Ydinenergialaki

Jos 230 §:n 1 momentin nojalla tehtävässä työ- ja elinkeinoministeriön päätöksessä vahvistetaan luvanhaltijan kuluvan kalenterivuoden vastuumääräksi vähintään 20 ja enintään 25 prosenttia tai, jos se johtaa luvanhaltijan kannalta edullisempaan lopputulokseen, vähintään 20 ja enintään 100 miljoonaa euroa suuremmaksi kuin aiemmin alustavasti vahvistettu saman kalenterivuoden alustava vastuumäärä ja muutos ei johdu siitä, että ydinjätehuollon toimenpiteitä on toteutettu oleellisesti vähemmän kuin vastuumäärän arvion perustana olevassa laskelmassa on oletettu, työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä, että osa vastuumäärän muutoksesta voidaan jättää huomioon ottamatta vahvistettaessa rahastotavoitetta kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle kalenterivuodelle. Toiselle kalenterivuodelle vahvistettava rahastotavoite ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin ensimmäiselle kalenterivuodelle vahvistettava rahastotavoite.

Jos ydinjätehuollon kustannukset nousevat aiemmin arvioiduista poikkeuksellisen tapahtuman seurauksena tai muusta erityisestä syystä ja vastuumäärän muutos on suurempi kuin 1 momentissa säädetty, työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä, että näin muodostuneisiin uusiin kustannuksiin perustuva rahastotavoitteen muutos jaksotetaan enintään viiden vuoden aikana tasasuuruisiksi eriksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menettelystä, jota noudattaen rahastotavoite vahvistetaan 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

232 § Vastuumäärän ja rahastotavoitteen tarkistaminen

Työ- ja elinkeinoministeriön voi kalenterivuoden lopussa tarkistaa 230 §:n 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessä vahvistetun vastuumäärän kuluvan kalenterivuoden osalta sekä vahvistetut rahastotavoitteet ja alustavat vastuumäärät, jos:

1) luvanhaltijan toiminnassa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka lisäävät muutoin kuin vähäisessä määrin luvanhaltijan toiminnan yhteydessä tai seurauksena syntyvien ydinjätteiden määrää;

2) suunnitellut ydinjätehuollon toimenpiteet viivästyvät muutoin kuin vähäisessä määrin;

3) huolehtimisvelvollisuuden siirtämisen seurauksena vahvistettu kuluvan kalenterivuoden vastuumäärä sekä vahvistetut rahastotavoitteet ja alustavat vastuumäärät alenevat luovuttajan osalta yhtä paljon kuin ne kasvavat vastaanottajan osalta.

Luvanhaltijan on haettava vastuumäärän ja rahastotavoitteen tarkistamista ja toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle 228 §:n 1 momentissa tarkoitetut arviot ja selvitykset, jos tämän pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu muutos tai 2 kohdassa tarkoitettu viivästyminen on kokonaisuutena arvioiden olennainen. Luvanhaltijan vastuumäärän arviointiin sovelletaan 228 §:ää.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vastuumäärän ja rahastotavoitteen tarkistamisessa noudatettavasta menettelystä.

233 § Luvanhaltijan ydinjätehuoltomaksu

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa vuosittain ydinjätehuoltomaksun, jonka luvanhaltija on velvollinen suorittamaan varautumisrahastoon rahasto-osuuden nostamiseksi rahastotavoitteen suuruiseksi.

Ydinjätehuoltomaksu on suoritettava siten, että maaliskuun viimeisen päivän rahasto-osuus on yhtä suuri kuin saman kalenterivuoden rahastotavoite. Rahaston on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, jos luvanhaltija laiminlyö maksuvelvollisuutensa.

234 § Vakuusjärjestelyt ydinjätehuollon kustannuksiin varautumiseksi

Luvanhaltijan on luovutettava valtiolle vakuuksia siten, että niiden yhteismäärä vastaa kuluvan vuoden kesäkuun lopussa määrää, joka saadaan korottamalla edelliselle kalenterivuodelle vahvistettua vastuumäärää kymmenellä prosentilla ja vähentämällä siitä kuluvalle kalenterivuodelle vahvistettu rahastotavoite. Laskelmassa vastuumäärä korjataan ensin edellisen kalenterivuoden kustannustasoon. Ensimmäisen kerran luvanhaltijan on kuitenkin luovutettava mainittu määrä vakuuksia kuukauden kuluessa siitä, kun ydinlaitoksen käyttölupa on tullut lainvoimaiseksi tai pantu täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

Käytettävien vakuuksien on oltava työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymät. Vakuudeksi ministeriö voi hyväksyä vähintään viisi vuotta voimassa olevan:

1) vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun vakuutusyhtiön antaman luottovakuutuksen;

2) suomalaisen talletuspankin antaman omavelkaisen takauksen;

3) suomalaisen yhteisön antaman omavelkaisen takauksen, joka luotettavuudeltaan vastaa 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua vakuutta;

4) panttaussitoumuksen suomalaisen talletuspankin pankkitilillä oleviin luvanhaltijan varoihin;

5) muuhun kuin ydinlaitoksen kiinteistöön kohdistuvan kiinteistökiinnityksen, joka on enintään 75 prosenttia kiinteistön todennäköisestä luovutushinnasta ja luotettavuudeltaan vastaa 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua vakuutta.

Luvanhaltijan on tehtävä työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotus 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden noudattamiseksi riittävän ajoissa ennen kuin vakuuksien on oltava valtiolle luovutettu. Ministeriö voi hyväksyä ehdotuksen, jos vakuuksien yhteismäärä on 1 momentissa säädetyn mukainen ja vakuudet on hyväksytty 2 momentissa tarkoitetussa päätöksessä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vakuuksien hyväksyttävyyden arvioinnin perusteista ja hyväksymisessä sovellettavasta menettelystä.

235 § Ylimääräinen ydinjätehuoltomaksu

Jos luvanhaltija ei luovuta valtiolle vakuuksia 234 §:n mukaisesti, työ- ja elinkeinoministeriön on määrättävä luvanhaltija suorittamaan varautumisrahastoon puuttuvaa määrää vastaava ylimääräinen ydinjätehuoltomaksu viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vakuuksien on oltava luovutettu 234 §:n 1 momentin mukaisesti. Valtion ydinjätehuoltorahaston on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, jos luvanhaltija laiminlyö maksuvelvollisuutensa.

236 § Valtiolle luovutettujen vakuuksien palauttaminen

Jos luvanhaltijan valtiolle luovuttamia vakuuksia on enemmän kuin 234 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan, työ- ja elinkeinoministeriön on palautettava ylimenevää osaa vastaavat vakuudet kuluvan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä, jos luvanhaltija on täyttänyt ydinjätehuoltomaksua koskevan velvollisuutensa ja valtiolla ei ole saatavia 23 luvun mukaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vakuuksien palauttamisessa noudatettavasta menettelystä.

237 § Valtiolle luovutetun vakuuden muuttaminen rahaksi

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus ryhtyä valtiolle luovutetun vakuuden rahaksi muuttamiseen, jos luvanhaltija:

1) on laiminlyönyt ydinjätehuoltomaksun suorittamisen 233 §:n mukaisesti tai ylimääräisen ydinjätehuoltomaksun suorittamisen 235 §:n mukaisesti; ja

2) ministeriön kehotuksesta huolimatta ei ole korjannut puutetta asetetussa määräajassa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vakuuksien rahaksi muuttamisessa noudatettavasta menettelystä.

23 luku. Ydinjätehuollon kustannusten korvaaminen valtiolle

238 § Luovutettavaksi määrättyjä ydinjätteitä koskeva vastuumäärä

Kun valtioneuvosto on tehnyt 374 §:ssä tarkoitetun päätöksen ydinjätteiden luovuttamisesta valtiolle, työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon menoja vastaavan vastuumäärän. Samalla ministeriö vahvistaa niiden luvanhaltijan tuottamien ydinjätteiden ydinjätehuollon menoja vastaavan vastuumäärän, joita luovuttamisesta tehty päätös ei koske. Tämän jälkeen ministeriö vahvistaa vuosittain kunkin kalenterivuoden lopussa luvanhaltijan kuluvan kalenterivuoden vastuumäärän ja alustavasti vastuumäärät sitä seuraaville kahdelle kalenterivuodelle.

Valtiolle luovutettujen ydinjätteiden vastuumäärään ja sen arviointiin sovelletaan 227 ja 228 §:ää. Työ- ja elinkeinoministeriön on tarvittaessa selvitettävä erikseen edellisen kolmen kalenterivuoden aikana tehdyt ydinjätehuollon toimenpiteet ja näiden toimenpiteiden vaikutus kuluvan kalenterivuoden vastuumäärään.

239 § Valtion saatavan kattaminen ja luvanhaltijan kateosuus

Kun valtiolle luovutettuja ydinjätteitä koskeva vastuumäärä on ensimmäisen kerran vahvistettu 238 §:n mukaisesti, Valtion ydinjätehuoltorahaston on erotettava luvanhaltijan rahasto-osuudesta osuus, joka vastaa luovutettuja ydinjätteitä vastaavan vastuumäärän suhteellista osuutta 238 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vastuumäärien yhteenlasketusta määrästä. Luvanhaltijan rahasto-osuudesta erotettu osuus on varautumisrahastossa varattuna käytettäväksi luvanhaltijan valtiolle luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon kustannuksiin, joista luvanhaltija on edelleen vastuussa (luvanhaltijan kateosuus).

