Valtioneuvoston asetus vuodelta 2025 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea vuodelta 2025 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

2) tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä hyväksytyksi haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä kasvihuonetuotannon pinta-alaa, maatalousmaata sekä tuotanto-, eläinyksikkö- ja eläinmäärää;

3) maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä kasvihuonetuotannon pinta-alaa, maatalousmaata sekä tuotanto-, eläinyksikkö- ja eläinmäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

4) suunnitelma-asetuksella jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/2115;

5) kasvimaalla maatalousmaata, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;

6) seoskasvustolla viljan ja suunnitelma-asetuksen 33 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;

7) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa, seoskasvustoa ja puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

8) valkuaiskasvustolla kasvustoa, jossa on seoksena linssiä, pelto- ja tarhahernettä, härkäpapua, makeaa lupiinia tai muuta lupiinia sekä niiden ja viljan tai öljykasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja muun kasvin siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan tai öljykasvin yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on valkuaiskasvin siementä;

9) peltokasveilla viljoja, syysrapsia, syysrypsiä, kevätrapsia, kevätrypsiä, auringonkukkaa, ruistankiota, suunnitelma-asetuksen 33 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja valkuaiskasveja, valkuaiskasvustoja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille tukitoimityypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/126 2 artiklassa tarkoitettuja hamppulajikkeita;

10) nautarekisterillä tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) 109 artiklan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) mukaista nautaeläinten rekisteriä;

11) lammas- ja vuohirekisterillä eläinterveyssäännöstön 109 artiklan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaista lammas- ja vuohieläinten rekisteriä;

12) eläinryhmällä ryhmää eläimiä, jotka kaikki ovat emolehmiä, vähintään kuuden kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, vähintään vuoden ikäisiä uuhia tai vähintään vuoden ikäisiä kuttuja;

13) emolehmällä liharotuista vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi Simmental- tai alkuperäisrotuisen naudan osalta on nautarekisterissä merkitty muu kuin maidontuotanto;

14) teurastetulla hieholla enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, joka on teurastettu;

15) maidon suoramyynnillä tuottajan suorittamaa maidon myyntiä tai siirtoa suoraan kuluttajalle sekä tuottajan suorittamaa muiden maitotuotteiden myyntiä tai siirtoa.

3 § Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1379/2022) säädettyä tukialuejakoa.

Tukea myönnetään enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä mainittujen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen kokonaismäärä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 luku. Kasvintuotannon tuet

4 § Kasvintuotannon tukien määräytyminen

Kasvintuotannon tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman tukihakukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Kasvulohkon on oltava hakijan hallinnassa viimeistään vuoden 2025 viimeisenä tukihakupäivänä ja vähintään 2 päivään lokakuuta 2025 asti. Hakijan hallinta voi olla hallintaa omistajana, maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettuna vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen kuin maanvuokrasopimuksen nojalla tai testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että hakija on noudattanut toiminnassaan, mitä eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (77/2023) tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään. Kasvintuotannon tukea ei kuitenkaan makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Jäljempänä 5 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea, 6 §:ssä tarkoitettua yleistä hehtaaritukea ja 7 §:ssä tarkoitettua nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peruslohko ei ole eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 8 §:ssä säädetyn luonnonhaittakorvauksen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista alaa. Tukea ei myöskään makseta peruslohkolle, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun tai -niitty.

Puutarhakasvien maa- puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun viljelyksessä olevaan maatalousmaahan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimitarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat.

5 § Pohjoisen hehtaarituen määräytyminen ja ennakko

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2025 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetyn maatalousmaan perusteella enintään seuraavasti:

Avomaanvihannesten viljelyyn myönnetään tukea, jos kyseessä ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut vihannekset ja sato korjataan. Herneiden viljelyyn avomaalla myönnetään tukea, jos kyseessä ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- tai taittoherneet, jotka korjataan tuleentumattomina.

Jos satoa ei voida korjata sääolosuhteiden, tuhoeläinten tai kasvitautien vuoksi, lohko voidaan katsoa tukeen oikeutetuksi, jos lohko on viljelty paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan mukaisesti. Paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan katsotaan täyttyvän avomaanvihannesviljelyn osalta 2 momentissa säädetyn lisäksi, jos hakija on noudattanut toiminnassaan, mitä eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään.

