Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027 annetun lain (1325/2022) nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027 annetun lain (1325/2022), jäljempänä kehittämistukilaki, 4 luvussa tarkoitettuihin kehittämishanketukiin sekä 59 §:n mukaiseen paikallisen kehittämisstrategian valmistelutukeen.

Tätä asetusta sovelletaan tukiin, jotka myönnetään Euroopan unionin osaksi tai kokonaan rahoittamina.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) yhteistyöhankkeella kahden tai useamman julkisoikeudellisen tai yksityisoikeudellisen yhteisön, ryhmän tai näiden yhdistelmän yhdessä toteuttamaa kehittämistyötä;

2) maaseudun innovaatioryhmällä maa- tai metsätalouden alkutuotannon tuottavuutta ja kestävyyttä tai näiden arvoketjujen kehittämistä koskevaa yhteistyöryhmää, jonka tarkoituksena on lisätä innovointia ja tietämyksen vaihtoa ja johon voi kuulua yhteisöjen lisäksi myös maa- ja metsätalouselinkeinoa harjoittavia luonnollisia henkilöitä;

3) pienhankkeella kokonaiskustannuksiltaan enintään 8 000 euron kehittämishanketta tai investointia; ja

4) älykkäiden kylien hankkeella maaseudun yhteisöjen yhteistyöryhmää, jossa kehitetään innovatiivisia ratkaisuja alueen vahvuuksia ja mahdollisuuksia hyödyntäen.

2 luku. Kehittämishanketuen yleiset edellytykset

3 § Hankesuunnitelma

Hankesuunnitelmaan on sisällytettävä kehittämistarpeet, hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet, toteutumisen arviointiperusteet ja arvio toteutusajasta sekä kuvaus kestävän kehityksen huomioon ottamisesta. Hankesuunnitelmasta on lisäksi käytävä ilmi hankkeen toteutustapa, tukimuoto, hankkeen tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset.

Hankesuunnitelmassa on oltava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kustannusten ja rahoituksen osalta hankesuunnitelmassa on oltava tiedot kokonaiskustannuksista, kokonaisrahoituksesta ja kustannusten eritelmät. Jos tuen lisäksi vaadittavaan muuhun rahoitukseen sisältyy yksityistä rahoitusta, sen osuus on eriteltävä. Hakijan on ilmoitettava se kehittämistukilain 12 §:ssä tarkoitettu kustannusmalli, jota hakija haluaa käytettävän silloin, kun kustannusmalli on valittavissa. Lisäksi hakijan on esitettävä hyväksyttävä selvitys niistä jakoperusteista, joiden mukaan kustannukset kohdennetaan suoraan tai laskennallisena osuutena tuetun toiminnan ja hakijan muun toiminnan kustannuksiksi.

Hankesuunnitelmassa on esitettävä, miten hankkeen valmistelussa on otettu huomioon jo aikaisemmin julkisella rahoituksella rahoitetuista hankkeista saadut vastaavaan tai siihen läheisesti liittyvään toimintaan myönnetyn tuen tulokset. Lisäksi hankesuunnitelmassa on esitettävä, miten hankkeen tuloksena syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen, jollei tämä toiminnan luonteen vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta.

4 § Tukihakemukseen tai hankesuunnitelmaan sisältyvät tiedot

Kehittämishankkeen hankesuunnitelmaan tai tukihakemukseen tulee 3 §:ssä säädetyn lisäksi sisältyä:

1) selvitys hakijan toiminnasta, hakijan organisaatiosta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä henkilö- ja muista voimavaroista;

2) hankkeen sisältö ja kohderyhmä;

3) mahdollinen kehittämistukilain 24 §:ssä tarkoitettu tuen siirtäminen;

4) hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt;

5) arvio hankkeen tuloista; ja

6) kuvaus hankkeen etenemisestä ja sen tuloksista tiedottamisesta ja raportoinnista.

Jäljempänä 14 §:ssä tarkoitetun valmistelurahan hakemukseen ja pienhankkeen hakemukseen tulee sisältyä 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Rakentamista koskevaan suunnitelmaan on liitettävä seuraavat toimenpiteen toteuttamisen kannalta riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:

1) pääpiirustukset;

2) erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa;

3) rakennusselostus; ja

4) rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin.

