Valtioneuvoston asetus vuodelta 2025 maksettavista maatalouden tuotannosta irrotetuista suorista tuista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) nojalla:

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään sellaisista vuodelta 2025 maksettavista tuotannosta irrotetuista suorista tuista, joita voidaan myöntää aktiiviviljelijälle jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115, jäljempänä suunnitelma-asetus, 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina:

1) perustulotukena;

2) uudelleenjakotulotukena;

3) nuorten viljelijöiden tulotukena; ja

4) ekojärjestelmätukena.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kasvulohkolla eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen (77/2023) 21 §:ssä tarkoitettua alaa;

2) nurmikasvilla heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja, joihin kuuluvat sellaiset heinä- ja nurmirehukasvilajit, joita Suomessa esiintyy perinteisesti luonnonlaitumilla tai nurmi-, laidun- tai niittysiemenseoksissa, ei kuitenkaan järviruokoa;

3) typensitojakasveilla satoherneitä, vuohenherneitä, papuja, lupiineita alaskanlupiinia ja komealupiinia lukuun ottamatta, virnoja, soijapapuja, linssejä, kikherneitä, mesiköitä, mailasia ja apiloita;

4) välikasvilla samana vuonna kylvettävää toissijaista viljelykasvia, joka on eri kasvi kuin satokasvi ja joka muodostaa kasvuston.

3 § Aktiiviviljelijä

Tuenhakija kuuluu Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen rekisteriin, jos tuenhakijalla on Patentti- ja rekisterihallituksen tai Verohallinnon myöntämä yritys- tai yhteisötunnus ja hänen tietonsa ovat saatavissa yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä todetaan tuenhakijan maatalouden harjoittaminen päätoimialana. Päätoimialan on oltava Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaiseen luokkaan 01 kuuluva kasvinviljely tai kotieläintalous, ei kuitenkaan metsästys tai sitä palveleva toiminta eikä maataloutta palveleva toiminta. Päätoimiala voi olla myös luokkaan 01612 kuuluva maatalousmaan pitäminen viljelykelpoisena.

Tuenhakijan tulee olla merkitty arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin alkutuottajana.

Jos tuenhakija ei täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä, maataloustoiminnan harjoittaminen on erikseen todistettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Tuenhakija voi osoittaa maataloustoiminnan harjoittamisen esittämällä asiakirjaselvityksen maataloustoiminnastaan tai tukivuotta edeltävän vuoden maataloustuloistaan tai toimittamalla muita todisteita, joilla hän osoittaa harjoittavansa maataloustoimintaa. Maataloustoiminnan harjoittaminen voi olla sivutoimista tai osa-aikaista.

4 § Tukialueet

Perustulotukea voidaan myöntää eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1379/2022) liitteen 1 mukaisilla tukialueilla AB ja C.

5 § Perustulotuen alueelliset enimmäismäärät

Suunnitelma-asetuksen liitteessä V tarkoitetusta suorien tukien vuosittaisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää perustulotukeen enintään 295,98 miljoonaa euroa. Perustulotuen enimmäismäärä jaetaan suunnitelma-asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla alueellisesti 4 §:ssä tarkoitetuille tukialueille.

Alueelliset enimmäismäärät vuonna 2025 ovat tukialueittain seuraavat:

tukialue	miljoonaa euroa	prosenttia
AB	148,88	50,3
C	147,10	49,7

6 § Perustulotuen määrä

Perustulotukea voidaan myöntää vuonna 2025 tukialueittain enintään seuraava euromäärä tukikelpoista hehtaaria kohden:

tukialue	euroa/hehtaari
AB	137,35
C	117,55

7 § Uudelleenjakotulotuki

Suunnitelma-asetuksen liitteessä V tarkoitetusta suorien tukien vuosittaisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää uudelleenjakotulotukeen enintään 26,20 miljoonaa euroa.

Uudelleenjakotulotukea voidaan vuonna 2025 myöntää enintään 19,75 euroa hehtaarilta.