Jos luvanhaltijan kateosuuteen siirretty määrä on pienempi kuin luovutettuja ydinjätteitä vastaava vastuumäärä, luvanhaltijan on suoritettava jäljelle jäävä valtion saatava varautumisrahastolle luvanhaltijan kateosuuteen lisättäväksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vastuumäärä on 238 §:n mukaisesti vahvistettu. Siltä osin kuin luvanhaltija laiminlyö tämän velvollisuuden, työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus muuttaa luvanhaltijan valtiolle luovuttamia vakuuksia rahaksi, jolloin näin saadut varat lisätään luvanhaltijan kateosuuteen.

Luvanhaltijalla varautumisrahastosta oleva laina on sanottava irti erääntymään kuukauden kuluessa siltä osin kuin se vastaa valtion saatavaa.

240 § Katetarve

Luvanhaltijan kateosuuden on kunakin kalenterivuonna saavutettava tavoite (katetarve), joka saadaan korottamalla 25 prosentilla valtiolle luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon kustannuksia vastaavaa edellisen kalenterivuoden vastuumäärää.

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa katetarpeen seuraavalle kalenterivuodelle ensimmäisen kerran samalla kun se vahvistaa valtiolle luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon menoja vastaavan vastuumäärän. Tämän jälkeen ministeriö vahvistaa kunkin kalenterivuoden lopussa seuraavan kalenterivuoden katetarpeen. Jos luvanhaltijan rahastotavoite on jaksotettu 229 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti, työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä, että jaksottaminen lopetetaan.

241 § Katetarpeeseen perustuva valtion saatava

Työ- ja elinkeinoministeriön vahvistettua katetarpeen valtiolle syntyy luvanhaltijalta määrältään katetarvetta vastaava, vaadittaessa maksettava saatava.

242 § Katemaksu

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa vuosittain katemaksun, jonka luvanhaltija on velvollinen suorittamaan varautumisrahastoon kateosuuden nostamiseksi vahvistetun katetarpeen suuruiseksi.

Katemaksu on suoritettava siten, että maaliskuun viimeisen päivän luvanhaltijan kateosuus on yhtä suuri kuin saman kalenterivuoden katetarve. Rahaston on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, jos luvanhaltija laiminlyö maksuvelvollisuutensa.

243 § Katetarpeeseen liittyvät vakuudet

Luvanhaltijan on luovutettava valtiolle vakuuksia siten, että niiden yhteismäärä vastaa kuluvan vuoden kesäkuun lopussa määrää, joka saadaan korottamalla edelliselle kalenterivuodelle vahvistettua valtiolle luovutettujen ydinjätteiden vastuumäärää 25 prosentilla ja vähentämällä siitä kuluvalle vuodelle vahvistettu luvanhaltijan katetarve.

Vakuudeksi hyväksymiseen sovelletaan lisäksi 234 §:ää.

244 § Ylimääräinen katemaksu

Jos luvanhaltija ei luovuta valtiolle vakuuksia 243 §:n mukaisesti, on luvanhaltijan suoritettava varautumisrahastolle puuttuvaa määrää vastaava ylimääräinen katemaksu viimeistään kuukauden kuluessa 243 §:ssä säädetyn määräajan päättymisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö määrää ylimääräisen katemaksun suuruuden.

Valtion ydinjätehuoltorahaston on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle, jos luvanhaltija laiminlyö ylimääräistä katemaksua koskevan maksuvelvollisuutensa.

245 § Katetarpeeseen liittyvien vakuuksien palauttaminen tai rahaksi muuttaminen

Jos luvanhaltijan valtiolle luovuttamia vakuuksia on enemmän kuin 243 §:n mukaan vaaditaan, työ- ja elinkeinoministeriön on palautettava ylimenevää osaa vastaavat vakuudet luvanhaltijalle kuluvan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä, jos luvanhaltija on täyttänyt katemaksua koskevan velvollisuutensa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus ryhtyä valtiolle luovutetun vakuuden rahaksi muuttamiseen, jos luvanhaltija on laiminlyönyt katemaksun suorittamisen 242 §:n mukaisesti tai ylimääräisen katemaksun suorittamisen 244 §:n mukaisesti.

246 § Loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeiset valtion kustannukset

Kun Säteilyturvakeskus on hyväksynyt loppusijoituslaitoksen pysyvästi suljetuksi, sulkemisen jälkeen tarvittavien valtion valvonta- ja muiden toimenpiteiden kustannusten kattamiseksi Valtion ydinjätehuoltorahaston on erotettava luvanhaltijan rahasto-osuudesta mainittuihin kustannuksiin varattu osuus valtion kateosuuteen.

247 § Kateosuuksiin siirrettyjen osuuksien vähentäminen rahasto-osuudesta

Kun luvanhaltijan rahasto-osuudesta on 239 §:n 1 momentin mukaisesti siirretty osuus luvanhaltijan kateosuuteen tai 246 §:n mukaisesti valtion kateosuuteen, Valtion ydinjätehuoltorahaston on vähennettävä luvanhaltijan rahasto-osuudesta kateosuuteen siirretty määrä.

248 § Kateosuuden käyttäminen

Valtio saa käyttää luvanhaltijan kateosuudessa olevia varoja luvanhaltijalta valtiolle siirrettyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon kustannuksiin sekä valtion kateosuudessa olevia varoja loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeisiin valtion valvonta- ja muiden toimenpiteiden kustannuksiin.

249 § Luvanhaltijan kateosuuden ylijäämän palauttaminen

Kun valtiolle luovutettuja ydinjätteitä koskevien ydinjätehuollon kustannukset on suoritettu luvanhaltijan kateosuudesta, Valtion ydinjätehuoltorahaston on palautettava mahdollinen ylijäämä luvanhaltijalle.

24 luku. Valtion ydinjätehuoltorahaston sijoitustoiminta

250 § Varautumisrahaston varojen lainaaminen luvanhaltijalle

Luvanhaltijalla, jolle työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut rahastotavoitteet seuraavalle kolmelle kalenterivuodelle, on oikeus saada Valtion ydinjätehuoltorahastosta lainaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin kuin erääntyneen lainan tai sen koron maksu on laiminlyöty. Luvanhaltijan tulee ilmoittaa lainausoikeuden käyttämisestä viimeistään rahaston ilmoittamana määräpäivänä.

Luvanhaltijalla saa olla rahastolta lainassa enintään 60 prosenttia siitä määrästä, joka saadaan vähentämällä luvanhaltijalle vahvistetusta rahastotavoitteesta luvanhaltijan osuus rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta laina-aikana arvion mukaan aiheutuvat kustannukset. Jos seuraavalle kolmelle kalenterivuodelle vahvistetut rahastotavoitteet poikkeavat määrältään toisistaan, käytetään määrältään pienintä rahastotavoitetta.

Luvanhaltijan osakkeenomistajilla on oikeus käyttää luvanhaltijan oikeutta saada lainaa rahastolta siltä osin kuin luvanhaltija ei itse sitä tee. Rahastosta osakkeenomistajille kulloinkin lainattavissa oleva määrä on lainattava niille osakkeenomistajille, jotka sitä vaativat, tarpeen vaatiessa näiden osakeomistuksien suhteessa rahaston tarkemmin määräämällä tavalla.

251 § Lainauksen ehdot ja vakuusvaatimus

Edellä 250 §:ssä tarkoitetun lainan korko on sidottava markkinoilla yleisesti noteerattavaan viitekorkoon, johon on varautumisrahaston pääoman arvon säilymiseksi ja tuoton turvaamiseksi lisättävä erityinen korkomarginaali. Lisäksi laina saadaan myöntää ainoastaan turvaavia vakuuksia vastaan. Lainansaaja on velvollinen pitämään vakuutena olevan irtaimen tai kiinteän omaisuuden riittävästi vakuutettuna.

Valtion ydinjätehuoltorahaston on valvottava vuosittain ja tarvittaessa useammin, että turvaavien vakuuksien vakuusarvoa on edelleen pidettävä riittävänä. Jos vakuutta ei enää voida pitää riittävänä, rahastolla on oikeus vaatia lisävakuus tai uusi vakuus ja asettaa määräaika, jonka kuluessa sellainen vakuus on annettava. Jos turvaavien vakuuksien vakuusarvo ylittää lainan turvaamiseksi tarvittavan määrän, rahaston on luvanhaltijaa kuultuaan viipymättä palautettava ylimenevää osaa vastaavat vakuudet.

Rahastolla on oikeus ryhtyä turvaavan vakuuden rahaksi muuttamiseen lainasopimuksessa tarkemmin sovitulla tavalla, jos erääntyneen lainan tai sen koron maksaminen on kehotuksesta huolimatta laiminlyöty.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lainan vakuuksista sekä niiden palauttamisesta ja rahaksi muuttamisesta, sovellettavasta lainan viitekorosta ja siihen lisättävästä korkomarginaalista sekä muista lainojen yleisistä ehdoista.

