Laki fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää rakennusten, tieliikenteen ja eräiden muiden toimialojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti.

Tällä lailla pannaan osaltaan täytäntöön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, jäljempänä päästökauppadirektiivi.

2 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) polttoaineella nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) 2 ja 2 a §:ssä ja sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 2 kohdan a ja c alakohdassa ja 2 a §:ssä tarkoitettuja polttoaineita ja energiatuotteita;

2) kulutukseen luovutuksella valmisteverotuslain (182/2010) 8 §:ssä tarkoitettua polttoaineen kulutukseen luovutusta;

3) säännellyllä yhteisöllä valmisteverotuslain 12 ja 13 §:ssä, nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 3 §:ssä ja sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 20 a ja 20 b §:ssä tarkoitettuja verovelvollisia, jotka luovuttavat polttoainetta kulutukseen ja sitä, joka luovuttaa polttoaineen verovelvolliselle ja on sopimuksen mukaan ottanut vastuun säännellyn yhteisön tehtävistä, ei kuitenkaan polttoaineen loppukäyttäjää, joka käyttää polttoaineen itse ja jonka vuotuinen polttoaineenkulutus tuottaa enintään yhden tonnin hiilidioksidia;

4) päästöillä säännellyn yhteisön kulutukseen luovuttamiin polttoaineisiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä;

5) päästöselvityksellä tämän lain 9 §:ssä mainitun komission tarkkailuasetuksen mukaista selvitystä säännellyn yhteisön raportointikauden vuotuisista päästöistä, mukaan lukien komission tarkkailuasetuksen 75 v artiklan ja liitteen X b mukaista raporttia;

6) poltolla polttoaineiden hapetusta riippumatta tavasta, jolla tällä prosessilla tuotettua lämpöä, sähköä tai mekaanista energiaa käytetään, ja muuta tähän välittömästi liittyvää toimintaa, mukaan luettuna savukaasun puhdistus;

7) päästöoikeudella päästökauppadirektiivin IV a luvun vaatimusten täyttämiseksi määritettyä ja siirrettävissä olevaa oikeutta päästää ympäristöön yksi hiilidioksiditonni tiettynä ajanjaksona;

8) lineaarisella vähennyskertoimella päästökauppadirektiivin 30 c artiklassa tarkoitettua osuutta, jolla päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään vuosittain;

9) unionin rekisterillä päästökauppadirektiivin 19 artiklassa tarkoitettua tietojärjestelmää, jonka avulla seurataan päästöoikeuksien myöntämistä, hallussapitoa, siirtämistä ja mitätöimistä sekä taataan tarvittaessa tietojen luottamuksellisuus ja yleisön oikeus tutustua julkisiin tietoihin;

10) markkinavakausvarannolla markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814 perustettua varantoa, johon huutokaupattaviksi tarkoitettuja päästöoikeuksia siirretään tai josta niitä palautetaan huutokaupattaviksi, kun liikkeellä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärälle mainitussa päätöksessä asetetut rajat ylittyvät tai alittuvat.

3 § Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan säänneltyihin yhteisöihin, jotka luovuttavat kulutukseen polttoon tarkoitettuja polttoaineita.

4 § Soveltamisalan rajaukset

Poiketen siitä, mitä 3 §:ssä säädetään, tätä lakia ei sovelleta:

1) polttoaineisiin, joita käytetään teollisessa tuotannossa apuaineina tai raaka-aineina;

2) polttoaineisiin, joiden päästökerroin on nolla ja joiden kestävyys on osoitettu 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla;

3) päästökauppalain (1270/2023) soveltamisalaan kuuluvissa toiminnoissa käytettyihin polttoaineisiin;

4) maanpuolustuksen käyttöön erillisjakeluna toimitettuihin polttoaineisiin;

5) raideliikenteen käyttöön erillisjakeluna toimitettuihin polttoaineisiin;

6) polttoaineisiin, jotka voidaan toimittaa verottomasti alusliikenteen käyttöön nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 9 a §:n 2 momentissa tai sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla;

7) lentoliikenteen käyttöön toimitettuun, nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n 14 kohdassa tarkoitettuun lentobensiiniin tai 15 kohdassa tarkoitettuun lentokerosiiniin.

