Oikeusministeriön päätös yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta

Oikeusministeriö on asianajajista annetun lain (496/1958) 2 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 697/2004,

vahvistanut yleisen asianajajayhdistyksen säännöt kuulumaan seuraavasti:

1 §

Suomen Asianajajat, ruotsiksi Finlands Advokater, englanniksi Finnish Bar Association on asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (496/58) tarkoitettu maan ainoa yleinen asianajajayhdistys (myöhemmin ”asianajajayhteisö”).

Asianajajayhteisö on se toimivaltainen viranomainen, jota tarkoitetaan direktiivissä (98/5/EY) asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu.

Asianajajayhteisön kotipaikka on Helsinki.

2 §

Asianajajayhteisön tarkoituksena on:

1) turvata asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus sääntelemällä ja valvomalla asianajajien toimintaa sekä hoitamalla muut sille laissa säädetyt tehtävät;

2) asianajajien vastuuntunnon, ammattitaidon ja ammatillisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen, ammatillisten toimintaedellytysten turvaaminen sekä asianajotoiminnan kehittäminen maassa muutoinkin niin, että asianajajat muodostavat hyvää oikeudenhoitoa palvelevan, yleistä luottamusta ja arvonantoa osakseen saavan ammattikunnan.

Osana tarkoitustaan asianajajayhteisö seuraa oikeuskehitystä maassa sekä tarjoaa kokemuksensa ja osaamisensa yhteiskunnan käytettäväksi sekä oikeusvaltion puolustamiseksi.

Asianajajayhteisö voi myös perustaa tarkoitusperiensä toteuttamista varten tarpeellisia rahastoja sekä omistaa toimitiloja.

3 §

Asianajajayhteisön jäsenten päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, jonka jäsenet valitaan osastojen kokouksissa.

Asianajajayhteisön asioita hoitaa valtuuskunnan valitsema hallitus.

Asianajajayhteisö jakautuu osastoihin, joilla kullakin on oma hallituksensa.

Jäsenten oikeutta osallistua osastonsa asioiden hoitoon käyttävät osaston kokouksessa saapuvilla olevat jäsenet.

4 §

Asianajajayhteisön jäseniä ovat ne, jotka siinä järjestyksessä kuin asianajajista annetussa laissa ja näissä säännöissä määrätään, on hyväksytty asianajajayhteisön jäseniksi.

Jäsen, joka on merkitty asianajajayhteisön hallituksen pitämään asianajajaluetteloon, on asianajaja ja oikeutettu käyttämään asianajajan ammattinimitystä.

Asianajajayhteisön pitämään asianajajista annetun lain 5 b §:n (1249/1999) tarkoittamaan EU-luetteloon merkitystä muusta Euroopan unionin jäsenvaltiosta peräisin olevasta asianajajasta (EU-asianajajasta), joka ei ole asianajajayhteisön jäsen, on määräyksiä jäljempänä.

Asianajajajäsenten ohella asianajajayhteisöllä voi olla ennen 31.12.2012 passiivisiksi jäseniksi hyväksyttyjä jäseniä.

Kun näissä säännöissä puhutaan jäsenestä, ei sillä tarkoiteta passiivista jäsentä.

5 §

Jäseneksi voidaan ottaa laissa ja näissä säännöissä määrätyt kelpoisuusehdot täyttävä henkilö.

Jäseneksi pyrkivän tulee hoitaa tai ryhtyä hoitamaan asianajotehtäviä ammattimaisesti ja asua Euroopan talousalueen valtiossa, ellei hallitus myönnä lupaa poiketa asuinpaikkavaatimuksesta. Hänen on tullut saavuttaa asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittava taito sekä käytännöllistä kokemusta siinä toimimalla lakimiestutkinnon suoritettuaan ennen jäseneksi pääsyä vähintään neljän vuoden ajan oikeudenhoidon alalla tai siihen verrattavissa oikeustieteellistä koulutusta edellyttävissä toimissa tai tehtävissä, kuitenkin vähintään kaksi vuotta avustavana lakimiehenä, julkisena oikeusavustajana tai itsenäisenä asianajotehtävien hoitajana taikka muussa sellaisessa toimessa, jossa hän on vastaavassa määrin hoitanut asianajotehtäviä.