252 § Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen sijoittaminen valtion velkakirjoihin

Vähintään 20 prosenttia varautumisrahaston siitä varallisuudesta, joka saadaan laskemalla yhteen 250 §:n 2 momentin mukaisessa laskelmassa käytetyt rahastotavoitteet ja 230 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetut rahastotavoitteet sekä vähentämällä tästä summasta 250 §:n 2 momentissa tarkoitetut kustannukset, on valtion käytettävissä ja Valtion ydinjätehuoltorahasto saa sijoittaa sen Suomen valtion velkakirjoihin tai valtion talousarviossa siirtää rahastosta määräajaksi valtiovarastoon.

Varautumisrahaston kateosuuksissa oleva varallisuus on kokonaisuudessaan sijoitettava 1 momentin mukaisesti.

Jos varoja on siirretty valtiovarastoon, valtion talousarvioon on vuosittain otettava määräraha rahastolle sinä vuonna takaisin siirrettävien varojen palauttamiseen ja 251 §:n 1 momentissa säädettyä lainan korkoa määrältään vastaavan korvauksen maksamiseen rahastolle siltä ajalta, jona rahaston varoja on ollut siirrettynä valtiovarastoon.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä varojen siirtämisestä valtiovarastoon.

253 § Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen muu sijoitustoiminta

Valtion ydinjätehuoltorahaston on sijoitettava vähintään 20 prosenttia 252 §:n 1 momentissa tarkoitetusta rahaston varallisuudesta muutoin kuin 250 tai 252 §:n mukaisesti ja tällöin huolehdittava sijoitusten turvaavuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitusten turvaavuuden arvioinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että rahaston maksuvalmius on rahaston toimintaan nähden riittävällä tavalla turvattu.

Rahaston varoja ei kuitenkaan saa sijoittaa sellaisten yritysten joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin, osuuksiin, velkasitoumuksiin tai vastaaviin välineisiin, joiden toimialaan kuuluu ydinenergian käyttöä. Tämä ei estä rahaston varojen sijoittamista sellaisiin sijoitusrahastolain (213/2019) 13 luvussa tarkoitettuihin sijoitusrahastoihin tai vastaaviin yhteissijoittamisen välineisiin, joissa sijoitusten osuus edellä tarkoitettujen yritysten välineisiin on vähäinen.

254 § Sijoitusten vähimmäisosuuksien varmistaminen

Valtion ydinjätehuoltorahaston on varmistettava kolmen vuoden välein 31 päivän maaliskuuta tilanteen mukaan, että 252 §:n 1 momentin ja 253 §:n 1 momentin mukaiset sijoitustoimintaa koskevat vähimmäisosuudet täytetään. Vähimmäisosuuksia laskettaessa on kuitenkin käytettävä luvanhaltijoille kuluvalle kalenterivuodelle vahvistettuja rahastotavoitteita. Rahaston on viipymättä tehtävä tarvittavat muutokset sijoitustoiminnassa vähimmäisosuuksia koskevien vaatimuksen täyttämiseksi sekä päätettävä 250 §:ssä tarkoitetusta lainauksesta siten, että mainitun pykälän 2 momentissa säädetty enimmäisosuutta koskeva vaatimus täyttyy.

255 § Suojaosuus

Sijoitustoimintaan liittyvien riskien varalta Valtion ydinjätehuoltorahaston on vaadittava luvanhaltijalta suojaosuus, joka on kolme prosenttia luvanhaltijan kalenterivuoden rahastotavoitteesta. Suojaosuus katetaan ensisijaisesti 261 §:ssä tarkoitetulla ylijäämällä. Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa kalenterivuosittain luvanhaltijalta vaadittavan suojaosuuden määrän.

Luvanhaltijan on luovutettava Valtion ydinjätehuoltorahastolle 234 §:n 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia siten, että maaliskuun viimeisenä päivänä vakuuksien yhteismäärä vastaa 1 momentissa tarkoitettua suojaosuutta siltä osin kuin siirretty ylijäämä ei kata sitä taikka luvanhaltija ei ole luovuttanut varojaan suojaosuuteen. Siltä osin kuin suojaosuuteen on luovutettu varoja, niiden sijoittamiseen sovelletaan 252 ja 253 §:ää.

Jos 2 momentissa mainittuna ajankohtana luvanhaltijan luovuttamia vakuuksia ja varoja on enemmän kuin 1 momentin mukaan edellytetään, Valtion ydinjätehuoltorahaston on viipymättä palautettava luvanhaltijalle ylimenevää osaa vastaavia vakuuksia ja varoja. Ensisijaisesti palautetaan vakuuksia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suojaosuuden kattamisessa noudatettavasta menettelystä.

256 § Täydentävä suojaosuus

Jos Valtion ydinjätehuoltorahasto toteaa sijoitustoimintaan liittyviä yllättäviä ja ennakoimattomia tappioriskejä taikka sellaista markkinahintoihin liittyvää poikkeuksellista vaihtelua tai epävarmuutta, joka on lisännyt tai voi lisätä hintojen vaihtelua, rahasto voi vaatia luvanhaltijalta täydentävää suojaosuutta. Luvanhaltijan on kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä luovutettava rahastolle 234 §:n 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia siten, että niiden yhteismäärä vastaa kahta prosenttia luvanhaltijan kalenterivuoden rahastotavoitteesta.

Rahaston on viipymättä palautettava luvanhaltijalle täydentävän suojaosuuden kattamiseen luovutetut vakuudet, kun rahasto arvioi, että niihin ei enää ole tarvetta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä täydentävän suojaosuuden kattamisessa noudatettavasta menettelystä.

257 § Varautumisrahaston varojen riittävyyden varmistaminen

Valtion ydinjätehuoltorahaston on seurattava riittävän tehokkaasti varautumisrahaston varojen arvon kehitystä. Jos luvanhaltijan rahasto-osuus alenee jonain ajankohtana kalenterivuoden aikana enemmän kuin viisi prosenttia verrattuna kalenterivuoden rahastotavoitteeseen, rahaston on vaadittava luvanhaltijalta täydentäviä vakuuksia. Luvanhaltijan on kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä luovutettava rahastolle 234 §:n 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia siten, että näiden vakuuksien yhteismäärä sekä suojaosuuden kattamiseksi luovutetut vakuudet ja siihen siirretty ylijäämä yhdessä rahasto-osuuden jäljellä olevan arvon kanssa vastaavat kalenterivuoden rahastotavoitetta.

Luvanhaltijan rahasto-osuus saa vuosineljänneksen lopussa olla enintään kolme prosenttia alempi kuin kalenterivuoden rahastotavoite. Jos aleneminen on tätä suurempi, rahaston on vaadittava luvanhaltijalta täydentäviä vakuuksia. Luvanhaltijan on kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä luovutettava rahastolle 234 §:n 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia siten, että näiden vakuuksien yhteismäärä sekä suojaosuuden kattamiseksi luovutetut vakuudet ja siihen siirretty ylijäämä yhdessä rahasto-osuuden jäljellä olevan arvon kanssa vastaavat kalenterivuoden rahastotavoitetta korotettuna suojaosuudella.

258 § Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä sijoitustoiminnan ja sijoitustoimintaan liittyvän riskienhallinnan järjestämisestä.

25 luku. Rahasto-osuuksien ja kateosuuksien hallinnointi

259 § Varautumisrahaston varojen arvostaminen

Valtion ydinjätehuoltorahaston talousarvion laatimiseen sovelletaan valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988). Varautumisrahaston varat arvostetaan kuitenkin kirjanpidossa ja sen yhteydessä järjestettävässä muussa seurannassa, tilinpäätöksessä ja laskentatoimessa seuraavasti:

1) lainat luvanhaltijoille tai näiden osakkeenomistajille nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon;

2) euromääräiset rahavarat nimellisarvoon ja muu valuutta Euroopan keskuspankin julkaisemaan valuuttakurssiin;

3) julkisen kaupankäynnin kohteena viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Suomessa tai ulkomailla olevat osakkeet ja muut rahoitusinstrumentit, joukkovelkakirjalainat ja muut velallisen sitoumuksesta annetut arvopaperit sekä sijoitusrahasto-osuudet markkina-arvoon;

4) muu kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu varallisuus kirjanpitoarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä varautumisrahaston varojen arvostamisesta.

260 § Varautumisrahaston voitto ja tappio

Jos varautumisrahaston sijoitustoiminnan tuottojen ja valtiovarastossa olleista varoista saatujen korvausten yhteenlaskettu määrä verrattuna rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta aiheutuneiden kulujen ja luottotappioiden yhteenlaskettuun määrään:

1) on suurempi, Valtion ydinjätehuoltorahaston on varautumisrahaston näin saamalla kalenterivuoden voitolla hyvitettävä kalenterivuoden viimeisen päivän rahasto-osuuksia siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina;

2) on pienempi, varautumisrahastolle näin aiheutuneella kalenterivuoden tappiolla veloitetaan kalenterivuoden viimeisen päivän rahasto-osuuksia siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa laskelmassa vähennetään kunkin ajankohdan rahasto-osuudesta kyseisen luvanhaltijan rahastolta saamista lainoista edellisiltä vuosilta kertynyt mutta tuona ajankohtana vielä maksamatta oleva korko.