5 § Säännellyn yhteisön yleiset velvollisuudet

Säännellyn yhteisön on:

1) haettava polttoaineen kulutukseen luovutukseen päästölupa sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä;

2) tarkkailtava kulutukseen luovutettujen polttoaineiden päästöjä, laadittava niistä vuosittain päästöselvitys ja huolehdittava sen todentamisesta;

3) palautettava unionin rekisteriin vuosittain edellisenä kalenterivuotena kulutukseen luovuttamiensa polttoaineiden kokonaispäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia;

4) ilmoitettava Energiavirastolle päästöluvan mukaisen toiminnan muutoksista, päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista ja säännellyn yhteisön vaihtumisesta.

6 § Säännellyn yhteisön velvollisuuksien siirtäminen

Säännelty yhteisö voi sopia kaikkien tästä laista johtuvien velvollisuuksiensa siirtämisestä toiselle säännellylle yhteisölle, jos velvollisuutensa siirtävä säännelty yhteisö vastaanottaa toiselta säännellyltä yhteisöltä ainoastaan tämän lain soveltamisalaan kuuluvaa polttoainetta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu toinen säännelty yhteisö vastaa kaikista säännellylle yhteisölle tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista sekä Energiaviraston määräämien lupaehtojen ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä. Sopimus velvoitteen siirrosta tulee tehdä kalenterivuodeksi kerrallaan.

Sopimuksesta sekä sopimuksen päättämisestä sopimuskauden aikana on ilmoitettava Energiavirastolle viipymättä. Sopimuksesta on ilmoitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella.

7 § Viranomaiset ja niiden tehtävät

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tämän lain yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä.

Energiaviraston tehtävänä on:

1) valvoa säänneltyjen yhteisöjen ja niiden käyttämien todentajien osalta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista, tämän lain nojalla annettujen päätösten noudattamista sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät;

2) toimia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä vahvistamalla kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoitusta, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevista säännöistä annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2830, jäljempänä komission huutokauppa-asetus, V luvussa tarkoitettuna Suomen huutokaupanpitäjänä ja unionin rekisterin kansallisista toiminnoista vastaavana rekisterinpitäjänä; ja

3) toimia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta tietojen todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067, jäljempänä komission todentamisasetus, 70 artiklassa tarkoitettuna tietojenvaihdon ja yhteistyön koordinoinnin kansallisena keskuspisteenä.

2 luku. Päästölupa, päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportointi

8 § Päästölupa

Tämän lain soveltamisalaan kuuluvia polttoaineita kulutukseen luovuttavalla säännellyllä yhteisöllä tulee olla Energiaviraston myöntämä päästölupa.

Säännellyn yhteisön tulee hakea päästölupaa Energiavirastolta. Hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys säännellyn yhteisön toiminnasta, polttoaineista ja niiden kulutukseen luovutuksesta, polttoaineiden loppukäytöstä sekä päästöjen tarkkailusuunnitelma.

Päästölupaa koskeva hakemus on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella viimeistään kaksi kuukautta ennen tämän lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnan aloittamista.

Päästöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat riittävät ja asianmukaiset.

Päästölupaa koskevan hakemuksen tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.

9 § Päästöjen tarkkailusuunnitelma

Säännellyn yhteisön on laadittava tämän lain soveltamisalaan kuuluvalle toiminnalleen päästöjen tarkkailusuunnitelma ja haettava sille Energiaviraston hyväksyntä. Päästöjen tarkkailusuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja hyväksymisen edellytyksistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/2066, jäljempänä komission tarkkailuasetus.

Säännellyn yhteisön on liitettävä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevaan hakemukseen tarpeellinen selvitys tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta toiminnasta sekä ilmoitettava taho, joka vastaa yhteydenpidosta Energiavirastoon.

Päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskeva hakemus on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella viimeistään kaksi kuukautta ennen tämän lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnan aloittamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päästöjen tarkkailusuunnitelman sisällöstä.

10 § Päästöjen tarkkailu, raportointi ja todennuttaminen

Säännellyn yhteisön on tarkkailtava kulutukseen luovutettujen polttoaineiden päästöjä kattavasti, johdonmukaisesti, luotettavasti ja tarkasti.

Säännellyn yhteisön on laadittava kunkin kalenterivuoden päästöjä koskeva päästöselvitys ja huolehdittava sen todennuttamisesta. Päästöselvitys ja siitä annettu todentamisraportti on toimitettava Energiavirastolle kalenterivuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista säädetään komission tarkkailuasetuksessa ja päästöjen todennuttamisesta komission todentamisasetuksessa. Päästöjen tarkkailussa ja raportoinnissa on noudatettava hyväksyttyä päästöjen tarkkailusuunnitelmaa ja päästöluvassa asetettuja ehtoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päästöjen tarkkailusta ja päästöselvityksen sisällöstä.