EU-asianajaja voidaan ottaa jäseneksi siitä huolimatta, että hän ei ole suorittanut tuomarinvirkaan Suomessa säädettyjä opinnäytteitä, saavuttanut 2 momentissa tarkoitettua käytännöllistä kokemusta ja taitoa taikka suorittanut asianajajatutkintoa, kun kolme vuotta on kulunut EU-luetteloon kirjoittautumisesta. Hänen tulee osoittaa harjoittaneensa Suomessa asianajajan tointa säännöllisesti vähintään sen ajan ja esittää hallituksen vaatima selvitys hoitamistaan toimeksiannoista ja toiminnastaan.

Asianajajista annetun lain 3 §:n 4 momentin säännökset valtion virassa olevan henkilön jäsenyydestä eivät koske julkisia oikeusavustajia.

Asianajaja ei myöskään ilman asianajajayhteisön hallituksen lupaa saa harjoittaa asianajajan tointa ulkomailla muualla kuin Euroopan talousalueen valtiossa.

6 §

Jäsenyyttä on haettava asianajajayhteisön hallitukselle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella, jossa hakijan on vakuutettava hyväksyvänsä nämä säännöt. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija täyttää asianajajista annetun lain 3 §:ssä ja edellä 5 §:ssä mainitut ehdot. Kun valtion tai kunnan virassa tai toimessa taikka muussa virkasuhteeseen perustuvassa palveluksessa oleva muu henkilö, kuin julkinen oikeusavustaja, hakee jäsenyyttä, on hänen esitettävä selvitys myös siitä, ettei asianajotoiminta ole vastoin hänen virkavelvollisuuttaan sekä esimiehensä tästä seikasta antama lausunto.

Asianajajayhteisön hallituksen on toimitettava hakemus asianajajayhteisön asianomaiselle osastolle, jonka hallituksen on viipymättä annettava kirjallisesti lausuntonsa siitä, täyttääkö hakija asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 1) kohdassa ja näiden sääntöjen 5 §:n 2 momentin jälkimmäisessä virkkeessä jäsenelle asetetut vaatimukset.

7 §

Muusta Euroopan unionin jäsenvaltiosta peräisin oleva asianajaja, joka harjoittaa Suomessa pysyvästi asianajajan tointa alkuperäistä ammattinimikettään käyttäen voi kirjoittautua EU-luetteloon. Luetteloon merkitsemistä on haettava kirjallisesti. Hakijan on esitettävä todistus siitä, että hän on oikeutettu harjoittamaan asianajajan tointa asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (98/5/EY) annetussa direktiivissä tarkoitetulla ammattinimikkeellä jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Todistus ei saa olla esitettäessä kolmea kuukautta vanhempi. Asianajajayhteisön on ilmoitettava luetteloon merkitsemisestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja on peräisin.

Mitä näissä säännöissä on säädetty asianajajayhteisön jäsenestä, koskee soveltuvin osin EU-asianajajaa.

EU-asianajajan on asianajajan tointa Suomessa harjoittaessaan ilmoitettava se ammattinimike, jota käytetään jäsenvaltiossa, josta hän tulee, ilmaistuna tuon valtion kielellä viittauksin siihen ammatilliseen järjestöön, johon hän kuuluu.

8 §

Jäsen, joka ryhtyy asianajajista annetun lain 3 §:n 4 momentin 1 lauseessa tarkoitettuun palvelussuhteeseen tai siirtyy toiseen sanotunlaiseen tehtävään, on velvollinen, mikäli hän haluaa sen estämättä edelleenkin toimia asianajajana, viivytyksettä pyytämään asianajajayhteisön hallitukselta samassa momentissa mainittua suostumusta. Tällaisesta hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 6 §:ssä on hakemuksesta jäseneksi säädetty.

