosammalta, kielikellosammalta, kalkkikahtaissammalta, kalkkikarvasammalta, kalkkikuoppajäkälää, kalkkirakojäkälää, kalvas-, kalkki-, viher- tai pullokansijäkälää, siro-, rusko- tai maksakilpisiä, kupu-, ruso- tai kalkkinuppujäkälää tai vastaavaa kalkinvaatija- ja kalkinsuosijalajistoa.

5 § Tiukasti suojellut luontotyypit

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetaan, sen lisäksi mitä mainitussa lainkohdassa säädetään:

1) serpentiinikalliolla, -kivikolla ja -soraikolla aluetta, joka sijaitsee muualla kuin tunturialueella ja jolla esiintyy kainuunnurmihärkkejä, lapinnädän serpentiinityyppejä, pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotua, serpentiiniraunioisia, viherraunioisia, serpentiinipikkutervakkoja, tunturihärkin serpentiinirotuja, seitahiirensammalia, etelänuurresammalia, juurikuoppajäkälää, siimesjäkälää, kirjojäkälää, ryynisimpukkajäkälää, karstajäkälää, haavanlimijäkälää, sammallimijäkälää, kaitalaakajäkälää tai Lecidella carpathica -pallerojäkälää; mitä säädetään serpentiinikalliosta, -kivikosta ja -soraikosta koskee myös serpentiinikalliopaljastumien, -kivikkojen tai -soraikkojen enintään 50 metriä leveää kasvipeitteistä välialuetta;

2) rannikon avoimella dyynillä aluetta, joka on pääosin puuton hiekkamuodostuma, jossa dyyniluontotyypit esiintyvät rannansuuntaisina vyöhykkeinä ja valtalajeina esiintyy kultapiiskua, metsälauhaa, rantavehnää, sarjakeltanoa, suola-arhoa taivariksenmarjaa sekä hiekka-alustan jäkäliä ja sammaleita.

6 § Eliölajien rauhoittaminen

Luonnonsuojelulain 69 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rauhoitettuja eliölajeja ovat:

1) liitteessä 1 luetellut eläinlajit koko maassa;

2) liitteessä 2 luetellut eläinlajit Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella;

3) liitteessä 3 luetellut kasvilajit koko maassa;

4) liitteessä 4 luetellut kasvilajit Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella;

5) liitteessä 5 luetellut kasvilajit Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

7 § Uhanalaiset eliölajit

Luonnonsuojelulain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuja uhanalaisia eliölajeja ovat liitteessä 6 luetellut eliölajit koko maassa.

8 § Erityisesti suojeltavat eliölajit

Luonnonsuojelulain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisesti suojeltavia eliölajeja ovat liitteessä 6 *-merkinnällä merkityt eliölajit.

9 § Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävät eliölajit

Luonnonsuojelulain 78 §:n 1 momentissa tarkoitettuja, Suomessa esiintyviä Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviä eliölajeja ovat liitteessä 7 luetellut eliölajit.

10 § Luonnonsuojelualueiden hankinta

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii kiinteistöt ympäristöministeriön hallintaan lukuun ottamatta luonnonsuojelulain 60 §:n 1 momentissa tarkoitettuja luonnonsuojelualueen laajennusalueeksi hankittavia kiinteistöjä, jotka se hankkii Metsähallituksen hallintaan. Metsähallitus hankkii kiinteistöt omaan hallintaansa.

11 § Korvausten jaksottaminen

Luonnonsuojelulain 115 §:ssä tarkoitetun jaksotetun korvauksen ensimmäinen erä on maksettava siinä määräajassa, joka kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 52 §:ssä säädetään korvauksen loppuosan maksamiselle. Muut erät on maksettava vuoden välein sanotun määräajan päättymisestä.

Korvausta, jonka suuruus on alle 200 000 euroa, ei jaksoteta.

12 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä joulukuuta 2023.

Liite 1

KOKO MAASSA RAUHOITETUT ELÄINLAJIT

Nilviäiset

jokihelmisimpukka, Margaritifera margaritifera

kalkkisiemenkotilo, Vertigo genesii

kapeasiemenkotilo, Vertigo angustior

lettosiemenkotilo, Vertigo geyeri

vuollejokisimpukka, Unio crassus

Luteet

palolatikka, Aradus angularis

Perhoset

harjusinisiipi, Scolitantides vicrama

isoapollo, Parnassius apollo

isokultasiipi, Lycaena dispar

juovapunatäplä, Zygaena osterodensis

kalliosinisiipi, Scolitantides orion

keltaverkkoperhonen (punakeltaverkkoperhonen), *Euphydryas aurinia *

kirjopapurikko, *Lopinga achine *

kirjoverkkoperhonen, *Euphydryas maturna *

kääpiöhopeatäplä, *Boloria improba *

lehtohopeatäplä, *Boloria titania *

luhtakultasiipi, Lycaena helle

muurahaissinisiipi, Phengaris (Glaucopsyche) arion

pikkuapollo, Parnassius mnemosyne

pohjanharmoyökkönen, Xestia borealis

pohjanvalkotäpläpaksupää, Hesperia comma * subsp. catena*

raunikkivyökoi, Caryocolum petryi

ruijannokiperhonen, Erebia medusa (E. polaris)