11 § Kestävyyden osoittaminen

Jos säännelty yhteisö ilmoittaa 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päästöselvityksessään kulutukseen luovutetun polttoaineen päästöjen laskennassa päästökertoimeksi nollan, on polttoaineen siltä osin täytettävä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa (393/2013) säädetyt kestävyyskriteerit ja säännellyn yhteisön on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti.

12 § Päästömäärän arviointi virhetilanteessa

Jollei säännellyn yhteisön päästöjen tarkkailussa, päästöselvityksen laadinnassa ja toimittamisessa tai päästöselvityksen todentamisessa ole noudatettu 10 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, Energiaviraston on arvioitava virheellisen tai puutteellisen tarkkailun tai todentamisen vaikutus säännellyn yhteisön päästöjen kokonaismäärään. Päästömäärän arvioinnista säädetään komission tarkkailuasetuksessa.

3 luku. Säännellyn yhteisön toiminnan muutos

13 § Säännellyn yhteisön vaihtuminen

Jos päästöluvan saaneen säännellyn yhteisön tilalle tulee toinen säännelty yhteisö, on viimeksi mainitun ilmoitettava asiasta Energiavirastolle ennakkoon tai viimeistään viipymättä säännellyn yhteisön vaihduttua. Energiaviraston on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman siirtämisestä uudelle säännellylle yhteisölle. Päätös on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset on toimitettu Energiavirastolle, tai 30 päivän kuluessa säänneltyjen yhteisöjen sopimasta myöhemmästä vaihtumisen ajankohdasta.

Jos päästölupaan sisältyvästä toiminnasta ainoastaan osa siirtyy 1 momentissa tarkoitetulle toiselle säännellylle yhteisölle, sovelletaan päästöluvan myöntämistä ja muuttamista sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä ja muuttamista koskevia säännöksiä. Energiaviraston on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös luvan myöntämisestä ja muuttamisesta sekä päätös päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset ja suunnitelmat on sille toimitettu, tai 30 päivän kuluessa säänneltyjen yhteisöjen sopimasta myöhemmästä vaihtumisen ajankohdasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tilalle tullut säännelty yhteisö vastaa kaikista säännellylle yhteisölle tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista sekä Energiaviraston määräämien lupaehtojen ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä siitä alkaen, kun päästölupa ja tarkkailusuunnitelma on siirretty taikka päästölupa on myönnetty ja päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksytty.

14 § Säännellyn yhteisön konkurssi

Jos säännelty yhteisö asetetaan konkurssiin, vastaa säännellyn yhteisön konkurssipesä yhteisölle 5 §:n 2 ja 3 kohdassa säädetyistä velvoitteista.

Konkurssipesän on lisäksi toimitettava Energiavirastolle 10 §:n mukaisesti laadittu ja todennettu erillinen selvitys siitä, miltä osin säännellyn yhteisön edellisen kalenterivuoden päästöt ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen.

Konkurssipesä on velvollinen palauttamaan säännellyn yhteisön konkurssiin asettamisen jälkeen syntyneitä todennettuja päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia 24 §:n mukaisesti.

Konkurssipesän hoitajan on ilmoitettava säännellyn yhteisön konkurssiin asettamisesta Energiavirastolle 30 päivän kuluessa konkurssin alkamisesta.

15 § Päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttaminen

Säännellyn yhteisön on ilmoitettava ennakkoon Energiavirastolle sellaisesta toiminnan muutoksesta, joka voi edellyttää päästöluvan tai päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista. Ilmoitus tulee tehdä Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella.

Energiavirasto arvioi muutoksen merkittävyyden ja, jos säännellyn yhteisön ilmoittama muutos on merkittävä, Energiaviraston on muutettava päästölupaa tai päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevaa päätöstä. Jos muutos ei ole merkittävä, Energiaviraston on ilmoitettava asiasta viipymättä säännellylle yhteisölle. Tarkkailusuunnitelman muuttamisen edellytyksistä säädetään komission tarkkailuasetuksessa.

Jos komission tarkkailuasetuksessa edellytetään päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista, on Energiaviraston kehotettava säänneltyä yhteisöä hakemaan muutosta. Säännellyn yhteisön on toimitettava päästöjen tarkkailusuunnitelman muutoshakemus Energiaviraston asettamassa määräajassa.

