Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (541/2023) nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) VAK-lailla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (541/2023);

2) VAK-direktiivillä vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/68/EY;

3) suuronnettomuudella huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisten aineiden tilapäisessä säilytyksessä esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa tilapäisen säilytyksen paikassa tai sen ulkopuolella;

4) lähiopetuksella VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen opetusta, joka annetaan yhdessä luokassa opettajan ja oppilaan ollessa paikalla;

5) etäopetuksella VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen ohjattua tai ohjeistettua opetusta, joka järjestetään koulutusjakson aikana vuorovaikutteisesti ja todennetusti muuten kuin yhdessä luokassa;

6) oppitunnilla VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen opetusjaksoa, jonka pituus on 45 minuuttia.

2 luku. Pakkaukset, säiliöt ja kontit

2 § Pakkauksen, pienkontin ja säiliön yleiset materiaalin kestävyysvaatimukset liittyen alhaiseen lämpötilaan kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa

Vaarallisten aineiden kotimaan tie- ja rautatiekuljetukseen käytettävän muovipakkauksen, paineastian ja säiliön sekä niiden varusteiden yleiset materiaalin kestävyysvaatimukset liittyen alhaiseen lämpötilaan ovat seuraavat:

1) nestemäisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen koekappale on VAK-lain 23 §:n nojalla määrätyssä pudotuskoetta varten tehtävässä vakioinnissa jäähdytettävä -40 °C lämpötilaan, jos kyseessä on muusta kuin polyeteenistä valmistettu

2) sellaisen muusta muovista kuin polyeteenistä valmistetun muovisen pienkontin, jolle VAK-lain 23 §:n nojalla on määrätty suoritettavaksi pudotuskoe, pudotuskokeen suorituslämpötila on -40 °C.

3) kiinteän säiliön, irrotettavan säiliön, monisäiliöajoneuvon ja -vaunun säiliön, säiliökontin, säiliövaihtokorin, monisäiliökontin säiliön, UN-säiliön, UN-MEG-kontin säiliön ja kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan yli yhden litran paineastian valmistuksessa käytettävän metallin valinnassa sekä hitsattavuuden ja hitsauksen kestävyyden varmistamisessa on huomioitava materiaalin kestävyys haurasmurtumaa vastaan -40 ° C:n lämpötilaan saakka, jollei eri luokkiin kuuluville aineille, kyseiselle metallille, paineastioille tai säiliötyypille ole VAK-lain 23 §:n nojalla määrätty tätä alempaa lämpötilaa.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa pudotuskokeessa mainitun kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetun pakkauksen vakioinnista voidaan luopua, jos kyseessä olevan materiaalilla on todennettu riittävä sitkeys ja murtolujuus -40 °C lämpötilassa.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa muovipakkauksessa on oltava merkintä pudotuskokeen lämpötilasta taikka rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä seuraava merkintä: ”Pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen, koestettu -40 °C”.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa paineastiassa ja kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvassa säiliössä, on oltava tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jälkeen materiaalin kestävyyttä osoittava seuraava merkintä ”-40 °C”, jollei vaadittu kestävyys ilmene muusta säiliön merkinnästä, tai muu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä merkintä.

3 § Ulkomaisen säiliön käyttöönotto

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvaa säiliötä lukuun ottamatta, valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä Suomessa käytettäväksi ennen kuin VAK-tarkastuslaitos on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön Säteilyturvakeskus.

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä Suomessa käytettäväksi ennen kuin A-tyypin ilmoitettu laitos on tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukainen.

Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun säiliön on tarkastanut ja testannut ADR-sopimuksen määräyksissä, RID-määräyksissä, VAK-direktiivissä tai kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, ellei siihen ilmene erityistä syytä.

4 § Kansainvälistä kuljetusta koskevissa määräyksissä tarkoitettujen pakkausten, paineastioiden, säiliöiden ja konttien käyttö kotimaan kuljetuksessa

Vaarallisten aineiden kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa saa käyttää sellaista ADR-sopimuksen määräyksissä, RID-määräyksissä ja VAK-direktiivissä tarkoitettua pakkausta, paineastiaa, säiliötä ja konttia, joka on kyseeseen tulevassa kansainvälisessä velvoitteessa tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä, jos se täyttää Suomessa voimassa olevat vaatimukset, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa ja säiliön käyttöönottoa Suomessa. Edellä säädetystä poiketen:

1) ulkomailla täytetyn, muualla kuin Suomessa ADR-sopimuksen määräysten tai RID-määräysten mukaisesti hyväksytyn paineastian, saa ADR-sopimuksen ja RID-määräysten mukaisen kuljetuksen päätyttyä Suomessa kuljettaa tyhjennettäväksi ja kuljettaa tyhjänä palautettavaksi ulkomaille täyttämättä Suomessa voimassa olevia vaatimuksia, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa;

2) paineastian, johon ei sovelleta VAK-lain nojalla annettujen tie- ja rautatiekuljetusmääräysten rakennevaatimuksia, saa mainittujen määräysten ehtojen mukaisesti kuljettaa täyttämättä Suomessa voimassa olevia vaatimuksia, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa.