9 §

Asianajajayhteisön hallituksen tulee, käsitellessään 6, 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuja hakemuksia, hankkia tarpeellisiksi katsomansa lisäselvitykset.

Jäseneksi hyväksymisestä on viipymättä annettava tieto hakijalle sekä oikeuskanslerille.

10 §

Eläkkeelle siirtyvä asianajaja pysyy asianajajayhteisön jäsenenä, jos asianajajayhteisön hallitus hyväksyy hänen sitä koskevan hakemuksensa. Hakemus on toimitettava asianajajayhteisön asianomaiselle osastolle, jonka hallituksen on annettava lausunto siitä, täyttyvätkö asianajajista annetun lain 9 §:n 6 momentissa säädetyt ehdot.

Asianajajaluetteloon tehdään tässä tarkoitetun luvan saaneen asianajajan kohdalle lisämerkintä "eläkkeellä". Hänen tulee ammattinimitystä käyttäessään menetellä siten, että hänen ei voida asiayhteydestä johtuen tai muulla perusteella erheellisesti olettaa enää harjoittavan asianajotoimintaa.

Eläkkeellä oleva asianajaja on vapautettu toimiston pitämisestä, vastuun vakuuttamisesta ja muista sellaisista asianajajan velvoitteista, jotka liittyvät ammatin harjoittamiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen. Hän pysyy kuitenkin asianajajista annetun lain 6 §:n 1 momentissa säädetyn valvonnan piirissä.

11 §

Asianajajayhteisön hallitukseen, jossa maan eri osien ja kummankin kieliryhmän on oltava edustettuina, kuuluu asianajajayhteisön puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä. Kullakin viimeksi mainitulla tulee olla henkilökohtainen varajäsen. Kaikkien on oltava asianajajia ja heidät valitaan valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa, jolloin heidän toimikautensa alkaa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi kestää kaksi vuotta ja hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi kestää kolme vuotta. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudet päättyvät valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa toisena ja jäsenten ja varajäsenten toimikaudet päättyvät valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa kolmantena vuonna vaalin toimittamisen jälkeen.

Asianajajayhteisön puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita kerran uudelleen tehtäväänsä joko kahden tai yhden vuoden toimikaudeksi. Jos puheenjohtaja valitaan jatkamaan tehtävässään, varapuheenjohtaja valitaan samaksi toimikaudeksi kuin puheenjohtaja on valittu.

Joka on ollut hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta, voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä. Mitä edellä on sanottu, ei estä hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kuutta vuotta toiminutta tulemasta valituksi asianajajayhteisön puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.

Asianajajayhteisön puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja heidän varajäsenensä eivät saa kuulua asianajajayhteisön valtuuskuntaan tai valvontalautakuntaan.

Hallituksessa tulee olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi:

1) kolme jäsentä Helsingin osastosta, joista vuosittain yksi on erovuorossa;

2) yksi jäsen Turun tai Hämeen osastosta;

3) yksi jäsen Satakunnan, Päijät-Hämeen tai Keski-Suomen osastosta;

4) yksi jäsen Kymen, Mikkelin tai Itä-Suomen osastosta;

5) yksi jäsen Vaasan, Oulun tai Lapin osastosta; sekä

6) ruotsinkielisten asianajajien edustaja.

12 §

Jos asianajajayhteisön puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, hallituksen muu jäsen tai tämän varajäsen kuolee tai lakkaa olemasta asianajajayhteisön jäsen, on, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, toimitettava täydennysvaali, jossa hänen tilalleen valitaan toinen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

13 §

Hallituksen tulee edustaa asianajajayhteisöä sekä lain ja asianajajayhteisön sääntöjen mukaan sekä valtuuskunnan antamia ohjeita noudattaen huolellisesti hoitaa asianajajayhteisön asioita.