16 § Päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmapäätöksen peruuttaminen

Energiaviraston on peruutettava säännellyn yhteisön päästölupa, jos säännelty yhteisö lopettaa tämän lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnan tai siirtää velvoitteensa 5 §:ssä tarkoitetulla sopimuksella toiselle säännellylle yhteisölle. Säännellyn yhteisön on ilmoitettava toiminnan lopettamisesta Energiavirastolle välittömästi lopetettuaan toiminnan.

Energiavirasto voi peruuttaa päästöluvan, jos säännelty yhteisö:

1) on olennaisesti rikkonut päästöoikeuksien vuosittaista palauttamista, päästöjen tarkkailua, raportointia tai todentamista koskevia velvoitteitaan eikä viraston kehotuksesta huolimatta ole täyttänyt velvoitteitaan;

2) ei Energiaviraston kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut toiminnan lopettamisesta tai muista toiminnan muutoksista tai päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista, jotka voivat edellyttää päästöluvan tai päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista.

Päästöluvan peruuttamista koskevan asian voi panna vireille säännelty yhteisö tai Energiavirasto. Jos säännellyn yhteisön päästölupa peruutetaan, peruutetaan myös sen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä.

4 luku. Päästöoikeuksien kokonaismäärä, liikkeelle laskeminen ja unionin rekisteri

17 § Päästöoikeuksien liikkeelle laskeminen ja voimassaolo

Päästöoikeudet lasketaan liikkeelle huutokauppaamalla, jollei niitä siirretä markkinavakausvarantoon päästökauppadirektiivin 30 d artiklan mukaisesti.

Päästöoikeudet ovat voimassa toistaiseksi päästökauppadirektiivin 13 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

18 § Suomen osuus päästöoikeuksien kokonaismäärästä

Suomen osuus huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä määräytyy päästökauppadirektiivin 30 d artiklan mukaisesti.

19 § Päästöoikeuksien huutokauppaaminen

Energiavirasto huutokauppaa Suomen osuuden päästöoikeuksista Euroopan komission ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisesti valitseman huutokauppapaikan kautta. Huutokauppapaikan nimeämisestä säädetään komission huutokauppa-asetuksen 26 artiklassa ja huutokauppapaikan jäsenvaltioille tarjoamista palveluista mainitun asetuksen 27 artiklassa.

Energiavirasto vastaanottaa Suomelle kuuluvat huutokauppatulot ja tulouttaa saadut tulot valtiolle.

Huutokauppojen toteuttamisesta sekä luonnollisen ja oikeushenkilön osallistumisoikeudesta säädetään huutokauppa-asetuksessa.

20 § Huutokauppatulojen käyttö

Suomelle kuuluvat huutokauppatulot tai niitä vastaava summa tulee käyttää päästökauppadirektiivin 10 ja 30 d artiklan mukaisiin toimintoihin.

Suomen tulee raportoida tulojen tai niitä vastaavan summan käytöstä vuosittain Euroopan komissiolle.

21 § Unionin rekisteri ja päästöoikeustilinpitoa koskevat vaatimukset

Säännellyllä yhteisöllä tulee olla päästöoikeustili unionin rekisterissä.

Energiaviraston tehtävistä unionin rekisterin kansallisena valvojana säädetään päästökauppalain 69 §:ssä.

Edellä 17 §:ssä tarkoitettujen päästöoikeuksien hallussapidosta, siirtämisestä ja mitätöinnin kirjaamisesta unionin rekisteriin sekä yleisön oikeudesta tutustua rekisterissä oleviin tietoihin ja tietojen salassapidosta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä unionin rekisterin toiminnan osalta annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/1122, jäljempänä komission rekisteriasetus.

5 luku. Päästöoikeuksien hallussapito ja palautusvelvollisuus

22 § Päästöoikeuksien hallussapito ja siirtäminen

Päästöoikeuksia voi pitää hallussaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Kunkin sellaisen henkilön päästöoikeudet, jolle tai jolta päästöoikeuksia siirretään, kirjataan omalle tililleen unionin rekisteriin.

Päästöoikeuksia voidaan siirtää henkilöiden välillä Euroopan unionissa. Päästöoikeuksia voidaan siirtää Euroopan unionin jäsenmaissa olevien henkilöiden ja kolmansissa maissa olevien henkilöiden välillä, jos kolmansien maiden päästökauppajärjestelmien mukaiset päästöoikeudet on tunnustettu.

23 § Velvollisuus palauttaa päästöoikeuksia