Valtioneuvoston asetus maatalouden rakennetuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) nojalla:

1 Luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään maatalouden rakennetuista annetussa laissa (1476/2007), jäljempänä rakennetukilaki, tarkoitetun nuoren viljelijän aloitustuen, jäljempänä aloitustuki, ja maatilan investointituen, jäljempänä investointituki, myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä sekä niihin liittyvistä menettelyistä.

Tukikelpoisista investoinneista sekä investointituen muodosta ja tuen enimmäismäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella erikseen.

2 § Valtiontukea koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltaminen

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimenpide täyttää Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman, jäljempänä suunnitelma, ja sen hyväksymistä tai muuttamista koskevan komission päätöksen ehdot.

3 § Tuettavat investoinnit

Maatilan investointituella tuettavat toimenpiteet ovat:

1) investoinnit maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen;

2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävät investoinnit;

3) maatilojen energiainvestoinnit;

4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävät investoinnit.

2 Luku. Tuen saajaa ja maatilaa koskevat edellytykset

4 § Määräysvalta yrityksessä

Henkilöllä katsotaan olevan rakennetukilain 8 §:ssä tarkoitettu määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on yli puolet yhteisön osakkeista ja hänen omistamansa osakkeet tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Määräysvalta voi muodostua myös yhtä useamman henkilön omistamien osakkeiden ja osakkeiden tuottaman äänimäärän perusteella. Jos henkilöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, joka on osakkaana tukea hakeneessa yhtiössä, henkilön määräysvalta voi perustua myös ensiksi mainitun yhtiön omistamien osakkeiden tai osuuksien tuottamaan äänimäärään.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan yhtiömiehillä yhdessä. Kommandiittiyhtiössä määräysvallan katsotaan olevan vastuunalaisten yhtiömiesten enemmistöllä.

Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan jäsenten enemmistöllä.

5 § Ammattitaito

Rakennetukilain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuna tuen myöntämisen edellytyksenä olevana riittävänä ammattitaitona pidetään tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista vähintään toisen asteen luonnonvara-alan tutkintoa.

Investointitukea myönnettäessä riittävänä ammattitaitona pidetään myös vähintään kolmen vuoden käytännön kokemusta maataloudesta ja sen lisäksi hankittua tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta, jonka laajuus vastaa vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopistettä. Jos tuotantosuunta ei tuettavan investoinnin vuoksi muutu, riittävänä ammattitaitona pidetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta maataloudesta.

Aloitustukea myönnettäessä riittävänä ammattitaitona pidetään myös vähintään kolmen vuoden käytännön kokemusta maataloudesta ja sen lisäksi hankittua tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta, jonka laajuus vastaa vähintään 20 opintoviikon, 30 opintopisteen tai niitä vastaavan osaamispistemäärän laajuista koulutusta, josta vähintään 10 opintoviikkoa, 15 opintopistettä tai niitä vastaavan osaamispistemäärän verran on talousopintoja.

Jos aloitustukea hakee kaksi tai useampi luonnollinen henkilö yhdessä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos jokaisella hakijalla on edellä tarkoitettu käytännön kokemus ja vähintään puolella hakijoista on 3 momentissa tarkoitettu koulutus.

6 § Maatilan sijainti

Maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa maatilan talouskeskus tai pääosa tuotantorakennuksista on. Jos tilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa pääosa maatilan pelloista on.

7 § Maatilan tuotanto-olosuhteita koskeva selvitys

Rakennetukilain 12 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten noudattaminen voidaan todeta viranomaisten suorittamien tarkastusten tai valvontojen perusteella, viranomaisten päätösten perusteella, hakijan esittämän selvityksen perusteella tai maatilakäynnin perusteella.

3 Luku. Maatalousyrityksen taloutta koskevat edellytykset

8 § Maatalousyrityksen taloudellinen asema

Yritystoiminnan edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon tuen kohteena olevan yritystoiminnan kannattavuus ja vakavaraisuus, hakijan maksuvalmius sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet.

9 § Yrittäjätulon vähimmäismäärä

Myönnettäessä tukea 18 §:n mukaan liiketoimintasuunnitelmaa edellyttävään investointiin edellytyksenä on, että hakija voi liiketoimintasuunnitelman perusteella saavuttaa vähintään 25 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon viimeistään tuen myöntämisvuotta seuraavana viidentenä kalenterivuonna.

Myönnettäessä 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua aloitustukea edellytyksenä on, että hakija voi liiketoimintasuunnitelman perusteella saavuttaa vähintään 22 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon viimeistään tuen myöntämisvuotta seuraavana neljäntenä kalenterivuonna.

* 3 momentti on kumottu A:lla 16.1.2025/5. *

Yrittäjätulon vähimmäismäärän tulee täyttyä ilman avustuksena myönnettävää aloitustukea.

10 § Yrittäjätulon laskeminen

Maatalouden yrittäjätulo lasketaan vähentämällä maataloudesta saatavista tuotoista maatalouteen kohdistuvat muuttuvat ja kiinteät kulut, poistot sekä velkojen korot. Maatalouden muuttuviin tai kiinteisiin kuluihin ei lueta hakijan omasta työstä aiheutuneita palkkakuluja.

Omaisuudesta tehtäviä poistoja laskettaessa on perusteena käytettävä olemassa olevien rakennusten ja perusparannusten jälleenhankinta-arvosta vuotuiset poistot vähentämällä saatavia nykyarvoja sekä muiden omaisuusosien arvioituja käypiä arvoja. Rakennuksen nykyarvoa laskettaessa voidaan erityisestä syystä ottaa huomioon myös rakennuksen ajanmukaisuus ja soveltuvuus nykyiseen käyttöönsä. Laskettaessa uuden rakennuksen poistoja, perusteena on käytettävä kustannusarviota 4 momentin mukaisesti.

Vuosittainen poisto lasketaan prosenttiosuutena kunkin omaisuusosan poistamatta olevasta nykyarvosta. Rakennuksen poistoprosentti on 4 prosenttia, koneiden ja laitteiden 10 prosenttia sekä perusparannusten 3 prosenttia.

Haettu ja hakijalle rakennetukilain tai sitä vastaavan aiemman lainsäädännön perusteella myönnetty investointiavustus otetaan huomioon tuettavan investoinnin hankintamenon vähennyksenä siten, että poistolaskennassa poistopohjana käytetään avustuksella vähennettyä hankintamenoa.

4 Luku. Tuettavaa toimenpidettä koskevat edellytykset

11 § Tuettavien toimenpiteiden valinta

Tuettavia toimenpiteitä valittaessa noudatetaan suunnitelman ja rakennetukilain 15 §:n mukaisia valintaperusteita.

12 § Hakuaika

Aloitustukea ja investointitukea saa hakea jatkuvasti. Hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain, jotka ovat:

1) 16 päivästä lokakuuta 15 päivään tammikuuta;

2) 16 päivästä tammikuuta 15 päivään maaliskuuta;

3) 16 päivästä maaliskuuta 15 päivään elokuuta;

4) 16 päivästä elokuuta 15 päivään lokakuuta.

5 Luku. Aloitustuki

13 § Eräät aloitustuen myöntämisen edellytykset

Myönnettäessä aloitustukea useammalle kuin yhdelle luonnolliselle henkilölle, kunkin hakijan osuutta vastaavan osan maatilasta tulee yksinään täyttää 9 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu yrittäjätuloa koskeva edellytys. Jos tukea myönnetään eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetuille puolisoille yhteisesti, riittää, että puolisoiden yrittäjätulo yhdessä täyttää yrittäjätuloa koskevan edellytyksen.

Maatilaa kohden voidaan myöntää vain yksi aloitustuki silloin, kun hakijoina ovat 1 momentissa tarkoitetut puolisot yhdessä omistamansa tilan osalta. Jos aloitustuen hakija on luonnollinen henkilö, tukea ei myönnetä, jos hänelle on elinkeinonharjoittajana taikka yhteisön osakkuuden tai jäsenyyden perusteella jo aikaisemmin myönnetty aloitustukea. Jos aloitustuen hakija on yhteisö, tukea ei myönnetä, jos yhteisön määräysvaltaa käyttävälle osakkaalle tai jäsenelle on jo aikaisemmin myönnetty aloitustukea.

Tukipäätöksen mukainen oikeus tukeen voidaan siirtää tuen kohteena olevaa toimintaa jatkamaan perustetulle yhteisölle, jossa tuen saanut luonnollinen henkilö käyttää määräysvaltaa.

14 § Tilanpidon aloittaminen

Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija ryhtyy tilanpidosta päävastuullisena maatalousyrittäjänä harjoittamaan maataloutta ja saa luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella hallintaansa sellaisen yhden tai useamman maatilan tai maatilan osan, jotka muodostavat maatilataloudellisen kokonaisuuden, jolla harjoitettavasta maataloudesta saatavan vuotuisen yrittäjätulon määrä on liiketoimintasuunnitelman perusteella vähintään 12 000 euroa.

Jos kiinteistö on saatu perinnönjaossa, osituksessa tai testamentilla, aloittamisen ajankohdaksi katsotaan hetki, jona perinnönjako, ositus tai testamentti on saanut lainvoiman ja hakija on saanut hallintaansa 1 momentissa tarkoitetun maatilataloudellisen kokonaisuuden.

Jos hallinta siirtyy myöhemmin kuin luovutuskirjan allekirjoituspäivänä taikka hetkenä, jona perinnönjako, ositus tai testamentti saa lainvoiman, aloittamisen katsotaan tapahtuneen hallinnan siirron ajankohtana.

15 § Aloitustuen määrä

Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle myönnettävän aloitustuen määrä on yhteensä 80 000 euroa, josta avustuksen määrä on 40 000 euroa sekä korkotuen ja varainsiirtoverolain (931/1996) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun verovapauden määrä yhteensä enintään 40 000 euroa, josta korkotuen määrä on enintään 35 000 euroa.

* 2 momentti on kumottu A:lla 16.1.2025/5. *

Aloitustuen enimmäismäärässä otetaan huomioon koko kiinteistön hankintaan kohdistuva 1 momentissa tarkoitettu verovapaus siten kuin 28 §:n 2 momentissa säädetään.

16 § Aloitustukeen liittyvä korkotukilaina ja valtiontakaus

Aloitustukeen sisältyvällä korkotuella tuetun lainan määrä saa olla enintään 80 prosenttia 17 §:ssä tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista. Korkotukilainaa maatilan tai maatalousirtaimiston hankintaan voidaan myöntää yhteensä enintään 250 000 euroa.

Aloitustukeen sisältyvälle lainalle voidaan myöntää valtiontakaus. Valtiontakauksen enimmäismäärä aloitustukena voi olla 800 000 euroa. Valtiontakaus voi koskea enintään 80 prosenttia takauksen kohteena olevan lainan määrästä koko laina-aikana.

17 § Hyväksyttävät kustannukset myönnettäessä aloitustuki korkotukena

Korkotukea voidaan myöntää lainalle, jota käytetään seuraaviin tilanpidon aloittamisessa tarpeellisiin kustannuksiin:

1) yhden tai useamman maatilan tai maatilan osan hankintahinta;

2) hakijan omistukseen jäävää maatilaa koskeva, osituksesta ja perinnönjaosta johtuva maatilan tai sen osan lunastushinta;

3) hakijan omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuva tasinko;

4) hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuva lakiosan täydennyksen suorittaminen;

5) maatilan hankinnan yhteydessä hankittujen tai yhden vuoden kuluessa tukipäätöksestä hankittavien maatalouskoneiden tai -laitteiden hankintahinta tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan;

6) maatilan hankinnan yhteydessä hankittujen tai yhden vuoden kuluessa tukipäätöksestä hankittavien tuotantoeläinten hankintahinta.

Hyväksyttäviin kustannuksiin luetaan vastike hankitun omaisuuden arvosta maa- tai metsätalouteen käytettynä sekä maatilan asuinrakennus. Korkotukea myönnetään ainoastaan vastikkeeseen, joka maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa myyjälle tai myyjän määräämälle rahana, tai jolla korkotukilainaa nostettaessa maksetaan kokonaan luovutuskirjassa poismaksettavaksi sovittu tai ostajan vastattavaksi ottama laina.

Korkotukea ei myönnetä sellaiseen osaan hankinnan kustannuksista, johon kohdistuu tilanpidon aloittamisen yhteydessä siirrettävään tuettuun lainaan liittyvä korkotuki tai -etuus, jota ei ole käytetty loppuun.

6 Luku. Investointituki

18 § Liiketoimintasuunnitelmaa edellyttävät investoinnit

Investointituen myöntämisen edellytyksenä on 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetuissa investoinneissa liiketoimintasuunnitelman esittäminen.

19 § Tuettavaa investointia koskevat yleiset edellytykset

Myönnettäessä tukea rakentamista koskevaan investointiin hyväksyttävien enimmäiskustannusten on perustuttava tuen hakuajankohdan kustannustasoon.

Samaan investointiin katsotaan kuuluviksi ne toimenpiteet, jotka yhdessä muodostavat tuotantotoiminnassa tarpeellisen toiminnallisen kokonaisuuden. Jos samaan investointiin sisältyy vähäisiä osia, joilla on eri käyttötarkoitus, tukitaso määräytyy investoinnin pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella.

20 § Investointituen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Sen lisäksi, mitä suunnitelmasta rahoitettavia maatalouden rakennetukia koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään kustannuksista, jotka eivät oikeuta investointitukeen, investointitukea ei makseta kustannuksista, jotka aiheutuvat:

1) käytettyjen koneiden tai laitteiden hankinnasta;

2) traktorin tai pienkuormaajan hankinnasta;

3) hankinnoista, jotka on tehty hakijalta, hänen tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (1334/2022) 36 §:n 1 momentissa tarkoitetulta perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsenensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijana olevan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tarjoajilta;

4) hakijan itsensä suorittamasta kuljetuksesta;

5) viranomaisluvista, liittymämaksuista tai vastaavista kuluista.

21 § Hyväksyttävät kustannukset osamaksukaupassa

Investointitukea voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat koneen tai laitteen hankinnasta osamaksurahoituksella enintään omaisuuden markkina-arvoon asti. Osamaksukaupasta annetun lain (91/1966) 1 §:ssä tarkoitetulla osamaksukaupalla hankitun omaisuuden hankintameno katsotaan myös rahoitusvelan osalta tukikelpoiseksi, jos:

1) tuen saajalla on oikeudellisesti sitova osamaksukaupasta annettuun lakiin ja solmittuun rahoitussopimukseen perustuva velvollisuus maksaa jäljellä oleva rahoitusvelka rahoitusyhtiölle;

2) rahoitusyhtiö on maksanut tuen saajan puolesta rahoitusvelan myyjälle;

3) omaisuus on toimitettu tuen saajalle;

4) omaisuuden omistusoikeutta vastaavat oikeudet siirtyvät tuen saajalle siten, että tuen saaja on oikeutettu tekemään omaisuudesta poistoja sekä vähentämään arvonlisäveron, jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen.

Osamaksusopimukseen liittyvät hallinto-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muut vastaavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

22 § Omat tuotantopanokset

Yksityisenä rahoituksena hyväksytään oman puutavaran tai maa-aineksen käyttö, tuen saajan tekemä työ ja korkotukilainan pääoma. Oman työn arvo on 20 euroa työntekijätunnilta. Jos työ tehdään käyttäen traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, työn arvo on 40 euroa tunnilta henkilötyön lisäksi. Työstä on pidettävä tuntikirjanpitoa.

23 § Investoinnin aloittaminen

Toimenpide, josta aiheutuviin kustannuksiin investointitukea haetaan, katsotaan aloitetuksi, kun:

1) rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta, rakennelmaa tai rakennetta perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos perustustyön toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu;

2) peruskorjattaessa rakennusta, rakennelmaa tai rakennetta työn tekeminen on aloitettu taikka, jos työ teetetään, lopullinen sopimus on allekirjoitettu;

3) hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus tilaus on tehty tai sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta, tai jos hinta maksetaan erissä, ensimmäinen erä on maksettu;

4) toteutettaessa muu kuin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide työn tekeminen on aloitettu taikka, jos työ teetetään, lopullinen sopimus on allekirjoitettu.

24 § Rakennussuunnitelma

Rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista koskevaan suunnitelmaan on liitettävä seuraavat riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:

1) pääpiirustukset;

2) erikoissuunnitelmat, jos niillä on merkitystä rakennuksen toimivuutta ja hyväksyttäviä kustannuksia arvioitaessa;

3) rakennusselostus;

4) rakennusselostukseen perustuva rakennusosakohtainen kustannusarvio tai -laskelma.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä, jos kyse on uudisrakentamisesta.

25 § Salaojitusta koskeva suunnitelma

Salaojitusta koskevassa suunnitelmassa on oltava ainakin:

1) suunnitelmakartta;

2) suunnitelmaselostus;

3) työselostus;

4) kustannusarvio.

26 § Yhteinen ojitusinvestointi ja yhteistä ojitusinvestointia koskeva suunnitelma

Tukea yhteiseen ojitusinvestointiin voidaan myöntää ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävää peruskuivatustoimintaa varten. Peruskuivatuksella tarkoitetaan norojen, purojen ja valtaojien perkausta, kaivua ja padotusta, putkiojien rakentamista sekä peltoalueiden pengertämistä ja pumppaamoiden perustamista riittävien edellytysten luomiseksi paikalliskuivatukselle, erityisesti salaojitukselle. Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävää peruskuivatusta voidaan toteuttaa hyödyntäen luonnonmukaisia suunnitteluratkaisuja, kuten kaksitasouomia, uomien mutkaisuutta ja tulvatasanteita taikka muita vastaavia ratkaisuja tai rakennelmia.

Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävillä yhteisillä ojitusinvestoinneilla on oltava myönteinen vaikutus vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja niillä on luotava edellytykset maan kasvukunnon parantamiselle, tehokkaalle ravinteiden käytölle, maaperän tiivistymisen ehkäisylle sekä ravinteiden huuhtoutumisen tai tulvien vähentämiselle.

Yhteistä ojitusinvestointia koskevaan suunnitelmaan on sisällytettävä vesilain (587/2011) 5 luvun 15 §:n vaatimusten lisäksi suunnitelmat hankkeelle tarkoituksenmukaisista rakenteista, toimenpiteistä tai luonnonmukaisista suunnitteluratkaisuista:

1) ojituksesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi;

2) ravinteiden ja kiintoaineksen pidättämiseksi;