Jos varautumisrahastossa on lisäksi luvanhaltijan tai valtion kateosuuksia, näistä saatujen sijoitustoiminnan tuottojen ja valtiovarastossa olleista varoista saatujen korvausten voitto tai tappio kohdistetaan 1 momentin mukaisesti kateosuuksiin siinä suhteessa kuin vastaavat kateosuudet ovat olleet kalenterivuoden aikana rahaston varoina. Varautumisrahaston voittoa tai tappiota laskettaessa otetaan kuitenkin tällöin huomioon sijoitustoiminnan tuottoina ainoastaan Suomen valtion velkakirjoista saadut korkotulot ja valtiovarastossa olleista varoista saadut korvaukset.

261 § Ylijäämän palauttaminen

Jos luvanhaltijan kalenterivuoden rahastotavoite on pienempi kuin edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän rahasto-osuus, johon on kohdistettu luvanhaltijan osuus rahaston voitosta tai tappiosta, Valtion ydinjätehuoltorahaston on palautettava tämä ylijäämä luvanhaltijalle viimeistään saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä siltä osin kuin se ylittää luvanhaltijalta vaadittuun suojaosuuteen tarvittavan määrän. Rahasto saa käyttää luvanhaltijalta olevaa saatavaa luvanhaltijan suostumuksella samalle luvanhaltijalle palautettavan ylijäämän kuittaamiseen maksetuksi luvanhaltijalle 250 §:ssä tarkoitetun lainan ehtojen mukaisesti.

Jos kalenterivuoden luvanhaltijan katetarve on pienempi kuin edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän luvanhaltijan kateosuus, johon on kohdistettu luvanhaltijan osuus rahaston voitosta tai tappiosta, Valtion ydinjätehuoltorahaston on palautettava tämä ylijäämä luvanhaltijalle viimeistään saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä.

262 § Luvanhaltijan rahasto-osuuden vahvistaminen

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa luvanhaltijan vuoden viimeisen päivän rahasto-osuuden varautumisrahastossa. Vuoden viimeisen päivän rahasto-osuus saadaan lisäämällä viimeksi vahvistettuun rahasto-osuuteen tai vähentämällä siitä luvanhaltijan osuus 260 §:n 1 ja 2 momentin mukaan lasketusta voitosta tai tappiosta sekä kalenterivuoden aikana tapahtuneet tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetut muutokset.

Luvanhaltijan rahasto-osuuden suhteellinen osuus varautumisrahaston varoista muuttuu, jos viimeksi vahvistetun rahasto-osuuden jälkeen:

1) luvanhaltija maksaa ydinjätehuoltomaksua tai luvanhaltijalle palautuu ylijäämää;

2) varoja siirretään luvanhaltijoiden rahasto-osuuksien välillä huolehtimisvelvollisuuden siirtämisen seurauksena;

3) varoja siirretään luvanhaltijan kateosuuteen tai valtion kateosuuteen.

263 § Luvanhaltijan kateosuuden vahvistaminen

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa luvanhaltijan vuoden viimeisen päivän kateosuuden varautumisrahastossa. Vuoden viimeisen päivän kateosuus saadaan lisäämällä viimeksi vahvistettuun kateosuuteen tai vähentämällä siitä luvanhaltijan osuus 260 §:n 3 momentin mukaan lasketusta voitosta tai tappiosta sekä kalenterivuoden aikana tapahtuneet tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetut muutokset.

Luvanhaltijan kateosuuden suhteellinen osuus varautumisrahaston varoista muuttuu, jos viimeksi vahvistetun kateosuuden jälkeen:

1) luvanhaltija maksaa katemaksua tai luvanhaltijalle palautuu ylijäämää;

2) varoja siirretään luvanhaltijan kateosuuteen tai valtion kateosuuteen.

264 § Luvanhaltijan varat varautumisrahastossa

Luvanhaltijan rahasto-osuuden lisäksi luvanhaltijan varoja varautumisrahastossa ovat suojaosuuden kattamiseksi maksetut varat. Luvanhaltijan varoja ovat myös ylimääräiseen ydinjätehuoltomaksuun ja ylimääräiseen katemaksuun perustuvat varat sekä luvanhaltijan kateosuudessa olevat varat.

265 § Valtion kateosuuden vahvistaminen

Valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa valtion vuoden viimeisen päivän kateosuuden varautumisrahastossa. Vuoden viimeisen päivän kateosuus saadaan vähentämällä viimeksi vahvistetusta kateosuudesta loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeen tarvittavien valtion valvonta- ja muiden toimenpiteiden kustannusten kattamiseksi kalenterivuoden aikana käytetyt varat sekä lisäämällä siihen tai vähentämällä siitä kateosuuden osuus 260 §:n 3 momentin mukaan lasketusta voitosta tai tappiosta.

26 luku. Valtion ydinjätehuoltorahaston avustukset

266 § Tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittaminen

Valtion ydinjätehuoltorahasto voi myöntää avustusta sellaista tutkimustoimintaa varten, jonka tavoitteena on edistää luvanhaltijoiden ydinlaitosten turvallista käyttöä ja ydinjätehuollon ratkaisujen kehittymistä sekä varmistaa, että viranomaisten ja luvanhaltijoiden saatavilla on näihin liittyen riittävästi ja kattavasti asiantuntemusta ja muuta osaamista. Lisäksi rahasto voi myöntää avustusta tällaista tutkimustoimintaa edistävää tutkimusinfrastruktuuria varten.

267 § Luvanhaltijalta kerättävät maksut avustusten rahoittamiseen

Luvanhaltija, jolla on lupa ydinvoimalaitoksen rakentamiseen tai käyttöön, ja se, joka on hakenut lupaa tällaisen laitoksen rakentamiseen, on velvollinen suorittamaan Valtion ydinjätehuoltorahaston ylläpitämään tutkimusrahastoon tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi vuosittain perusmaksun 480 euroa kultakin luvan mukaiselta tai lupahakemuksessa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta, kuitenkin enintään 270 000 euroa kunkin maksuvelvollisen osalta. Lisäksi luvanhaltijan on vuosittain suoritettava tehomaksu, joka on kultakin luvan mukaiselta nimellislämpötehon megawatilta 240 euroa tai, jos luvassa tarkoitettu ydinvoimalaitos perustuu muuhun kuin Suomessa yleisesti käytössä olevaan teknologiaan, 480 euroa.

Luvanhaltija, jolla on lupa ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen rakentamiseen tai käyttöön, on velvollinen suorittamaan tutkimusrahastoon vuosittain perusmaksun 270 000 euroa ja perusmaksun lisäosan 540 000 euroa. Se, joka on hakenut lupaa tällaisen laitoksen rakentamiseen, on velvollinen suorittamaan tutkimusrahastoon vuosittain perusmaksun 270 000 euroa.

Luvanhaltija, jolla on lupa 1 tai 2 momentissa tarkoitetun tai muun ydinlaitoksen käyttöön, on velvollinen suorittamaan tutkimusrahastoon vuosittain vastuumäärään perustuvan maksun, joka on edeltävälle kalenterivuodelle kohdistettu vastuumäärä kerrottuna 0,07 prosentilla tai, jos luvassa tarkoitettu ydinvoimalaitos perustuu muuhun kuin Suomessa yleisesti käytössä olevaan teknologiaan, kerrottuna 0,14 prosentilla.

268 § Maksuvelvollisuutta koskevat täydentävät säännökset

Edellä 267 §:ssä tarkoitettu perusmaksu on maksettava jokaiselta kalenterivuodelta, jonka 1 päivänä tammikuuta luvanhaltijalla on voimassa oleva 267 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu lupa tai vireillä tällaista lupaa koskeva hakemus.

Edellä 267 §:n 1 momentissa tarkoitetun tehomaksun ja 2 momentissa tarkoitetun perusmaksun lisäosan suuruus määräytyy kunkin kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä, jos luvanhaltijalla on tällöin voimassa oleva ydinvoimalaitosta tai ydinpolttoaineen tuotantolaitosta koskeva rakentamislupa tai käyttölupa. Rakentamisluvan mukaisen hankkeen toteuttamatta jättämisestä voi ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden loppuun mennessä, jolloin maksuvelvollisuus on voimassa vielä seuraavan kalenterivuoden osalta.

Edellä 267 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksun suuruus määräytyy kunkin kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä, jos luvanhaltijalle on edelliselle kalenterivuodelle kohdistettu vastuumäärä.

Valtion ydinjätehuoltorahasto lähettää maksuvelvollisille maksuvelvollisuutta koskevan päätöksen viimeistään 30 päivää ennen eräpäivää. Maksuunpano voidaan toimittaa ilman että maksuvelvolliselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Päätös voidaan antaa tiedoksi hallintolain (434/2003) 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona.

269 § Maksuvelvollisuuden päättyminen

Ydinvoimalaitosta koskevaan lupaan perustuva maksuvelvollisuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin ydinlaitosta ei käyttöluvan mukaan enää saa käyttää energian tuotannossa tai jolloin luvanhaltija on käyttöluvan voimassaolon aikana ilmoittanut työ- ja elinkeinoministeriölle lopullisesti luopuneensa energian tuotannosta ydinvoimalaitoksessa.

