Ydinenergialaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

I OSA. YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 luku. Yleiset säännökset ydinenergian käytöstä

1 § Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on varmistaa, että ydinenergian käyttö on ihmisten, ympäristön ja omaisuuden kannalta turvallista ja myös muutoin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Tämän lain tarkoituksena on lisäksi varmistaa, että ydinenergian käyttö ei edistä ydinaseiden leviämistä.

2 § Soveltamisala

Tässä laissa säädetään:

1) ydinaineiden ja muiden ydinmateriaalien sekä ydinjätteiden hallussapidosta, valmistamisesta, tuottamisesta, luovutuksesta, käsittelystä, käyttämisestä, varastoinnista, tuonnista, viennistä, siirrosta ja kauttakulusta;

2) ydinpolttoainekiertoon liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta;

3) ydinlaitoksen ja ydinaineen talteenottolaitoksen suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä sekä käytöstäpoistosta tai sulkemisesta;

4) ydinjätehuollosta;

5) ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksesta;

6) ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkityksellisten yksityisoikeudellisten sopimusten tekemisestä;

7) ydinalan kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista muista kuin 1–6 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista.

3 § Suhde muuhun lainsäädäntöön

Ydinenergian käyttöön sovelletaan Suomea velvoittavia ydinalan kansainvälisiä sopimuksia. Ydinenergian käyttöön ei kuitenkaan sovelleta ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981). Ydinaineiden hankintaan ja ydinmateriaalivalvontaan sovelletaan lisäksi, mitä niistä Euratom-sopimuksessa määrätään ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään.

Ydinmateriaalien viennistä, siirrosta ja kauttakulusta säädetään kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/821, jäljempänä EU-vientivalvonta-asetus, ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa (500/2024), jäljempänä vientivalvontalaki. Jos ydinmateriaali on samalla tämän lain mukaista ydinjätettä, sen vientiin, siirtoon ja kauttakulkuun sovelletaan kuitenkin tätä lakia.

Vastuusta ydinvahingon varalta säädetään ydinvastuulaissa (484/1972). Ydinvastuulain noudattamisen valvontaan sovelletaan tätä lakia.

Ydinenergian käyttöön sovelletaan säteilylakia (859/2018) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetukseen sovelletaan lisäksi, mitä vaarallisten aineiden kuljetuksesta muualla säädetään.

Ydinlaitosten painelaitteisiin sekä ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen käytettäviin painelaitteisiin sovelletaan lisäksi, mitä painelaitelaissa (1144/2016) säädetään niistä sekä niiden tarkastamisesta ja valvonnasta. Ydinlaitosten sähkölaitteisiin sovelletaan lisäksi sähköturvallisuuslakia (1135/2016) ja paloturvallisuuslaitteisiin eräistä paloturvallisuuslaitteista annettua lakia (191/2024).

Ydinlaitokseen sovelletaan rakentamislakia (751/2023), mainitun lain 4 ja 12 lukua kuitenkin sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Lisäksi:

1) työturvallisuudesta ja työntekijöiden suojelusta säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002);

2) ympäristönsuojelusta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014);

3) alueiden suunnittelusta ja alueidenkäytöstä säädetään alueidenkäyttölaissa (132/1999);

4) kaivosturvallisuudesta ja sen valvonnasta säädetään kaivoslaissa (621/2011);

5) muun kuin ydinjätteen tai radioaktiivisen jätteen huollosta säädetään jätelaissa (646/2011);

6) ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (200/2005);

7) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017);

8) kyberturvallisuutta koskevista riskienhallintavelvoitteista säädetään kyberturvallisuuslaissa (124/2025).

Työntekijän velvollisuudesta osallistua terveystarkastukseen säädetään työterveyshuoltolain (1383/2001) 13 §:ssä.

Henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus.

4 § Ydinlaitoksen turvallisuutta koskevien vaatimusten suhde muuhun lainsäädäntöön

Ydinlaitoksen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä sekä käytöstäpoistossa tai sulkemisessa on noudatettava, mitä muualla laissa säädetään ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen estämistä koskevista velvollisuuksista, kuitenkin siten, että muun lain mukaiset terveyttä, turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevat velvoitteet on toteutettava tavalla, joka ei vaaranna ydinlaitoksen turvallisuutta.

5 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ydinenergian käytöllä 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa;

2) luonnonuraanilla uraania, joka sisältää isotooppeja luonnossa esiintyvänä seoksena;

3) väkevöidyllä uraanilla uraania, jossa isotooppien 233 ja 235 yhteismäärän suhde isotoopin 238 määrään on suurempi kuin isotoopin 235 määrän suhde isotoopin 238 määrään luonnossa;

4) erityisellä halkeamiskelpoisella aineella :

5) lähtöaineella:

6) uraani- tai toriumpitoisella malmilla sellaista malmia, jossa keskimääräinen:

7) ydinaineella:

8) ydinmateriaalilla Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten velvoitteiden mukaisesti:

9) tuonnilla tuontia Suomeen Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelta;

10) viennillä vientiä Suomesta Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelle;

11) siirrolla Euroopan unionin tullialueen sisällä tapahtuvia siirtoja;

12) alkuperämaarajoituksella ydinmateriaalien tai muiden ydinenergian käyttöön liittyvien tuotteiden hallussapitoa, valmistusta, tuottamista, luovutusta, käsittelyä, käyttämistä, varastointia, tuontia, vientiä tai siirtoa koskevaa täydentävää rajoitusta tai velvoitetta, joka perustuu Suomen tai Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) jonkin Euroopan unionin ulkopuolisen valtion tai valtioryhmittymän kanssa tekemään kahdenväliseen ydinalan sopimukseen taikka Suomen toiselle valtiolle antamaan ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvään sitoumukseen;

13) Euratom-sopimuksella Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta (SopS 103/1994);

14) Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksella Euratomin ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanosta annettua komission asetusta 2025/974 (Euratom);

15) potentiaalisella altistuksella säteilylain 4 §:n 12 kohdassa tarkoitettua potentiaalista altistusta;

16) säteilytyöllä ydinlaitoksessa, ydinaineen talteenottolaitoksessa taikka ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetuksessa tehtävää työtä, jossa työntekijälle voi aiheutua väestön annosrajaa suurempi säteilyannos;

17) säteilytyöntekijällä työntekijää, joka tekee säteilytyötä;

18) valvonta- ja tarkkailualueella säteilylain 91 §:ssä tarkoitettua valvonta- ja tarkkailualuetta;

19) säteilyturvallisuuspoikkeamalla tapahtumaa, jonka seurauksena säteilyturvallisuus vaarantuu tai voi vaarantua;

20) säteilyvaaratilanteella säteilylain 4 §:n 31 kohdassa tarkoitettua säteilyvaaratilannetta;

21) ulkopuolisella työntekijällä ydinlaitosta tai ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan tai kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijan toimintaan osallistuvaa muuta kuin mainitun luvan tai hyväksymisen haltijan palveluksessa olevaa työntekijää, työharjoittelijaa ja opiskelijaa;

22) työperäisellä altistuksella säteilylain 4 §:n 36 kohdassa tarkoitettua työperäistä altistusta;

23) vallitsevalla altistustilanteella ionisoivan säteilyn aiheuttamaa altistustilannetta, joka ei ole säteilyvaaratilanne eikä ydinenergian käyttöä;

24) väestöllä henkilöitä, jotka eivät ole työntekijöitä, ulkopuolisia työntekijöitä, säteilylain 4 §:n 33 kohdassa tarkoitettuja säteilyvaaratyöntekijöitä eivätkä 30 kohdassa tarkoitettuja säteilyvaara-avustajia;

25) väestön altistuksella sellaista henkilön säteilyaltistusta, joka ei ole työperäistä altistusta;

26) vapauttamisrajalla säteilylain 85 §:n nojalla asetettua vapauttamisrajaa;

27) radioaktiivisella aineella ainetta, joka hajoaa itsestään ja lähettää ionisoivaa säteilyä;

28) ydinpolttoaineella ydinainetta ja siihen välittömästi liittyviä rakenteita valmistettuna sellaiseen muotoon, että se soveltuu käytettäväksi ydinten halkeamiseen perustuvan ketjureaktion aikaansaamiseen ydinvoimalaitoksessa;

29) käytetyllä ydinpolttoaineella ydinpolttoainetta, joka on säteilytetty reaktorin sydämessä ja pysyvästi poistettu sieltä;

30) ydinjätteellä sellaista käytettyä ydinpolttoainetta ja ydinlaitoksen käytön tai käytöstäpoiston yhteydessä tai seurauksena aktivoitunutta tai radioaktiivisella aineella kontaminoitunutta rakennetta, laitetta, tavaraa ja ainetta, jolle ei enää ole muuta hyväksyttävää käyttöä tämän lain mukaisesti, sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja muiden ydinjätteiden käsittelystä syntynyttä radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä;

31) hyvin matala-aktiivisella ydinjätteellä sellaista ydinjätettä, jonka säteilyturvallisuuden kannalta merkittävien radioaktiivisten aineiden keskimääräinen pitoisuus on enintään 100 kilobecquerelia kilogrammaa kohti;

32) ydinvoimalaitoksella ydinlaitosta, jonka tarkoituksena on fissioon perustuen ydinreaktorin avulla tuottaa sähköä tai lämpöä;

33) ydinteknisellä laitoksella itsenäistä ydinlaitosta, jota käytetään:

