Valtioneuvoston asetus luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) nojalla:

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115, jäljempänä suunnitelma-asetus, 70 artiklassa tarkoitettuja hoitositoumuksia koskevasta luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja sen toimeenpanosta. Luonnonmukaisen tuotannon korvaus on osa Euroopan komission hyväksymää Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa vuosille 2023–2027. Luonnonmukaisen tuotannon korvausta voidaan myöntää ja maksaa strategiasuunnitelman voimassaoloaikana valtion talousarviossa osoitettujen varojen rajoissa.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) luomusitoumuksella sitoumusta luonnonmukaisesta kasvintuotannosta ja sitoumusta luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta;

2) viljelijällä Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 3 §:ssä tarkoitettua aktiiviviljelijää;

3) kasvulohkolla eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen (77/2023) 21 §:ssä tarkoitettua alaa;

4) puutarhakasvilla eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 tarkoitettuja kasveja.

3 § Luomusitoumus

Luomusitoumus alkaa sitoutumisvuoden toukokuun 1 päivänä. Sitoumusvuosi ja -kausi alkavat toukokuun 1 päivänä ja päättyvät huhtikuun 30 päivänä.

Viljelijän antama sitoumus pysyy voimassa, vaikka viljelijä ei hae korvauksen vuosittaista maksua, jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

4 § Luomusitoumukseen sisällytettävä ala

Luomusitoumus on annettava kaikesta sitoumuksen antajan hallinnassa olevasta eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:ssä tarkoitetusta korvauskelpoisesta alasta lukuun ottamatta sellaista pysyvää nurmea olevaa alaa, joka ei ole maankäyttömuodoltaan peltoa. Luomusitoumus voidaan antaa osittaisena sitoumuksena pelkästään maatilan niistä korvauskelpoisista peruslohkoista, joilla on sitoumusvuoden aikana viljelykierrossa liitteessä 1 tarkoitettuja avomaanvihanneksia vähintään yksi hehtaari. Jos luomusitoumus annetaan osittaisena sitoumuksena avomaan vihannesviljelyn perusteella, sitoumuksen kohteena olevilla peruslohkoilla voidaan viljellä avomaavihanneksien lisäksi muita kasveja, jos tuotantoon on rinnakkaisviljelylupa ja tuotanto on järjestetty eri tuotantoyksiköihin luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848, jäljempänä luomuasetus, ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti. Avomaavihannesten viljelyä koskevan osittaisen sitoumuksen lisäksi maatilalla ei voi olla muuta luomusitoumusta.

Luomusitoumuksen ulkopuolelle voidaan jättää pellot, joilla liitteessä 2 tarkoitettujen myyntikasvien tuottaminen on vaikeaa, joilla ei voida noudattaa viljelykiertoa tai jotka poistetaan maatalouskäytöstä sitoumuskauden aikana. Sitoumusta ei voida antaa alasta, jolla viljellään ruokohelpeä energiantuotantotarkoitukseen tai kasvualustaksi sopimustuotantona taikka kosteaviljelyalasta, jolla ei harjoiteta viljelykiertoa. Kosteaviljelyalalla tarkoitetaan eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 4 momentissa tarkoitettua alaa. Maatilalla voidaan kuitenkin viljellä ruokohelpeä joko tavanomaisesti tai luonnonmukaisesti. Ruokohelven tuotanto on järjestettävä tuotantoyksiköihin luomuasetuksen mukaisesti. Maatilalla voi olla muuta kuin luonnonmukaista tuotantoa kasvihuonetuotannossa, jos kasvihuoneissa viljellään eri kasvilajeja tai -lajikkeita kuin avomaalla ja tuotanto on järjestetty tuotantoyksiköihin luomuasetuksen mukaisesti eikä ala kuulu luomusitoumukseen. Luomusitoumuksen ulkopuolelle jätettyjä aloja on viljeltävä luomuasetuksen III luvussa tarkoitettujen tuotantosääntöjen mukaisesti.

Luomusitoumusta ei voi antaa lohkosta, joka on yhteisessä käytössä maatilan kanssa, joka viljelee muutoin kuin luonnonmukaisesti.

Pienin korvauskelpoinen luomusitoumukseen hyväksyttävä kasvulohko on 0,01 hehtaaria.

