Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 a, 32 b, 32 c ja 32 d §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 1079/2024:

1 luku. Toteutuneet opiskelijavuodet, osaamispisteet ja tutkinnot sekä jatko-opiskelu ja työllistyminen

1 § Opiskelijavuoteen kuuluvat päivät

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 b §:ssä tarkoitettuun opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta heinäkuuhun kuuluvia päiviä, jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteeksi sovittu koko tutkinnon, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tai tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskelupäiviä vastaavaa osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Mainitussa momentissa tarkoitetuksi opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti, ammatilliseen tehtävään valmistavassa koulutuksessa muutoin sovitun mukaisesti tai sellaisessa lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, muutoin sovitun mukaisesti:

1) koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun;

2) työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen.

2 § Toteutuneiden opiskelijavuosien laskenta

Opiskelijavuosien perusteella jaettavasta rahoituksesta yksi viidesosa myönnetään lähtötason painokertoimien perusteella ja neljä viidesosaa myönnetään kustannusryhmien painokertoimien, muiden painokertoimien sekä korotuskertoimien perusteella.

Rahoituksen perusteena huomioitavat toteutuneet opiskelijavuodet saadaan laskemalla toteutuneiden opiskelijavuosien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta.

3 § Lähtötason painokertoimet

Jos opiskelija on oppivelvollisuuslain (1214/2020) 16 §:n nojalla oikeutettu maksuttomaan koulutukseen, lähtötason painokerroin perustuu perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden arvosanojen keskiarvoon. Jos opiskelija ei ole oikeutettu maksuttomaan koulutukseen, lähtötason painokerroin perustuu opiskelijan perusasteen jälkeiseen koulutukseen ennen ammatillisen koulutuksen aloittamista sekä siihen opiskeleeko hän tutkintokoulutuksessa, tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.

Lähtötason arvosanojen keskiarvoon perustuvat painokertoimet ovat:

1) 0,52 arvosanojen keskiarvolla 9–10;

2) 0,56 arvosanojen keskiarvolla 8–8,99;

3) 0,71 arvosanojen keskiarvolla 7–7,99;

4) 1,26 arvosanojen keskiarvolla 6–6,99;

5) 3,03 arvosanojen keskiarvolla 5–5,99;

6) 2,0 arvosanatietojen puuttuessa.

Lähtötason perusasteen jälkeiseen koulutukseen perustuvat painokertoimet ovat:

1) 0,25 korkeakoulututkinto;

2) 0,5 muu kuin korkeakoulututkinto;

3) 1,5 ei pohjakoulutusta, opiskelija opiskelee tutkintokoulutuksessa tai muussa koulutuksessa kuin 4 ja 5 kohdissa tarkoitetuissa koulutuksissa taikka sellaisessa lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen;

4) 2,0 ei pohjakoulutusta, opiskelija opiskelee tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa;

5) 3,0 ei pohjakoulutusta, opiskelija opiskelee työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.

4 § Kustannusryhmä- ja muut painokertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella tämän asetuksen liitteen mukaisesti. Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osat kuuluvat. Jos tutkinnon osat kuuluvat eri kustannusryhmiin, määräytyy kustannusryhmä alimman kustannusryhmän mukaisesti, kuitenkin aina vähintään kustannusryhmän 2 mukaisesti.

Kustannusryhmien painokertoimet ovat:

1) 0,19 kustannusryhmä 1;

2) 0,55 kustannusryhmä 2;

3) 0,89 kustannusryhmä 3;

4) 1,16 kustannusryhmä 4;

5) 1,64 kustannusryhmä 5;

6) 2,45 kustannusryhmä 6;

7) 4,19 kustannusryhmä 7.

Perustutkintokoulutuksen ja työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin on 1,0. Muun ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen kuin työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattikoulutuksen, painokerroin on 0,5.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen painokerroin on 3,02.

Ammatilliseen tehtävään valmistavan koulutuksen ja sellaisen lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdan tarkoittaman ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen,, painokerroin on 0,55. Työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatilliseen tehtävään valmistavan koulutuksen ja työvoimakoulutuksena järjestetyn sellaisen lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitetun ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, painokerroin on 1,10.

5 § Korotuskertoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitetun vaativan erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on:

1) tutkintokoulutuksessa 5,61;

2) tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa 5,13;

3) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa 8,21.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetun majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,95. Sisäoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa korotuskerroin on kuitenkin 1,12 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 3,27. Opiskelijavuosia painotetaan majoituksen järjestämisen korotuskertoimilla niiden päivien väliseltä ajalta, kun opiskelijalla on oikeus asua ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetussa asuntolassa.

6 § Toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta

Toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 3 ja 4 §:ssä säädetyillä painokertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä korotuskertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet. Toteutuneiden opiskelijavuosien määrä lasketaan keskiarvona varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta.