34) ydinpolttoaineen tuotantolaitoksella ydinlaitosta, jonka ensisijainen tarkoitus on:

35) loppusijoituslaitoksella ydinlaitosta, jonka ensisijainen tarkoitus on ydinjätteen sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla;

36) maaperäloppusijoituslaitoksella loppusijoituslaitosta, johon hyvin matala-aktiiviset jätteet sijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla;

37) ydinaineen talteenottolaitoksella laitosta, jota käytetään lähtöaineen talteenottoon ja jossa:

38) ydinlaitoksella ydinvoimalaitosta, ydinteknistä laitosta, ydinpolttoaineen tuotantolaitosta ja loppusijoituslaitosta, ei kuitenkaan ydinaineen talteenottolaitosta;

39) liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella aluetta, jossa ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen suojaamiseksi liikkumista ja oleskelua on poliisilain (872/2011) 9 luvun 8 §:n nojalla rajoitettu;

40) laitosalueella rajattua aluetta liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella;

41) tietoaineistolla ydinalan tietoaineistoa sekä asiakirjoista ja muista tiedoista muodostuvaa tietokokonaisuutta, joka liittyy ydinlaitoksiin, ydinaineen talteenottolaitoksiin taikka ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetuksiin;

42) ydinlaitoksen rakennuksella sellaista rakentamislain 2 §:n 5 kohdassa tarkoitettua rakennusta, jossa on ydinlaitoksen toimintoja tai sen turvallisen toiminnan edellyttämiä huonetiloja;

43) ydinteknisellä rakenteella ydinlaitoksen rakennuksen tai ydinlaitoksen järjestelmän osaksi tarkoitettua ja ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta merkityksellistä rakennetta, joka koostuu vähintään kahdesta rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/3110 tarkoitetusta rakennustuotteesta, mutta joka ei kuulu mainitussa asetuksessa tarkoitetun yhdenmukaistetun tuotestandardin soveltamisalaan tai jonka valmistaja ei ole hankkinut rakenteelle eurooppalaista teknistä arviointia mainitun asetuksen mukaisesti;

44) ydinlaitoksen rakenteella ydinteknistä rakennetta sekä muuta ydinlaitoksen rakennuksen tai ydinlaitoksen järjestelmän osaksi tarkoitettua ja ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta merkityksellistä rakennetta;

45) ydinteknisellä koneella koneista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY ja neuvoston direktiivin 73/361/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1230, jäljempänä EU:n koneasetus, 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua konetta ja vastaavaa tuotetta;

46) ydinteknisellä painelaitteella painelaitelain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua painelaitetta, joka on suunniteltu tai asennettu ydinlaitokseen ja jonka toimintahäiriö voi aiheuttaa radioaktiivisten aineiden päästöjä;

47) ydinlaitoksen painelaitteella ydinteknistä painelaitetta ja muuta ydinlaitokseen suunniteltua tai asennettua painelaitetta;

48) ydinteknisellä mekaanisella laitteella ydinteknistä konetta ja ydinteknistä painelaitetta;

49) ydinlaitoksen laitteella ydinlaitokseen suunniteltua tai asennettua mekaanista ja muuta laitetta;

50) laitoksen käytöstäpoistolla ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen, ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen ja laitosalueen puhdistamista radioaktiivisista aineista ja laitoksen purkamista sekä näihin liittyviä valmistelevia toimenpiteitä;

51) ydinjätteen varastoinnilla ydinjätteen säilyttämistä ydinlaitoksessa tai sen osassa, josta se on tarkoitus siirtää myöhemmin pois;

52) loppusijoituksella ydinjätteiden sijoittamista pysyväksi tarkoitetulla tavalla loppusijoituslaitokseen;

53) loppusijoituslaitoksen pysyvällä sulkemisella laitoksen sulkemista pysyvästi sen jälkeen, kun ydinjätteet on loppusijoitettu siihen;

54) pitkäaikaisturvallisuudella loppusijoituksen turvallisuutta loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeen;

55) ydinjätehuollolla ydinjätteiden käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta, ydinlaitoksen käytöstäpoistoa sekä loppusijoituslaitoksen sulkemista;

56) toiminnanharjoittajalla luonnollista henkilöä, yhteisöä ja säätiötä, joka harjoittaa ydinenergian käyttöä;

57) luvanhaltijalla ydinlaitoksen rakentamista, käyttöä tai käytöstäpoistoa koskevan luvan (ydinlaitoslupa) haltijaa;

58) kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijalla toiminnanharjoittajaa, jolla on tämän lain mukainen hyväksyminen ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetukseen;

59) nimellislämpöteholla ydinvoimalaitoksen ydinreaktorin tai -reaktorien enimmäislämpötehoa tavanomaisessa käytössä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 8 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista aineista, c ja d alakohdassa tarkoitetuista laitteista, laitteistoista ja osista sekä ydinalan tietoaineistosta sen mukaan kuin Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpaneminen ja Suomea sitovat ydinalan kansainväliset sopimusvelvoitteet edellyttävät.

6 § Määritelmiä täydentävät säännökset

Mitä tässä laissa säädetään lähtöaineesta, ei sovelleta sellaiseen uraania tai toriumia sisältävään jätteeseen tai sivutuotteeseen, joka syntyy kaivoslain 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun kaivostoiminnan yhteydessä, malminrikastuksessa, ydinaineen talteenotossa tai metallinjalostuksessa tai niihin rinnastettavassa toiminnossa taikka näiden seurauksena, jos jätettä tai sivutuotetta ei siirretä ydinenergian käyttöön.

Jos ydinaine, ydinjäte, radioaktiivisia aineita sisältävä jäte tai 5 §:n 1 momentin 8 kohdan b–d alakohdassa tarkoitettu aine, laite tai laitteisto on tämän lain nojalla samanaikaisesti useampaa kuin yhtä mainituista, siihen sovelletaan kutakin erikseen koskevia tämän lain säännöksiä.

Tutkimusreaktoriin ja muuhun ydinlaitokseen, jossa on fissioon perustuva ydinreaktori, sovelletaan, mitä ydinvoimalaitoksista säädetään. Ydinlaitokseen, joka rakennetaan käytettäväksi kulkuneuvona yksinomaan Suomessa tai jota käytetään tällaisessa kulkuneuvossa tai sen voimanlähteenä, sovelletaan, mitä ydinlaitoksista säädetään. Jos tällainen muualle kuin Suomeen käytettäväksi tarkoitettu kulkuneuvo valmistetaan ja otetaan käyttöön Suomessa tai tällainen muualla käytössä oleva kulkuneuvo tuodaan korjattavaksi tai kunnossapitoa varten Suomeen, siihen sovelletaan sen ollessa Suomessa, mitä ydinlaitoksista säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään Suomessa syntyneistä ydinjätteistä, sovelletaan myös sellaisiin ydinjätteisiin, jotka syntyvät tällaisten ydinjätteiden käsittelystä muualla kuin Suomessa.

2 luku. Yleiset periaatteet ja velvollisuudet

7 § Yhteiskunnan kokonaisetu

Ydinenergian käytön on oltava, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

8 § Ydinenergian käytön turvallisuus

Ydinenergian käytön on oltava turvallista, ja siitä ei saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.

Toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi on mitoitettava ja kohdennettava oikeassa suhteessa ydinenergian käytön riskeihin.

9 § Ydinlaitoksen turvallisuus ja ydinjätehuolto

Ydinlaitoksen on oltava niin turvallinen kuin kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on toteutettavissa. Ydinlaitoksen turvallisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena ottaen huomioon inhimilliset, organisatoriset ja tekniset näkökohdat sekä näiden yhteisvaikutukset turvallisuuteen.

Luvanhaltijan on huolehdittava ydinlaitoksen turvallisuudesta ja varmistettava, että turvallisuuden ylläpitämiseen on riittävät edellytykset. Tätä velvollisuutta ei voi siirtää toiselle. Turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava luotettavasti. Turvallisuutta on parannettava oikea-aikaisesti sen mukaan kuin ydinlaitosten käytöstä saatujen kokemusten ja turvallisuustutkimuksen perusteella sekä tieteessä ja tekniikassa tapahtunut kehitys huomioon ottaen voidaan pitää ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta perusteltuna ja toimenpiteet ovat kohtuudella käytännöllisin toimenpitein toteutettavissa.

Luvanhaltijan on huolehdittava toimintansa osalta ydinjätehuollosta ja vastattava siihen liittyvistä kustannuksista.

Ydinaineen talteenottolaitokseen, sitä koskevan luvan haltijaan ja laitoksen toiminnassa syntyvien luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden huoltoon sovelletaan, mitä 1–3 momentissa säädetään ydinlaitoksesta, luvanhaltijasta ja ydinjätehuollosta.

10 § Säteilysuojelun yleisten periaatteiden soveltaminen

Ydinenergian käyttö ja suojelutoimet ovat oikeutettuja, jos saavutettava kokonaishyöty on suurempi kuin aiheutuvat haitat.

Säteilysuojelun optimoimiseksi työperäinen altistus ja väestön altistus ionisoivalle säteilylle on ydinenergian käytössä pidettävä niin vähäisenä kuin se kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on mahdollista.

Ydinenergian käytössä työntekijän ja väestön yksilön säteilyannos ei saa olla annosrajaa suurempi.

11 § Ydinräjähteiden leviämisen estäminen ja ydinmateriaalivalvonta

Ydinenergian käytössä on huolehdittava ydinaseiden ja muiden ydinräjähteiden leviämisen estämisestä.