Ydinteknistä laitosta ja ydinpolttoaineen tuotantolaitosta koskevaan lupaan perustuva maksuvelvollisuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin lupa laitoksen käytöstäpoistoon on myönnetty.

Loppusijoituslaitosta koskevaan lupaan perustuva maksuvelvollisuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin loppusijoituslaitos on hyväksytty pysyvästi suljetuksi.

270 § Tutkimusrahaston varallisuus

Edellä 267 §:ssä tarkoitetut maksut muodostavat tutkimusrahaston varallisuuden, joka on pidettävä erillään Valtion ydinjätehuoltorahaston muista varoista.

Tutkimusrahaston varallisuutta vähentävät:

1) myönnetyt avustukset siltä osin kuin ne on maksettu;

2) maksuvelvolliselle 272 §:n mukaan palautetut varat;

3) sen tallettamisesta, hoitamisesta ja hallinnoinnista aiheutuneet kustannukset;

4) avustuspäätösten valmistelusta sekä avustusta saaneiden hankkeiden ohjauksesta ja hallinnoinnista aiheutuneet kustannukset.

Tutkimusrahaston varallisuutta kartuttavat maksujen lisäksi:

1) siitä saadut satunnaiset tuotot;

2) myönnetyt avustukset siltä osin kuin rahasto on perinyt ne takaisin;

3) myönnetyt avustukset siltä osin kuin ne ovat jääneet käyttämättä hankkeiden kustannusten muuttumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi.

271 § Avustusten myöntäminen

Valtion ydinjätehuoltorahasto voi kunakin vuonna myöntää avustuksia enintään käytettävissä olevan tutkimusrahaston varallisuuden mukaan siltä osin kuin sitä ei ole sidottu jo tehdyillä avustuspäätöksillä eikä siihen sisälly rahastolle syntyneitä saatavia.

Rahasto päättää hakemusten perusteella avustusten myöntämisestä siten, että avustettavat hankkeet ovat korkeatasoisia ja edistävät kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaisella tavalla 266 §:ssä säädettyjä tavoitteita. Etusija annetaan hankkeille, joiden arvioidaan tuottavan laaja-alaisesti hyödynnettävää tutkimustietoa. Ennen avustusten myöntämistä on pyydettävä työ- ja elinkeinoministeriöltä, Säteilyturvakeskukselta ja luvanhaltijoilta lausunto. Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää sellaisille hankkeille, jotka välittömästi liittyvät tässä laissa tarkoitettuun ydinlaitosten valvontaan, lupakäsittelyyn tai lupahakemusaineiston valmisteluun.

272 § Varojen palauttaminen maksuvelvollisille

Jos 266 §:ssä säädettyjen tavoitteiden kannalta ei ole perusteltua käyttää kaikkia jaettavissa olevia tutkimusrahaston varoja tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen, rahaston on jätettävä vastaava osa varoista jakamatta.

Kalenterivuoden aikana jakamatta jääneet varat ja sellaiset avustusten myöntämistä koskevin päätöksin sidotut varat, jotka jäävät kalenterivuoden aikana käyttämättä hankkeiden kustannusten muuttumisen tai muun syyn vuoksi, Valtion ydinjätehuoltorahaston on palautettava ilman aiheetonta viivytystä maksuvelvollisille maksujen suhteessa.

273 § Avustuksiin liittyvä täydentävä sääntely

Avustukseen sovelletaan tässä luvussa säädetyn lisäksi valtionavustuslakia (688/2001).

Valtion ydinjätehuoltorahasto hoitaa valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle säädetyt tehtävät.

27 luku. Valtion ydinjätehuoltorahasto

274 § Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävät

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on huolehtia 22, 23 ja 26 luvussa tarkoitettujen maksujen perimisestä ja näin kerättyjen varojen hallinnoimisesta ja sijoittamisesta sekä hoitaa muut sille 22–26 ja tässä luvussa säädetyt tehtävät. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rahaston tehtävistä.

275 § Valtion ydinjätehuoltorahaston yleinen ohjaus ja valvonta

Valtion ydinjätehuoltorahaston toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Ministeriöllä on oikeus saada rahastolta tarvitsemansa tiedot ja selvitykset.

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksen ja talousarvion, jotka jakautuvat varautumisrahastoa ja tutkimusrahastoa koskeviin osiin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä talousarvion vahvistamisessa noudatettavasta menettelystä ja kirjanpidon järjestämisestä.

276 § Valtion ydinjätehuoltorahaston tilintarkastajien asettaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan Valtion ydinjätehuoltorahaston hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettua tilintarkastajaa. Toisen tilintarkastajista tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu JHT-tilintarkastaja ja toisen mainitussa laissa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Työ- ja elinkeinoministeriön on pyydettävä ehdotus KHT-tilintarkastajaksi tai tilintarkastusyhteisöksi sellaisilta luvanhaltijoilta, joilla on vahvistettu rahasto-osuus.

Tilintarkastajien palkkiot vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriö.

277 § Valtion ydinjätehuoltorahaston tilintarkastajien tehtävät

Tilintarkastajien on tarkastettava Valtion ydinjätehuoltorahaston hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus, jossa on erityisesti lausuttava:

1) siitä, onko tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;

2) siitä, antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot rahaston toiminnan tuloksesta ja tuloksellisuudesta sekä taloudellisesta asemasta;

3) siitä, onko rahaston hallintoa ja toimintaa hoidettu sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;

4) tilinpäätöksen vahvistamisesta; sekä

5) rahaston tuloksen käsittelystä rahaston johtokunnan ehdottamalla tavalla.

Kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajien on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen sekä lausutaan siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Jos tilintarkastaja tilikauden aikana havaitsee merkittävää huomauttamista tarkastettavan yhteisön hallinnosta ja taloudesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava rahaston johtokunnalle, työ- ja elinkeinoministeriölle sekä niille luvanhaltijoille, joilla on vahvistettu rahasto-osuus varautumisrahastossa.

Rahaston johtokunta ja henkilökunta ovat velvollisia avustamaan tarvittaessa tilintarkastajaa tarkastuksen suorittamisessa.

278 § Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunta

Valtion ydinjätehuoltorahastolla on johtokunta, jonka valtioneuvosto nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä. Yksi jäsenistä on määrättävä työ- ja elinkeinoministeriön ja yksi valtiovarainministeriön ehdottamista henkilöistä. Johtokunnan jäsenen tulee olla hyvämaineinen. Johtokunnassa tulee olla riittävä sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemus sekä muu johtokunnan tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellinen asiantuntemus. Finanssivalvonnan on annettava johtokuntaan esitettävien henkilöiden sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemuksesta lausunto työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö voi vapauttaa johtokunnan jäsenen tehtävästään. Työ- ja elinkeinoministeriö määrää jäsenten palkkiot sekä vahvistaa johtokunnan esityksestä rahaston työjärjestyksen.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun neljä jäsentä on läsnä. Läsnä olevista yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Johtokunnan puheenjohtajaan ja muihin jäseniin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

279 § Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunnan tehtävät

Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunnan tehtävänä on:

1) huolehtia rahaston hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;

2) päättää rahaston talouden ja toiminnan kannalta merkittävistä ja laajakantoisista asioista;

3) johtaa ja valvoa rahaston sijoitustoimintaa sekä tehdä siihen liittyvät päätökset 280 §:n mukaisesti;

4) päättää avustuksen myöntämisestä tutkimus- ja infrastruktuurihankkeelle, jos tuen määrä ylittää 200 000 euroa, ja myönnetyn avustuksen takaisinperinnästä;

5) huolehtia rahaston kirjanpidon, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä;

6) ratkaista rahaston päätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset ja antaa vastine rahaston päätöksiä koskevissa valitusasioissa;

7) päättää rahaston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle esitys rahaston vuotuiseksi talousarvioksi;

8) huolehtia rahaston maksuvalmiudesta;

9) hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston tilinpäätös ja siihen kuuluva toimintakertomus sekä toimittaa ne työ- ja elinkeinoministeriölle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä johtokunnan tehtävistä.

280 § Valtion ydinjätehuoltorahaston sijoitustoiminnan johtaminen

Johtokunnan tehtävänä on Valtion ydinjätehuoltorahaston varautumisrahaston varojen sijoitustoimintaan liittyen:

1) päättää lainojen myöntämisestä ja irtisanomisesta, vakuuksien hyväksymisestä, tarvittaessa vakuuksien muuttamisesta rahaksi sekä lainoja koskevista yksityiskohtaisista ehdoista;

2) päättää sijoitustoiminnassa ja sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista;

3) päättää sijoitustoiminnassa käytettävistä sijoitusmuodoista;

4) päättää sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin ja niiden tuottotavoitteista;

5) hyväksyä vuosittain varautumisrahaston varojen sijoitussuunnitelma, jossa tulee erityisesti ottaa huomioon rahaston luonne ja sijoitustoiminnan vaatimukset sekä työ- ja elinkeinoministeriön 275 §:n 1 momentin nojalla antamat määräykset;

6) päättää varainhoitopalveluja ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluja valittaessa noudatettavista periaatteista;

7) päättää varainhoitajista ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluja tuottavista tahoista sekä näiden kanssa laadittavista sopimuksista;

8) päättää tarvittaessa täydentävän suojaosuuden käyttöönotosta ja sen määrästä kunkin luvanhaltijan osalta sekä siihen luovutettujen vakuuksien palauttamisesta;

9) hyväksyä kirjalliset toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista.