Vaarallisten aineiden kotimaan aluskuljetuksessa saa käyttää IMDG-säännöstössä tarkoitettua pakkausta, säiliötä ja konttia, joka on IMDG-säännöstössä tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä.

Vaarallisten aineiden kotimaan ilmakuljetuksessa saa käyttää ICAO-TI:n määräyksissä tarkoitettua pakkausta ja säiliötä, joka on mainituissa määräyksissä tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä.

5 § Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavat säiliöiden ja paineastioiden tyypit ja tekniset tiedot

VAK-lain 28 §:n mukaisesti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavat säiliöiden ja paineastioiden tyypit ovat:

1) säiliöt: kiinteä säiliö, irrotettava säiliö, monisäiliöajoneuvon ja -vaunun säiliö, säiliökontti, monisäiliökontti, UN-säiliö ja UN-MEG-kontti;

2) paineastiat: putkiastia, kaasuastia, suljettu kryoastia, metallihydridiastia, pullopaketti sekä vastaavat pelastuspaineastiat.

Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle valvontaa varten ilmoitettavat säiliön ja paineastian tekniset tiedot ovat:

1) rakenteeseen, valmistukseen, hyväksyntään, käyttöönottoon ja säiliön ja paineastian vaatimustenmukaisuuden osoittaviin asiakirjoihin liittyvät tekniset tiedot;

2) tarkastusta koskevat tekniset tiedot.

Tiedot on toimitettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston järjestelmän teknisen rajapinnan tai sähköisen asiointipalvelun kautta taikka muulla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston määräämällä tavalla.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi säilyttää 1 momentissa tarkoitetut tiedot niin kauan kuin se on välttämätöntä sen valvonnan toteuttamiseksi, jota varten tiedot on kerätty ja jota varten tietoja käsitellään.

6 § Kuljetettavaa painelaitetta osoittava merkki

Kuljettavaa painelaitetta osoittava pii-merkki on kiinnitettävä paineastiaan, kaasupatruunaan ja paineelliseen säiliöön, joka täyttää tie- tai rautatiekuljetusten säännöksissä ja määräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset ja jolle on tehty:

1) valmistuksen yhteydessä vaatimustenmukaisuudenarviointi siihen liittyvine tarkastuksineen; tai

2) uudelleenarviointi siihen liittyvine tarkastuksineen, jos kyse on ennen 1 päivää heinäkuuta 2001 markkinoille saatetusta laitteesta.

Uusissa venttiileissä ja muissa lisälaitteissa, joilla on turvallisuuden kannalta välitön merkitys, on oltava sellainen kuljetettavaa painelaitetta osoittava pii-merkki, johon voidaan liittää A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

Pii-merkin saa kiinnittää vain sellaisiin laitteisiin, jotka täyttävät 1 momentin vaatimukset. Pii-merkkiin liitetään vaatimustenmukaisuudenarvioinnin, uudelleenarvioinnin tai tarkastuksen suorittaneen A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Kiinnittämällä tai kiinnityttämällä pii-merkin kuljetettavaan painelaitteeseen:

1) valmistaja osoittaa ottavansa vastuun siitä, että sen valmistama, markkinoille saatettava kuljetettava painelaite on vaatimustenmukainen;

2) valmistaja tai käyttäjä osoittaa ottavansa vastuun siitä, että uudelleenarvioitu kuljetettava painelaite täyttää vaatimukset sellaisina kuin niitä sovelletaan uudelleenarvioinnin ajankohtana.

Tunnusnumeron kiinnittää kuljetettavaan painelaitteeseen tarkastuslaitos tai sen ohjeen mukaisesti valmistaja. Kuljetettavan painelaitteen jatkuvan vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi laitteessa tulee olla määräaikaistarkastuksen suorittaneen tarkastuslaitoksen tunnusnumero.