Ydinenergian käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että ydinaseiden ja muiden ydinräjähteiden leviäminen estetään ja ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet täytetään.

12 § Ydinlaitosten ja ydinmateriaalien suojaaminen

Ydinlaitos ja ydinaineen talteenottolaitos on suojattava turvallisuutta vaarantavalta lainvastaiselta ja muulta tahalliselta toiminnalta.

Ydinenergian käytössä on suojattava ydinaineet ja muut ydinmateriaalit sekä ydinjätteet niiden käsittely- ja varastointipaikoilla lainvastaiselta toiminnalta, katoamiselta ja joutumiselta muuten sivullisten käsiin.

13 § Varautuminen seurausten rajoittamiseksi

Ydinlaitoksessa, ydinaineen talteenottolaitoksessa sekä ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksessa on varauduttava ennakkojärjestelyin onnettomuuksien ja turvallisuutta heikentävien tapahtumien seurausten rajoittamiseen.

3 luku. Viranomaiset ja muut viranomaistehtävät

14 § Valtioneuvosto ja ministeriöt

Valtioneuvosto ratkaisee ydinlaitoshanketta koskevan periaatepäätöksen ja lupa-asiat sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ja hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät.

Tämän lain noudattamisen valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö toimii myös Euratom-sopimuksessa tarkoitettuna Suomen toimivaltaisena viranomaisena sekä valvoo ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista koskevien säännösten noudattamista ja hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät.

Ulkoministeriö on toimivaltainen viranomainen ydinmateriaalien viennissä ja siirrossa Suomesta, kun kyse on kaksikäyttötuotteesta, joka ei samalla ole tämän lain mukaista ydinjätettä.

15 § Säteilyturvakeskus

Säteilyturvakeskus valvoo tämän lain säännösten noudattamista muilta kuin 14 §:ssä säädetyiltä osin sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät. Säteilyturvakeskus pitää yllä kansallista ydinmateriaalien valvontajärjestelmää ja valvoo Suomea velvoittavien lailla voimaan saatettujen ydinmateriaalivalvontaan liittyvien ja muiden ydinalan kansainvälisten sopimusten mukaisten velvoitteiden noudattamista siltä osin kuin valvonta ei kuulu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Lisäksi Säteilyturvakeskus:

1) toimii Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen 6 artiklassa tarkoitettuna laitosalueen edustajana;

2) toimii Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen 37 artiklassa tarkoitettuna kansallisten ydinlaitosten ulkopuolisten sijoituspaikkojen vastuuviranomaisena ja vastaa mainittuja sijoituspaikkoja koskevien tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle mainitun asetuksen mukaisesti;

3) toimii radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetussa neuvoston direktiivissä 2006/117/Euratom, jäljempänä jätesiirtodirektiivi, tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena;

4) vastaa Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten mukaisesti ydinmateriaalivalvontaan liittyvien Suomen valtiota koskevien tietojen toimittamisesta Kansainväliselle atomienergiajärjestölle.

16 § Tulli

Tulli valvoo ydinmateriaalien ja ydinjätteiden sekä kaksikäyttötuotteiden tuontia ja vientiä sekä kauttakulkua Suomen alueen kautta. Tullin suorittamassa valvonnassa sovelletaan tullilakia (304/2016).

17 § Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä on huolehtia ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisesta, rahoittaa ydinlaitosten turvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyvää tutkimusta sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät.

18 § Neuvottelukunnat

Säteilyturvakeskuksen yhteydessä toimivat seuraavat neuvottelukunnat, jotka työ- ja elinkeinoministeriö asettaa määräajaksi:

1) ydinlaitosten turvallisuuteen liittyvien asioiden valmistelua varten ydinturvallisuusneuvottelukunta;

2) ydinlaitosten, ydinaineen talteenottolaitosten sekä ydinaineen ja ydinjätteiden kuljetusten turvajärjestelyjen kehittämiseksi ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinturvallisuusneuvottelukunnan ja ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan asettamisesta, kokoonpanosta, toimikaudesta ja tehtävistä.

II OSA. YDINMATERIAALIVALVONTA

4 luku. Ydinmateriaaleihin liittyvät velvollisuudet

19 § Ydinmateriaaleja koskevat ilmoitus- ja seurantavelvollisuudet

Ydinmateriaalivalvonnan toteuttamiseksi toiminnanharjoittaja on velvollinen pitämään hallussaan ja vastuullaan olevista ydinmateriaaleista luotettavaan aineistoon perustuvaa materiaali- ja käyttökirjanpitoa sekä ilmoittamaan, antamaan tietoja ja raportoimaan niistä Säteilyturvakeskukselle.

Toiminnanharjoittaja on myös velvollinen ilmoittamaan, antamaan tietoja ja raportoimaan Säteilyturvakeskukselle hallussaan tai vastuullaan olevista paikoista, joissa harjoitetaan tai on tarkoitus harjoittaa ydinmateriaalien hallussapitoa, valmistusta, tuottamista, luovutusta, käsittelyä, käyttämistä tai varastointia (ydinenergian käyttöpaikka).

Ydinlaitoksessa tai muussa ydinenergian käyttöpaikassa ei saa olla ilmoitettuihin tietoihin sisältymättömiä ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkityksellisiä tiloja, materiaaleja eikä toimintoja.

20 § Pienlaitoksen ydinaineisiin liittyvät ilmoitus- ja seurantavelvollisuudet

Toiminnanharjoittaja, jonka toiminnot tai osan niistä Säteilyturvakeskus on hyväksynyt Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi kansallisten ydinlaitosten ulkopuolisella sijoituspaikalla toimivaksi pienlaitokseksi, on velvollinen ylläpitämään ydinaineiden kirjanpito- ja valvontajärjestelmää mainitun asetuksen 9–11 artiklan mukaisesti. Säteilyturvakeskus vastaa pienlaitoksia koskevien tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle 15 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti.

Säteilyturvakeskus hyväksyy toiminnanharjoittajan toiminnot tai osan niistä pienlaitokseksi, jos niissä pidetään hallussa vähäisiä määriä lähtöaineita tai erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ja hyväksymisestä ei aiheudu haittaa tämän lain tai Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaisen valvonnan toimeenpanolle.

21 § Ydinmateriaalien luovuttamiseen liittyvät velvollisuudet

Ydinmateriaaleja saa luovuttaa vain vastaanottajan annettua tähän suostumuksensa ja vastaanottotodistusta vastaan. Luovuttajan on huolehdittava siitä, että vastaanottaja saa käyttöönsä luovutettavia ydinmateriaaleja koskevan materiaali- ja käyttökirjanpidon keskeisiltä osin tai jäljennöksen siitä. Luovuttajan on lisäksi ennen luovutusta varmistettava, että vastaanottajalla on lupa, jos sellaista tämän lain mukaan vaaditaan.

Toiminnanharjoittajan, joka luovuttaa sellaista ydinmateriaalia tai muuta ydinenergian käyttöön liittyvää tuotetta, johon kohdistuu alkuperämaarajoitus, on ilmoitettava tästä luovutuksen saajalle. Myös luovutuksen saaja on velvollinen selvittämään tällaisen ydinmateriaalin tai muun tuotteen luovuttaneelta toiminnanharjoittajalta siihen alkuperämaarajoituksen takia kohdistetut velvoitteet ja rajoitukset sekä noudattamaan niitä.

22 § Ydinmateriaalivalvontaa koskeva omavalvonta

Toiminnanharjoittajan on järjestettävä omavalvonta varmistamalla, että:

1) ydinmateriaaleja, ydinpolttoainekiertoon liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja muuta ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkityksellistä toimintaa koskevat tiedot ovat oikein ja kattavia ja niitä hallitaan katkeamattomasti ydinaseiden leviämisen estämiseksi ja Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten noudattamiseksi tarpeellisen valvonnan toteuttamiseksi;

2) ydinenergian käyttöpaikasta ilmoitettuihin tietoihin sisältyvät kaikki ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkitykselliset tilat, materiaalit ja toiminnot.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viipymättä tapahtumista ja havainnoista, joilla voi olla olennaista merkitystä ydinmateriaalivalvonnan kannalta.

23 § Toiminnanharjoittajan henkilöstöä koskeva vaatimus

Toiminnanharjoittajalla on oltava ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden hoitamiseksi riittävästi henkilöstöä, jolla on tarpeellinen koulutus, kokemus ja soveltuvuus sekä tosiasiallinen mahdollisuus tehtäviensä hoitamiseen. Toiminnanharjoittajan on järjestelmällisesti kehitettävä henkilöstön osaamista sen mukaan kuin ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet edellyttävät.

24 § Ydinmateriaaleja koskevat turvajärjestelyt

Ydinmateriaaleja koskevien turvajärjestelyjen on oltava toiminnan ja ydinmateriaalivalvontaan liittyvien riskien kannalta riittävät, ja niitä on pidettävä ajan tasalla. Turvajärjestelyihin kuuluu ydinmateriaaleihin liittyvien riskien mukaan:

1) ydinmateriaalien ja ydinenergian käyttöpaikkojen suojaaminen rakenteellisesti, riittävällä henkilöstöllä, tietoturvallisuuden hallinnalla ja muulla tarvittavalla tavalla;

2) ydinmateriaalien sijaintipaikan säännöllinen varmistaminen;

3) pääsynhallinnan ja muiden teknisten valvontakeinojen käyttäminen.