Lisäksi johtokunnan tehtävänä on vahvistaa periaatteet siitä, miten varautumisrahaston omistuksista muissa yhteisöissä johtuvia oikeuksia käytetään sellaisten kohdeyhteisöjen osalta, joiden osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla Euroopan talousalueella. Näissä periaatteissa on kuvattava yleisellä tasolla näiden kohdeyhteisöjen osalta omistajaohjauksen liittyminen sijoitusstrategiaan, menettelytavat kohdeyhteisöjen toiminnan seuraamiseksi sijoitusstrategian kannalta merkityksellisissä asioissa, menettelytavat äänioikeuden ja muiden osakkeisiin liittyvien oikeuksien käyttämiseksi kohdeyhteisöissä sekä miten rahasto käy vuoropuhelua kohdeyhteisöjen, niiden muiden osakkeenomistajien ja sidosryhmien kanssa. Rahaston on julkistettava periaatteet tai selvitys siitä, miksi tästä julkistamisesta poiketaan osittain tai kokonaan.

281 § Sijoitusneuvottelukunta

Valtion ydinjätehuoltorahastossa on sijoitusneuvottelukunta, joka valmistelee neuvoa-antavasti johtokunnalle rahaston sijoitustoiminnassa ja sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavia periaatteita sekä suosituksia sijoitustoiminnan kehittämisestä, sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin, varainhoitopalveluista ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluista.

Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi kerralla neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja enintään kuusi muuta jäsentä, joista yhden tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä ja yhden valtiovarainministeriötä sekä enintään kolmen sellaisia luvanhaltijoita, joilla on vahvistettu rahasto-osuus. Neuvottelukunnan jäsenillä tulee olla hyvä sijoitustoiminnan tai riskienhallinnan asiantuntemus. Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä Finanssivalvonnan on annettava lausunto sijoitusneuvottelukuntaan esitettävien henkilöiden sijoitustoiminnan tai riskienhallinnan asiantuntemuksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö määrää jäsenten palkkiot.

282 § Valtion ydinjätehuoltorahaston toimitusjohtaja ja muu henkilökunta

Valtion ydinjätehuoltorahastolla on toimitusjohtaja, tämän sijainen ja tehtäviensä asianmukaiseksi hoitamiseksi riittävä määrä henkilöstöä. Nämä ovat työ- ja elinkeinoministeriön rahaston tehtäviin määräämiä ministeriön virkamiehiä. Toimitusjohtajan sijaiseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta. Rahastolla on oikeus käyttää valtioneuvoston yhteisiä konsernipalveluita. Lisäksi rahasto voi käyttää muiden kuin viranomaisten tuottamia palveluita sijoitustoimintaan liittyen sekä avustusten hallinnoinnissa siltä osin kuin siihen ei liity julkisen vallan käyttöä.

Valtion ydinjätehuoltorahasto korvaa rahaston tehtävien hoitamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle aiheutuneet kustannukset.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rahaston hallinnon järjestämisestä, henkilökunnasta ja kustannusten korvaamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle.

283 § Valtion ydinjätehuoltorahaston toimitusjohtajan tehtävät

Valtion ydinjätehuoltorahaston toimitusjohtaja hoitaa rahaston juoksevaa hallintoa johtokunnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä seuraa sijoitussalkun kehitystä ja ryhtyy sen osalta tarvittaessa toimiin. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että rahaston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava johtokunnalle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen johtokunnan tehtävien hoitamiseksi. Lisäksi toimitusjohtajan on annettava niille luvanhaltijoille, joille on vahvistettu rahasto-osuus, tarpeelliset tiedot luvanhaltijoille kuuluvien, rahastoon liittyvien velvollisuuksien hoitamiseksi.

Toimitusjohtaja ratkaisee rahastossa ratkaistavat asiat esittelystä, jollei päätösvalta kuulu johtokunnalle. Toimitusjohtaja saa kuitenkin ryhtyä rahaston talouden ja toiminnan kannalta merkittäviin ja laajakantoisiin toimiin ainoastaan tilanteessa, jossa johtokunnan päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta rahaston toiminnalle olennaista haittaa. Tällöin johtokunnalle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

284 § Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus

Valtion ydinjätehuoltorahaston sisäpiiriläinen on velvollinen ilmoittamaan säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevia osakkeita ja sellaisia rahoitusvälineitä, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella, koskevat tiedot 286 §:ssä tarkoitettuun rahaston sisäpiirirekisteriin (sisäpiiri-ilmoitus).

Valtion ydinjätehuoltorahaston sisäpiiriläisellä tarkoitetaan:

1) rahaston johtokunnan puheenjohtajaa ja muuta jäsentä, toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu rahaston tilintarkastuksesta;

2) muuta kuin 1 kohdassa tarkoitettua rahaston palveluksessa olevaa henkilöä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa rahaston varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen tai joka muutoin saa säännöllisesti haltuunsa rahaston varojen sijoittamista koskevia osakkeita tai rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiiritietoa.

285 § Sisäpiiri-ilmoitus

Sisäpiiri-ilmoituksessa on mainittava:

1) vajaavaltainen, jonka edunvalvoja sisäpiiriläinen on;

2) yhteisö tai säätiö, jossa sisäpiiriläisellä tai 1 kohdassa tarkoitetulla vajaavaltaisella on suoraan tai välillisesti määräysvalta;

3) sisäpiiriläisen sekä 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevat osakkeet ja sellaiset rahoitusvälineet, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella.

Sisäpiiri-ilmoitukseen on sisällytettävä asianomaisen henkilön, yhteisön tai säätiön yksilöimiseksi tarvittavat tiedot sekä osakkeita ja muita rahoitusvälineitä koskevat tiedot.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat sellaista asunto-osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 28 luvun 2 §:ssä tarkoitettua keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä, joka ei käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista osakkeista tai rahoitusvälineistä ei myöskään tarvitse tehdä sisäpiiri-ilmoitusta, jos ne on liitetty arvo-osuusjärjestelmään ja rahasto on järjestänyt menettelyn, jossa tiedot saadaan arvo-osuusjärjestelmästä.

Sisäpiiri-ilmoitus on tehtävä neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun sisäpiiriläinen on nimitetty tai määrätty 284 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tehtävään. Sisäpiiriläisen on tehtävässä ollessaan seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava rahastolle:

1) 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuilla osakkeilla ja rahoitusvälineillä tehdyt hankinnat ja luovutukset, jos omistuksen muutos on vähintään 5 000 euroa;

2) muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut tässä pykälässä tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuvat muutokset.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä sisäpiiri-ilmoituksen sisällöstä ja tekotavasta.

286 § Sisäpiirirekisteri

Valtion ydinjätehuoltorahaston on markkinoiden väärinkäytön ehkäisemiseksi pidettävä sisäpiiri-ilmoituksista rekisteriä (sisäpiirirekisteri), josta ilmenevät kunkin sisäpiiriläisen kohdalla sisäpiiriläisen, 285 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat mainitussa momentissa tarkoitetut osakkeet ja rahoitusvälineet sekä eriteltyinä hankinnat ja luovutukset. Jos tiedot saadaan mainitun pykälän 3 momentin mukaisesti, sisäpiirirekisteri voidaan tältä osin muodostaa arvo-osuusjärjestelmästä saatavista tiedoista.

Sisäpiirirekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Jokaisella on oikeus saada kulujen korvaamista vastaan otteita ja jäljennöksiä rekisterin tiedoista. Tietojensaantioikeus ei kuitenkaan koske luonnollisen henkilön henkilötunnusta eikä osoitetta eikä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimeä.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä sisäpiirirekisterin sisällöstä ja tietojen merkintätavasta.

28 luku. Ydinaineen talteenottolaitoksen jätehuolto

287 § Ydinaineen talteenottolaitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden jätehuolto

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltija vastaa toimintansa yhteydessä tai seurauksena syntyvistä luonnon radioaktiivisia aineita sisältävistä jätteistä ja on velvollinen huolehtimaan niiden loppukäsittelystä. Luvan haltijan tämän lain mukaisiin jätehuollon vastuisiin ja velvollisuuksiin ei vaikuta luvan voimassaolon päättyminen tai luvan peruuttaminen.

Ydinaineen talteenottolaitoksen toiminnassa syntyvien luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden jätehuollon toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on ensisijaisesti huolehdittava turvallisuudesta. Lisäksi näiden jätteiden jätehuoltoon sovelletaan, mitä säteilylaissa säädetään työperäisen ja väestön altistuksen rajoittamisesta mainitun lain 78 §:n 3 momentissa tarkoitettujen jätteiden osalta.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä loppukäsittelyn turvallisesta toteuttamisesta.