7 § Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettely

Jos ennen 1 päivää heinäkuuta 2001 markkinoille saatetulle paineastialle tai paineelliselle säiliölle ei ole tehty vaatimustenmukaisuuden arviointia tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti, paineastian tai paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuus voidaan arvioida vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyssä.

Vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointia varten omistajan tai käyttäjän on annettava A-tyypin ilmoitetun laitoksen käyttöön paineastiaa tai paineellista säiliötä koskevat tiedot, joiden avulla kyseinen laitos voi tunnistaa paineastian tai paineellisen säiliön täsmällisesti. Näitä tietoja ovat paineastian tai paineellisen säiliön alkuperä, suunnittelua koskevat säännökset ja määräykset ja asetyleenipullojen osalta myös huokoista materiaalia koskevat tiedot. Tarvittaessa on ilmoitettava mahdolliset käyttörajoitukset sekä vahinkoja ja suoritettuja korjauksia koskevat tiedot.

8 § Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyyn liittyvät toimenpiteet

Edellä 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa uudelleenarviointimenettelyssä A-tyypin ilmoitetun laitoksen on arvioitava, täyttyvätkö tie- tai rautatiekuljetusten säännöksissä ja määräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset. Arviointi on suoritettava 7 §:n 2 momentin mukaisesti toimitettavien tietojen perusteella ja tarvittaessa on tehtävä lisätarkastuksia.

Jos 1 momentissa vaadittujen arviointien tulokset ovat tyydyttäviä, määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on tehtävä paineastialle tai paineelliselle säiliölle määräaikaistarkastus. Jos määräaikaistarkastusta koskevat vaatimukset täyttyvät, määräaikaistarkastuksesta vastaavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä pii-merkki tai valvottava sen kiinnittämistä.

Jos paineastiat ovat sarjavalmistettuja, yksittäisen paineastian, sen venttiilien ja muiden kuljetuksessa käytettävien lisälaitteiden, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittaa kyseisen paineastian määräaikaistarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos edellyttäen, että tyypin vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on suorittanut vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnista vastaava A-tyypin ilmoitettu laitos 1 momentin mukaisesti ja että tyypin uudelleenarvioinnista on annettu todistus. Pii-merkin yhteyteen on liitettävä määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

9 § Paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarviointitodistus ja tyypin uudelleenarviointitodistus

Määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on annettava paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarvioinnista todistus. Uudelleenarviointitodistuksessa on oltava vähintään:

1) todistuksen antaneen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero sekä siinä tapauksessa, että kyseessä on eri laitos, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnista 8 §:n 1 momentin mukaisesti vastaavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero;

2) 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun omistajan tai käyttäjän nimi ja osoite;

3) tyypin uudelleenarviointitodistuksen tunnistetiedot, jos sovelletaan 8 §:n 3 momentissa säädettyä menettelyä;

4) pii-merkinnällä varustettujen kuljetettavien painelaitteiden sarjanumero tai numerot ja muut tarpeelliset tunnistetiedot;

5) myöntämispäivä.

Jos sovelletaan 8 §:n 3 momentin mukaista menettelyä, A-tyypin ilmoitettu laitoksen on annettava paineastian ja paineellisen säiliön tyypin uudelleenarvioinnista todistus. Tyypin uudelleenarviointitodistuksessa on oltava vähintään:

1) todistuksen antavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero;

2) uudelleenarvioitavan kuljetettavan painelaitteen valmistajan nimi ja osoite sekä alkuperäisen tyyppihyväksynnän haltijan nimi ja osoite, jos sen haltija ei ole sama kuin valmistaja;

3) kyseiseen sarjaan kuuluvien kuljetettavien painelaitteiden tunnistetiedot;

4) myöntämispäivä;

5) seuraava ilmaisu: "Tämä todistus ei valtuuta kuljetettavien painelaitteiden tai niiden osien valmistamiseen".

3 luku. Tilapäinen säilytys

10 § Vaaralliset aineet ja lastinkuljetusyksiköt tilapäisen säilytyksen paikassa

Tilapäisen säilytyksen paikassa rataverkolla, satama-alueella, lentopaikalla ja muussa terminaalissa sekä muussa vastaavassa tilapäisen säilytyksen paikassa lastinkuljetusyksiköt on eroteltava toisistaan turvallisesti, ja pelastusviranomaisten esteetön pääsy vaarallisten aineiden ja niitä sisältävien lastinkuljetusyksiköiden luokse on varmistettava. Sijoittelussa on otettava huomioon muu liikenne tilapäisen säilytyksen paikassa ja pyrittävä siihen, että lastinkuljetusyksiköiden siirtely säilytyksen aikana on mahdollisimman vähäistä.