Ydinenergian käyttöpaikan turvajärjestelyihin sovelletaan lisäksi ydinlaitosten turvajärjestelyjä koskevia säännöksiä 16 luvun mukaisesti.

Turvajärjestelyjen sekä ydinenergian käytön turvallisuutta ja ydinmateriaalivalvontaa koskevien toimien on muodostettava yhteensopiva kokonaisuus.

25 § Ydinmateriaalivalvonnan käsikirja

Toiminnanharjoittajalla on oltava ydinmateriaalivalvonnan käsikirja, jossa esitetään ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattamiseksi tarvittavat menettelyt, vastuut ja velvollisuudet siten, että toiminnanharjoittajan vastuulla olevien ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattaminen voidaan sen perusteella luotettavasti toteuttaa ja todentaa.

Käsikirja on jo oltava ennen ydinmateriaalivalvontaan liittyvän toiminnan aloittamista tai, jos hankkeesta on Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaan tehtävä teknisiä perustietoja koskeva ilmoitus, ennen teknisiä perustietoja koskevaa ensimmäistä ilmoitusta. Käsikirja on pidettävä ajan tasalla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että ajan tasalla oleva käsikirja on Säteilyturvakeskuksen käytettävissä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia käsikirjaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta, jos toiminnan merkitys ydinmateriaalivalvonnan kannalta on vähäinen ja kysymyksessä olevan velvoitteen noudattaminen ei ole tarpeen lain tarkoituksen toteutumisen tai Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kannalta.

26 § Ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden soveltaminen ydinlaitokseen ja ydinaineen talteenottolaitokseen

Ydinlaitoksen ja ydinaineen talteenottolaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöönottoon, käyttöön sekä käytöstäpoistoon tai sulkemiseen liittyvien ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattamiseen on varauduttava. Varautumista varten ydinlaitosta tai ydinaineen talteenottolaitosta koskevan rakentamisluvan tai käyttöluvan hakijalla ja haltijalla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä suunnitelma ydinmateriaalivalvonnan järjestämisestä.

Hyväksymisen edellytyksenä on, että suunnitelma sisältää kuvauksen hankkeen aikataulusta siltä osin kuin sillä on merkitystä ydinmateriaalivalvonnan kannalta ja selvityksen toimenpiteistä, joilla ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattamiseen varaudutaan laitoksen elinkaaren eri vaiheissa.

Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen käyttöönottoon saakka.

27 § Ydinmateriaaleihin liittyvää toimintaa koskeva lupavaatimus

Ydinmateriaaleihin liittyvää ydinenergian käyttöä varten on oltava toimintalupa tai muu lupa tai siitä on tehtävä toimintailmoitus tai muu ilmoitus sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Ydinmateriaaleihin liittyvää ydinenergian käyttöä, johon vaaditaan 5 luvun mukaan lupa tai toimintailmoitus, saa harjoittaa ainoastaan elinkeinotoimintalain (565/2023) 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö tai säätiö.

28 § Ydinaineisiin liittyvän toiminnan säteilyturvallisuus

Jos muu kuin ydinlaitosta tai ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltija pitää hallussa, valmistaa, tuottaa, luovuttaa, käsittelee, käyttää tai varastoi ydinaineita, toiminnan säteilyturvallisuuteen sovelletaan, mitä säteilylaissa säädetään toiminnanharjoittajasta, radioaktiivisesta aineesta ja säteilytoiminnasta. Näihin ydinaineisiin sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään radioaktiivista ainetta sisältävistä säteilylähteistä. Toiminnasta syntyviin radioaktiivisiin jätteisiin sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään radioaktiivisista jätteistä.

Sen lisäksi, mitä säteilylaissa säädetään säteilyturvallisuudesta, 1 momentissa tarkoitetun toiminnanharjoittajan on varmistettava, että hallitsematonta ketjureaktiota ei tapahdu. Tällaisen toiminnanharjoittajan on lisäksi esitettävä ketjureaktion hallintaa koskevat toimet säteilylain 26 §:n mukaisessa säteilytoiminnan turvallisuusarviossa.

29 § Säteilyturvakeskuksen määräystenantovaltuus

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sen mukaan kuin Suomea sitovat ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet edellyttävät:

1) materiaali- ja käyttökirjanpidosta;

2) ilmoitus-, tiedonanto- ja raportointivelvollisuuksista ja niihin liittyvistä määräajoista;

3) pienlaitokseksi hyväksymiseen liittyvästä vähäisestä lähtöaineen ja erityisen halkeamiskelpoisen aineen määrästä;

4) vastaanottotodistuksesta, alkuperämaarajoituksen noudattamisesta ja luovutuksen yhteydessä tapahtuvasta kirjanpitotietojen luovuttamisesta, kun ydinmateriaaleja tai muuta tietoaineistoa luovutetaan;

5) omavalvonnasta ja siihen liittyvistä ilmoituksista;

6) ydinmateriaalivalvonnan tehtävissä toimivasta henkilöstöstä sekä sen koulutusta, kokemusta ja soveltuvuutta koskevista vaatimuksista;

7) ydinmateriaaleja koskevien turvajärjestelyjen mukaisista toimenpiteistä sekä niiden määräytymisestä erilaisten ydinmateriaalien mukaan;

8) ydinmateriaalivalvonnan käsikirjaan sisällytettävistä asioista, sen toimittamisesta Säteilyturvakeskukselle ja sen ylläpitämisestä;

9) ydinmateriaalivalvonnan huomioon ottamisesta ydinlaitoksen ja ydinaineen talteenottolaitoksen elinkaaren eri vaiheissa;

10) ydinmateriaalivalvonnan järjestämistä koskevan suunnitelman sisällöstä.

Säteilyturvakeskus voi myös antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ketjureaktion hallinnasta muussa kuin ydinlaitoksen tai ydinaineen talteenottolaitoksen toiminnassa.

5 luku. Ydinmateriaalivalvonnan lupajärjestelmä ja ilmoitukset

30 § Toimintalupaa koskeva vaatimus

Toimintaan on oltava toimintalupa, jos kyse on:

1) erityisten halkeamiskelpoisten aineiden tai lähtöaineiden hallussapidosta, valmistamisesta, tuottamisesta, käsittelystä, käyttämisestä, varastoinnista tai luovutuksesta;

2) ydinaineiden tuonnista tai siirrosta Suomeen;

3) 5 §:n 1 momentin 8 kohdan b–d alakohdassa tarkoitettujen ydinmateriaalien hallussapidosta, valmistamisesta, tuottamisesta, luovutuksesta, tuonnista tai siirrosta Suomeen;

4) sellaisen ydinalan tietoaineiston hallussapidosta, luovutuksesta, tuonnista tai siirrosta Suomeen, johon kohdistuu alkuperämaarajoitus;

5) uraani- tai toriumpitoisen malmin viennistä tai Suomesta tapahtuvasta siirrosta.

Toimintaan ei kuitenkaan vaadita toimintalupaa, jos kyse on sellaisesta ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkitykseltään vähäisestä toiminnasta, josta on tehtävä toimintailmoitus.

31 § Toimintalupaa koskeva harkinta

Säteilyturvakeskus myöntää toimintaluvan, jos:

1) hakijalla on edellytykset hoitaa ydinmateriaaleihin liittyvät velvollisuudet;

2) hakija on täyttänyt ydinmateriaalivalvonnan käsikirjaa koskevat velvoitteet;

3) ydinmateriaaleihin liittyvälle toiminnalle on hyväksyttävä peruste, joka ei ole ristiriidassa ydinmateriaalivalvonnan tavoitteiden toteutumisen kanssa;

4) luvan myöntämiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

Säteilyturvakeskuksen on varmistettava ennen toimintaluvan myöntämistä tarvittaessa tarkastuksin, että toiminnanharjoittaja täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset, sekä lisäksi ennen:

1) ydinaineiden tuottamista, käsittelyä tai muuta käyttämistä koskevan toimintaluvan myöntämistä, että toiminnanharjoittaja on huolehtinut laitoksen teknisten perustietojen toimittamista koskevasta velvollisuudesta Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaisesti;

2) sellaisen ydinmateriaalin tuontia, vientiä, siirtoa, luovutusta tai hallussapitoa koskevan toimintaluvan myöntämistä, jonka mukainen toiminta kuuluu jonkin ydinalan kahdenvälisen sopimuksen soveltamisalaan, että sopimukseen perustuvia velvoitteita noudatetaan.