Jos niiden opiskelijoiden, jotka eivät ole oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitetussa maksuttomassa koulutuksessa, toteutuneiden opiskelijavuosien määrä ylittää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun opiskelijavuosien enimmäismäärän, toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan näiden opiskelijoiden osalta kertomalla 1 momentissa säädetty painotettu toteutunut opiskelijavuosimäärä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun opiskelijavuosien enimmäismäärän ja toteutuneiden opiskelijavuosien osamäärällä.

7 § Suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärän perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta

Suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärän perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 3 momenteissa tarkoitetut suoritteet.

Tutkinnon osien osaamispisteiden perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla tutkinnon osien osaamispisteiden lukumäärien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta.

Tutkintojen perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla tutkintojen lukumäärien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta siten, että tutkintoja painotetaan luvulla 72, jos opiskelija on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän kuukauden lopussa ollut vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tai korkea-asteen tutkintoa ja muutoin luvulla 0.

8 § Työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta

Työllistyneellä tai jatko-opintoihin siirtyneellä tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan varainhoitovuotta edeltävää edeltävänä vuotena päättyneellä ajanjaksolla 1 päivästä heinäkuuta – 30 päivään kesäkuuta tai tätä edeltäneellä ajanjaksolla 1 päivästä heinäkuuta – 30 päivään kesäkuuta ja työllistynyt vähintään kahden kuukauden ajaksi tai siirtynyt jatko-opintoihin suorittamisajanjakson jälkeen 1 päivästä heinäkuuta 30 päivään kesäkuuta kestävällä ajanjaksolla

Jos tutkinnon tai tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 0. Jos tutkinnon tai tutkinnon osana suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 1.

Opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän perusrahoituksen suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen koulutuksen järjestäjän 1 ja 2 momentissa tarkoitetut suoritemäärät.

2 luku. Opiskelijapalaute

9 § Opiskelijapalautteen kohderyhmät

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 a §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettua opiskelijapalautetta kerätään:

1) ammatillisen tutkintokoulutuksen aloittaneilta opiskelijoilta (aloituskysely);

2) ammatillisen tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osia suorittaneilta opiskelijoilta (päättökysely).

Opiskelijoilta, jotka suorittavat tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista, ei kerätä opiskelijapalautetta.

Opiskelijapalautteen perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytetään niiden opiskelijoiden antamaa palautetta, joiden henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty tai jotka ovat osoittaneet henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana.

10 § Opiskelijapalautteen kerääminen

Opetushallitus lähettää aloituskyselyn opiskelijalle, kun opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty. Päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen. Jos opiskelijan tavoitteena ei ole koko tutkinnon suorittaminen, päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi tarvittavan osaamisen.

Jos opiskelijalle on 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuna jaksona lähetetty aloitus- tai päättökysely, opiskelijalle ei saman koulutuksen järjestäjän opinnoissa lähetetä kyseisen jakson aikana vastaavaa kyselyä.

Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta aloituskyselyssä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman hyväksymisestä ja päättökyselyssä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen osoittamisesta.

11 § Opiskelijapalautteen väittämät ja pisteytys

Aloituskyselyn väittämät ovat:

1) ”Pääsin aloittamaan opintoni sopivassa aikataulussa.”;

2) ”Aikaisemmat opintoni, työkokemukseni ja muu osaamiseni selvitettiin riittävällä tavalla.”;

3) ”Sain vaikuttaa tutkinnon osien tai opintokokonaisuuksien valintaan.”;

4) ”Kanssani selvitettiin, tarvitsenko tukea opinnoissani.”.

Päättökyselyn väittämät ovat:

1) ”Minulle laadittu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) mahdollisti opintojeni joustavan etenemisen.”;

2) ”Opetustilat, välineet, työpaikat, digitaaliset ja muut oppimisympäristöni edistivät oppimistani.”;

3) ”Olen tyytyväinen mahdollisuuksiin opiskella työpaikalla.”;

4) ”Sain riittävästi opetusta ja ohjausta, jotta opintoni etenivät suunnitellusti.”;

5) ”Opintojeni aikana varmistettiin, että sain tukea opintojen etenemiseen, jos sitä tarvitsin.”;

6) ”Saamani opetus ja ohjaus oli laadukasta.”;

7) ”Työtehtävät, joissa suoritin näyttöni, vastasivat todellisia työelämän tehtäviä.”;

8) ”Arvioijani olivat ammattitaitoisia ja asiantuntevia.”;

9) ”Opiskelijoita kohdeltiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.”;

10) ”Koulutus paransi valmiuksiani työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin.”;

11) ”Koulutus antoi valmiuksia yrittäjyyteen.”;

12) ”Koulutuksen aikana sain osaamista ja ammattitaitoa, jota pystyn hyödyntämään”.