8 § Ikävaatimus nuorten viljelijöiden tulotuessa

Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun ikävaatimuksen on täytyttävä sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin tuenhakija jättää ensimmäisen perustulotukea koskevan hakemuksensa.

9 § Määräysvalta nuorten viljelijöiden tulotuessa

Nuorella viljelijällä on Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on yli puolet yhtiön osakkeista ja hänen omistamansa osakkeet tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Jos nuorella viljelijällä on määräysvalta yhtiössä, joka on osakkaana tukea hakeneessa yhtiössä, hänellä katsotaan olevan määräysvalta tässä yhtiössä, jos ensiksi tarkoitettu yhtiö omistaa yli puolet tukea hakeneen yhteisön osakkeista ja nämä tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos kaikki yhtiömiehet täyttävät nuorten viljelijöiden tulotuen saajalle asetetut ehdot. Kommandiittiyhtiössä määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos nuorten viljelijöiden tulotuen saajalle asetetut ehdot täyttäviä yhtiömiehiä on enemmistö vastuunalaisista yhtiömiehistä. Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos enemmistö jäsenistä täyttää nuorten viljelijöiden tulotuen saajalle asetetut ehdot.

Jos kyseessä on luonnollisten henkilöiden ryhmä, määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos kaikki ryhmän jäsenet täyttävät nuorten viljelijöiden tulotuen saajalle asetetut ehdot.

10 § Nuorelta viljelijältä edellytettävä ammattitaito

Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 12 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna nuorelta viljelijältä edellytettävänä riittävänä ammattitaitona pidetään vähintään toisen asteen tutkintoa taikka vähintään 20 opintoviikon, 30 opintopisteen tai niitä vastaavan osaamispistemäärän laajuista koulutusta, josta vähintään 10 opintoviikkoa, 15 opintopistettä tai niitä vastaavan osaamispistemäärän verran on talousopintoja.

Jos nuorten viljelijöiden tulotuen hakijana on yhteisö tai luonnollisten henkilöiden ryhmä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos jokaisella nuorten viljelijöiden tulotuen ehdot täyttävällä yhteisön jäsenellä, jolla on määräysvalta yhteisössä, tai jokaisella nuorten viljelijöiden tulotuen ehdot täyttävällä luonnollisten henkilöiden ryhmän jäsenellä on 1 momentissa tarkoitettu tutkinto tai vähintään 1 momentissa tarkoitettu määrä opintoja. Yhteisön tai luonnollisten henkilöiden ryhmän jäsen täyttää ammattitaidon vaatimuksen myös, jos hänellä on vähintään kolmen vuoden työkokemus luonnonvara-alalta.

Nuorella viljelijällä, joka hakee nuorten viljelijöiden tulotukea, on oltava tässä pykälässä tarkoitettu ammattitaito ensimmäisenä tuen myöntövuonna viimeistään 31 päivänä elokuuta.

11 § Nuorten viljelijöiden tulotuen määrä

Nuorten viljelijöiden tulotukeen voidaan käyttää enintään 13,1 miljoonaa euroa suunnitelma-asetuksen liitteessä V tarkoitetusta suorien tukien vuosittaisesta enimmäismäärästä.

Nuorten viljelijöiden tulotukea voidaan myöntää tuenhakijalle enintään 150 hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tulotukea voidaan vuonna 2025 myöntää enintään 95,4 euroa hehtaarilta.

12 § Talviaikaista kasvipeitettä koskeva ekojärjestelmä

Talviaikaista kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän tukea voidaan myöntää aloista, jotka säilytetään muokkaamattomina ja kasvipeitteisinä 31 päivästä lokakuuta 2025 seuraavan kevään kylvö- tai istutustöihin asti mutta kuitenkin vähintään 15 päivään huhtikuuta. Talviaikaiseksi kasvipeitteeksi hyväksytään seuraavien kasvien tai kasvustojen alat:

1) viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien ja siemenmausteiden sekä näiden seoskasvustojen korjaamattomat kasvustot ja sänki;

2) syyskylvöiset kasvit;

3) nurmikasvit ja ruokohelpi, pois lukien luonnonlaitumet ja hakamaat;