288 § Ydinaineen talteenottolaitoksen jätehuoltosuunnitelma

Ydinaineen talteenottolaitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviä jätteitä varten on oltava jätehuoltosuunnitelma, joka sisältää suunnitellut toimenpiteet kyseisten jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja muusta jätehuollosta sekä loppukäsittelyn toteuttamista koskevat periaatteet. Ydinaineen talteenottolaitoksen jätehuoltosuunnitelma on pidettävä ajan tasalla.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen jätehuoltosuunnitelmasta.

289 § Ydinaineen talteenottolaitoksen jätekirjanpito

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvistä luonnon radioaktiivisia aineita sisältävistä jätteistä ja niiden loppukäsittelystä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi näiden jätteiden määrä ja laatu.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen jätekirjanpidon järjestämisestä.

290 § Ydinaineen talteenottolaitoksen vakuus

Ydinaineen talteenottolaitosta varten on asetettava luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden loppukäsittelystä ja muusta jätehuollosta sekä mahdollisista laitoksen ja sen ympäristön puhdistustoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten varalta vakuus.

Asetettavan vakuuden on oltava riittävä ydinaineen talteenottolaitoksen toiminnan laatu ja laajuus, toimintaa varten annettavat lupamääräykset ja muun lain nojalla vaaditut vakuudet toiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteisiin ja jätteiden käsittelytoimintaan huomioon ottaen.

291 § Vakuuden asettaminen

Säteilyturvakeskus päättää 290 §:ssä tarkoitetun vakuuden asettamisesta. Säteilyturvakeskuksen on tarkistettava vakuuden suuruutta, jos tämä on tarpeen olosuhteissa tai toiminnassa tapahtuneen muutoksen takia.

Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus ja pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Vakuus on asetettava Säteilyturvakeskukselle, joka valvoo korvauksen saajan etua vakuuden asettamisessa sekä tarvittaessa toimii vakuuden rahaksi muuttamista ja varojen jakamista koskevissa asioissa.

292 § Vakuudesta suoritettavat kustannukset

Edellä 290 §:ssä tarkoitetusta vakuudesta voidaan suorittaa ne kustannukset, jotka ovat tarpeen tässä laissa säädettyjen tai ydinaineen talteenottolaitoksen käyttöluvassa määrättyjen laitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviin jätteisiin liittyvien jätehuollon velvoitteiden suorittamiseksi sekä 290 §:ssä tarkoitettujen puhdistustoimenpiteiden suorittamiseksi.

293 § Ydinaineen talteenottolaitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden vapauttaminen tämän lain mukaisesta valvonnasta

Ydinaineen talteenottolaitoksen luonnon radioaktiivisia aineita sisältävien jätteiden vapauttamiseen tämä lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta sovelletaan, mitä 208 §:ssä säädetään ydinjätteiden viranomaisvalvonnasta vapauttamisesta.

294 § Ydinaineen talteenottolaitoksen rakennuksen ja laitosalueen osan vapauttaminen tämän lain mukaisesta valvonnasta

Ydinaineen talteenottolaitoksen rakennuksen tai sen osan tai laitosalueen osan vapauttamiseen tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta sovelletaan, mitä 209 §:ssä säädetään ydinlaitoksen rakennuksen tai sen osan tai laitosalueen osan vapauttamisesta tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta. Ydinaineen talteenottolaitoksen rakennuksella tarkoitetaan tässä sellaista rakentamislain 2 §:n 5 kohdassa tarkoitettua rakennusta, jossa on laitoksen toimintoja tai sen turvallisen toiminnan edellyttämiä huonetiloja.

V OSA. YDINLAITOKSEN RAKENTAMINEN, KÄYTTÖÖN OTTAMINEN JA KÄYTÖSTÄPOISTO

29 luku. Periaatepäätös ydinlaitoshankkeesta

295 § Periaatepäätöstä koskeva vaatimus

Ydinvoimalaitoksen, ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen ja muun loppusijoituslaitoksen kuin maaperäloppusijoituslaitoksen toteuttamisen edellytyksenä on periaatepäätös hankkeeseen sisältyvien ydinlaitosten sekä niihin liittyvien toimintojen yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuudesta (periaatepäätös).

296 § Toimivaltaiset viranomaiset periaatepäätöstä koskevassa asiassa

Valtioneuvosto ratkaisee periaatepäätöstä koskevan asian. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa periaatepäätöstä koskevan hakemuksen käsittelystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö ratkaisee kuitenkin periaatepäätöstä koskevan asian, jos ydinvoimalaitoshanke käsittää yhden tai useamman ydinvoimalaitoksen, joiden nimellislämpöteho on yhteensä enintään 50 megawattia.

297 § Periaatepäätöksen hyväksymisen edellytykset

Periaatepäätöksen hyväksyminen perustuu kokonaisarviointiin, jossa asiaa on harkittava yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ja otettava huomioon ydinlaitoshankkeesta aiheutuvat hyödyt ja haitat, kiinnittäen erityisesti huomiota:

1) hankkeen tarpeellisuuteen energiahuollon kannalta;

2) hankkeen arvioituihin taloudellisiin, ympäristö- ja muihin vaikutuksiin;

3) hankkeen toteutettavuuteen ja siihen, miten hankesuunnitelmassa on otettu huomioon tässä laissa säädettyjen vaatimusten noudattaminen;

4) hankekehittäjän osaamiseen sekä taloudellisiin ja muihin edellytyksiin toteuttaa hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja kehittäminen;

5) suunnitellun luvanhaltijan osaamiseen sekä taloudellisiin ja muihin edellytyksiin rakennuttaa hankkeeseen sisältyvät ydinlaitokset ja käyttää niitä turvallisesti ja muutoin tämän lain mukaisesti;

6) hankkeen aikatauluun;

7) hankkeen arvioituihin riskeihin.

298 § Periaatepäätöksen sisältö

Jos ydinlaitoshankkeen arvioidaan olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, asiassa tehdään periaatepäätös. Periaatepäätöksessä on esitettävä perusteet, joiden mukaan arviointi on tehty. Siinä on myös selostettava yleispiirteisesti hankkeeseen sisältyvät ydinlaitokset ja niihin liittyvät toiminnot, jotka ovat tarpeen ydinpolttoainehuollon ja ydinjätehuollon järjestämiseksi.

Periaatepäätöstä koskeva hakemus on hylättävä, jos ydinlaitoshankkeen ei kokonaisharkinnan perusteella arvioida olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinlaitoshankkeesta periaatepäätökseen sisällytettävistä seikoista.

299 § Periaatepäätöksessä annettavat määräykset

Periaatepäätöksessä voidaan antaa ne määräykset, jotka ovat tarpeen 7–13 §:ssä säädettyjen yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien toteuttamiseksi.

300 § Periaatepäätöksessä asetettava määräaika

Periaatepäätöksessä on asetettava määräaika, jonka kuluessa periaatepäätöksen mukainen ydinvoimalaitosta, ydinpolttoaineen tuotantolaitosta tai muuta loppusijoituslaitosta kuin maaperäloppusijoituslaitosta koskeva rakentamislupahakemus on tultava vireille sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Jos periaatepäätökseen sisältyy useita 1 momentissa tarkoitettuja ydinlaitoksia, on periaatepäätöksessä lisäksi asetettava määräaika, jonka jälkeen tällaiselle laitokselle ei enää ole mahdollista hakea rakentamislupaa.

301 § Selonteko periaatepäätöksestä eduskunnalle

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon periaatepäätöksestään.

302 § Periaatepäätöksessä asetetun määräajan jatkaminen

Periaatepäätöksessä rakentamislupahakemuksen jättämistä varten asetettua määräaikaa voidaan 296 §:n mukaan ratkaisuvaltaisen viranomaisen päätöksellä jatkaa kerran enintään kahdella vuodella, jos tällä arvioidaan olevan enintään vähäinen merkitys yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuutta koskevan harkinnan kannalta ja periaatepäätöksen haltija on tehokkaasti ja järjestelmällisesti edistänyt ydinlaitoshankkeen toteutumista.

30 luku. Ydinlaitosluvat

303 § Ydinlaitoksen lupavaatimus

Ydinlaitoksen rakentamiseen ja käyttöön on oltava tämän lain mukainen lupa.

Lisäksi ydinvoimalaitoksen, ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen ja ydinteknisen laitoksen käytöstäpoistoon on oltava tämän lain mukainen lupa. Mainittua lupaa on haettava hyvissä ajoin ennen käyttöluvan voimassaolon päättymistä ja viimeistään, kun laitoksen käyttöluvassa tarkoitettu toiminta on päättynyt ja laitoksessa ei ole käytettyä ydinpolttoainetta.

304 § Lupaviranomaiset

Valtioneuvosto ratkaisee ydinvoimalaitoksen ja ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen rakentamista, käyttöä ja käytöstäpoistoa koskevat lupa-asiat sekä muun loppusijoituslaitoksen kuin maaperäloppusijoituslaitoksen rakentamista ja käyttöä koskevat lupa-asiat. Työ- ja elinkeinoministeriö on valtioneuvostossa ratkaistavien asioiden osalta lupaviranomainen.

Säteilyturvakeskus ratkaisee ydinteknisen laitoksen rakentamista, käyttöä ja käytöstäpoistoa sekä maaperäloppusijoituslaitoksen rakentamista ja käyttöä koskevat lupa-asiat.