Opiskelijapalautekyselyjen väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko on:

1) 5 pistettä täysin samaa mieltä

2) 4 pistettä jokseenkin samaa mieltä

3) 3 pistettä osin samaa osin eri mieltä

4) 2 jokseenkin eri mieltä

5) 1 täysin eri mieltä

12 § Opiskelijapalautteen painotus ja sen perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta

Opiskelijapalautteen perusteella jaettavasta perusrahoituksesta yksi neljäsosaa myönnetään aloituskyselyn perusteella ja kolme neljäsosaa päättökyselyn perusteella.

Kyselyjen kohteena olleiden ja kyselyihin vastanneiden opiskelijoiden määrän perusteella lasketaan järjestäjäkohtainen vastausosuus erikseen:

1) aloituskyselylle;

2) tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden päättökyselylle;

3) tutkinnon osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden päättökyselylle.

Vastausosuus on kuhunkin 2 momentissa tarkoitettuun kyselyyn vastanneiden määrä jaettuna kyselyn kohteena olleiden määrällä. Vastausosuuden perusteella lasketaan kullekin kyselylle järjestäjäkohtainen katokorjauskerroin. Kun vastausosuus on 60 prosenttia tai sitä suurempi, katokorjauskerroin on yksi jaettuna vastausosuudella. Kun vastausosuus on pienempi kuin 60 prosenttia, katokorjauskerroin on 1/0,6 + 2 x (0,6 – vastausosuus). Koulutuksen järjestäjän kunkin kyselyn vastausten pisteiden yhteismäärä kerrotaan kyseisen kyselyn järjestäjäkohtaisella katokorjauskertoimella.

Aloituskyselyn perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena on aloituskyselyn vastausten painotettu pistemäärä. Päättökyselyn perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena on tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden vastausten painotettu pistemäärä kerrottuna luvulla kolme sekä tutkinnon osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden vastausten painotettu pistemäärä.

3 luku. Työelämäpalaute

13 § Työelämäpalautteen kohderyhmät

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 a §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettua työelämäpalautetta kerätään:

1) oppi- tai koulutussopimustyöpaikan edustajalta (työpaikkakysely);

2) oppi- tai koulutussopimukseen perustuvan osaamisen hankkimisen vastuulliselta työpaikkaohjaajalta (työpaikkaohjaajakysely).

Työelämäpalautteen perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytetään palautetta, joka koskee tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana suorittamia oppi- tai koulutussopimukseen perustuvia osaamisen hankkimisjaksoja (työpaikkajakso).

14 § Työpaikkakyselyn palautteen kerääminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikkakyselyn palautteen keräämisestä. Työpaikkakyselyn palautetta ei kerätä, jos kyseessä on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 70 §:n 4 momentissa tarkoitettu yrittäjälle omassa yrityksessään järjestettävä oppisopimuskoulutus.

Tammikuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän välisenä aikana suoritettuja työpaikkajaksoja koskeva palaute kerätään heinäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana. Heinäkuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana suoritettuja työpaikkajaksoja koskeva palaute kerätään seuraavan vuoden tammikuun 1 päivän ja helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana. Yhden kyselyn kohdejoukkona ovat koulutuksen järjestäjän opiskelijoiden tietyssä työpaikassa tässä momentissa tarkoitettuna ajanjaksona suorittamat työpaikkajaksot.

15 § Työpaikkaohjaajakyselyn palautteen kerääminen

Opetushallitus lähettää palautekyselyn vastuulliselle työpaikkaohjaajalle. Yhden kyselyn kohdejoukkona ovat koulutuksen järjestäjän tietyn tutkinnon opiskelijoiden työpaikkajaksot, jotka on suoritettu kuukauden 1 päivän ja kuukauden viimeisen päivän välisenä aikana. Kysely lähetetään edellä tarkoitetun aikajakson päättymisen jälkeen.

Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta 1 momentissa tarkoitetun aikajakson päättymisestä.

16 § Työelämäpalautteen väittämät ja pisteytys

Työpaikkakyselyn väittämät ovat:

1) ”Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on sujuvaa.”;

2) ”Oppilaitos tiedottaa hyvin ammatilliseen koulutukseen liittyvistä yhteistyön mahdollisuuksista.”;

3) ”Olemme tyytyväisiä oppilaitoksen tapaan hoitaa oppi- ja koulutussopimusten laadintaan liittyvät käytännön asiat.”;

4) ”Oppilaitos järjestää työelämässä oppimisen työpaikan tarpeet huomioiden.”;

5) ”Oppilaitos tarjoaa mahdollisuutta ennakoida työpaikkamme osaamisen kehittämistarpeita ja sen avulla kehittää toimintaamme.”;

6) ”Voisimme rekrytointitilanteessa palkata tästä oppilaitoksesta valmistuneita opiskelijoita.”;

7) ”Oppilaitoksella on kyky kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella.”;

8) ”Voimme suositella oppi- tai koulutussopimusyhteistyötä oppilaitoksen kanssa.”;

9) ”Olemme tyytyväisiä oppilaitoksen toimintaan järjestää työelämässä oppimista.”.