rusoharmoyökkönen, Xestia brunneopicta

sinilehtimittari, Scopula decorata

tummaverkkoperhonen, Melitaea diamina

tundrasinisiipi, Plebeius glandon

varjotäpläkoi, Ethmia terminella

Kovakuoriaiset

erakkokuoriainen, Osmoderma barnabita (O. eremita)

haavansahajumi, Xyletinus tremulicola

havuhuppukuoriainen, Stephanopachys linearis

isolampisukeltaja, Graphoderus bilineatus

jalavajäärä, Rhamnusium bicolor

jättisukeltaja, Dytiscus latissimus

kaskikeiju, Phryganophilus ruficollis

korpikolva, Pytho kolwensis

korukeräpallokas, Agathidium pulchellum

kulonyhäkäs, Corticaria cucujiformis (C. planula)

lahokapo, Boros schneideri

meriuposkuoriainen, Macroplea pubipennis

mustatattiainen, Oxyporus mannerheimii

mäntyhuppukuoriainen, Stephanopachys substriatus

punahärö, Cucujus cinnaberinus

tammikukkajäärä, Strangalia attenuata

vennajäärä, Mesosa myops

Sudenkorennot

idänkirsikorento, Sympecma paedisca

kirjojokikorento, Ophiogomphus cecilia

lummelampikorento, Leucorrhinia caudalis

sirolampikorento, Leucorrhinia albifrons

täplälampikorento, Leucorrhinia pectoralis

viherukonkorento, Aeshna viridis

Liite 2

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN MAAKUNTIEN ETELÄPUOLELLA RAUHOITETUT ELÄINLAJIT

Perhoset

purohopeatäplä, Boloria thore

Liite 3

KOKO MAASSA RAUHOITETUT KASVILAJIT

Putkilokasvit

alppivuokko , Anemone trifolia

hajuheinä , Cinna latifolia

hentokatkero , Comastoma tenellum (Gentianella tenella)

hentonäkinruoho , Najas tenuissima

hietaneilikka , Dianthus arenarius

hukkariisi , Leersia oryzoides

hämeenkylmänkukka , Pulsatilla patens

hämeenkylmänkukan

ja

kangasvuokon

risteymä , Pulsatilla patens * x vernalis*

idänkurho , Carlina biebersteinii

idänkynsimö, Draba cinerea

idänverijuuri, Agrimonia pilosa

isokissankäpälä, Antennaria villifera

isokrassi , Lepidium latifolium

isolinnunruoho , Polygala vulgaris

isopukinjuuri , Pimpinella major

jääleinikki , Ranunculus glacialis

kalliorikko , Saxifraga adscendens

kalliosirkunjyvä , Hackelia (Lappula) deflexa

kangasraunikki , Gypsophila fastigiata

kangasvuokko , Pulsatilla vernalis

karvamaksaruoho , Sedum villosum

keltalehdokki , Platanthera chlorantha

keminpikkuängelmä (keminängelmä) , Thalictrum minus * subsp. elatum (kemense)*

kenttäorakko , Ononis spinosa * subsp . arvensis (O. arvensis)*

ketonukki , Androsace septentrionalis

ketunsara , Carex vulpina

kiiltovalkku , Liparis loeselii

kiirunankello , Campanula uniflora

kimalaisorho , Ophrys insectifera

kultakynsimö , Draba alpina

kultapäivännouto (päivännouto), Helianthemum nummularium

kuusamonnokkasara , Carex lepidocarpa * subsp. jemtlandica*

kuusamonsarake , Carex (Kobresia) simpliciuscula

kynäjalava (luontaisesti syntyneet) , Ulmus laevis

laaksoarho , Moehringia lateriflora

lapinalppiruusu , Rhododendron lapponicum

lapinhilpi , Arctagrostis latifolia

lapinkaura , Trisetum subalpestre

lapinleinikki , Coptidium (Ranunculus) lapponicus

laukkaneilikka , Armeria maritima

lehtokattara , Bromopsis (Bromus) benekenii

lehtolitukka , Cardamine impatiens

lehtonata , Schedonorus giganteus (Festuca gigantea)

lehtoneidonvaippa , Epipactis helleborine

lehtonoidanlukko , Botrypus virginianus (Botrychium virginianum)

lehtotaponlehti

(taponlehti) , Asarum europaeum

lehtoukonhattu , Aconitum lycoctonum

lehtoängelmä , Thalictrum aquilegiifolium

lettorikko , Saxifraga hirculus

lietetatar , Persicaria foliosa

luhtaorvokki , Viola uliginosa

lumpeitten *, Nymphaea, * punakukkaiset muodot

lähdesara , Carex paniculata

lännenkurho , Carlina vulgaris

masmalo , Anthyllis vulneraria

merijuola

(merivehnä) , Elytrigia junceiformis (Elymus farctus)