32 § Ydinmateriaalivalvonnan alaan kuuluvan yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä koskeva lupavaatimus

Sellaisen yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemiseen, jonka tarkoituksena on osallistua 5 §:n 1 momentin 8 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitetun laitteen tai laitteiston valmistukseen, asentamiseen, rakentamiseen tai käyttämiseen, on oltava Säteilyturvakeskuksen lupa. Lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos:

1) toiminta tapahtuu Euroopan unionin jäsenvaltion alueella;

2) toiminta tapahtuu tietyssä valtiossa Euroopan unionin alueen ulkopuolella ja kyseessä oleva laite tai laitteisto ei ole sensitiivinen;

3) kyse on työsopimuksesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetuista laitteista, laitteistoista ja valtioista Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

33 § Yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä koskeva lupaharkinta

Säteilyturvakeskus myöntää luvan yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemiseen, jos:

1) hakijalla on edellytykset huolehtia ydinaseiden leviämisen estämisestä ja hoitaa muut Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten mukaiset velvoitteet;

2) sopimus toteutetaan sellaisessa valtiossa, joka on sitoutunut ydinaseiden leviämisen estämiseen ja ydinmateriaalien kansainväliseen valvontajärjestelmään;

3) sopimukselle on hyväksyttävä peruste ottaen huomioon tämän lain tavoitteet; ja

4) luvan myöntämiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

34 § Toimintailmoitus

Toiminnasta on tehtävä Säteilyturvakeskukselle toimintailmoitus, jos toiminnan kohteena olevaan ydinmateriaaliin ei kohdistu alkuperämaarajoitusta ja kyse on:

1) 5 §:n 1 momentin 8 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen laitteiden, laitteistojen ja osien valmistamisesta;

2) ydinmateriaalivalvonnan kannalta vähäisestä määrästä ydinmateriaalia ja:

3) ydinmateriaalivalvonnan kannalta vähäisestä määrästä uraani- tai toriumpitoista malmia ja se:

Toimintailmoitus on toimitettava riittävän ajoissa ennen kuin toiminta on tarkoitus aloittaa. Jos toimintaan vaaditaan ydinmateriaalivalvonnan käsikirja, se on toimitettava Säteilyturvakeskukselle viimeistään, kun toimintailmoitus tehdään. Toimintailmoituksessa ilmoitetuissa asioissa tapahtuneista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta vähäisestä määrästä.

35 § Ydinmateriaalin vientiä koskeva ilmoitus

Sen, joka vie tai siirtää Suomesta ydinmateriaalia, on ilmoitettava asiasta Säteilyturvakeskukselle kahden viikon kuluessa viennistä tai siirrosta, jos kyseisen ydinmateriaalin luovutukseen Suomessa vaaditaan toimintalupa tai toimintailmoitus.

36 § Ydinmateriaalivalvontaan liittyvät muut ilmoitukset

Toiminnanharjoittajan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä sen mukaan kuin Suomea velvoittavissa ydinmateriaalivalvontaa koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa edellytetään:

1) ilmoitus 5 §:n 1 momentin 8 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen aineiden, laitteiden, laitteistojen tai osien valmistamisesta edellisen kalenterivuoden aikana;

2) tiedot edellisen kalenterivuoden aikana tehdystä ydinpolttoainekierron prosessien ja järjestelmien kehittämiseen liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta;

3) ydinpolttoainekierron kehittämistä koskevat yleissuunnitelmat, jos toimintaan on tässä laissa tarkoitettu lupa tai hyväksyminen.

Toiminnasta vastaavan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle riittävän ajoissa ennen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan aloittamista, jos toimintaa koskevan suunnitelman mukaan siinä kertyy jätteeseen tai sivutuotteeseen vuosittain yli 500 kilogrammaa uraania tai toriumia siten, että kyseisessä jätteessä tai sivutuotteessa uraanin ja toriumin keskimääräinen pitoisuus ylittää uraani- tai toriumpitoiselle malmille säädetyt pitoisuusrajat. Jos asia ilmenee vasta toiminnan aikana, siitä on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viipymättä. Toiminnasta vastaavan on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle, jos edellä tarkoitetussa jätteessä tai sivutuotteessa luovutetaan toiselle toimijalle kerralla tai saman kalenterivuoden aikana yli 500 kilogrammaa uraania tai toriumia. Ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa luovutuksesta.

37 § Ilmoituksia koskevat täydentävät säännökset

Edellä 34–36 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä sähköisesti, ja siinä on esitettävä toiminnan valvonnan kannalta tarvittavat tiedot.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 34–36 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen toimittamisen ajankohdasta ja sähköisestä tekemisestä sekä ilmoitusten sisällöstä ja siihen liitettävistä selvityksistä ja tiedoista.

38 § Ilmoitusten toimittamisen määräajan pidentäminen

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä, että 35 ja 36 §:ssä säädetystä määräajasta poiketaan, ja asettaa uuden määräajan.

Hyväksymisen edellytyksenä on, että sitä on haettu ennen määräajan päättymistä, poikkeamiselle on perusteltu syy ja määräajan ylittymisestä ei aiheudu haittaa Suomea sitovien ydinalan kansainvälisten sopimusten velvoitteiden noudattamiselle.

39 § Ydinmateriaaleihin liittyvää toimintaa koskeva täydentävä velvollisuus

Toiminnanharjoittajan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle samanaikaisesti tiedot, jotka se toimittaa Euratom-sopimuksen nojalla Euroopan komissiolle ydinmateriaalivalvontaa varten.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta tietojen toimittamisesta sille.

40 § Tulli-ilmoituksessa ilmoitettavat tiedot ydinmateriaaleista

Toiminnanharjoittaja on velvollinen tulli-ilmoituksessa tai siihen liittyvässä selvityksessä ilmoittamaan, kun:

1) ydinaineita taikka 5 §:n 1 momentin 8 kohdan b–d alakohdassa tarkoitettuja aineita, laitteita, laitteistoja tai niiden osia tai e alakohdassa tarkoitettuja, tavaraksi luokiteltuja tietoaineistoja tuodaan;

2) uraani- tai toriumpitoista malmia viedään.

Tulli-ilmoitukseen on lisäksi merkittävä tuontiin tai vientiin oikeuttavan toimintaluvan tai toimintailmoituksen numero, jos lupa tai ilmoitus vaaditaan tämän lain mukaan.

Tullin on tarkastettava ennen lähetyksen luovuttamista tullitoimipaikasta, että luovutuksen saajalla on tuontia koskeva toimintalupa tai tuonnista on tehty toimintailmoitus, jos sellainen vaaditaan tämän lain mukaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tulli-ilmoitukseen sisällytettävistä tiedoista.

6 luku. Ydinmateriaalivalvonnan säännösten soveltamisrajaukset

41 § Ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamista koskeva rajaus

Mitä 4 ja 5 luvussa säädetään, ei sovelleta:

1) ympäristöön päästettyyn ydinaineeseen, jos kyse on 7 luvussa tai säteilylain 127 §:ssä tarkoitetusta radioaktiivisten aineiden päästöstä;

2) ydinainetta sisältävään radioaktiiviseen jätteeseen, jos ydinmateriaalivalvonta on päättynyt jätteen alhaisen ydinainepitoisuuden perusteella;

3) muuhun kuin erityisesti ydinenergian käyttöön liittyvään toimintaan tarkoitetun lopputuotteen valmistuksessa käytettyyn ydinaineeseen, johon ei kohdistu alkuperämaarajoitusta ja jota ei ole käytännössä mahdollista ottaa talteen;

4) muuhun kuin erityisesti ydinenergian käyttöön liittyvään toimintaan tarkoitetun lopputuotteen sisältämään ydinaineeseen, johon ei kohdistu alkuperämaarajoitusta ja jota ei ole käytännössä mahdollista ottaa talteen;

5) ydinaineeseen, joka on instrumentin osana lääketieteellisessä tarkoituksessa sijoitettuna ihmisen kehoon;

6) lähtöaineeseen, jos kyse on malmirikasteesta, jossa uraanin tai toriumin pitoisuus ei ylitä uraani- tai toriumpitoiselle malmille säädettyjä pitoisuusrajoja ja jota ei kyseessä olevassa toiminnassa jatkojalosteta uraanin tai toriumin rikastamiseksi eikä luovuteta toiselle;

7) ydinaineeseen, johon Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaista valvontaa ei sovelleta jollain muulla kuin 1–6 kohdassa tarkoitetulla perusteella;

8) 5 §:n 1 momentin 8 kohdan b–d alakohdassa tarkoitettuun ydinmateriaaliin, jos:

Edellä 1 momentin 1–3 ja 7 kohdassa säädetty ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta vapauttaminen edellyttää myös, että on noudatettu asianomaiseen kohtaan sovellettavaa Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaista menettelyä.

Edellä 1 momentin 8 kohdassa säädetty ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta vapauttaminen edellyttää lisäksi, että Säteilyturvakeskus on hakemuksesta arvioinut mainitun kohdan a tai b alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttyvän ja hyväksynyt ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamisesta vapauttamisen. Hakemus on toimitettava Säteilyturvakeskukselle viimeistään 30 päivää ennen kuin mainitussa kohdassa tarkoitettu toimenpide on tarkoitus toteuttaa.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentin 8 kohdassa säädetyistä ydinmateriaalien ydinmateriaalivalvontaa koskevien säännösten soveltamista koskevista rajauksista.

42 § Toimintalupaa ja toimintailmoitusta koskevat poikkeukset tietyissä tilanteissa

Toimintalupaa tai toimintailmoitusta ei vaadita:

1) ydinmateriaalin luovutukseen, jos luovutus tehdään sellaisen Suomesta tapahtuvan viennin tai siirron yhteydessä, jota koskee EU-vientivalvonta-asetuksessa tarkoitettu yksittäislupa tai koontilupa taikka tässä laissa tarkoitettu Säteilyturvakeskuksen ydinjätteen vientiä tai siirtoa Suomesta koskeva hyväksyminen;

2) lähtöaineen tai erityisen halkeamiskelpoisen aineen siirtoon Suomeen, jos kyse ei ole sensitiivisistä ydinaineista ja toimintaan ei kohdistu alkuperämaarajoitusta;

3) 5 §:n 1 momentin 8 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen laitteiden, laitteistojen ja osien hallussapitoon, valmistamiseen, tuottamiseen, luovutukseen, tuontiin tai siirtoon Suomeen, jos kyse ei ole EU-vientivalvonta-asetuksessa tarkoitetusta tuotteesta eikä ydinmateriaaliin kohdistu alkuperämaarajoitusta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sensitiivisistä ydinaineista.