5 § Kehittämishanketuen myöntämisen edellytykset

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) tuettava hanke antaa hakijalle mahdollisuuden toteuttaa sellaisia hakijan toimintaan liittyviä lisätehtäviä, joiden toteuttaminen ilman tukea ei olisi mahdollista;

2) tukea on haettu asetettuna hakuaikana ja se täyttää valinnan vähimmäisvaatimukset;

3) tuen hakijan ja hankkeen toteuttajan ollessa eri tahoja tuen hakija tai päätösvaltaa hakijayhteisössä käyttävä ei ole hallintolain (434/2003) 28 §:ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen hankkeen toteuttajaan nähden;

4) tuen hakijan taloushallinto ja varojen käyttö on järjestetty siten, että tuen hakijan muun toiminnan kustannusten ja hankkeen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on eriytettävissä.

6 § Kehittämishanketuen tuettava toiminta

Kehittämishanketukea voidaan myöntää strategiasuunnitelman mukaisesti:

1) koulutustoimenpiteisiin;

2) tiedonvälitystoimenpiteisiin;

3) yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi ja maaseudun toimintaympäristöä kehittäviin investointeihin;

4) tietoliikenne- ja vesihuoltoinvestointeihin;

5) yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin;

6) maa- ja metsätaloutta sekä niiden arvoketjuja kehittävien maaseudun innovaatioryhmien suunnitelmien toteutukseen;

7) elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin;

8) maaseudun sosioekonomista toimintaympäristöä uudistaviin ja kehittäviin yhteistyöhankkeisiin;

9) älykkäiden kylien hankkeisiin; sekä

10) innovatiivisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi tai ympäristötoimiin vesien, maaperän, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Tukea ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisoikeudellisen yhteisön lakisääteisen pakollisen perustehtävän hoitamiseen. Sellaiseen julkisoikeudellisen yhteisön harkinnanvaraiseen toimintaan, jonka perusteista säädetään lailla, voidaan myöntää tukea vain erittäin perustellusta syystä. Tukea ei myönnetä elinvoimakeskuksen toteuttamiin hankkeisiin.

7 § Sovellettavat valtiontukisäännöt

Myönnettäessä tukea kehittämiseen sovelletaan:

1) tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus, 19 a), 19 b) ja 25 artiklaa;

2) tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) 2472/2022, jäljempänä maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus, 32, 39 ja 40 artiklaa; tai

3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) 2023/2831.

Myönnettäessä tukea koulutukseen sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklaa tai maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 21 ja 47 artiklaa.

Laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen myönnettävään tukeen sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 52 artiklaa. Vesihuoltoinvestoinneille myönnettävään tukeen sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 56 artiklaa. Investointien osalta voidaan soveltaa 1 momentin 3 kohdassa mainittua asetusta.

8 § Luontoissuoritukset

Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä vain sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias.

Vastikkeettoman työn arvona pidetään 20 euroa tunnilta työntekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 40 euroa käyttötunnilta.

Vastikkeeton työ voidaan hyväksyä kustannukseksi yleishyödyllisissä investoinnissa ja kehittämishankkeessa sekä yhteisöllisissä tietoliikenneverkko- ja vesihuoltoinvestoinneissa. Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävän työn yhteydessä kohtuulliset tarjoilukustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

Yksityisestä rahoituksesta enintään 100 prosenttia voi olla vastikkeetta tehtyä työtä.

3 luku. Kehittäminen

9 § Kehittämishankkeen tukemisen yleiset edellytykset

Tukea kehittämishankkeelle voidaan myöntää, jos sen tavoitteena on yhteistyössä kehittää tai edistää:

1) maatilojen kilpailukykyä ja nykyaikaistamista hyödyntäen tutkimusta, teknologiaa ja digitalisaatiota;

2) tuottajaryhmiä ja tuottajaorganisaatioiden käynnistymistä sekä elintarvikeketjun laatujärjestelmiä;

3) ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia;

4) luonnonvarojen kestävää hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä;

5) nuorten viljelijöiden alalle pääsyä ja toimintaa sekä yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia maaseutualueilla;

6) maaseudun sosioekonomista rakennetta ja toimintaympäristöä;

7) älykkäiden kylien suunnitelmia ja ratkaisuja;

8) alkutuotannon kannattavuutta ja kestävyyttä lisäävien innovaatioiden kehittämistä maaseudun innovaatioryhmissä yhdistämällä tutkimusta ja käytännön tietoa.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen toteutukseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tukea ei myönnetä yhteistyöhön, jossa on mukana pelkästään tutkimuslaitoksia. Paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavissa hankkeissa ei edellytetä hakijan ja toimintaryhmän lisäksi muita kumppaneita muissa kuin 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetuissa hankkeissa. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle.