Hallituksen velvollisuutena on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla määrätty:

1) pitää 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua asianajajaluetteloa ja 7 §:ssä tarkoitettua EU-luetteloa; ja lähettää niistä vuosittain tammikuun kuluessa ote oikeusministeriölle;

2) valvoa, että jäsenet esiintyessään tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona sekä muussakin toiminnassaan täyttävät velvollisuutensa asianajajina ja noudattavat hyvää asianajajatapaa;

3) edustaa asianajajayhteisöä valvonta-asioissa;

4) huolehtia asianajajayhteisön taloudellisista asioista ja sen kirjanpidosta;

5) antaa viranomaisten asianajajayhteisöltä pyytämät lausunnot sekä tehdä esityksiä asianajajalaitoksen kehittämiseksi tarvittaviin tai muutoin oikeuskehityksen vuoksi tarpeellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin ryhtymisestä; sekä

6) valita asianajajayhteisön pääsihteeri, valvontayksikön toiminnasta vastaava lakimies ja muut toimihenkilöt.

14 §

Asianajajayhteisön nimen kirjoittaa kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai yksi hallituksen jäsen yhdessä pääsihteerin kanssa.

15 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta hallituksen tai kokoonkutsujan määräämässä paikassa. Hallitus on kutsuttava kokoon, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Kutsu hallituksen kokoukseen on viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta lähetettävä todisteellisesti hallituksen jäsenille.

16 §

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. Kun on kysymys jäsenen erottamisesta, sitä tarkoittava mielipide voittaa kuitenkin vain, jos vähintään viisi kokouksen osanottajista sitä kannattaa. Asianajajayhteisön jäsenyyttä koskevaa asiaa käsittelevän esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.

Hallitus voi valtuuttaa pääsihteerin tai asettamansa työvaliokunnan hoitamaan määrittelemiään yhdistyksen juoksevia asioita.

17 §

Valtuuskunnan jäseninä ovat asianajajayhteisön osastojen kutakin osaston alkavaa neljääkymmentä jäsentä kohden valitsema jäsen (osastokiintiö) sekä valtuuskunnan keskuudestaan valitsemat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joita ei lasketa mukaan osastokiintiöön.

Valtuuskunnan varajäsenet eivät ole varsinaisten jäsenten henkilökohtaisia varajäseniä.

Valtuuskunnan jäsenten tulee olla asianajajia. Osastojen valitsemien jäsenten ja varajäsenten toimikausi alkaa 1 päivänä maaliskuuta sinä vuonna, jona heidät valitaan, ja jatkuu kolme vuotta. Mikäli varsinainen jäsen eroaa kesken toimikautensa, siirtyy osaston varajäsenlistalla ensimmäisenä oleva varajäsen varsinaisen jäsenen tilalle valtuuskunnan jäseneksi varsinaisen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Joka on ollut valtuuskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta, voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä. Mitä edellä on sanottu, ei estä valtuuskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta toiminutta tulemasta valituksi sen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi alkaa valinnasta päättävän valtuuskunnan kokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan kolmannen talvikokouksen päättyessä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan kerran valita uudelleen tehtäväänsä.

18 §

Valtuuskunnan varsinaiset kokoukset pidetään vuosittain viimeistään tammikuussa (talvikokous) ja kesäkuussa (kevätkokous).

Talvikokouksessa

1) valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy;

2) annetaan oikeusministeriölle lausunto valvontalautakuntaan valittavista asianajajakunnan ulkopuolisista jäsenistä;

3) esitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio, jolloin otetaan huomioon 13 §:n 1 momentin määräykset;

4) vahvistetaan jäsenmaksu ja muut maksut, jotka jäsenten ja EU-asianajajien on suoritettava asianajajayhteisön menoja varten sekä valvontamaksu ja passiivisten jäsenten jäsenmaksu;

5) vahvistetaan ne perusteet, joiden mukaan hallituksen, valvontalautakunnan ja valtuuskunnan kokouksen osanottajille on maksettava matkakorvausta;

6) vahvistetaan jäsenten asianajotoiminnassa noudatettavat ohjeet;

7) käsitellään hallituksen kokoukselle esittämät asiat;

8) käsitellään jäsenten tekemät esitykset, jotka on kirjallisina annettu hallitukselle viimeistään kokousta edeltävän marraskuun 15 päivänä.

