Patenttilaki

Lisäsuojatodistusta ja lääkkeiden lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista koskeva hakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle. Hakemus on tehtävä kirjallisesti suomen, ruotsin tai englannin kielellä.

Patentti- ja rekisterihallitus pitää diaaria vastaanottamistaan hakemuksista ja rekisteriä myönnetyistä lisäsuojatodistuksista.

Lisäsuojatodistuksen hakemusmenettelystä sekä diaarin ja rekisterin sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

98 § Hakemusmaksu ja vuosimaksut

Lisäsuojatodistusta ja lääkkeiden lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista koskevasta hakemuksesta on suoritettava hakemusmaksu. Lisäsuojatodistuksesta on todistuksen haltijan suoritettava vuosimaksu siten kuin 12 luvussa säädetään. Jos lisäsuojatodistuksesta ei suoriteta vuosimaksua 12 luvussa säädetyn mukaisesti, lisäsuojatodistus lakkaa sen maksuvuoden alusta, jolta maksua ei ole suoritettu.

Lääkkeen valmistajan, joka tekee lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 469/2009 5 artiklan 2 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen, on suoritettava mainitun ilmoituksen julkaisumaksu.

12 luku. Vuosimaksut

99 § Velvollisuus vuosimaksujen suorittamiseen ja maksuvuosi

Patenttihakemuksesta ja patentista on suoritettava Patentti- ja rekisterihallitukselle vuosimaksuja tämän luvun mukaisesti. Vuosimaksuja on suoritettava:

1) kansallisesta patenttihakemuksesta;

2) Suomessa jatketusta kansainvälisestä patenttihakemuksesta;

3) kansallisesta patentista;

4) Suomessa voimaansaatetusta eurooppapatentista, ei kuitenkaan vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista; ja

5) Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämästä lisäsuojatodistuksesta.

Patentista ja patenttihakemuksesta on suoritettava vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta.

Maksuvuosi lasketaan ensimmäisen kerran patenttihakemuksen tekemispäivästä, ja tämän jälkeen vuosittain vastaavaa kalenteripäivää seuraavasta päivästä. Maksuvuosi päättyy aina patenttihakemuksen tekemispäivää vastaavaan päivään.

Vuosimaksun maksamatta jättämisen seurauksista säädetään 40, 69, 94 ja 98 §:ssä.

100 § Erääntyminen

Vuosimaksu alkavalta maksuvuodelta erääntyy maksettavaksi sen kuukauden viimeisenä päivänä, joka sisältää hakemuksen tekemispäivän vuosipäivän. Vuosimaksut kahdelta ensimmäiseltä vuodelta erääntyvät kuitenkin vasta samanaikaisesti kolmannen maksuvuoden vuosimaksun kanssa. Vuosimaksuja ei saa suorittaa aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen niiden erääntymispäivää.

Edellä 34 §:ssä tarkoitetusta jakamalla syntyneestä hakemuksesta suoritettavat vuosimaksut maksuvuodelta, joka on alkanut ennen jakamalla syntyneen hakemuksen saapumispäivää tai joka alkaa kahden kuukauden kuluessa saapumispäivästä, erääntyvät vasta saapumispäivää seuraavan toisen kuukauden viimeisenä päivänä.

Kansainvälisestä patenttihakemuksesta suoritettavat vuosimaksut erääntyvät vasta sen kuukauden viimeisenä päivänä, joka on kahden kuukauden kuluttua päivästä, jolloin hakemusta on 74 §:ssä säädetyn mukaisesti jatkettu tai hakemus on 81 §:ssä säädetyn mukaisesti otettu käsiteltäväksi, jos kysymyksessä oleva maksuvuosi on alkanut ennen viimeksi mainittua päivää tai alkaa kahden kuukauden kuluessa siitä.

Vuosimaksu voidaan suorittaa kuuden kuukauden kuluessa erääntymispäivästä edellyttäen, että se suoritetaan korotettuna.

101 § Eurooppapatentin vuosimaksu

Eurooppapatentista on suoritettava vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta sen vuoden jälkeen, jonka kuluessa Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin myöntämisestä. Ensimmäinen vuosimaksu erääntyy kuitenkin maksettavaksi vasta patentin myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden viimeisenä päivänä. Lisäksi sovellettaessa 86 §:n 3 momenttia ensimmäinen vuosimaksu erääntyy maksettavaksi vasta sen kuukauden viimeisenä päivänä, joka on kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun ratkaisuun yhtenäisen patenttisuojan rekisteröinnin hylkäämisestä ei voida enää hakea muutosta.

Jos Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta kumoaa Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan päätöksen patentin kumoamisesta, vuosimaksu maksuvuodelta, joka on alkanut valituslautakunnan päätöksen jälkeen, mutta viimeistään laajennetun valituslautakunnan tarkastuspyyntöä koskevan päätöksen julkaisemispäivänä, erääntyy maksettavaksi vasta jälkimmäistä päivää seuraavan kolmannen kuukauden viimeisenä päivänä.

102 § Lisäsuojatodistuksen vuosimaksu

Lisäsuojatodistuksesta on suoritettava vuosimaksu jokaiselta patentin voimassaoloajan päättymisen jälkeen alkavalta maksuvuodelta.

13 luku. Patentin lisensointi

103 § Lisenssi

Patentinhaltija voi antaa toiselle luvan käyttää patentoitua keksintöä ammattimaisesti hyväkseen (lisenssi).

Lisenssinhaltija saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, jos siitä on sovittu patentinhaltijan kanssa.

104 § Pakkolisenssi

Tuomioistuin voi kanteen perusteella myöntää luvan käyttää patentilla suojattua keksintöä muun kuin patentinhaltijan tai tämän laillisen lisenssinsaajan toimesta (pakkolisenssi), jos tässä laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Tuomioistuin määrää myös, missä laajuudessa keksintöä saa hyödyntää, sekä vahvistaa vastikkeen ja muut pakkolisenssin ehdot. Kun oleellisesti muuttuneet olosuhteet niin vaativat, tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta kumota pakkolisenssin tai vahvistaa sille uudet ehdot.

105 § Pakkolisenssi keksinnön käyttämättömyyden takia

Jos kolme vuotta on kulunut patentin myöntämisestä ja samalla neljä vuotta patenttihakemuksen tekemisestä, eikä keksintöä käytetä eikä saateta käyttöön Suomessa kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa Suomessa käyttää keksintöä, saada siihen pakkolisenssin, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syytä.

Sovellettaessa 1 momentissa säädettyä keksinnön käytöksi katsotaan myös keksinnön maahantuonti Suomeen Euroopan talousalueelta tai valtiosta, joka on sopimusosapuoli teollisoikeuden suojelemista koskevassa Pariisin yleissopimuksessa tai Maailman kauppajärjestön jäsen.

106 § Pakkolisenssi riippuvuuskeksinnölle

Patentinhaltijalla, jonka keksinnön ammattimainen hyödyntäminen on riippuvainen toiselle kuuluvasta patentista, on oikeus saada pakkolisenssi toiselle kuuluvan patentin suojaaman keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen, jos ensin mainitun patentinhaltijan patentissa esitetty keksintö sisältää huomattavaa taloudellista merkitystä omaavan tärkeän teknisen edistysaskeleen toiselle kuuluvassa patentissa esitettyyn keksintöön nähden.

Jos patentinhaltijalle myönnetään tällainen pakkolisenssi, on sillä patentinhaltijalla, jonka patenttiin pakkolisenssi on myönnetty, oikeus saada kohtuullisin ehdoin vastavuoroinen lupa ensin mainitun patentinhaltijan keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen, jollei sitä vastaan ole erityisiä syitä.

107 § Pakkolisenssi kasvinjalostajalle

Jos kasvinjalostaja ei voi hankkia tai hyödyntää kasvinjalostajanoikeutta tai Euroopan unionin kasvinjalostajanoikeutta loukkaamatta aiempaa patenttia, hän voi hakea asianmukaista korvausta vastaan pakkolisenssiä patentilla suojatun keksinnön muulla kuin yksinoikeudella tapahtuvaa käyttöä varten, jos pakkolisenssi on tarpeen suojattavan kasvilajikkeen hyödyntämistä varten. Jos kasvinjalostajalle myönnetään tällainen pakkolisenssi, on patentinhaltijalla tällöin oikeus saada kohtuullisin ehdoin vastavuoroinen lupa käyttää suojattua kasvilajiketta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vastavuoroisen luvan hakijan on osoitettava, että hän ei ole onnistunut sopimusteitse saamaan lupaa patentinhaltijalta ja että kasvilajike edustaa huomattavaa teknistä kehitystä, johon liittyy huomattava taloudellinen etu patentissa tarkoitettuun keksintöön nähden.

Kasvinjalostajanoikeudesta annetussa laissa (1279/2009) säädetään patentinhaltijan oikeudesta saada pakkolisenssi kasvinjalostajanoikeudella suojatun lajikkeen ammattimaiseen hyödyntämiseen. Euroopan unionin kasvinjalostajanoikeuden osalta oikeudesta saada pakkolisenssi säädetään yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2100/94.

108 § Pakkolisenssi yleisen edun perusteella

Erityisen merkittävän yleisen edun niin vaatiessa on sillä, joka tahtoo ammattimaisesti hyödyntää keksintöä, johon toisella on patentti, oikeus saada siihen pakkolisenssi.

109 § Pakkolisenssi ennakkokäytön perusteella

Kolmannella osapuolella, joka patenttihakemusta koskevien asiakirjojen tullessa julkisiksi hyödyntää Suomessa ammattimaisesti keksintöä, johon patenttia on haettu, on oikeus, jos hakemus johtaa patenttiin, saada pakkolisenssi keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen, jos siihen on erityisiä syitä eikä tämä ollut tietoinen hakemuksesta eikä myöskään kohtuudella voida katsoa, että tämä olisi voinut saada siitä tietoa. Vastaavilla edellytyksillä voi pakkolisenssin keksinnön ammatilliseen hyödyntämiseen saada myös se, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin keksinnön ammattimaiseksi hyödyntämiseksi Suomessa. Pakkolisenssi voi kohdistua myös aikaan ennen patentin myöntämistä.

110 § Pakkolisenssin myöntämisen edellytykset

Pakkolisenssi voidaan myöntää vain sille, jolla katsotaan olevan edellytyksiä hyödyntää keksintöä ammattimaisesti pakkolisenssin ehtojen mukaisesti ja joka on ennen pakkolisenssiä koskevan vaatimuksen tekemistä yrittänyt todistetusti saada lisenssin patentoituun keksintöön kohtuullisin kaupallisin ehdoin.

Pakkolisenssi ei estä patentinhaltijaa hyödyntämästä itse ammattimaisesti keksintöä tai luovuttamasta siihen lisenssiä.

Pakkolisenssi voi siirtyä toiselle ainoastaan sen yrityksen tai liikkeen osan mukana, jossa sitä hyödynnetään tai jossa se oli tarkoitettu hyödynnettäväksi. Edellä 106 §:ssä tarkoitetun pakkolisenssin riippuvuuskeksintöön ja 107 §:ssä tarkoitetun pakkolisenssin kasvinjalostajalle saa siirtää kuitenkin vain sen patentin tai kasvinjalostajanoikeuden mukana, johon pakkolisenssi perustuu.

111 § Pakkolisenssin myöntämisen edellytyksistä poikkeaminen

Edellä 110 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kaupallisia lisenssineuvotteluja koskevasta menettelyvaatimuksesta voidaan poiketa äärimmäisen kiireellisissä tapauksissa, joissa on kysymys erityisen merkittävän yleisen edun turvaamisesta.

14 luku. Patentin mitätöinti ja siirto tuomioistuimessa

112 § Mitätöintiä koskeva kanne

Patentin mitätöintiä koskeva asia pannaan vireille tuomioistuimessa nostamalla kanne patentinhaltijaa vastaan. Mitätöintikannetta saa ajaa jokainen, jolle patentista on haittaa. Kannetta saa ajaa myös syyttäjä, jos yleisen edun katsotaan sitä vaativan.

Mitätöintiä koskevaa kannetta, joka perustuu siihen, että patentti on myönnetty toiselle kuin 1 §:ssä säädetyn mukaan patenttiin oikeutetulle, voi ajaa ainoastaan se, joka väittää olevansa oikeutettu patenttiin. Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon patentin myöntämisestä ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos patentinhaltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun patentti myönnettiin tai kun se siirtyi patentinhaltijalle, kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta patentin myöntämisen jälkeen.

113 § Mitätöintiperusteet

Tuomioistuimen tulee julistaa patentti mitättömäksi, jos:

1) patentti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä 1 §:ssä ja 2 luvussa säädettyjä edellytyksiä;

2) patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi ja riittävästi, että alan ammattilainen voi sen perusteella käyttää keksintöä;

3) patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sen tekemispäivänä; tai

4) patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun patentti on myönnetty.

Patenttia ei kuitenkaan voida julistaa mitättömäksi sillä perusteella, että patentinhaltija on ollut oikeutettu vain määrättyyn osuuteen siitä.

Jos 1 momentissa tarkoitetut mitätöintiperusteet koskevat vain osaa patentista, tuomioistuimen on patentinhaltijan pyynnöstä supistettava patentin suoja-alaa vastaavasti muuttamalla patenttivaatimuksia patentinhaltijan esittämällä tavalla (osittainen mitätöinti). Muutettujen patenttivaatimusten tulee olla selkeitä ja tiiviitä.

Jos patenttivaatimukset on kirjoitettu englanniksi, patentinhaltijan on toimitettava tuomioistuimelle muutettujen patenttivaatimusten käännös suomeksi tai ruotsiksi.

114 § Mitätöinnin vaikutukset

Patentin mitätöinnin tai osittaisen mitätöinnin vaikutusten katsotaan alkaneen patenttihakemuksen tekemispäivästä lukien.

115 § Kanne paremmasta oikeudesta patenttiin

Jos patentti on myönnetty toiselle kuin 1 §:ssä säädetyn mukaan patenttiin oikeutetulle, tuomioistuimen on patenttiin oikeutetun kanteesta siirrettävä patentti hänelle. Kanteen vireillepanoajan osalta on noudatettava, mitä 112 §:n 2 momentissa säädetään.

Sillä, jolta patentti siirretään, on oikeus, jos hän vilpittömässä mielessä on alkanut ammattimaisesti hyödyntää keksintöä Suomessa tai ryhtynyt sitä varten olennaisiin toimenpiteisiin, kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa aloitettua hyödyntämistä tai aloittaa aiottu hyödyntäminen pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä myös patenttirekisteriin merkityn lisenssin haltijalla.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen yrityksen tai liikkeen osan mukana, jossa se on syntynyt tai jossa se oli tarkoitettu hyödynnettäväksi.

15 luku. Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioistuinmenettely

116 § Markkinaoikeuden toimivalta

Tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa. Riita- ja hakemusasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013).

Markkinaoikeudessa käsitellään myös asiat, jotka koskevat oikeutta keksintöön, johon on haettu eurooppapatenttia. Edellytyksenä tällaisen asian käsittelylle markkinaoikeudessa on, että vastaajalla on kotipaikka Suomessa tai että kantajalla on kotipaikka Suomessa eikä vastaajalla ole kotipaikkaa Euroopan patenttisopimukseen kuuluvassa valtiossa. Asia käsitellään markkinaoikeudessa myös, jos riidan osapuolet ovat sopineet, että markkinaoikeus on toimivaltainen tuomioistuin asiassa.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua riitaa ei saa ottaa käsiteltäväksi markkinaoikeudessa, jos sama riitakysymys on samojen osapuolten välillä vireillä toisen Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion tuomioistuimessa. Jos tämän ulkomaisen tuomioistuimen toimivalta on kiistetty, markkinaoikeuden on lykättävä asian käsittelyä, kunnes kysymys toimivallasta on ulkomaisessa tuomioistuimessa lainvoimaisesti ratkaistu.

Markkinaoikeus toimii kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden valmistusta koskevien patenttien pakkolisensoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 816/2006 3 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Markkinaoikeus toimii myös kriisinhallintaan tarkoitetusta pakkolisensoinnista ja asetuksen (EY) N:o 816/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/2645 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna kansallisena viranomaisena.

117 § Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion tuomioistuimessa annetun tuomion täytäntöönpanokelpoisuus

Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion tuomioistuimessa 116 §:n 2 momentissa tarkoitetussa riidassa annettu lainvoimainen tuomio on Suomessa täytäntöönpantavissa. Tuomio, joka kohdistuu eurooppapatentin hakijaan, ei kuitenkaan ole täytäntöönpantavissa Suomessa, jos haasteasiakirjaa ei ole annettu hänelle asianmukaisesti tiedoksi tai jos hänellä ei ole ollut riittävästi aikaa valmistautua tuomioistuinkäsittelyyn.

118 § Yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivalta

Markkinaoikeuden ohella myös yhdistetty patenttituomioistuin käsittelee eurooppapatenttia koskevia asioita siten kuin yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa määrätään.

Vireilläolosta ja toisiinsa liittyvistä kanteista markkinaoikeuden ja yhdistetyn patenttituomioistuimen välillä säädetään tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1215/2012.

Markkinaoikeus ei saa ottaa käsiteltäväksi asiaa, joka yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen mukaan kuuluu yhdistetyn patenttituomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.

119 § Helsingin käräjäoikeuden toimivalta

Syyte rikoslain (39/1889) 49 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta patentin tuottamaa yksinoikeutta loukkaavasta teollisoikeusrikoksesta sekä tämän lain 132 §:ssä tarkoitetusta patenttirikkomuksesta ja 140 §:ssä tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Sen estämättä, mitä 116 §:ssä säädetään, 1 momentissa tarkoitetun syyteasian yhteydessä voidaan käsitellä syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuva 135 §:ssä tarkoitettu vaatimus hyvityksestä ja vahingonkorvauksesta ja 136 §:ssä tarkoitettu vaatimus takavarikosta.

Jos yhdistetyllä patenttituomioistuimella on yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen mukaan yksinomainen toimivalta käsitellä rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, sitä ei voida käsitellä rikosasian yhteydessä.

Tuomioistuin pysyy toimivaltaisena tutkimaan 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuisi muutos vaatimuksen esittämisen jälkeen.

120 § Muutoksenhaku

Muutoksenhausta Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen patenttia koskevassa asiassa säädetään Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain (578/2013) 6 §:ssä. Valitusasian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

121 § Patenttivaatimusten esittäminen tuomioistuimelle valitusasiassa

Tuomioistuimelle saa valitusasiassa esittää uusia patenttivaatimuksia vain pätevästä syystä.

122 § Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Edellä 119 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen oikeuteen pyytää lausunto Patentti- ja rekisterihallitukselta sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 22 §:ssä säädetään markkinaoikeuden oikeudesta pyytää lausunto.

123 § Asiantuntijan käyttäminen

Käräjäoikeudella voi olla teollisoikeusrikosta tai patenttirikkomusta koskevassa asiassa apunaan enintään kaksi asiantuntijaa. Asiantuntijana saa toimia tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö.

Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantuntijan lausunnosta.

Asiantuntijan palkkioon sovelletaan, mitä tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä säädetään asiantuntijajäsenen palkkiosta.

124 § Kanteen vireille tulosta ja ratkaisusta ilmoittaminen patenttiviranomaiselle

Markkinaoikeuden on ilmoitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin mitätöintiä koskevan kanteen ja vahvistuskanteen vireilletulosta. Patentti- ja rekisterihallitus merkitsee tiedon vireillä olevasta kanteesta patenttirekisteriin.

Edellä 119 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen velvollisuuteen ilmoittaa ratkaisusta Patentti- ja rekisterihallitukselle sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 23 §:ssä säädetään markkinaoikeuden velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisusta.

125 § Asiakirjan julkisuus

Mitä 50 §:ssä säädetään patenttia koskevan asiakirjan julkisuudesta, koskee myös asiakirjoja, jotka annetaan markkinaoikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

126 § Käännökset riita-asiassa

Tähän lakiin perustuvassa riita-asiassa tuomioistuin voi, jos patenttijulkaisua ei ole kokonaisuudessaan saatavilla Patentti- ja rekisterihallitukselta suomeksi tai ruotsiksi, velvoittaa patentinhaltijan tai muun, jolla on patentinhaltijalta johdettu oikeus käyttää puhevaltaa patentin nojalla, toimittamaan patenttijulkaisusta käännöksen suomeksi tai ruotsiksi. Jos käännöksen toimittamiseen velvoitettu on asiassa kantajana, tuomioistuin voi velvoittaa käännöksen toimittamiseen uhalla, että asia jätetään sillensä. Jos käännöksen toimittamiseen velvoitettu on asiassa vastaajana, tuomioistuin voi velvoittaa käännöksen toimittamiseen uhalla, että käännös teetetään vastaajan kustannuksella.

127 § Käännökset rikosasiassa

Edellä 119 §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa tuomioistuin voi, jos patenttijulkaisua ei ole kokonaisuudessaan saatavilla Patentti- ja rekisterihallitukselta suomeksi tai ruotsiksi, velvoittaa asianomistajan toimittamaan patenttijulkaisusta käännöksen suomeksi tai ruotsiksi. Kun kyseessä on syyttäjän ajama rikosasia, jossa asianomistaja käyttää puhevaltaa, tuomioistuin voi velvoittaa käännöksen toimittamiseen uhalla, että käännös teetetään asianomistajan kustannuksella. Kun kyseessä on asianomistajan yksin ajama rikosasia, tuomioistuin voi velvoittaa käännöksen toimittamiseen uhalla, että asia jätetään sillensä.

128 § Käännökset muutoksenhakuasiassa

Kun patentinhakija hakee muutosta englanniksi laadittua patenttihakemusta koskevaan lopulliseen Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen, hänen tulee toimittaa markkinaoikeudelle keksinnön selityksestä, tiivistelmästä, patenttivaatimuksista ja mahdollisista piirustuksista käännös suomeksi tai ruotsiksi. Jollei käännöstä ole toimitettu valituksen ohessa, markkinaoikeuden tulee varata patentinhakijalle tilaisuus käännöksen toimittamiseen markkinaoikeuden määräämässä ajassa. Jos patentinhakija ei toimita käännöstä määräajassa, valitus jätetään tutkimatta. Kehottaessaan patentinhakijaa toimittamaan käännöksen markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen noudattamisen laiminlyömisestä voi olla. Suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana.

Kun patentinhakija hakee muutosta englanniksi laadittua patenttihakemusta koskevaan lopulliseen Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen, markkinaoikeus voi pyytää Patentti- ja rekisterihallitusta toimittamaan päätöksestä käännös suomeksi tai ruotsiksi. Suomen tai ruotsin kielelle käännetty päätös on jatkokäsittelyn perustana.

Haettaessa muutosta väitteen johdosta annettuun lopulliseen Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen patentinhaltijan tulee toimittaa markkinaoikeudelle keksinnön selityksestä ja piirustuksista käännös suomeksi tai ruotsiksi, jos patenttia koskevia asiakirjoja ei ole kokonaisuudessaan saatavilla suomeksi tai ruotsiksi. Markkinaoikeuden tulee tarvittaessa varata patentinhaltijalle tilaisuus käännöksen toimittamiseen markkinaoikeuden määräämässä ajassa. Jos patentinhaltija ei toimita käännöstä määräajassa, markkinaoikeus voi sakon uhalla velvoittaa patentinhaltijan toimittamaan käännöksen tai teettää käännöksen tämän kustannuksella. Kehottaessaan patentinhaltijaa toimittamaan käännöksen markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen noudattamisen laiminlyömisestä voi olla. Suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana.

129 § Käännökset eurooppapatenttia koskevassa riita-asiassa

Tähän lakiin perustuvassa eurooppapatenttia koskevassa riita-asiassa tuomioistuin voi, jos patenttijulkaisua ei ole kokonaisuudessaan saatavilla Patentti- ja rekisterihallitukselta suomeksi tai ruotsiksi, velvoittaa patentinhaltijan tai muun, jolla on patentinhaltijalta johdettu oikeus käyttää puhevaltaa patentin nojalla, toimittamaan patenttijulkaisusta käännöksen suomeksi tai ruotsiksi. Jos käännöksen toimittamiseen velvoitettu on asiassa kantajana, tuomioistuin voi velvoittaa käännöksen toimittamiseen uhalla, että asia jätetään sillensä. Jos käännöksen toimittamiseen velvoitettu on asiassa vastaajana, tuomioistuin voi velvoittaa käännöksen toimittamiseen uhalla, että käännös teetetään vastaajan kustannuksella.

Edellä 119 §:ssä tarkoitetussa eurooppapatenttia koskevassa rikosasiassa tuomioistuin voi, jos patenttijulkaisua ei ole kokonaisuudessaan saatavilla Patentti- ja rekisterihallitukselta suomeksi tai ruotsiksi, velvoittaa asianomistajan toimittamaan patenttijulkaisusta käännöksen suomeksi tai ruotsiksi. Kun kyseessä on syyttäjän ajama rikosasia, jossa asianomistaja käyttää puhevaltaa, tuomioistuin voi velvoittaa käännöksen toimittamiseen uhalla, että käännös teetetään asianomistajan kustannuksella. Kun kyseessä on asianomistajan yksin ajama rikosasia, tuomioistuin voi velvoittaa käännöksen toimittamiseen uhalla, että asia jätetään sillensä.

Jollei tämän lain 86 ja 89 §:ssä tarkoitettu käännös vastaa, mitä Euroopan patenttiviraston käsittelykielellä olevissa asiakirjoissa on ilmaistu, patenttisuoja käsittää vain sen, mikä ilmenee sekä käännöksestä että käsittelykielellä olevista asiakirjoista.

Mitättömyyttä koskevan kanteen käsittelyssä on yksinomaan käsittelykielellä olevien asiakirjojen sanamuoto todistusvoimainen.

130 § Englanninkielisen hakemuksen käännösten todistusvoima

Jos keksinnön selitys ja patenttivaatimukset on laadittu englanniksi eikä niitä koskeva käännös vastaa englanninkielisiä asiakirjoja, patenttisuoja käsittää vain sen, mikä ilmenee sekä käännöksestä että englanninkielisistä asiakirjoista yhdessä.

Jos keksinnön selitys ja patenttivaatimukset on laadittu englanniksi ja päätöskielenä on englanti, mitättömyyskanteen käsittelyssä on yksinomaan päätöskielellä olevien asiakirjojen sanamuoto todistusvoimainen.

16 luku. Seuraamukset patenttioikeuden loukkauksesta

131 § Kielto

Jos joku loukkaa patentin tuottamaa yksinoikeutta (patentinloukkaus), tuomioistuin voi sakon uhalla kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

132 § Patenttirikkomus

Jos patentinloukkaus tehdään tahallisesti, tekijä on tuomittava patenttirikkomuksesta sakkoon. Patenttirikkomuksesta tuomitaan myös se, joka yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen määräysten vastaisesti tahallaan loukkaa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan eurooppapatentin tuottamaa oikeutta. Patenttirikkomuksesta ei tuomita, jos teko on rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena.

Syyttäjä ei saa nostaa syytettä patenttirikkomuksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

133 § Patentoidulla menetelmällä valmistettu tuote

Jos patentti on myönnetty menetelmälle uuden tuotteen valmistamiseksi, on ilman patentin haltijan suostumusta valmistettu samanlainen tuote katsottava valmistetuksi patentoidulla menetelmällä, jollei muuta näytetä toteen.

Esitettäessä vastanäyttöä tulee vastaajan oikeutettu etu hänen liikesalaisuuksiensa suojelemiseksi ottaa huomioon.

134 § Keskeyttämismääräys

Tuomioistuin voi patentinloukkausta koskevaa kannetta käsitellessään patentinhaltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään patenttia loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon patentin väitetyn loukkaajan, välittäjän ja patentinhaltijan oikeudet.

Ennen patentinloukkausta koskevan kanteen nostamista tuomioistuin voi patentinhaltijan hakemuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että patentinhaltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan patenttia, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen.

Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.

Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun vakuuden. Mahdollisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä. Edellä tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei patentinloukkausta koskevaa kannetta nosteta tuomioistuimessa kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta.

Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos patentinloukkausta koskeva kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.

135 § Hyvitys ja vahingonkorvaus

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta loukkaa patenttia, on velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen keksinnön hyödyntämisestä sekä korvauksen kaikesta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa. Jos huolimattomuus on vain lievää, korvausta vahingosta voidaan sovitella.

Jos patentinloukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan hyvitystä keksinnön hyödyntämisestä siinä määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.

Patentinloukkauksen perusteella voidaan hyvitystä ja korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus hyvitykseen ja korvaukseen vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille mainitun ajan kuluessa, on menetetty.

136 § Muuttamis- ja hävittämisseuraamukset

Patentinloukkauksen kärsineen vaatimuksesta tuomioistuin voi, sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, jatketun loukkauksen estämiseksi määrätä, että patentilla suojattu tuote, joka on valmistettu patentinhaltijan luvatta, tai esine, jonka käyttäminen sisältäisi patentinloukkauksen, on määrätyllä tavalla muutettava tai pantava talteen jäljellä olevaksi patenttiajaksi tai hävitettävä taikka, jos kysymyksessä on patentilla suojattu tuote, luovutettava loukatulle lunastusta vastaan. Edellä mainittu ei koske sitä, joka vilpittömässä mielessä on saanut sanotun omaisuuden tai erityisen oikeuden siihen, eikä itse ole loukannut patenttia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu omaisuus voidaan takavarikoida, jos rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitetun teollisoikeusrikoksen tai tämän lain 131 §:ssä tarkoitetun patentinloukkauksen voidaan olettaa tapahtuneen. Tällöin on noudatettava, mitä takavarikosta säädetään pakkokeinolaissa (806/2011).

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tuomioistuin voi, jos siihen on erityisiä syitä, vaadittaessa määrätä, että 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden haltija saa hallita omaisuutta kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jäljellä olevan patenttiajan tai osan siitä.

137 § Väliaikainen suoja

Jos joku sen jälkeen, kun hakemusasiakirjat 48 §:ssä säädetyn mukaan ovat tulleet julkisiksi, hyödyntää ammattimaisesti keksintöä, johon on haettu patenttia, on patentinloukkausta koskevia säännöksiä vastaavasti sovellettava, jos patentti sittemmin myönnetään. Ennen kuin patentti on 46 §:ssä säädetyn mukaan myönnetty, patenttisuoja käsittää kuitenkin ainoastaan sen, mikä ilmenee sekä niistä patenttivaatimuksista, jotka hakemuksessa olivat hakemuksen tullessa julkiseksi, että itse patentin patenttivaatimuksista. Rangaistukseen ei tällöin voida tuomita, ja vahingonkorvaus sellaisesta hyödyntämisestä, joka on tapahtunut ennen kuin patentti on myönnetty, voidaan määrätä ainoastaan 135 §:n 2 momentissa säädetyn mukaan.

Jos keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset on laadittu englannin kielellä, ei 1 momentissa tarkoitettua suojaa saa ennen kuin patenttivaatimukset on toimitettu Patentti- ja rekisterihallitukselle suomeksi tai ruotsiksi käännettyinä.

Vahingonkorvausta koskevaa 135 §:n 3 momentissa säädettyä ei sovelleta, jos korvauskanne nostetaan vuoden kuluessa patenttia koskevan väiteajan päättymisestä tai jos väite on tehty vuoden kuluessa siitä, kun patentti on pysytetty voimassa lainvoimaisella päätöksellä.

138 § Tuomioiden julkistaminen

Tuomioistuin voi patentin loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen patenttia. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.

139 § Patentin kumoamisen ja mitättömäksi julistamisen vaikutukset seuraamuksiin

Jos patentti on kumottu lainvoiman saaneella päätöksellä tai julistettu mitättömäksi lainvoiman saaneella tuomiolla, ei tässä luvussa säädettyä rangaistusta, korvausta tai muuta seuraamusta patentinloukkauksesta voida tuomita.

Tuomioistuin voi harkinnan mukaan lykätä oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 1 §:ssä tarkoitettua pääasian ratkaisua sellaisessa patentin mitättömäksi julistamista koskevassa asiassa, joka on pantu vireille laillisessa tuomioistuimessa ennen kuin patentin myöntämisen jälkeinen väiteaika on päättynyt tai ennen kuin väitteestä on annettu lainvoimainen päätös.

140 § Rangaistus ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä

Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 148 §:n mukaan on velvollinen, rangaistaan sakolla.

Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka mainitussa pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.

Syyttäjä ei saa tehdä syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

141 § Vahvistuskanne

Patentinhaltija tai se, jolla on lisenssin tai pakkolisenssin perusteella oikeus hyödyntää ammattimaisesti keksintöä, voi ajaa vahvistuskannetta siitä, nauttiiko hän patentin perusteella suojaa toista vastaan, jos asiassa ilmenee epäselvyyttä ja siitä aiheutuu hänelle haittaa.

Joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa teollista toimintaa, voi 1 momentissa tarkoitetuilla edellytyksillä ajaa patentinhaltijaa vastaan vahvistuskannetta siitä, onko patentin johdosta este olemassa mainitulle toiminnalle.

17 luku. Erinäiset säännökset

142 § Asiamies

Patentinhakijalla tai lisäsuojatodistuksen hakijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Euroopan talousalueella, tulee olla asiamies, joka on oikeutettu edustamaan hakemusta koskevissa asioissa hakijaa ja jolla on osoite Euroopan talousalueella.

Patentinhaltijalla tai lisäsuojatodistuksen haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Euroopan talousalueella, tulee olla asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan haasteen tiedoksiantoja, kutsuja ja muita asiakirjoja patenttia tai lisäsuojatodistusta koskevissa asioissa, lukuun ottamatta rikosasiaa koskevaa haastetta ja määräystä, jolla asianosainen on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan oikeuteen. Asiamiehellä tulee olla osoite Euroopan talousalueella. Asiamies on ilmoitettava merkittäväksi patenttirekisteriin.

Jos kansainvälisen patenttihakemuksen hakijalla on 1 momentissa säädetty velvollisuus nimetä asiamies, velvollisuus alkaa vasta kun hakemus voidaan 76 §:ssä säädetyn mukaisesti ottaa käsiteltäväksi.

143 § Tiedoksianto

Jos asiakirjaa tai päätöstä ei ole saatu annettua tiedoksi, Patentti- ja rekisterihallitus voi hallintolain 62 §:stä poiketen antaa asiakirjan tai päätöksen tiedoksi kuuluttamalla. Päätös tai muu asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kuulutuksen julkaisemishetkellä.

144 § Myöhästymisen johdosta menetettyjen oikeuksien palauttaminen

Jos patentinhakija tai patentinhaltija on kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä Patentti- ja rekisterihallituksessa tässä laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, on Patentti- ja rekisterihallituksen katsottava toimenpide suoritetuksi määräajassa, jos patentinhakija tai patentinhaltija:

1) on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen; ja

2) suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua määräajan päättymisestä.

Jos patentinhakija tai patentinhaltija haluaa saada 1 momentissa tarkoitetun ratkaisun, on hänen tehtävä siitä Patentti- ja rekisterihallitukselle kirjallinen esitys toimenpiteen suorittamiselle edellä säädetyssä ajassa ja samassa ajassa suoritettava maksu.

Jos patentinhakija on kärsinyt oikeudenmenetyksen 52 §:ssä säädetyn, etuoikeutta koskevan määräajan noudattamisessa, sovelletaan tämän pykälän 1 momentin säännöksiä kuitenkin niin, että esitys on tehtävä ja maksu suoritettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua 52 §:ssä säädetystä määräajasta.

Kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu Suomessa, sovelletaan 1 ja 2 momentissa säädettyä myös, kun on kysymys määräajasta, jota olisi ollut noudatettava vastaanottavassa viranomaisessa, kansainvälisessä uutuustutkimusviranomaisessa, kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavassa viranomaisessa tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisessä toimistossa. Laiminlyöty toimenpide on tällöin suoritettava Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Esitystä, joka on tehty 1, 2 tai 3 momentissa säädetyn mukaisesti, ei kuitenkaan saa hylätä tai jättää tutkittavaksi ottamatta ennen kuin patentinhakijalle tai patentinhaltijalle on annettu tilaisuus antaa lausumansa asiassa Patentti- ja rekisterihallituksen antamassa määräajassa.

145 § Postinkulun viiveen johdosta menetettyjen oikeuksien palauttaminen

Jos 74 tai 81 §:n tarkoitetussa tapauksessa postitse lähetetty asiakirja tai maksu ei ole tullut Patentti- ja rekisterihallitukselle määrätyssä ajassa, mutta lähetyksen tarkoittama toimenpide suoritetaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita, että määräaika on ylitetty, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, Patentti- ja rekisterihallituksen tulee todeta, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa, jos:

1) postiyhteyksissä on tapahtunut katko jonain niistä kymmenestä päivästä, jotka edeltävät määräajan päättymistä, sodan, vallankumouksen, mellakan, lakon, luonnonmullistuksen tai muun senkaltaisen syyn vuoksi sillä paikkakunnalla, jossa lähettäjä oleskelee tai harjoittaa liiketoimintaa, sekä jos asiakirja tai maksu on lähetetty Patentti- ja rekisterihallitukselle viiden päivän kuluessa postiyhteyksien palautumisesta; tai

2) asiakirja tai maksu on lähetetty kirjattuna postilähetyksenä viimeistään viisi päivää ennen määräajan päättymistä, kuitenkin ainoastaan, milloin lähetys on lähetetty lentopostissa, jos se on ollut mahdollista, taikka muulla tavalla, jos lähettäjällä on ollut aihetta olettaa, että se siten lähetettynä olisi saapunut Patentti- ja rekisterihallitukselle kahden päivän kuluessa lähetyspäivästä.

Jos hakija haluaa saada 1 momentissa tarkoitetun ratkaisun, hänen on tehtävä siitä esitys Patentti- ja rekisterihallitukselle mainitussa momentissa toimenpiteen suorittamiselle säädetyssä ajassa.

146 § Kuuluttaminen

Patentti- ja rekisterihallituksen on kuulutettava:

1) patenttihakemuksen hyväksymisestä 46 §:ssä säädetyn mukaan;

2) patenttihakemuksen julkiseksi tulosta 48 §:ssä säädetyn mukaan;

3) julkiseksi tulleen patenttihakemuksen jättämisestä sillensä tai hylkäämisestä;

4) väitteen takia tehdystä päätöksestä tämän saatua lainvoiman;

5) patentin lakkaamisesta tai kumoamisesta;

6) patentin rajoittamisen hyväksymisestä 67 §:ssä säädetyn mukaan;

7) kun patentti on lainvoimaisella tuomiolla julistettu mitättömäksi tai siirretty;

8) 144 tai 145 §:ssä tarkoitetusta menetettyjen oikeuksien palauttamista koskevan pyynnön hyväksymisestä;

9) käännöksen korjaamisesta 49 §:ssä säädetyn mukaan;

10) eurooppapatentin voimaansaattamisesta Suomessa 86 §:ssä säädetyn mukaan;

11) eurooppapatentin kumoamisesta sillä perusteella, että 86 §:n mukaista käännöstä eurooppapatentin pitämiseksi voimassa rajoitetussa tai muutetussa muodossa ei ole annettu määräajassa;

12) siitä, että kansainvälisen patenttihakemuksen selityksen tai patenttivaatimuksen käännöstä on muutettu 76 §:n 2 momentissa säädetyn määräajan kuluessa, mutta sen jälkeen, kun asiakirjat ovat tulleet julkisiksi;

13) siitä, että lisäsuojatodistusta tai lääkkeiden lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan jatkamista koskeva hakemus on lainvoiman saaneella päätöksellä hylätty tai jäänyt sillensä;

14) lisäsuojatodistuksen voimassaolon raukeamisesta, kun tästä on päätetty lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 469/2009 tai kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1610/96 14 artiklan d alakohdan mukaisesti.

Eurooppapatenttia koskevista kuulutuksista säädetään lisäksi 10 luvussa.

Patentti- ja rekisterihallituksen tulee kuuluttaa 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun käännöksen korjauksesta viipymättä ja pitää niin pian kuin mahdollista yleisön saatavana korjattu käännös. Kuulutuksen jälkeen korjattu käännös korvaa alkuperäisen käännöksen.

Lisäsuojatodistusta koskevista kuulutuksista säädetään lisäksi lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa ja kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa.

Tarkempia säännöksiä kuulutusten sisällöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

147 § Ennakkokäyttöoikeus

Joka on hyvässä uskossa alkanut hyödyntää keksintöä ammattimaisesti Suomessa sen jälkeen, kun sillensä jätetyn hakemuksen uudelleen käsittelyyn ottamista koskeva määräaika on päättynyt tai hylkäyspäätös saanut lainvoiman tai patentti rauennut, mutta ennen 146 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisen kuulutuksen julkaisemista, saa patentin estämättä jatkaa hyödyntämistä pysyttämällä entisellään sen yleisen luonteen (ennakkokäyttöoikeus). Tällainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin hyödyntääkseen keksintöä ammattimaisesti Suomessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen yrityksen tai yrityksen osan mukana, jossa se on syntynyt tai jossa ammattimainen on tarkoitettu tapahtuvaksi.

148 § Patenttia koskeva ilmoitusvelvollisuus

Jos patentinhakija vetoamalla hakemukseensa esittää vaatimuksen toiselle ennen kuin hakemusasiakirjat ovat 48 §:ssä säädetyn mukaan tulleet julkisiksi, patentinhakijan on pyynnöstä annettava suostumuksensa siihen, että tämä saa tutustua hakemusasiakirjoihin. Jos patenttihakemukseen kuuluu 30 §:n mukainen biologisen materiaalin talletus, suostumuksen tulee koskea myös oikeutta saada näyte talletuksesta. Edellä 51 §:ssä säädettyä sovelletaan myös silloin, kun joku haluaa saada näytteen tällaisen suostumuksen perusteella.

Joka tavarassa tai sen päällyksessä tai muulla tavoin ilmoittaa, että patenttia on haettu tai että se on myönnetty, ilmoittamatta kuitenkaan samalla hakemuksen tai patentin numeroa, on velvollinen pyynnöstä viipymättä antamaan mainitun tiedon. Jos ilmoituksesta ei nimenomaisesti käy ilmi, että patenttia on haettu tai että se on myönnetty, mutta ilmoitus on omiaan aikaansaamaan sellaisen käsityksen, asianosaisen on pyynnöstä viipymättä ilmoitettava, onko patenttia haettu vai onko se myönnetty.

149 § Tietojenvaihto ja yhteistyö viranomaisten välillä

Poiketen siitä, mitä 48 §:ssä säädetään asiakirjojen julkiseksitulosta, Patentti- ja rekisterihallitus voi toisen valtion patenttiviranomaisen pyynnöstä antaa tälle tietoja Suomessa tehtyjen patenttihakemusten käsittelystä. Toisen valtion patenttiviranomainen tai kansainvälinen järjestö voi Patentti- ja rekisterihallituksen esityksestä suorittaa patenttihakemusten tutkimisen. Patentti- ja rekisterihallitus voi sovittuaan mainitun patenttiviranomaisen kanssa tutkimustulosten ja muun mahdollisen aineiston vaihtamisesta, lykätä toisen valtion patenttiviranomaiselle aikaisemmin tehtyä hakemusta vastaavan hakemuksen käsittelyn siihen asti, kunnes viimeksi mainittu hakemus on tullut käsitellyksi sopimuksen edellyttämässä laajuudessa.

Patenttiviranomaiselle, jonka kanssa 1 momentissa tarkoitettu sopimus on tehty, voi Patentti- ja rekisterihallitus luovuttaa vielä julkiseksi tulematonta patenttihakemusta koskevan asiakirjan, jos mainittu patenttiviranomainen on sitoutunut siihen, ettei se tee asiakirjaa julkiseksi.

150 § Patenttirekisteri

Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää patenttirekisteriä. Rekisteriin merkitään tiedot Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämistä patenteista ja eurooppapatenteista, jotka on saatettu voimaan Suomessa 86 §:n mukaisesti, patenttien käsittelyn kannalta tarpeelliset henkilötiedot, patentin voimassaoloon ja laajuuteen liittyvät tiedot ja patenttiin kohdistuvat toimenpiteet.

Jos patentti on siirtynyt toiselle tai sen lisenssi on luovutettu, siitä on pyynnöstä tehtävä merkintä patenttirekisteriin. Sama koskee patentin panttausta.

Jos näytetään, että patenttirekisteriin merkitty lisenssi tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, sitä koskeva merkintä on poistettava patenttirekisteristä.

Jos patentti on ulosmitattu, Patentti- ja rekisterihallituksen on ulosottomiehen ilmoituksesta tehtävä siitä merkintä patenttirekisteriin.

Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty lisenssin luovuttamisesta ja lakkaamisesta, koskee myös pakkolisenssiä ja 115 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta.

Patenttia koskevassa riita- tai muussa asiassa katsotaan patentinhaltijaksi se, joka patentinhaltijana on viimeksi merkitty patenttirekisteriin.

Jos kolmas osapuoli on pyytänyt Patentti- ja rekisterihallitukselta patenttirekisteriin merkittäväksi, että patentti on luovutettu hänelle tai että hän on saanut lisenssin tai panttioikeuden, ja tämä oli silloin oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei patentin tai patenttia koskevan oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä vastaan, jos toinen ei sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä patenttirekisteriin.

Tarkempia säännöksiä patenttirekisteriin tehtävistä merkinnöistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

151 § Henkilötietojen käsittely ja tietojen luovutus

Patentti- ja rekisterihallitus käsittelee patenttirekisteriin ja diaariin merkittyjä henkilötietoja seuraavissa tarkoituksissa:

1) patenttien ja patenttihakemusten hallinnointi siten kuin tässä laissa säädetään;

2) patentteja koskevien menettelyiden toteuttaminen siten kuin tässä laissa säädetään;

3) viestintä hakijoiden ja menettelyn muiden osapuolten kanssa; ja

4) kertomusten ja tilastojen laatiminen.

Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 2 momentissa ja 16 §:n 3 momentissa säädetään, jokaisella on oikeus sen mukaisesti, mitä tämän lain 5 luvussa ja 36 §:ssä tarkemmin säädetään saada patenttirekisteristä ja diaarista jäljennöksiä sekä tieto patentin hakijan tai haltijan nimestä, osoitteesta ja kotipaikasta sekä keksijän nimestä ja kotipaikasta. Patentti- ja rekisterihallitus voi antaa nämä tiedot saataville myös yleisen tietoverkon kautta yksittäisinä hakuina.

152 § Maksut

Tähän lakiin perustuvasta Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteesta tulee suorittaa maksu, jonka määräytymisperusteista säädetään Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (1032/1992) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.

Vuosimaksuista voidaan tällöin säätää, että yksi tai useampi ensimmäisistä maksuvuosista on maksuton.

18 luku. Voimaantulo

153 § Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2027.

Tällä lailla kumotaan patenttilaki (550/1967).

154 § Siirtymäsäännökset

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevan hallintolainkäyttöasian sekä riita-asian käsittelyyn sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan asian käsittelyyn myös haettaessa muutosta Patentti- ja rekisterihallituksen tai markkinaoikeuden päätökseen asiassa, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan myös väitemenettelyyn ja rajoittamismenettelyyn, jotka ovat tulleet vireille ennen tämän lain voimaantuloa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, patentinloukkaukseen sovelletaan loukkauksen tekohetkellä voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa patentinloukkauksesta aiheutuneen vahingon korvaamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, vaikka vahinko on ilmennyt vasta tämän lain tultua voimaan.

Jos muualla lainsäädännössä viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen patenttilakiin, sen asemasta sovelletaan tätä lakia.