43 § Toimintalupaa ja toimintailmoitusta koskevan vaatimuksen soveltaminen ydinlaitosten toiminnassa

Toimintalupaa tai toimintailmoitusta ei vaadita, jos luvanhaltijalle luovutetaan ydinmateriaaleja ja ne tulevat käytettäväksi ydinlaitosluvassa tarkoitetussa toiminnassa.

Luvanhaltijalla on myös oikeus sen mukaan kuin ydinlaitosluvassa tarvittaessa tarkemmin määrätään ilman toimintalupaa tai toimintailmoitusta ydinlaitoksen toiminnassa tarvittavien ja toiminnan tuloksena syntyvien:

1) 5 §:n 1 momentin 8 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen ydinmateriaalien hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, käsittelyyn, käyttämiseen ja varastointiin luvanhaltijan hallinnassa olevalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella tai sen osalla;

2) ydinalan tietoaineistojen hallussapitoon.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään luvanhaltijasta, sovelletaan myös ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijaan.

44 § Toimintalupaa ja toimintailmoitusta koskevan vaatimuksen soveltaminen viranomaistoiminnassa

Säteilyturvakeskus saa harjoittaa ydinmateriaaleihin liittyvää toimintaa viranomaisena ilman toimintalupaa tai toimintailmoitusta. Sama koskee Kansainvälistä atomienergiajärjestöä ja Euroopan komissiota niiden suorittaessa 35 luvussa tarkoitettua valvontaa.

Säteilyturvakeskuksen on kuitenkin viranomaistoiminnassaan noudatettava:

1) 19 §:ää ydinmateriaaleja koskevista ilmoitus- ja seurantavelvollisuuksista;

2) 21 §:ää ydinmateriaalien luovuttamiseen liittyvistä velvollisuuksista;

3) 22 §:ää ydinmateriaalivalvontaa koskevasta omavalvonnasta;

4) 23 §:ää toiminnanharjoittajan henkilöstöä koskevasta vaatimuksesta;

5) 24 §:ää ydinmateriaaleja koskevista turvajärjestelyistä;

6) 25 §:ää ydinmateriaalivalvonnan käsikirjasta;

7) 28 §:ää ydinaineisiin liittyvän toiminnan säteilyturvallisuudesta.

III OSA. YDINLAITOKSET

7 luku. Ydinlaitosten ja kuljetusten säteilyturvallisuus

45 § Säteilyturvallisuutta koskevien säännösten soveltaminen kuljetuksiin

Mitä tässä luvussa säädetään säteilysuojelusta ja säteilyaltistuksen rajoittamisesta, sovelletaan, jos kuljetetaan muualla kuin liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella kerralla aktiivisuudeltaan enemmän kuin 1 000 terabecquerelia olevaa:

1) erityistä halkeamiskelpoista ainetta;

2) käytettyä ydinpolttoainetta tai muuta ydinjätettä.

Luvanhaltija vastaa tässä luvussa säädettyjen kuljetusta koskevien velvoitteiden noudattamisesta, jos kuljetus liittyy luvanhaltijan ydinlaitoksen toimintaan ja luvanhaltija huolehtii kuljetuksen järjestämisestä. Muutoin velvoitteiden noudattamisesta vastaa kuljetusta koskevan hyväksymisen haltija, ja tähän sovelletaan, mitä tässä luvussa säädetään luvanhaltijasta.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen radioaktiivisten aineiden ja ydinjätteiden kuljetukseen sovelletaan, mitä säteilylaissa ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (541/2023) säädetään radioaktiivisten aineiden kuljetuksesta, kuitenkin siten, että luvanhaltijaan ja kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijaan sovelletaan, mitä säteilylaissa säädetään toiminnanharjoittajasta, sekä säteilytyöntekijästä ja säteilytyöstä, mitä mainitussa laissa säädetään siinä tarkoitetusta säteilytyöntekijästä ja säteilytyöstä.

46 § Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen häiriö- ja onnettomuustilanteissa

Ydinlaitoksen onnettomuustilanteissa radioaktiivisten aineiden päästöjen todennäköisyyden on oltava erittäin pieni, jos päästöt aiheuttaisivat:

1) laajoja väestöön kohdistuvia suojelutoimia;

2) vaikutukseltaan laajoja ja pitkäaikaisia maa- ja vesialueiden käyttörajoituksia; tai

3) väestöön kohdistuvia suojelutoimia ydinlaitoksen onnettomuuden aikaisessa vaiheessa.

Väestön potentiaalisen altistuksen on oltava sitä pienempi, mitä todennäköisemmästä häiriö- tai onnettomuustilanteesta on kyse.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä erilaisten häiriö- ja onnettomuustilanteiden osalta väestön potentiaalisen altistuksen rajoituksista sekä seurauksista, jotka voivat johtaa maa- ja vesialueiden käyttörajoituksiin.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä erilaisista häiriö- ja onnettomuustilanteista ja niihin liittyvistä radioaktiivisten aineiden päästöjen mahdollisuuden rajoista sekä potentiaalisen altistuksen ja mainittujen päästöjen seurausten arvioinnista.

47 § Säteilyaltistuksen rajoittaminen ydinlaitoksessa

Ydinlaitoksesta aiheutuvaan säteilyaltistukseen sovelletaan, mitä säteilylain 8 §:ssä ja 10 §:n 2 momentin nojalla säädetään annosrajoista. Säteilyaltistuksen laskenta- ja määrittämisperusteisiin sovelletaan, mitä mainitun lain 10 §:n 1 momentin nojalla säädetään.

48 § Ydinlaitoksesta aiheutuvan väestön altistuksen rajoittaminen

Luvanhaltijan on rajoitettava väestön altistusta erityisesti rajoittamalla:

1) radioaktiivisten aineiden leviämistä ydinlaitoksen ulkopuolelle riittävän tehokkaasti;

2) pääsyä ydinlaitokseen ja sen laitosalueelle.

49 § Annosrajoitukset ja potentiaalista altistusta koskevat rajoitukset

Luvanhaltijan on asetettava työperäisen altistuksen annosrajoitukset, kollektiivisen työperäisen altistuksen annosrajoitukset ja potentiaalista työperäistä altistusta koskevat rajoitukset ydinlaitoksen toiminnan ominaispiirteet huomioon ottaen siten, että altistuksen ennakoidaan jäävän rajoitusta pienemmäksi säteilysuojelun optimoinnin tuloksena. Potentiaalista työperäistä altistusta koskevien rajoitusten on perustuttava sellaisiin tunnistettuihin säteilyturvallisuuspoikkeamiin, joista voi aiheutua merkittävää säteilyaltistusta. Ulkopuolisen työntekijän työperäisen altistuksen annosrajoitukset on määriteltävä ulkopuolisen työntekijän työnantajan kanssa.

Lisäksi luvanhaltijan on asetettava työperäistä altistusta koskevat annosrajoitukset siten, että kaikista ydinlaitoksista ja ydinaineen talteenottolaitoksista sekä säteilylain nojalla luvanvaraisista toiminnoista aiheutuvan säteilyannoksen yhteismäärän ennakoidaan jäävän annosrajaa pienemmäksi. Sama koskee väestön annosrajoitusten asettamista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä väestön annosrajoituksista.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä kollektiivisen työperäisen altistuksen annosrajoitusten asettamisesta.

50 § Työntekijöiden säteilysuojelu

Säteilytyöntekijöiden säteilysuojelu on järjestettävä säteilylain 12 luvussa säädetyllä tavalla, kuitenkin siten, että:

1) luvanhaltijaan sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään toiminnanharjoittajasta;

2) säteilytyöntekijöihin sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään siinä tarkoitetuista säteilytyöntekijöistä;

3) säteilytyöhön sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään siinä tarkoitetusta säteilytyöstä;

4) ydinlaitoksen toimintaan ja kuljetuksiin sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään säteilytoiminnasta;

5) ydinlaitoksen toimintaan ja kuljetuksiin sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta;

6) ydinlaitoksen valvonta-alue on altistusolosuhteiden perusteella jaettava vyöhykkeisiin;

7) kaikille ydinlaitoksella työskenteleville säteilytyöntekijöille on järjestettävä henkilökohtainen annostarkkailu mainitun lain 92 §:n 3 momentin mukaisesti.

Sen lisäksi, mitä säteilylain 12 luvussa säädetään työntekijöiden säteilysuojelusta, luvanhaltijalla on oltava tarvittavat huonetilat, laitteet, varusteet ja järjestelmälliset menettelyt säteilyolosuhteiden arvioimiseksi ja seuraamiseksi ydinlaitoksella sekä ydinlaitoksella tehtävien toimenpiteiden turvalliseen toteuttamiseen säteilyaltistuksen estämiseksi tai rajoittamiseksi. Toimenpiteet on suhteutettava säteilyaltistuksen määrään ja todennäköisyyteen. Luvanhaltijan on myös seurattava säännöllisesti muiden työntekijöiden kuin säteilytyöntekijöiden säteilyaltistusta, jos näiden altistus on säteilyaltistusta rajoittavista toimenpiteistä huolimatta suurempi kuin väestön annosrajoitus.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuista vyöhykkeistä sekä 2 momentissa tarkoitetuista huonetiloista, laitteista, varusteista ja menettelyistä.