4) luonnonhoitonurmet ja viherlannoitusnurmet;

5) mansikka;

6) monivuotiset energia- ja puutarhakasvit, joiden riviväleissä on kasvusto;

7) kerääjäkasvit ja välikasvit;

8) maanparannus- ja saneerauskasvit;

9) monimuotoisuuskasvit;

10) Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1384/2022) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut viherkesannot;

11) talven yli säilyvät kylvetyt kasvustot.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua alaa ei saa kyntää eikä muutoin muokata, ja alalla oleva sänki- tai kasvipeite on säilytettävä. Pysyvän nurmen ala, josta haetaan talviaikaista kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän tukea, on säilytettävä kyntämättä 1 päivään toukokuuta.

Talviaikaista kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän tukea ei myönnetä kasvustosta, joka tuhotaan kemiallisesti lukuun ottamatta nurmikasvien sänkeä ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua sänkeä.

Tuenhakijan on ilmoitettava Ruokaviraston määräämällä tavalla alat, jotka hän säilyttää sänki- tai kasvipeitteisenä 1 momentissa tarkoitetun ajan.

Talviaikaista kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän vähimmäistasona on noudatettava Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:ssä tarkoitettua talviaikaista vähimmäismaanpeitettä sekä Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ää.

Talviaikaisesta kasvipeitteestä ei makseta ekojärjestelmän tukea kasvulohkolle, joka on:

1) Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua turvemaa-alaa;

2) 1 kohdassa mainitun asetuksen 5 §:n mukaista muuta kuin mainitussa kohdassa tarkoitettua turvemaa-alaa;

3) 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 §:n mukaista Natura-alueiden pysyvien nurmien alaa;

4) pysyvän nurmen alaa, jos Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu ennallistamismenettely otetaan käyttöön;

5) välikasvien alaa, jos tuenhakija täyttää sillä ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (78/2023) 66 §:ssä tarkoitettua kerääjäkasveja koskevan lohkokohtaisen toimenpiteen vähimmäistason vaatimusta;

6) alaa, joka on ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (78/2023) 5 kohdassa mainitun asetuksen 25 tai 26 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen kohteena tai joka kuuluu vastaavaan tukijärjestelmään Ahvenanmaalla;

7) alaa, joka sisältyy 5 kohdassa mainitun asetuksen 41 §:ssä tarkoitettuun maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaan ympäristösopimukseen.

13 § Luonnonhoitonurmia koskeva ekojärjestelmä

Luonnonhoitonurmia koskevassa ekojärjestelmässä kasvuston tulee koostua vuonna 2025 tai aiemmin kylvetyistä monivuotisista nurmikasveista. Luonnonhoitonurmen siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia saa olla typensitojakasveja. Perustettavista kasvustoista on kirjattava viljelymuistiinpanoihin siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet. Myös monilajisiksi kehittyneet luonnonvaraisia heiniä ja ruohovartisia kasveja sisältävät vanhat aiemmin kylvetyt nurmikasvustot voidaan hyväksyä luonnonhoitonurmiksi, jos kasvusto koostuu pääasiassa heinä- tai muista nurmirehukasveista.

Luonnonhoitonurmen kasvustoa ei saa muokata muulloin kuin sen perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Kasvusto, jonka viljelyyn myönnetään luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän tukea useampana kuin yhtenä perättäisenä vuonna, on niitettävä viimeistään 15 päivänä syyskuuta joka toinen vuosi. Jos niittoa ei ole vuonna 2024 todettu tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (1334/2022) 21 §:ssä tarkoitetussa pinta-alamonitoroinnissa, kasvusto on niitettävä vuonna 2025. Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa vaikeissa rikkakasvitilanteissa kasvusto on niitettävä vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.

Luonnonhoitonurmea ei saa lannoittaa koko kalenterivuoden aikana. Kasvinsuojeluaineita saa käyttää vain kasvuston päättämiseen. Viljelijä, joka on käyttänyt kasvinsuojeluaineita edeltävänä vuonna luonnonhoitonurmen päättämiseen, ei voi sitoutua seuraavana vuonna samalla alalla luonnonhoitonurmia koskevaan ekojärjestelmään. Luonnonhoitonurmen kasvusto on säilytettävä 31 päivään elokuuta, jonka jälkeen kasvusto saadaan päättää. Toisesta luonnonhoitonurmivuodesta alkaen syyskylvöisten kasvien kylvö ja kylvöön liittyvä lannoittaminen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua 1 päivästä elokuuta.

Luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän vähimmäistasona on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 §:n 7 momenttia tai maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen (Ålands författningssamling 2016:41) 6 §:n 8 momenttia sekä Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ää.

Luonnonhoitonurmista ei makseta ekojärjestelmän tukea kasvulohkolle, joka on:

1) Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaista turvemaa-alaa;

2) 1 kohdassa mainitun asetuksen 5 §:n mukaista muuta kuin mainitussa kohdassa tarkoitettua turvemaa-alaa;

3) 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 §:n mukaista Natura-alueiden pysyvien nurmien alaa;

4) pysyvän nurmen alaa, jos Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu ennallistamismenettely otetaan käyttöön.

14 § Viherlannoitusnurmia koskeva ekojärjestelmä

Viherlannoitusnurmen kasvuston tulee koostua vuonna 2023, 2024 tai 2025 kylvetystä tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvetystä nurmikasvien ja typensitojakasvien seoksesta. Siemenseoksessa on oltava vähintään neljää eri lajia. Siemenseoksen painosta vähintään 20 prosenttia on oltava typensitojakasvia. Viljelymuistiinpanoihin on kirjattava siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet.

Viherlannoitusnurmen kasvustoa ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Viherlannoitusnurmet, joille myönnetään viherlannoitusnurmien tukea useana perättäisenä vuonna, on niitettävä viimeistään 15 päivänä syyskuuta toisena vuonna. Jos niittoa ei ole vuonna 2024 todettu tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 21 §:ssä tarkoitetussa pinta-alamonitoroinnissa, kasvusto on niitettävä vuonna 2025. Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa vaikeissa rikkakasvitilanteissa kasvusto on niitettävä vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.

Viherlannoitusnurmea ei saa lannoittaa koko kalenterivuoden aikana. Kasvinsuojeluaineita saa käyttää vain kasvuston päättämiseen. Tuenhakija, joka on käyttänyt kasvinsuojeluaineita edeltävänä vuonna viherlannoitusnurmen päättämiseen, ei voi sitoutua seuraavana vuonna samalla alalla viherlannoitusnurmia koskevaan ekojärjestelmään. Viherlannoitusnurmen kasvusto on säilytettävä 31 päivään elokuuta. Toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella syyskasvien kylvö ja kylvöön liittyvä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö on kuitenkin sallittua 1 päivästä elokuuta.

Viherlannoitusnurmia koskevan ekojärjestelmän vähimmäistasona on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 7 momenttia tai maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen 6 §:n 8 momenttia sekä Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ää.

Samalle viherlannoitusnurmen alalle voidaan myöntää viherlannoitusnurmia koskevan ekojärjestelmän tuki enintään kolmena vuonna peräkkäin.

Viherlannoitusnurmista ei makseta ekojärjestelmän tukea kasvulohkolle, joka on

1) Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaista turvemaa-alaa;

2) 1 kohdassa mainitun asetuksen 5 §:n mukaista muuta kuin turvemaa-alaa;

3) 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 §:n mukaista Natura-alueiden pysyvien nurmien alaa;

4) pysyvän nurmen alaa, jos Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu ennallistamismenettely otetaan käyttöön;

5) alaa, joka sisältyy eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 6 §:ssä tarkoitettuun luonnonmukaista tuotantoa koskevaan sitoumukseen tai joka kuuluu vastaavaan tukijärjestelmään Ahvenanmaalla.

15 § Monimuotoisuuskasveja koskeva ekojärjestelmä

Monimuotoisuuskasveja koskevassa ekojärjestelmässä kasvulohkolle on valittava yksi seuraavista kasviryhmistä:

1) pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvit;

2) riistakasvit;

3) niittykasvit;

4) peltolintukasvit.