5 § Alan lisääminen luomusitoumukseen

Luomusitoumukseen saadaan lisätä valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:ssä tarkoitettua korvauskelpoista alaa ja mainitun asetuksen 15 ja 17 §:ssä sekä 18 §:n 1 momentissa tarkoitettua korvauskelpoiseksi hyväksyttyä alaa.

Luomusitoumukseen voidaan lisätä korvauskelpoinen peltoala ja pysyvää nurmea oleva ala, joka on maankäyttölajiltaan peltoa, joka on ollut toisen luomusitoumuksen antaneen viljelijän sitoumuksen kohteena ja jonka tämä viljelijä on ilmoittanut edellisenä sitoumusvuonna vuosittaisessa tukihakemuksessa. Kaksi viljelijää, jotka kumpikin ovat antaneet luomusitoumuksen, voivat vaihtaa sitoumuskauden aikana keskenään sitoumuksien kohteena olevaa korvauskelpoista alaa.

6 § Alan poistaminen luomusitoumuksesta

Luomusitoumuksesta saa poistaa korvauskelpoista alaa, jos alan hallinta tai sen korvauskelpoisuus siirretään toiselle tai tuenhakija siirtää alan korvauskelpoisuuden hallinnassaan olevalle korvauskelvottomalle alalle, joka liitetään luomusitoumukseen, ja jos luomusitoumukseen sisältyvä ala ei poistamisen jälkeen laske alle eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun vähimmäisalan. Luomusitoumukseen sisältyvä ala, joka ei enää ole maatalousmaata ja joka jää sitoumuksen antajan hallintaan, on poistettava sitoumuksesta.

7 § Luomusitoumus, ympäristösitoumus ja ekojärjestelmät

Viljelijä, joka on antanut luomusitoumuksen, saa antaa sen kohteena olevista peltolohkoista myös eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:ssä tarkoitetun ympäristösitoumuksen. Viljelijä voi kuitenkin valita ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (78/2023) 10 §:n 7 kohdassa tarkoitetun lohkokohtaisen toimenpiteen menetelmäksi vain mainitun asetuksen 30 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun menetelmän. Viljelijä ei saa valita luomusitoumuksen kohteena olevalle peltolohkolle Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua ekojärjestelmää.

8 § Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskeva sitoumus ja eläinten hyvinvointikorvaus

Jos viljelijä on antanut tai antaa luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sitoumuksen, hän ei saa valita sen kohteena olevan eläinlajin osalta eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1381/2022) 4 §:n 1 momentin 5–7 kohdassa eikä 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskeva sitoumus saadaan antaa, jos 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä luovutaan ennen sitoumuksen hyväksymistä.

9 § Luomusitoumuksen vähimmäistason vaatimukset

Luonnonmukaista kasvintuotantoa koskevan sitoumuksen antaneen viljelijän on noudatettava vähimmäistason vaatimuksena Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1384/2022) 6 §:ää, lannoitelain (711/2022) 6 §:n 2 momenttia, fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (64/2023) 9 §:ää, eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 5 §:ää, 7 §:n 1 ja 5–8 momenttia, 8 §:ää, 10 §:n 1–3, 5–8 ja 10 momenttia sekä 11–13, 15 ja 16 §:ää ja suunnitelma-asetuksen liitteen III hoitovaatimusta 7.

Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettava kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) 4 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun integroidun torjunnan yleisiä periaatteita.

Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sitoumuksen antaneen viljelijän on noudatettava vähimmäistason vaatimuksena eläinsuojelulain (247/1996) 4 §:n 1 momenttia ja 5 §:n 1 momenttia, eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 1 §:n 1 ja 4 momenttia, 3 §:n 1 momenttia sekä 9 §:n 1 momenttia, nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (592/2010) 10 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 13 §:n 1 ja 2 momenttia, lampaiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (587/2010) 8 §:n 1 momenttia sekä 12 §:n 1 ja 4 momenttia, vuohien suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (589/2010) 8 §:n 1 momenttia sekä 11 §:n 1, 4 ja 5 momenttia, kanojen suojelusta annettua valtioneuvoston asetuksen (673/2010) 6 §:ää ja 9 §:ää, sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (629/2012) 12 §:ää sekä 15 §:n 3 ja 4 momenttia, broilerien suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (375/2011) 7 §:ää sekä 10 §:n 1, 2, 4 ja 5 momenttia, kalkkunoiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (677/2010) 7 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 10 §:n 1 ja 3 momenttia sekä ankkojen ja hanhien suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (675/2010) 7 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 10 §:ää.