51 § Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen

Ydinlaitos on suunniteltava ja sitä on käytettävä siten, että laitoksen toiminnasta aiheutuvat radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön ja vesihuoltolain (119/2001) mukaiseen jätevesiviemäriin pidetään niin pienenä kuin kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on mahdollista ottaen huomioon niistä aiheutuva säteilyaltistus. Tätä varten on oltava tarvittavat järjestelmät ja järjestelyt.

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjä rajoitetaan järjestelmällisesti.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamiseen liittyvistä järjestelmistä ja järjestelyistä sekä jätevesiviemäriin tapahtuvan päästön aiheuttaman säteilyaltistuksen rajoittamisesta.

52 § Radioaktiivisten aineiden päästöjen raja-arvot

Luvanhaltijalla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymät radioaktiivisten aineiden päästöjen raja-arvot, joita sovelletaan ydinlaitokseen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että raja-arvojen mukaan väestön altistus ei ole annosrajoitusta suurempi.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä päästöjen raja-arvojen asettamisessa huomioon otettavista seikoista.

53 § Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen tavoitearvot

Luvanhaltijan on asetettava ydinlaitoksen vuosittaisille radioaktiivisten aineiden päästöille tavoitearvot ennen kuin ydinlaitoksen käyttö aloitetaan. Tavoitearvojen on perustuttava laitoksen suunniteltuun häiriöttömään toimintaan ja niitä on tarvittaessa muutettava.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä radioaktiivisten päästöjen tavoitearvojen asettamisesta ja niihin liittyvän muutostarpeen arvioimisesta.

54 § Ydinlaitoksen ympäristön radioaktiivisuuden perustilan selvittäminen

Ennen ydinlaitoksen käytön aloittamista on tehtävä ympäristön perustilaselvitys, jossa säteilymittauksin ja radioaktiivisten aineiden määrityksin selvitetään toimintaa edeltävä ympäristön radioaktiivisuuden lähtötilanne. Ympäristön perustilaselvityksen tekemiseen liittyvät toimet ja tulokset on dokumentoitava.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ympäristön perustilaselvityksen tekemisestä ja sisällöstä.

55 § Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen seurannan järjestäminen

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen seuranta järjestetään siten, että päästöt voidaan luotettavasti todentaa. Toteutuneita radioaktiivisten aineiden päästöjä on verrattava 52 §:ssä tarkoitettuihin raja-arvoihin ja 53 §:ssä tarkoitettuihin tavoitearvoihin. Jos 52 §:ssä tarkoitetut raja-arvot tai 53 §:ssä tarkoitetut tavoitearvot ylittyvät, luvanhaltijan on arvioitava ylittämiseen johtaneet syyt ja toteutettava tarvittaessa toimenpiteet päästöjen hallitsemiseksi tai vähentämiseksi.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä radioaktiivisten aineiden päästöjen seurannan järjestämisestä.

56 § Ydinlaitoksen ympäristön säteilytarkkailun järjestäminen

Luvanhaltijan on huolehdittava ydinlaitoksen ympäristön säteilytarkkailun järjestämisestä siten, että seurataan väestön altistuksen kannalta merkittävimpiä säteilyaltistusreittejä annosrajoitusten noudattamisen todentamiseksi. Luvanhaltijan on myös huolehdittava siitä, että laitoksen toiminnasta aiheutuvat muutokset laitoksen ympäristön radioaktiivisuustasoissa tunnistetaan. Luvanhaltijan on säteilytarkkailussa lisäksi otettava huomioon muut käytettävissä olevat ympäristön radioaktiivisuutta koskevat tiedot.

Luvanhaltijalla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä ydinlaitoksen ympäristön säteilytarkkailun järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että 1 momentissa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ympäristön säteilytarkkailun järjestämisestä ja sitä koskevasta suunnitelmasta.

57 § Väestön altistuksen seuranta ydinlaitoksen ympäristössä

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että väestön altistusta ydinlaitoksen ympäristössä seurataan väestön annosrajoitusten noudattamisen valvomiseksi.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä väestön altistuksen seurannan järjestämisestä.

58 § Säteilyaltistuksen rajoittaminen kuljetuksissa

Kuljetuksen osalta luvanhaltijan on noudatettava, mitä säteilylain 15 luvussa säädetään toiminnanharjoittajan velvollisuuksista rajoittaa väestön altistusta.

Kuljetuksesta aiheutuvan työperäisen altistuksen ja väestön altistuksen rajoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä siitä säteilylain 8 ja 9 §:ssä sekä 10 §:n nojalla säädetään.

59 § Säteilyturvallisuusasiantuntija

Ydinlaitoksella ja kuljetuksessa on käytettävä säteilyturvallisuusasiantuntijaa työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

Säteilyturvallisuusasiantuntijaan sovelletaan, mitä säteilylain 32 §:ssä säädetään mainitun asiantuntijan käyttämisestä sekä mainitun lain 6 luvussa kelpoisuusvaatimuksista ja säteilysuojeluosaamisesta.

60 § Säteilyturvallisuutta koskevat tietoaineistot

Ydinlaitoksen työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuuden varmistamista varten on oltava riittävä ohjeistus, joka sisältää säteilysuojelun hallinnollisen, operatiivisen ja teknisen toteutuksen. Ydinlaitoksessa ja kuljetuksessa työntekijän saatavilla on oltava tämän työtä koskevat säteilyturvallisuusohjeet ja muut työntekijän säteilyturvallisuutta koskevat tarpeelliset tietoaineistot.

Säteilyturvallisuutta koskevien asiakirjojen ja niihin rinnastettavien tietoaineistojen säilyttämiseen sovelletaan, mitä säteilylain 31 §:n 2 momentissa ja 3 momentin nojalla säädetään säteilytoiminnan turvallisuutta koskevien asiakirjojen ja niihin rinnastettavien tietoaineistojen säilyttämisestä.

61 § Työntekijöiden säteilyturvallisuutta koskeva koulutus ja perehdytys

Ydinlaitoksen ja kuljetuksen työntekijöiden säteilyturvallisuutta koskevaan koulutukseen, perehdytykseen ja ammattitaitoa ylläpitävään täydennyskoulutukseen sovelletaan säteilylain 33 ja 34 §:ää. Luvanhaltijaan sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään toiminnanharjoittajasta.

62 § Säteilymittaukset

Ydinlaitoksella on toteuttava turvallisuuden sekä työntekijöiden ja väestön säteilyturvallisuuden varmistamiseksi sekä ydinlaitoksen säteilyolosuhteiden seuraamiseksi riittävät säteilymittaukset. Säteilymittauksissa on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia ja luotettavia säteilymittausjärjestelmiä.

Ydinlaitoksilla käytettäviin annosmittauspalveluihin ja kuljetusten yhteydessä tehtäviin säteilymittauksiin sovelletaan säteilylain 9 lukua.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista säteilymittausjärjestelmistä sekä säteilymittausten luotettavuuden varmistamisesta, kalibroinnista, mittaustarkkuudesta, käytöstä ja soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen.

63 § Mittausten ja analyysien tekeminen

Radioaktiivisten aineiden päästönäytteiden, ympäristön säteilytarkkailun näytteiden ja ympäristön radioaktiivisuuden perustilan selvittämiseen liittyvien näytteiden sekä säteilyturvallisuuden kannalta merkittävät ja muuhun kuin jatkuvatoimiseen mittaukseen perustuvat kemialliset ja radiokemialliset mittaukset ja analyysit saa tehdä päteväksi todettu testauslaitos.

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä, että 1 momentissa tarkoitetut mittaukset ja analyysit tehdään myös muualla kuin päteväksi todetussa testauslaitoksessa, jos tähän on perusteltu syy ja käytettävien menetelmien soveltuvuus ja tulosten laatu varmistetaan luotettavasti muulla tavalla.

8 luku. Ydinlaitoksen sijaintipaikka

64 § Ydinlaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset

Ydinlaitoksen sijaintipaikan on sovelluttava suunniteltuun toimintaan siten, että ydinlaitosta voidaan käyttää ja se voidaan poistaa käytöstä tai sulkea sijaintipaikalla turvallisesti ottaen huomioon paikalliset luonnon olosuhteet, lähiympäristön toiminnot ja väestö sekä laitokseen kohdistuvat ulkoiset turvallisuusuhat ja muut mahdolliset ulkoiset tapahtumat.

Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan valinnassa on otettava huomioon myös loppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuus.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sijaintipaikan soveltuvuudesta.

65 § Ydinlaitoksen suojavyöhyke

Ydinlaitoksella on oltava suojavyöhyke. Suojavyöhykkeen on oltava vähintään laitosalueen kokoinen, ja laitosalueen on sijaittava suojavyöhykkeellä.

Ydinlaitoksen suojavyöhykkeen on oltava sellainen, että onnettomuustilanteissa sen ulkopuolella ei suurella varmuudella ole säteilystä terveydelle suoraan aiheutuvien vakavien haittavaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta johtuvaa väestön evakuoimistarvetta. Evakuointi on voitava toteuttaa tehokkaasti suojavyöhykkeen sisältä.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä suojavyöhykkeen ominaisuuksista sekä haittavaikutusten estämiseksi ja rajoittamiseksi tarvittavista luvanhaltijan toimenpiteistä.