meriotakilokki , Salsola kali

meritatar, Polygonum oxyspermum

metsälitukka, Cardamine flexuosa

metsänemä, Epipogium aphyllum

metsäomenapuu , Malus sylvestris

myyränporras , Diplazium sibiricum

mäkiorvokki , Viola collina

neidonkenkä, Calypso bulbosa

nelilehtivesikuusi , Hippuris tetraphylla

norjanarho, Arenaria norvegica

notkeanäkinruoho , Najas flexilis

nummikellokanerva (kellokanerva) , Erica tetralix

nummimatara , Galium saxatile

nuokkuesikko (ruijanesikko), Primula nutans

pahta-ailakki , Silene wahlbergella

pahtahanhikki, Potentilla nivea

pahtahietaorvokki, Viola rupestris * subsp. relicta*

pahtaketokeltto (pahtakeltto), Crepis tectorum * subsp. nigritula (nigrescens)*

patukkasara, Carex hartmaniorum (hartmanii)

peltomaitikka, Melampyrum arvense

perämerenketomaruna (perämerenmaruna), Artemisia campestris * subsp. bottnica*

pesäjuuri , Neottia nidus-avis

pikkuhanhikki, Potentilla verna (P. tabernaemontani)

pikkunoidanlukko , Botrychium simplex

pohjankehtoailakki (pohjanailakki), Silene involucrata

pohjansorsimo, Arctophila fulva

pommerinvirna, Vicia cassubica

punavalkku , Cephalanthera rubra

rantalitukka , Cardamine parviflora

rantaorvokki, Viola stagnina (V. persicifolia)

rantatyräkki, Euphorbia palustris

ruijanpaasihanhikki (ruijanpahtahanhikki), Potentilla arenosa * subsp . chamissonis (P. chamissonis)*

ruskoruosteheinä (ruosteheinä), Schoenus ferrugineus

rönsysorsimo, Puccinellia phryganodes

sakarahanhikki, Potentilla subarenaria (P. neumanniana)

seljakämmekkä , Dactylorhiza sambucina

serpentiiniraunioinen, Asplenium adulterinum

sinikuusama, Lonicera caerulea

siperiankärhö, Clematis sibirica (C. alpina)

siroarnikki (arnikki) , Arnica angustifolia

soikkokaksikko, Neottia (Listera) ovata

soikkokämmekkä, Orchis militaris

sopulinkallioinen , Erigeron borealis

sorsanputki , Sium latifolium

suippohärkylä , Polystichum lonchitis

suolapunka, Samolus valerandi

suomukka , Latharea squamaria

suoneidonvaippa, Epipactis palustris

suovalkku, Hammarbya paludosa

sääskenvalkku, Malaxis (Microstylis) monophyllos

taarna, Cladium mariscus

talvikkipaju, Salix pyrolifolia

tikankontti, Cypripedium calceolus

toukokämmekkä , Dactylorhiza majalis * (baltiantoukokämmekkä, D. majalis; lapinkämmekkä, D. lapponica*;

kaitakämmekkä, D. traunsteineri)

tummahorsma, Epilobium obscurum

tummaneidonvaippa, Epipactis atrorubens

tundrasara, Carex holostoma

tunturiarho, Arenaria pseudofrigida

tunturikeulankärki, Oxytropis lapponica

tunturiorho, Chamorchis alpina

tunturivalkokämmekkä

(valkokämmekkä) , Pseudorchis straminea (P. albida)

tuoksualvejuuri, Dryopteris fragrans

tähkähelmikkä , Melica ciliata

upossarpio, Alisma wahlenbergii

valkolehdokki, Platanthera bifolia

valkopärskäjuuri, Veratrum album

vanakeltto, Crepis praemorsa

varputädyke, Veronica fruticans

veripunakämmekkä, Dactylorhiza incarnata * subsp . cruenta*

vuorijalava (luontaisesti syntyneet), Ulmus glabra

vuorikuisma, Hypericum montanum

värimaratti, Asperula tinctoria

Sammalet

hitupihtisammal , Cephalozia macounii

hiuskoukkusammal, Dichelyma capillaceum

idänlehväsammal, Plagiomnium drummondii

isonuijasammal, Meesia longiseta

isotorasammal, Cynodontium suecicum

katkokynsisammal, Dicranum viride

kiiltosirppisammal , Hamatocaulis vernicosus (Drepanocladus vernicosus)

korpihohtosammal, Herzogiella turfacea

kourukinnassammal , Scapania carinthiaca (S. massalongi)

lahokaviosammal, Buxbaumia viridis

lapinpahtasammal, Orthothecium lapponicum

lapinsirppisammal, Hamatocaulis lapponicus

pohjankellosammal, Encalypta mutica

Liite 4

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN MAAKUNTIEN ETELÄPUOLELLA RAUHOITETUT PUTKILOKASVIT

kirkiruoho , Gymnadenia conopsea

mätäsrikko , Saxifraga cespitosa

pahtarikko , Micranthes (Saxifraga) nivalis

pohjanväinönputki , Angelica archangelica * subsp. archangelica*

pulskaneilikka , Dianthus superbus

suopunakämmekkä (punakämmekkä) , Dactylorhiza incarnata * subsp. incarnata*

tunturikiviyrtti , Woodsia alpina

Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.