Vaarallisia aineita sisältäviä lastinkuljetusyksiköitä ei saa tilapäisen säilytyksen aikana pinota päällekkäin ilman pakottavaa tarvetta. Kuitenkin enintään kaksi lastinkuljetusyksikköä saa pinota päällekkäin, jos ne sisältävät ainoastaan luokan 9 ympäristövaarallisia aineita.

Pakattu tavara on tilapäisessä säilytyksessä lastinkuljetusyksikön tai kuormatilan ulkopuolella säilytettävä noudattaen vähintään samaa erottelua kuin yhteenkuormaamisessa lastinkuljetusyksikköön tai kuljetusvälineen kuormatilaan.

11 § Lastinkuljetusyksiköt satama-alueella

Satama-alueella on noudatettava liitteessä 1 säädettyjä erotteluetäisyyksiä. Pieniä määriä vaarallista ainetta sisältävien lastinkuljetusyksiköiden erottelussa ei kuitenkaan tarvitse soveltaa liitteen säännöksiä, jos turvallisuudesta muuten huolehditaan.

Seuraavat aineet on viipymättä toimitettava pois satama-alueelta:

1) luokan 1 räjähteet, lukuun ottamatta 1.4 S räjähteitä;

2) luokan 6.2 tartuntavaaralliset aineet;

3) luokan 7 radioaktiiviset aineet, lukuun ottamatta UN 2908–2911 nimikkeisiin kuuluvia aineita.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja aineita voidaan kuitenkin tilapäisesti säilyttää satama-alueella, jos se on turvallista, siitä ei aiheudu vaaraa ja satamanpitäjä on antanut siihen suostumuksen.

12 § Varautuminen onnettomuuksien torjuntaan tilapäisen säilytyksen paikassa

Tilapäisen säilytyksen paikassa on onnettomuuksien torjuntaan oltava alkusammutuskalustoa ja vuotojen torjuntaa varten imeytys- ja neutralointiaineita tai muuta välineistöä säilytettävien aineiden, arvioitujen riskien ja onnettomuusvaikutusten edellyttämällä tavalla. Paikan suunnittelussa on otettava huomioon, että vaarallisten aineiden vuodot ja saastuneet vedet voidaan kerätä talteen.

Vahingoittuneille kuormille ja lasteille sekä näiden sisältämistä vaarallisista aineista saastuneille jätteille on varattava paikka, jossa niitä voidaan säilyttää sekä uudelleen pakata tai kuormata ja jossa saastuneet jätteet voidaan kerätä talteen niiden hävittämistä varten. Näitä järjestelyjä suunniteltaessa on otettava huomioon säilytettävien vaarallisten aineiden määrä ja laatu.

13 § Sisäisen pelastussuunnitelman laatiminen

VAK-lain 33 §:ssä tarkoitettu tilapäisen säilytyksen paikan sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ottaen huomioon seuraavat tavoitteet:

1) onnettomuudet rajataan ja hallitaan niiden seurauksien minimoimiseksi sekä ihmisten terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi;

2) toteutetaan tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojaamiseksi onnettomuuksien seurauksilta;

3) annetaan tarpeelliset tiedot asiasta vastaaville alueen viranomaisille ja tarvittaessa väestölle ja alueen yrityksille ja laitoksille;

4) varaudutaan onnettomuuden jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

Sisäistä pelastussuunnitelmaa laadittaessa on kuultava alueen toimijoita ja otettava huomioon alueen pelastustoimen järjestelyt.

Jos tilapäisen säilytyksen paikkaa varten on sovellettavan muun lain kuin VAK-lain tai Euroopan unionin lainsäädännön nojalla laadittava sisäinen pelastussuunnitelma, turvallisuus- tai valmiussuunnitelma tai muu vastaava suunnitelma, erillistä sisäistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

14 § Sisäisen pelastussuunnitelman sisältö ja uusiminen

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on oltava kuvaus, selvitys tai rajaus alueesta, jota sisäinen pelastussuunnitelma koskee.

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on oltava arvio onnettomuuksista alueen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista ja tiedot alueella säilytettävistä aineista, niiden määristä ja sijainnista sekä seuraavat tiedot:

1) niiden henkilöiden nimet ja tehtävät, joilla on valtuudet käynnistää pelastustoimet ja jotka ovat vastuussa alueen sisäisistä pelastustoimista, sekä sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä pelastusviranomaisiin;