66 § Ydinlaitoksen varautumisalue

Ydinlaitoksella on oltava varautumisalue.

Ydinlaitoksen varautumisalueen on oltava sellainen, että onnettomuustilanteessa sen ulkopuolella ei suurella varmuudella ole tarvetta kiireellisille toimenpiteille säteilystä väestön terveydelle aiheutuvien myöhäisten haittavaikutusten rajoittamiseksi.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä varautumisalueen ominaisuuksista ja haittavaikutusten rajoittamiseksi tarvittavien luvanhaltijan toimenpiteiden arvioinnista.

67 § Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuden arviointi

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuus on arvioitava. Soveltuvuuden arvioimiseksi on selvitettävä sijaintipaikan ominaisuudet, yleistiedot laitospaikalle suunnitelluista ydinlaitoksista ja niihin liittyvistä toiminnoista ja tiedot valmiusjärjestelyjen, turvajärjestelyjen ja kuljetusjärjestelyjen toteutettavuudesta sijaintipaikalla sekä kartoitettava sijaintipaikan lähiympäristö. Arvioinnissa on käytettävä luotettavia tutkimus-, laskenta- ja arviointimenetelmiä sekä riittävää asiantuntemusta ja laadunhallintaa.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sijaintipaikan ominaisuuksien selvittämisestä, soveltuvuuden arvioinnista, loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavista ominaisuuksista sekä vaadittavasta asiantuntemuksesta ja laadunhallinnasta.

68 § Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunto

Säteilyturvakeskus antaa lausunnon ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuudesta. Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunto käsitellään ja ratkaistaan samanaikaisesti kuin loppusijoituslaitoksen 81 §:ssä tarkoitettu ydinlaitoskonseptin arvion perusteella annettava lausunto.

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunnossa on otettava kantaa hakijan esittämien suunnitelmien ja arvion perusteella suojavyöhykettä, varautumisaluetta, ydinlaitoksen ja kuljetusten turvajärjestelyjä ja ydinlaitoksen valmiusjärjestelyjä koskevien vaatimusten täyttymiseen sekä ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetusten toteutettavuuteen.

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunnossa voidaan ottaa kantaa siihen, mitä 67 §:ssä tarkoitetussa selvittämisessä tai arvioinnissa käsiteltyjä asioita on selvitettävä tarkemmin täydentävissä tarkasteluissa.

69 § Ydinlaitoksen sijaintipaikasta johtuvien suunnitteluperusteiden määrittäminen

Ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuudesta tehdyn arvioinnin perusteella on määritettävä ydinlaitoksen sijaintipaikan ominaisuuksista johtuvat suunnitteluperusteet siten, että niiden mukaan suunniteltu ydinlaitos on sijaintipaikalla turvallinen. Loppusijoituslaitoksen osalta on lisäksi määritettävä sijaintipaikasta johtuvat suunnitteluperusteet siten, että otetaan alustavasti huomioon pitkäaikaisturvallisuus ja luonnollisten vapautumisesteiden turvallisuusominaisuudet.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä suunnitteluperusteiden määrittämisestä.

70 § Ydinlaitoksen sijaintipaikasta johtuvien suunnitteluperusteiden vahvistaminen

Säteilyturvakeskuksen on sitovassa lausunnossa vahvistettava ydinlaitoksen sijaintipaikasta johtuvat suunnitteluperusteet. Lausunnon antaminen edellyttää, että sijaintipaikan arvioinnissa on noudatettu 64 ja 67 §:ää ja 69 §:ssä säädetyt tavoitteet täyttyvät.

Säteilyturvakeskus voi ydinlaitoksen sijaintipaikasta johtuvien suunnitteluperusteiden vahvistamista koskevassa lausunnossa ottaa kantaa:

1) sijaintipaikalle sijoitettavien ydinlaitosten ja niihin liittyvien toimintojen turvallisuuden varmistamiseen;

2) ydinlaitosta valmisteleviin toimenpiteisiin sijaintipaikalla siten, että sijaintipaikan ominaisuuksien täydentävälle selvittämiselle ei muodostu esteitä;

3) ulkoisten tapahtumien ja ympäristössä olevien toimintojen ja ympäristön vaikutusten täydentäviin tutkimuksiin sekä niiden perusteella tehtäviin arviointeihin ja niistä seuraaviin vaikutuksiin laitoksen suunnittelussa.

71 § Sijaintipaikan ominaisuuksien seuranta

Ydinlaitoksen sijaintipaikan ominaisuuksien selvittämistä ja seurantaa on jatkettava ydinlaitoksen rakentamisen ja käytön aikana. Tällöin on erityisesti arvioitava, onko:

1) ydinlaitoksen sijaintipaikalla tai sen läheisyydessä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi sijaintipaikalle rakennettavien tai rakennettujen ydinlaitosten taikka ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetusten turvallisuuteen taikka valmiusjärjestelyjen tai turvajärjestelyjen toteuttamiseen;

2) sijaintipaikan ominaisuuksista saatu sellaista uutta tietoa, jolla on olennainen merkitys sijaintipaikasta johtuvien suunnitteluperusteiden kannalta.

Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan ominaisuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia on seurattava loppusijoituslaitoksen pysyvään sulkemiseen asti.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä sijaintipaikan ominaisuuksien seurannasta.

9 luku. Ydinlaitoksen turvallisuutta koskevat yleiset vaatimukset

72 § Ydinlaitoksen suunnittelua koskevat vaatimukset

Ydinlaitos on suunniteltava turvalliseksi.

Suunnittelun ensisijainen tavoite turvallisuuden kannalta on onnettomuuksien estäminen. Ydinlaitoksen sekä sen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnittelussa on varauduttava ydinlaitoksen häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Varautuminen edellyttää suojautumista ulkoisilta ja sisäisiltä tapahtumilta, ikääntymisen hallintaa sekä turvallisuuteen liittyvien inhimillisten tekijöiden hallintaa. Onnettomuuden todennäköisyyden on oltava sitä pienempi, mitä vakavampi onnettomuuden seuraus saattaisi olla ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Turvallisuussuunnittelun perustana on käytettävä 46 §:ssä tarkoitettuja väestön potentiaalisen altistuksen rajoituksia.

Ydinlaitos on lisäksi suunniteltava siten, että ydinlaitos, sen järjestelmät, rakenteet ja laitteet sekä ydinlaitosta käyttävä ja turvaava organisaatio toimivat kokonaisuutena ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta luotettavasti.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinlaitoksen suunnitteluperusteista, häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin varautumisesta, turvallisuuteen liittyvien inhimillisten tekijöiden hallinnasta, ydinlaitoksen ja sitä käyttävän ja turvaavan organisaation muodostaman kokonaisuuden suunnittelusta sekä muista suunnittelussa huomioon otettavista seikoista.

73 § Ydinlaitoksen turvallisuustoiminnot ja niiden suojaaminen

Ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamisessa on ensisijaisesti hyödynnettävä suunnitteluratkaisuin saavutettavissa olevia luontaisia turvallisuusominaisuuksia. Ydinlaitoksessa on oltava turvallisuustoiminnot, joilla varmistetaan häiriötilanteiden hallintaa, ehkäistään onnettomuustilanteiden syntymistä ja etenemistä sekä lievennetään onnettomuustilanteiden seurauksia.

Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava peräkkäisillä ja toisistaan riippumattomilla suojauksilla. Turvallisuustoimintojen luotettavuuden varmistamiseksi on tarvittavassa laajuudessa käytettävä rinnakkaisia ja toisistaan erillään olevia osajärjestelmiä tai laitteita sekä keskenään erilaisia järjestelmiä ja laitteita.

Ydinlaitoksessa on oltava järjestelmät, rakenteet ja laitteet, jotka suojaavat ydinlaitosta ja sen turvallisuustoimintoja ulkoisilta ja sisäisiltä tapahtumilta.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvallisuustoimintojen ja niiden suojaamisen suunnitteluperusteista ja toteutuksesta, peräkkäisistä ja toisistaan riippumattomista suojauksista sekä turvallisuustoimintojen luotettavuuden varmistamisen toteuttamisesta ydinlaitoksessa.

74 § Ydinlaitoksen hallinta

Ydinlaitoksen ohjaamiseksi sekä sen tilan seuraamiseksi ja hallitsemiseksi on oltava tavanomaisessa käytössä sekä häiriö- ja onnettomuustilanteissa tarvittavat järjestelmät, menettelyt ja huonetilat.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista järjestelmistä, menettelyistä ja huonetiloista.

75 § Ydinpolttoaineen ja ydinjätteiden käsittelyyn varautuminen

Ydinlaitos on suunniteltava sellaiseksi, että sen toiminnan yhteydessä tai seurauksena syntyy niin vähän ydinjätettä kuin kohtuudella on käytännöllisin toimenpitein toteutettavissa radioaktiivisuuden ja määrän suhteen ottaen huomioon ydinlaitoksen toiminnan laajuus ja tässä laissa säädetyt turvallisuutta koskevat vaatimukset.

Ydinlaitoksessa on oltava järjestelmät, menettelyt ja huonetilat, jotka ovat tarpeen laitoksen ydinpolttoaineiden ja ydinjätteiden turvallista käsittelyä ja varastointia varten.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinjätteen syntymisen rajoittamiseen liittyvistä suunnitteluratkaisuista sekä ydinpolttoaineen ja ydinjätteiden käsittelyyn ja varastointiin tarkoitetuista järjestelmistä, menettelyistä ja huonetiloista.