Kevätkokouksessa

1) käsitellään hallituksen kertomus asianajajayhteisön toiminnasta ja sen varainhoidosta edellisenä vuonna, tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle:

2) valitaan hallituksen jäsenet niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy;

3) valitaan valvontalautakunnan asianajajajäsenet niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy, sekä annetaan oikeusministeriölle lausunto valvontalautakuntaan valittavista asianajajakunnan ulkopuolisista jäsenistä;

4) asianajajayhteisön tilejä ja varainhoitoa tarkastamaan valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja, joiden tulee olla KHT- tilintarkastajia. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös KHT-yhteisö, jolloin varatilintarkastajaa ei valita;

5) vahvistetaan jäsenten asianajotoiminnassa noudatettavat ohjeet;

6) käsitellään hallituksen tai 21 §:n 4 momentin 4 kohdassa mainitussa tapauksessa menettelytapavaliokunnan kokoukselle esittämät asiat;

7) käsitellään jäsenten tekemät esitykset, jotka on kirjallisina annettu hallitukselle viimeistään kokousta edeltävän huhtikuun 15 päivänä.

19 §

Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta valtuuskunnan tai kokoonkutsujan määräämässä paikassa.

Valtuuskunnan ylimääräinen kokous pidetään, kun asianajajayhteisön hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun vähintään kolmannes valtuuskunnan jäsenistä vaatii sitä kokoon kutsumiseen oikeutetulta.

Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähettävä todisteellisesti valtuuskunnan jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsu on myös lähetettävä osastoille.

Valtuuskunnan kokoukseen ja sen yhteydessä järjestettävään menettelytapavaliokunnan kokoukseen osallistumisesta on suoritettava matkakulujen korvausta ja päivärahaa kullekin toispaikkakuntalaiselle osanottajalle asianajajayhteisön varoista.

20 §

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.

Kullakin valtuuskunnan jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi 22 §:n 2 momentissa ja 46 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

21 §

Valtuuskunnalla on menettelytapavaliokunta, johon kuuluu valtuuskunnan puheenjohtaja ja kustakin asianajajayhteisön osastosta yksi jäsen. Osasto nimeää valtuuskuntaan valituista edustajistaan valiokunnan jäsenen ja varajäsenen vuosittain. Valiokunnan puheenjohtajana on Helsingin osastosta valittu jäsen ja varapuheenjohtajana hänen varajäsenensä.

Menettelytapavaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Koollekutsumisessa ja päätösvaltaisuudessa noudatetaan soveltuvin osin valtuuskunnasta annettuja määräyksiä, osastoille ei kuitenkaan lähetetä ilmoitusta kokouksessa käsiteltävistä asioista. Valtuuskunnan kokouksen yhteydessä valiokunta voi tarvittaessa kokoontua välittömästi ilman erityistä kokouskutsua.

Menettelytapavaliokunnan kokouksiin voivat ilman äänioikeutta osallistua myös osastojen puheenjohtajat ja Helsingin osastosta valittu menettelytapavaliokunnan varajäsen, vaikka varsinainen jäsen olisi läsnä kokouksessa.

Menettelytapavaliokunnan tehtävänä on

1) tehdä valtuuskunnalle ehdotus asianajajayhteisön puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi sekä hallituksen muiksi jäseniksi ja heidän varajäsenikseen;

2) tehdä valtuuskunnalle ehdotus valvontalautakunnan puheenjohtajaksi sekä muiksi asianajajajäseniksi ja varajäseniksi sekä oikeusministeriölle annettavaksi lausunnoksi ehdokkaista asianajajakunnan ulkopuolisiksi jäseniksi ja varajäseniksi;

3) tehdä valtuuskunnalle ehdotus valtuuskunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi;