Legalize / Suomi / Asetus

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta

Tyyppi Asetus

Julkaisu 2015-03-19

Viimeksi päivitetty 2021-04-26

Tila Kumottu

Ministeriö Maa- ja metsätalousministeriö

Lähde Finlex

pykälää 59

Muutoshistoria JSON API

Alkuperäiskasvilajikkeen ylläpitoa koskevan sopimuksen toteuttamisesta maksetaan ympäristökorvausta 400 euroa kasvilajikkeesta vuodessa.

Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmia koskevan sopimuksen perusteella voidaan maksaa ympäristökorvausta enintään 30 000 euroa vuodessa.

Alkuperäisrotujen perimän säilyttämistä koskevan sopimuksen perusteella voidaan maksaa ympäristökorvausta enintään 60 000 euroa vuodessa.

56 § Enimmäiskorvaustasojen ylittyminen

Jos viljelijälle maksettavan ympäristökorvauksen määrä ylittää maaseutuasetuksen liitteessä II tarkoitetut ympäristökorvaukseen liittyvät enimmäismäärät, ympäristökorvausta ei makseta 14 §:n 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta toimenpiteestä, jos viljelijä on valinnut 14 §:n 5, 7 kohdan d alakohdassa tai 8 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen.

9 luku. Erinäiset säännökset

57 § Ympäristökorvausta koskevat seurantatiedot

Korvauksen saajan velvollisuudesta toimittaa ympäristökorvauksen seurantaa ja arviointia varten tarvittavat tiedot tukiviranomaiselle säädetään maaseutuasetuksen 71 artiklassa.

10 luku. Voimaantulo

58 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä maaliskuuta 2015. Sen 6 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016.

59 § Siirtymäsäännökset

Luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007–2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 39 §:n 1 momentin 3, 8 ja 11 kohdassa tarkoitettuihin maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksiin, joissa sopimusalue on peltoa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos vuonna 2014 maatalouden ympäristötukeen sitoutunut viljelijä on perustanut osana ympäristötuen perustoimenpiteitä luonnonhoitopellon ja hän valitsee vuonna 2015 tämän asetuksen 14 §:n 4 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, luonnonhoitopelto voidaan ottaa huomioon toimenpiteessä tarkoitettuna monivuotisena nurmikasvustona. Jos vuonna 2014 maatalouden ympäristötukeen sitoutunut viljelijä on perustanut edellä mainitun luonnonhoitopellon niittykasveilla, hän voi ilmoittaa sen korvausta hakiessaan 14 §:n 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna luonnonhoitopeltonurmena mutta ei 14 §:n 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna monimuotoisuuspeltona. Ennen vuotta 2015 perustettu viherlannoitusnurmi voi olla lohkolla perustamisen jälkeen yhteensä enintään kolme vuotta.

Jos viljelijällä on voimassa oleva luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain tai luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen ympäristötuen erityistukisopimus, johon ei sisälly ehtoa sopimuksen mukauttamisesta lainsäädäntömuutosten vuoksi, hän voi valita ympäristösitoumukseensa vastaavan tämän asetuksen mukaisen lohkokohtaisen toimenpiteen, mutta toimenpiteestä ei makseta ympäristökorvausta alalle, jota koskee erityistukisopimus, ennen kuin erityistukisopimus on päättynyt.

Jos viljelijällä on voimassa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistukisopimus, jonka sopimuskausi päättyy 31 päivänä toukokuuta tai 30 päivänä kesäkuuta, sopimuksen päättymisen jälkeen tehtävän vastaavan tämän asetuksen mukaisen ympäristösopimuksen sopimuskausi alkaa 1 päivänä toukokuuta.

Jos lohkon fosforilannoituksessa on käytetty fosforintasausta, joka on kesken ympäristösitoumusta annettaessa, tasauskausi voidaan päättää fosforitaseen jäädessä positiiviseksi, jos lohkolle ei voi enää levittää fosforia tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Lohkolle ei tällöin saa antaa enää lisää fosforia. Jos lohkolle on kuljetettu varastoon ennen 1 päivää toukokuuta 2015 lantaa tai orgaanista lannoitevalmistetta, sitä voidaan levittää lohkolle, vaikka 18 §:n 5 momentissa tarkoitetut fosforimäärät ylittyisivät.

Liite 1

Monivuotiset puutarhakasvit

Monivuotisiin puutarhakasveihin luetaan ne kasvulohkot, joilla kasvatetaan hedelmä- ja marjakasveja sekä taimitarhakasveja. Hedelmä- ja marjakasveihin luetaan muun muassa omena, luumu, kriikuna, kirsikka, päärynä, makea pihlajanmarja, mansikka, mustaherukka, punaherukka, valkoherukka, viherherukka, karviainen, vadelma, mesivadelma, mustavatukka, mesimarja ja jalomaarain, tyrni, pensasmustikka, marja-aronia, ruusu ruusunmarjojen tuotantoon, ruusukvitteni, tuomipihlaja, puolukka, karpalo ja lakka. Taimitarhakasveilla tarkoitetaan monivuotisten koristekasvien eli perennoiden, pensaiden ja puiden sekä marja- ja hedelmäkasvien taimituotantoa, johon luetaan myös katu- tai puistopuuviljelykset. Taimitarhakasveihin luetaan myös pellolla kasvatettavat monivuotiset puut ja pensaat, joista korjataan ammattimaisesti vuosittain leikkohavuja tai leikkovihreää. Taimitarhaviljelyalaan kuuluu myös pistokkaiden ja astiataimien tuotanto kasvulohkoilla katteiden alla, esimerkiksi kevyissä muovihuoneissa.

Liite 2

Viljan, öljy- ja teollisuuskasvien sekä palkokasvien, sokerijuurikkaan ja perunan typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v)

Kasvi / saavutettu satotaso kg	Vähämultaiset ja multavat maat	Runsasmultaiset maat	Erittäin runsasmultaiset maat	Eloperäiset maat
Ohra ja kaura, seosviljat 4000 kg	100	90	80	60
Kevätvehnä 4000 kg	120	110	100	70
Syysruis syksyllä	30	30	20	20
Syysruis keväällä 3000 kg	100	90	80	40
Kevätruis 3000 kg Pellava, maissi, öljyhamppu, auringonkukka	90	80	70	50
Syysvehnä, ruisvehnä spelttivehnä ja syysohra syksyllä	30	30	30	20
Syysvehnä, ruisvehnä spelttivehnä ja syysohra keväällä 4000 kg	120	110	100	70
Muut viljat ja muut seoskasvustot 4000 kg	90	80	70	50
Syysrypsi ja syysrapsi (heinä-elokuussa)	50	50	50	40
Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio keväällä 1750 kg Muut peltokasvit	110	100	90	60
Herne, härkäpapu, makea lupiini	45	45	45	30
Sokerijuurikas	140	140	140	120
Tärkkelysperuna 35 tn/ha	105	95	85	70
Tärkkelysperuna 40 tn/ha	120	110	100	80
Varhaisperuna	60	60	60	60
Varhaisperuna + kerääjäkasvi	80	80	80	75
Muu peruna 35 tn/ha	85	80	75	60
Muu peruna 40 tn/ha	100	90	80	70

Liite 3

Saavutettuun satotasoon liittyvät liitteeseen 2 tehtävät typpilannoitemäärien enimmäislisäykset (kg/ha/v)

Lisäys kg	0	10	20	30	40	50
Kevätruis	3000	3500	4000	4500	5000	5500
Muut viljat	4000	4500	5000	5500	6000	6500
Kevätkylvöiset öljykasvit	1750	2000	2250	2500	2750	3000
Lisäys kg	0	10	20	30	40	45
---	---	---	---	---	---	---
Kevätvehnä	4000	4500	5000	5500	6000	6250
Syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä	4000	4500	5000	5500	6000	6250
Syysruis	3000	3500	4000	4500	5000	5250
Syysöljykasvit	1750	2000	2250	2500	2750	-

Liite 4

Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v)

	Levitysaika	Vähämultaiset ja multavat maat	Runsasmultaiset maat	Erittäin runsasmultaiset maat	Eloperäiset maat
Siemennurmet	Keväällä	110	100	90	60
Yksi ja monivuotiset nurmet, yksi sato	Keväällä	120	110	100	90
Maissisäilörehu, yksi sato	Keväällä	140	130	120	100
Ruokohelpi satovuosina	Keväällä	90	90	80	60
Vihantavilja, kokovilja (kevätviljat, yksi sato)	Kevätlevitys	120	110	100	80
Vihantavilja, kokovilja : syysvehnä ja ruisvehnä, yksi sato	Syksyllä	30	30	30	20
	Keväällä	140	130	120	70
Yksi ja monivuotiset nurmet, vihantavilja, laidun	Korjattaessa vähintään kaksi satoa Laidunnurmi	200	190	180	160
	Korjattaessa vähintään kolme satoa	240	230	220	190
Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa keväällä	Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon typpimäärä suojakasville
Nurmen perustaminen ilman suojakasvia keväällä	Kevätlevitys	80	80	80	70
	2. levitys	30	30	30	30
Nurmen perustaminen kesällä, ruokohelpin, luonnonhoitopeltonurmen, monimuotoisuuspellon, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen (ei sadonkorjuuta)	Perustamisvaiheessa	60	60	60	50
Nurmen perustaminen syksyllä	Syyslevitys 15.9. mennessä	30	30	30	30

Liite 5

Puutarhakasvien typpilannoituksen enimmäismäärät vihanneksilla ja maustekasveilla (kg/ha/v)

	Vähämultaiset ja multavat maat	Runsasmultaiset maat	Erittäin runsasmultaiset maat	Eloperäiset maat
KERÄ- JA RUUSUKAALI*	240	230	220	200
PURJO*	210	200	190	180
MUUT SIPULIKASVIT, PORKKANA*	120	115	110	100
MUUT JUUREKSET*	180	170	160	150
PALKOKASVIT*	55	50	45	35
KERÄ- JA LEHTISALAATTI (yksi sato)*	130	120	110	100
KERÄ- JA LEHTISALAATTI, (kaksi satoa)*	190	180	165	150
MUUT VIHANNEKSET (ML.AVOMAANKURKKU)*	160	150	140	125
SIEMENMAUSTEET JA YRTIT*	90	80	70	50

Liite 6

Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella

Viljavuusluokka	Huono	Huononl.	Välttävä	Tyydyttävä	Hyvä	Korkea	Arv. korkea
Viljat, öljykasvit, palkokasvit	34	26	16	10	5	0	-
Viljat, öljykasvit, palkokasvit * lantapoikkeus *	34	26	16	15	15	-	-
Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, ruokohelpi satovuonna, kokoviljasäilörehu, maissi	40	32	24	14	5	-	-
Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, satotaso vähintään 7500 kg ka/ha/v	46	38	30	20	11	-	-
Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, lantapoikkeus	40	32	30	30	20	-	-
Monivuotinen nurmi: laidun	24	16	8	5	5	-	-
Nurmen ja ruokohelpin perustaminen keväällä (suojakasvin kanssa tai ilman)	52	44	36	26	10	-	-
Nurmen perustaminen kesällä tai syksyllä sekä luonnonhoitopeltonurmen, monimuotoisuuspellon, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen, nurmi keväällä ennen kesä-perustamista	20	16	12	7	-	-	-
Peruna	55	55	55	55	35	20	5
Sokerijuurikas	63	63	60	43	26	14	5
Kuitupellava	34	26	16	5	-	-	-
muut kasvit	30	20	15	10	5	-	-

Liite 7

Saavutetun satomäärän perusteella korjattava fosforilannoituksen määrä (kg/ha/v)

Lisäys kg	0	3	6
Ruis	3000	4000	5000
Muut viljat	4000	5000	6000
Öljykasvit	1750	2250	2750

Liite 8

Puutarhakasvien fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella

Kasvi	Huono/huononlainen	Välttävä	Tyydyttävä	Hyvä	Korkea	Arv. korkea
TAIMITARHAKASVIT *	80	70	60	40	20
MANSIKKA, VADELMA, MUSTAHERUKKA ***
Perustamisvaihe	60	50	40	20	10
Vuotuislannoitus	35	30	25	20	10
MUUT MARJAT
Perustamisvaihe	75	60	50	30	15
Vuotuislannoitus	45	35	30	25	15
HEDELMÄT
Perustamisvaihe	85	70	60	40	25
Vuotuislannoitus	40	35	30	20	10
KAALIT JA SIPULIT	110	80	60	40	25	10**
JUUREKSET ja VARASTOPORKKANA	100	75	55	35	30	10**
PALKOKASVIT	50	35	25	20	15	10**
MUUT VIHANNEKSET	100	60	50	40	20	10**
YRTIT JA SIEMENMAUSTEET, MUUT KASVIT	28	20	12	8
* Fosforilannoituksen ylärajat astiataimille: Peruslannoitus 165 g/m 3, pitkävaikutteinen lannoitus ja täydennyslannoitus 250 g/m 3.
** Kasvuunlähtövaiheen fosforilannoitusta voidaan antaa, jos istutus/kylvö tapahtuu ennen 15.5. Kohdentamisalueen III ulkopuolella 15.6. mennessä.
*** Tihkukastellulla mansikalla lannoitusta voidaan lisätä siten, että jos sato on yli 10 000 kg/ha, jokaista 1 000 kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 0,4 kg/ha. Tihkukastellulla vadelmalla lannoitusta voidaan lisätä siten, että jos sato on yli 4 000 kg/ha, jokaista 1 000 kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 0,7 kg/ha. Satotasokorjausta voi soveltaa portaattomasti.

Liite

Liite 9 (11.6.2015/708)

Kohdentamisalueen I kunnat

Alajärvi lukuun ottamatta entisen Lehtimäen kunnan aluetta, Alavieska, Eura, Eurajoki, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Hämeenkyrö, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kempele, Kokemäki, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Kärsämäki, Köyliö, Laihia, Laitila, Lappajärvi, Lapua, Lavia, Liminka, Lumijoki, Luoto, Luvia, Maalahti, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Mustasaari, Mynämäki, Nakkila, Nivala, Nokia, Närpiö, Oulainen, Oulu lukuun ottamatta entisten Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin kuntien alueita, Pietarsaari, Pedersöre, Pomarkku, Pori, Pyhäjoki, Pyhäranta, Pöytyä, Raahe, Rauma, Sastamala, Seinäjoki, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Säkylä, Teuva, Toholampi, Tyrnävä, Ulvila, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri, Ylivieska.

Liite 10

Kohdentamisalueen II kunnat

Akaa, Asikkala, Askola, Aura, Espoo, Eura, Eurajoki, Forssa, Hamina, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Helsinki, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Inkoo, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, Järvenpää, Kaarina, Kangasala, Kankaanpää, Karkkila, Kauniainen, Kemiönsaari, Kerava, Kirkkonummi, Kokemäki, Koski, Kotka, Kouvola, Kuhmoinen, Kustavi, Kärkölä, Köyliö, Lahti, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lempäälä, Lieto, Lohja, Loimaa, Loppi, Loviisa, Luumäki, Luvia, Marttila, Masku, Miehikkälä, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Mäntyharju, Mänttä-Vilppula, Naantali, Nakkila, Nastola, Nokia, Nousiainen, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Padasjoki, Paimio, Parainen, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Punkalaidun, Pukkila, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Pöytyä, Raasepori, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rusko, Salo, Sastamala, Sauvo, Sipoo, Siuntio, Somero, Sysmä, Säkylä, Taivassalo,Tammela, Tampere, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vantaa, Vehmaa, Vesilahti, Vihti, Virolahti, Ylöjärvi lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, Ypäjä.

Liite 11

Kohdentamisalueen II saaristoalueet

Itämeren saaret, jotka sijaitsevat seuraavien kuntien alueella:

Haminan, Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Kotka, Kustavi, Loviisa, Masku, Naantali, Parainen, Porvoo, Pyhtää, Raasepori, Rauma, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.

Liite

Liite 12 (11.6.2015/708)

Kohdentamisalueen III kunnat

Liitteissä 10 ja 11 tarkoitetut kunnat sekä Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Honkajoki, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kalajoki, Kannus, Karijoki, Karvia, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Kärsämäki, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Luoto, Maalahti, Merijärvi, Merikarvia, Mustasaari, Nivala, Närpiö, Oulainen, Pietarsaari, Pedersöre, Pyhäjoki, Reisjärvi, Seinäjoki, Sievi, Siikainen, Soini, Teuva, Toholampi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri, Ylivieska.

Liite 13

Ympäristösopimuksesta maksaminen pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettavien kasvikoodien perusteella

Viljelijälle voidaan maksaa ympäristökorvausta ympäristösopimuksen perusteella, jos pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitetaan seuraavat kasvikoodit sopimuksittain:

YMPÄRISTÖSOPIMUS	KASVIKOODI
Luonnonlaitumet ja perinnebiotoopit	Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi
Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot	Ympäristösopimusala, pelto
Kosteikot	Ympäristösopimusala, muu ala
Metsäiset luonnonlaitumet ja perinnebiotoopit	Ympäristösopimusala, metsämaa

Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.

Tämä teksti julkaistaan lähteen Finlex omilla uudelleenkäytön ehdoilla, ei Legalizen lisenssillä eikä public domain -lisenssillä. Finlex
Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Sisältää Finlexin aineistoa, jonka on julkaissut oikeusministeriö (Oikeusrekisterikeskus). Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi. Aineistoon on tehty muotomuutoksia (XML-muoto muunnettu Markdowniksi).