10 § Luonnonmukaisen tuotannon koulutuksen suorittaminen

Luomusitoumuksen antamisen edellytyksenä on, että viljelijä tai tilanhoidosta vastaava henkilö on suorittanut vähintään viiden päivän pituisen luonnonmukaisen viljelyn peruskurssin, joka sisältää perusteet luonnonmukaisesta viljelystä, luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehdoista sekä luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta ja sitoumusehdoista taikka hänellä on muu vastaava koulutus luonnonmukaisen maataloustuotannon harjoittamisesta. Jos sitoumuksen antajalla on ollut ennen sitoumuksen antamista eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 8 §:ssä tarkoitettu luomusitoumus, edellä mainittua koulutusta ei edellytetä.

Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sitoumuksen antamisen edellytyksenä on 1 momentissa säädetyn lisäksi, että viljelijä tai tilanhoidosta vastaava henkilö on suorittanut vähintään kahden päivän pituisen luonnonmukaisen kotieläintalouden koulutuksen, joka sisältää perusteet luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, sen valvonnasta ja sitoumusehdoista.

Jos kyseessä on yhteisömuodossa harjoitettava maatalous, maatilan hoidosta vastaavan henkilön on täytettävä luomusitoumuksen edellytyksenä oleva koulutusvaatimus.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettu koulutusvaatimus on täytettävä viimeistään 30 päivänä huhtikuuta luomusitoumuksen antamisvuonna. Todistus koulutusvaatimuksen täyttämisestä on toimitettava sitoumuksen antamisvuonna elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen viimeistään silloin, kun Euroopan unionin pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

Viljelijän tai tilanhoidosta vastaavan henkilön on sitoumuskauden aikana suoritettava yhden päivän pituinen luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehtoja, sitoumusehtoja ja viljelyä koskeva koulutus tai hyödynnettävä henkilökohtaisesti suunnitelma-asetuksen 15 artiklan mukaista neuvontaa luonnonmukaisesta tuotannosta vähintään kolme tuntia. Edellä mainittuun neuvontaan ei lasketa mukaan neuvojan käyttämää valmisteluaikaa.

11 § Ilmoittautuminen luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään

Viljelijän on ilmoittauduttava luonnonmukaisesta tuotannosta annetun lain (1330/2021) 3 luvussa tarkoitettuun valvontajärjestelmään viimeistään 30 päivänä huhtikuuta luomusitoumuksen antamisvuonna. Viljelijällä on oltava voimassa oleva mainitun lain 23 §:ssä tarkoitettu sertifikaatti ja hänen kuuluttava valvontajärjestelmään koko sitoumuskauden ajan.

Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään peltokasvi- ja kasvihuonetuotannon osalta. Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sitoumuksen antamisen edellytyksenä on lisäksi, että viljelijä on hyväksytty valvontajärjestelmään sen eläinlajin osalta, jota sitoumus koskee. Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sitoumuksen antaneella viljelijällä on oltava voimassa oleva luonnonmukaisesta tuotannosta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettu sertifikaatti ja hänen on kuuluttava eläinten osalta luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään koko sitoumusvuoden ajan. Tuotantosuunnan vaihtamisesta on tehtävä ilmoitus valvontajärjestelmään.

Jos viljelijällä menettää sertifikaatin, luomusitoumus raukeaa.

12 § Peltolohkojen siirtäminen luonnonmukaiseen tuotantoon

Maatilalla, josta on tehty luomusitoumus, kaikki sitoumuksen kohteena olevat peltolohkot on siirrettävä luonnonmukaiseen tuotantoon. Maatilan peltoalan viljeleminen luonnonmukaisesti on aloitettava ensimmäisen sitoumusvuoden alusta vähintään viiden hehtaarin alalla tai, jos on kyse liitteessä 1 tarkoitettujen avomaanvihannesten viljelystä taikka puutarhakasvien viljelystä, vähintään hehtaarin alalla. Kaikkien lohkojen on oltava luonnonmukaisesti viljeltyjä viimeistään toisesta sitoumusvuodesta alkaen. Luonnonmukaiseen tuotantoon saadaan siirtyä myös kasvulohkoittain. Luonnonmukaisen tuotannon ehtoja on noudatettava sitoumusvuoden alusta lähtien.