Peltokasvien viljelyyn vehnää, maissia, sokerimaissia, mallasohraa, ruista, puhdaskauraa, rehuviljaa, hirssiä, auringonkukkaa, valkuaiskasvustoja, lupiineja, soijapapua, virnaa, mesikkää, mailasta, apilaa ja vuohenhernettä lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Pohjoisen hehtaarituen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

6 § Yleinen hehtaarituki ja ennakko

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2025 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan maatalousmaan perusteella enintään seuraavasti:

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, kesannoksi, monimuotoisuuskasveiksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, ympäristösopimusalaksi, viljelemättömäksi alaksi, luonnonhoitonurmeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella.

Tukialueilla C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea vehnän, maissin, sokerimaissin, mallasohran, rukiin, hirssin, auringonkukan, sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan, valkuaiskasvustojen, lupiinien, linssin, kikherneen, härkäpavun, soijapavun, virnan, mesikän, mailasen, apilan ja vuohenherneen viljelyalan perusteella sekä 5 §:ssä tukikelpoisten kasvien viljelyalan perusteella, ellei kyseessä ole avomaanvihannesten viljely.

Yleisen hehtaarituen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

7 § Nuorten viljelijöiden tuki ja ennakko

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet, C3 ja C4 vuoden 2025 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan maatalousmaan perusteella enintään 50 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, kesannoksi, monimuotoisuuskasveiksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, ympäristösopimusalaksi, viljelemättömäksi alaksi, luonnonhoitonurmeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella.

Nuorten viljelijöiden tuen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

8 § Ympäristöehdot

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1384/2022) 6–8 ja 12–14 §:ssä.

3 luku. Kotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet

9 § Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea myönnetään hakijan tuottaman, vuonna 2025 markkinointiin ostetun ja hyväksytyn maidon tai maidon suoramyynnin perusteella enintään seuraavasti:

Maidon tuotantotukea maksetaan meijerin ilmoittamien kuukausittaisten tuotantotietojen perusteella tai hakijan ilmoittaman suoramyynnin määrän mukaan.

Maidon tuotantotukea myönnetään vuoden 2025 tuotantojaksolle hakijaa kohti enintään seuraavan litramäärän perusteella:

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää yhteensä enintään 171,20 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeuttavan maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, 1 momentissa tarkoitettua tukea alennetaan vastaavasti.

10 § Eläinyksikkötuki

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan hallinnassa vuonna 2025 olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Tuki määräytyy hakijalla vuonna 2025 olleiden eläinyksiköiden lukumäärän perusteella.

Muiden eläinten kuin teurastettujen hiehojen ja sonnien eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen (1378/2022) mukaista menettelyä.

Eläimen lähtiessä tilalta teurastettavaksi teurastamoon tuki 2 momentissa lasketun eläinyksikkömäärän perusteella maksetaan eläimen lammas- ja vuohirekisteriin tai nautarekisteriin ilmoitettuun tilalta poistopäivään tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

Eläinyksikkötukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

11 § Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä ja hakija noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Tukeen oikeuttavien uuhien enimmäismäärä on vuonna 2025 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. Hakijoille, jotka aloittavat uuhien pidon vuonna 2025, tuki voidaan myöntää uuhien määrän perusteella. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä lampaita koskevia ilmoituksia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin.

Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kutuista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä ja hakija noudattaa tavanomaista tuotantotapaa. Maatilalla on oltava sopimus maitoa jalostavan laitoksen kanssa, maatilan on tehtävä elintarvikelain (297/2021) 10 §:ssä tarkoitettu ilmoitus elintarviketoiminnasta tai tilalla on oltava elintarvikelain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksytty elintarvikehuoneisto viimeistään sinä päivänä, jona kotieläintalouden tukea koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

12 § Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki

Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki määräytyy hakijan hallinnassa olleiden vuonna 2025 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Vuoden 2025 aikana teurastetuista hiehoista ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä

13 § Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetusta eläimestä maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hieho tai sonni on nautarekisterin tietojen perusteella ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuorokautta ennen sen teurastusta; tilallapitoaika lasketaan päivään, jona eläin on ilmoituksen mukaan poistettu tilalta tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi;

2) eläin on teurastettu Ruokaviraston hyväksymässä teurastamossa tai aluehallintoviraston hyväksymässä poroteurastamossa ja teurastiedot sekä teurastuspäivä on ilmoitettu nautarekisteriin;

3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja

4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin ruhopaino vähintään 220 kiloa.