Pilottihankkeena voidaan tukea kokeiluja, joissa testataan tuotteen, palvelun tai menetelmän toteutuskelpoisuutta.

10 § Yleishyödyllisen kehittämishankkeen tukemisen lisäedellytykset

Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan myöntää tukea, jos tuki ei muodostu valtiontueksi. Edellytyksenä on lisäksi, että strategiasuunnitelman mukainen toiminta on sellaista, ettei siitä saatava hyöty rajoitu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään.

Jos yleishyödyllisen kehittämishankkeen lopputulos on sellainen, että siihen syntyy tekijänoikeus tai se täyttää patentin tai muun aineettoman oikeuden suojan saamisen edellytykset, tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei aineetonta oikeutta suojata eikä tekijänoikeutta tai muuta aineetonta oikeutta siirretä tuen saajalta yrityksen tai yritysten yksin tai pääasiassa hyödynnettäväksi.

Yleishyödyllisen kehittämishankkeen pääasiallisena tavoitteena ei saa olla tavanomaisen yrityksen kehittämisen tai tuotekehityksen tukeminen, eikä tuen avulla voida kehittää hyödykettä tai palvelua, joka on välittömästi tai vähäisin lisätoimin yrityksen tai tietyn yritysryhmän hyödynnettävissä korvauksetta tai käypää korvausta alemmalla hinnalla.

11 § Yritysryhmä- ja viljelijäryhmähankkeiden tukemisen edellytykset

Yritysryhmähankkeessa ryhmän pieniä tai keskisuuria yrityksiä tulee kehittää toimintaansa erityisesti yhteisillä kehittämistoimenpiteillä ja tarvittaessa lisäksi yrityskohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla tuotannollisen yhteistyön tai markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen, tuoteperheen suunnittelu tai muu vastaava kehittäminen. Yritysryhmään tulee kuulua vähintään kolme ja enintään kymmenen yritystä. Tukea voidaan myöntää niin, että tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena. Tuen saajana, joka toimii hankkeen hallinnoijana, tulee olla kehittämisorganisaatio.

Viljelijäryhmähankkeessa ryhmän maataloutta harjoittavia pieniä tai keskisuuria yrityksiä tulee kehittää toimintaansa erityisesti yhteisillä kehittämistoimenpiteillä ja tarvittaessa lisäksi yrityskohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Hankkeen tavoitteena tulee olla työnteon ja tuotannollisen yhteistyön kehittäminen tai muu vastaava kehittäminen. Viljelijöiden kehittämisryhmään tulee kuulua vähintään kolme ja enintään kymmenen viljelijää. Tuen saajana, joka toimii hankkeen hallinnoijana, tulee olla kehittämisorganisaatio.

12 § Kehittämishankkeen hyväksyttävät kustannukset

Jollei jäljempänä toisin säädetä, tukea voidaan myöntää seuraaviin kehittämishankkeesta aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin:

1) henkilöstökulut;

2) matkakustannukset;

3) ostopalveluiden hankintakustannukset;

4) vuokrakustannukset;

5) pienhankinnat ja kohtuulliset tarjoilukustannukset hankkeen kokous-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa;

6) tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön ja aiheutuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin sekä kustannukset, jotka liittyvät hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin muussa valtiossa toimivan yhteistyökumppanin kanssa;

7) pilottihankkeissa tarvittavien välineiden ja laitteiden poistot siltä osin ja siltä ajalta kuin niitä käytetään hankkeessa; ja

8) muut kuin 1–7 kohdassa tarkoitetut kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.

13 § Kehittämishanke pienhankkeena

Pienhankkeena toteutettava kehittämishanke voidaan rahoittaa vain toimintaryhmien rahoituskiintiöstä. Pienin myönnettävä tuen määrä on 1 000 euroa. Tuki pienhankkeelle maksetaan tuotosperusteisesti kertakorvauksena.

14 § Valmisteluraha

Valmistelurahaa voidaan myöntää tulevan toiminnan kannalta merkittävään ja välttämättömään yritys- tai viljelijäryhmähankkeen perustamisen sekä maaseudun innovaatioryhmien hankkeiden, älykkäiden kylien hankkeiden ja tuottajaorganisaatioiden edistämisen hankkeiden yhteistyökumppaneiden etsimiseen ja hankesuunnitelman valmisteluun vakioituna kertakorvauksena 5 000 euroa. Valmistelurahaa voidaan myöntää vain sellaiselle toimintaryhmälle, joka toimii maakunnallisena kyläyhdistyksenä ja valmistelee älykkäiden kylien -hanketta. Valmistelurahan myöntämisen edellytyksenä on suunnitelma hakea tukea kehittämishankkeeseen. Valmisteluraha voidaan myöntää yhden kerran samaan kehittämiskohteeseen. Valmistelurahaan ei sovelleta kehittämistukilain 34 §:n 1 momentissa tarkoitettuja valintaperusteita eikä tämän asetuksen 3 §:n 2 momenttia.

4 luku. Koulutus ja tiedonvälitys

15 § Koulutus- ja tiedonvälitystoimenpiteen tukemisen edellytykset

Tiedonvälitystä voidaan tukea, jos se edistää yhden tai useamman jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn erityistavoitteen toteutumista. Tiedonvälityksellä tulee edistää innovaatioita, suunnitelmien ja selvitysten laatimista ja päivittämistä sekä tietojen vaihtoa ja levittämistä. Tiedonvälityksen tulee kohdistua laajalle kohderyhmälle.

Koulutusta voidaan tukea, jos se edistää yhden tai useamman 1 momentissa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamista. Osaamista voidaan kehittää toteuttamalla verkkokoulutuksia, työpajoja, vertaisoppimista, valmennuksia, esittelytoimia sekä tila- ja yritysvierailuja tai muilla vastaavilla toimenpiteillä hankkeissa. Pilottihankkeena voidaan tukea kokeiluja, joissa testataan tuotteen, palvelun tai menetelmän toteutuskelpoisuutta.

Tukea voidaan myöntää sellaiseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa kuulumatta osana perus- tai jatkokoulutustutkintoon.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saajalla tai, jos koulutustoimenpiteen toteuttaa muu kuin tuen saaja, toteuttajalla on koulutustoimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden ammattitaitoinen kouluttaja ja tiedonvälitystä koskevassa toimenpiteessä sen sisältöön ja vaativuuteen nähden ammattitaitoinen toteuttaja.

Koulutus- tai tiedonvälityspalveluja tarjoavilla yksiköillä tulee olla tarvittava pätevyys ja asianmukaiset valmiudet. Koulutus- tai tiedonvälityspalveluja tarjoavan organisaation tulee varmistua henkilöstönsä pätevyydestä. Henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti tehtävien hoitamisen edellyttämää koulutusta. Tuensaajien on tarvittaessa voitava osoittaa, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen.

16 § Koulutus- ja tiedonvälityshankkeen hyväksyttävät kustannukset

Jollei jäljempänä toisin säädetä, tukea voidaan myöntää seuraaviin koulutus- ja tiedonvälityshankkeesta aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin:

1) henkilöstökulut;

2) matkakustannukset;

3) ostopalveluiden hankintakustannukset;

4) vuokrakustannukset;

5) pienhankinnat ja kohtuulliset tarjoilukustannukset hankkeen kokous-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa;

6) tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön ja aiheutuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin sekä kustannukset, jotka liittyvät hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin muussa valtiossa toimivan yhteistyökumppanin kanssa;

7) pilottihankkeissa tarvittavien välineiden ja laitteiden poistot siltä osin ja siltä ajalta kuin niitä käytetään koulutushankkeessa; ja

8) muut kuin 1–7 kohdassa tarkoitetut kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.

Koulutusta antavien henkilöiden koulutustoimenpiteessä välttämättömästä lisäkoulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät 15 §:ssä tarkoitettuihin koulutuksiin, ovat tukikelpoisia.

5 luku. Investoinnit

17 § Investoinnin tukemisen edellytykset

Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä.

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investointia voidaan tukea, kun tuen kohteena on maaseudun palveluja tukeva investointi, jolla on merkitystä maaseudun palvelujen säilyttämisessä ja uudenlaisten järjestämistapojen kehittämisessä. Tukea taloudellista toimintaa kehittävään investointiin voidaan myöntää, jos markkinapuute on todettu.