Luomusitoumukseen sitoumuskauden aikana lisättyjen peltolohkojen viljelyssä on noudatettava, mitä 1 momentissa säädetään luonnonmukaisen viljelyn aloittamisesta. Luonnonmukaisen tuotannon ehtoja on noudatettava sen sitoumusvuoden kasvukauden alusta lähtien, jolloin peltolohko lisätään luomusitoumukseen.

13 § Luonnonmukaisesti viljeltävät kasvit

Maatilalla, josta on tehty luomusitoumus, on viljeltävä sitoumusvuoden aikana liitteessä 2 tarkoitettuja myyntikasveja yhteensä vähintään 30 prosentilla sitoumuksen kohteena olevasta alasta, joka on jo ohittanut 12 §:ssä tarkoitetun siirtymävaiheen. Lohko katsotaan siirtymävaiheen ohittaneeksi, jos sen siirtymävaihe on päättynyt viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Edellä mainittua prosenttia laskettaessa avomaavihannesten viljelyssä oleva ala kerrotaan kahdella. Tarhaherne luetaan myyntikasviksi, jos viljelijä on tehnyt viljelysopimuksen tarhaherneen teollisesta sopimustuotannosta. Nurmikasvien siementuotanto luetaan myyntikasviksi, jos tuotettu siemen on sertifioitua. Myyntikasviksi ei lueta ennen tuleentumista korjattavia viljoja eikä palkoviljoja ja niiden seoskasvustoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu myyntikasvivaatimus ei koske 12 §:ssä tarkoitettuja siirtymävaiheessa olevia lohkoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua myyntikasvivaatimusta ei tarvitse noudattaa sellaisella maatilalla, jonka sitoumusalasta käytetään vähintään 50 prosenttia oman luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksen kohteena olevan karjan rehuksi tai kyseisen maatilan kanssa säännöllistä yhteistyötä tekevien kotieläintuotantoa koskevan luomusitoumuksen tehneiden maatilojen karjan rehuksi. Edellä mainitusta yhteistyöstä on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa on perusteltava kotieläintuotantoa koskevan luomusitoumuksen tehneen maatilan tarve sopimuksessa määritellylle rehumäärälle. Eläinmäärän ja pinta-alan suhde on oltava luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehtojen mukainen.

Luomusitoumuksen kohteena olevasta alasta voi olla kesantona tai luonnonhoitonurmena vuosittain enintään 25 prosenttia. Jos edellä tarkoitettu ala on tätä suurempi, kesannosta ja luonnonhoitonurmista voidaan kuitenkin maksaa korvausta siitä alasta, joka saadaan jakamalla maatilan muiden korvaukseen oikeuttavien peltoalojen summa kolmella. Yksittäinen luomusitoumukseen kuuluva lohko voi olla viherlannoitusnurmena enintään kolme vuotta peräkkäin.

14 § Luonnonmukainen kotieläintuotanto

Luonnonmukaisen kotieläintuotannon on oltava sitoumuskaudella jatkuvaa. Tuotannossa olevat eläinlajit voivat kuitenkin vaihdella.

Eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon viljelijän maatilalla luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa olevat, viljelijän tai hänen perheenjäsentensä hallinnassa olevat lypsylehmät, emolehmät, muut naudat, lampaat, vuohet, emakot, lihasiat, karjut sekä kanat, kukot, broilerit, kalkkunat, hanhet ja ankat ja edellä mainitun siipikarjan emolinnut.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla maatilalla voi olla myös muuta kuin luonnonmukaista kotieläintuotantoa, jos eläimet ovat eri eläinlajia kuin luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa olevat ja niiden hoito on järjestetty tuotantoyksiköihin luomuasetuksen mukaisesti.

15 § Eläinmäärän laskeminen