305 § Rakentamislupahakemuksen vireilletulo

Ydinlaitoksen rakentamislupahakemuksen vireilletulon edellytyksenä on, että:

1) lupaa hakee:

2) hakemus sisältää suunnitellun ydinlaitoksen sijaintikunnan lausunnon, jonka mukaan hakemuksen mukaisen ydinlaitoksen rakentamista puolletaan;

3) hakemus tehdään periaatepäätöksen mukaisessa määräajassa ja ydinlaitos sisältyy periaatepäätöksen mukaiseen ydinlaitoshankkeeseen tai kyseessä on tällaisen ydinlaitoksen kannalta tarpeellinen ydintekninen laitos tai maaperäloppusijoituslaitos;

4) Säteilyturvakeskus on ydinlaitoksen sijaintipaikan soveltuvuuslausunnossaan todennut, että hakemuksessa tarkoitettuun ydinlaitokseen ja muihin toimintoihin liittyvät valmiusjärjestelyt, turvajärjestelyt ja kuljetusjärjestelyt voidaan sijaintipaikalla toteuttaa niitä koskevien vaatimusten mukaisesti;

5) Säteilyturvakeskus on sitovalla lausunnollaan vahvistanut ydinlaitoksen sijaintipaikasta johtuvat suunnitteluperusteet;

6) hakija on selvittänyt, että ydinlaitoksen sijaintipaikalla tai sen läheisyydessä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia tai sijaintipaikan ominaisuuksista ei ole saatu sellaista uutta tietoa, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa 4 tai 5 kohdassa tarkoitetussa lausunnossa käsiteltyihin asioihin;

7) Säteilyturvakeskus on ydinlaitoskonseptia koskevassa lausunnossa todennut, että konseptin perusteella suunniteltavan ydinlaitoksen voidaan arvioida täyttävän ydinlaitoksen turvallisuudelle tässä laissa säädetyt vaatimukset;

8) hakija on huolehtinut siitä, että ydinlaitoskonseptia koskevan lausunnon mukaan ydinlaitoksen turvallisuudelle tässä laissa säädettyjen vaatimusten kannalta tarpeellisiksi arvioidut muutokset konseptiin on toteutettu ja vahvistetut sijaintipaikasta johtuvat suunnitteluperusteet on otettu huomioon;

9) hakija on huolehtinut Euratomin ydinmateriaalivalvonta-asetuksen mukaisten teknisten perustietojen toimittamista koskevasta velvollisuudesta;

10) hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan sekä mainitun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on laadittu.

306 § Rakentamisluvan myöntämisen edellytykset

Lupa ydinlaitoksen rakentamiseen voidaan myöntää, jos 8–13 §:ssä säädetyt yleiset periaatteet ja velvollisuudet toteutuvat asianmukaisesti ydinlaitoksen rakentamisessa ja käytössä sekä:

1) hakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus ja johtamisjärjestelmä sekä riittävät taloudelliset ja muut edellytykset rakentaa ydinlaitos tämän lain mukaisesti;

2) hakija on varmistanut, että ydinlaitoksen suunnitteluun ja toimitukseen osallistuvilla keskeisillä toimittajilla ja alihankkijoilla on edellytykset toimittaa ydinlaitoksen turvallisuuden edellyttämä, vaatimustenmukainen tuote tai palvelu;

3) suunnitelmat ydinlaitoksen käyttötavasta, käyttöorganisaatiosta, ydinpolttoainehuollosta ja sen toiminnan kannalta tarpeellisista toiminnoista ja järjestelyistä ovat tässä laissa säädettyjen vaatimusten noudattamisen kannalta riittävät ja asianmukaiset;

4) ydinlaitoksen käyttötoiminnan rahoitusta koskevat suunnitelmat ovat riittävät ja asianmukaiset;

5) ydinlaitoksen rakentamista varten on varattu alue alueidenkäyttölain mukaisessa asemakaavassa ja hakijalla on oikeus käyttää ydinlaitoksen sijaintipaikkaa ydinlaitoksen rakentamiseen;

6) ydinlaitoksen suunniteltu suojavyöhyke on laajuudeltaan riittävä sekä tarvittavat suojelutoimet ovat toteutettavissa suunnitellulla suojavyöhykkeellä ja varautumisalueella;

7) suunnitellut toimenpiteet ydinlaitoksen ja sen rakentamisen ympäristörasituksen rajoittamiseksi ovat riittävät ja asianmukaiset;

8) työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelman;

9) Säteilyturvakeskus on hyväksynyt seuraavat asiakirjat siten, että ne ovat riittävät ottaen huomioon ydinlaitoksen rakentamisvaihe:

10) ydinlaitosta koskevien suunnitelmien perusteella arvioidaan, että laitos muutoinkin kuin 6–9 kohdassa tarkoitettujen edellytysten osalta täyttää tämän lain mukaiset turvallisuutta koskevat vaatimukset;

11) suunnitellun ydinlaitoksen rakentamiseen ja käyttöön liittyvien ydinalan kansainvälisten sopimusten Suomea sitovien velvoitteiden noudattamisesta on huolehdittu asianmukaisesti;

12) luvan myöntämiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

Valtioneuvoston luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että:

1) hakijan omistus tai muut hakijaan liittyvät seikat eivät vaaranna tai ole omiaan vaarantamaan turvallisuutta, energian toimitus- ja huoltovarmuutta tai ydinlaitoksen luotettavaa käyttöä; ja

2) ydinlaitoksen rakentaminen ja käyttö on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

307 § Käyttöluvan myöntämisen edellytykset

Lupa ydinlaitoksen käyttämiseen voidaan myöntää, jos 8–13 §:ssä säädetyt yleiset periaatteet ja velvollisuudet toteutuvat asianmukaisesti ydinlaitoksen käytössä ja:

1) hakijalla on lupa hakemuksessa tarkoitetun ydinlaitoksen rakentamiseen tai lupaa hakee rakentamisluvassa tarkoitettu suunniteltu luvanhaltija, jos tämä on rakentamisluvan mukaan toinen kuin se, johon rakentamislupa on välittömästi kohdistettu;

2) rakentamislupaa ja siinä annettuja määräyksiä on noudatettu;

3) hakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus ja johtamisjärjestelmä sekä riittävät taloudelliset ja muut edellytykset käyttää ydinlaitosta tämän lain mukaisesti;

4) ydinlaitoksen käyttöorganisaatio, ydinpolttoainehuolto ja laitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset toiminnot ja järjestelyt ovat tässä laissa säädettyjen vaatimusten noudattamisen kannalta riittävät ja asianmukaiset;

5) toimenpiteet ydinlaitoksen ympäristörasituksen rajoittamiseksi ovat riittävät ja asianmukaiset;

6) työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ydinjätehuoltosuunnitelman;

7) Säteilyturvakeskus on hyväksynyt seuraavat asiakirjat siten, että ne ovat riittävät ottaen huomioon ydinlaitoksen käyttöönotto ja suunniteltu käyttöaika:

8) ydinlaitos muutoinkin kuin 2–7 kohdassa tarkoitettujen edellytysten osalta täyttää tämän lain mukaiset turvallisuutta koskevat vaatimukset;

9) ydinlaitoksen käyttöön liittyvien ydinalan kansainvälisten sopimusten Suomea sitovien velvoitteiden noudattamisesta on huolehdittu asianmukaisesti;

10) luvan myöntämiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

Valtioneuvoston luvan myöntäminen edellytyksenä on lisäksi, että:

1) hakijan omistus tai muut hakijaan liittyvät seikat eivät vaaranna tai ole omiaan vaarantamaan turvallisuutta, energian toimitus- ja huoltovarmuutta tai ydinlaitoksen luotettavaa käyttöä; ja

2) hakemuksessa tarkoitettu toiminta on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Jos käyttölupaa koskevan hakemuksen mukaan lupapäätöksen siirtämistä on tarkoitus välittömästi hakea sen tultua lainvoimaiseksi ja suunniteltu käyttöluvan haltija on antanut suostumuksensa tähän, voidaan käyttöluvan myöntämisen edellytyksiä arvioida myös vastaanottajan kannalta.

308 § Käytöstäpoistoluvan myöntämisen edellytykset

Lupa ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen tai ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen käytöstäpoistoon myönnetään, jos 8–13 §:ssä säädetyt yleiset periaatteet ja velvollisuudet toteutuvat asianmukaisesti ydinlaitoksen käytöstäpoistossa sekä:

1) Säteilyturvakeskus on ydinlaitoksen käytöstäpoiston vaihe huomioon ottaen hyväksynyt:

2) hakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus ja johtamisjärjestelmä sekä riittävät taloudelliset ja muut edellytykset poistaa ydinlaitos käytöstä tämän lain mukaisesti;

3) hakijalla on menettelyt, joilla varmistetaan, että ydinlaitoksen käytöstäpoistoon osallistuvilla keskeisillä toimittajilla ja alihankkijoilla on edellytykset toimittaa käytöstäpoiston turvallisuuden edellyttämä, vaatimustenmukainen tuote tai palvelu;

4) ydinlaitoksen käytöstäpoiston suunnittelussa ympäristönsuojelu on asianmukaisesti otettu huomioon;

5) ydinlaitoksen käytöstäpoisto muutoinkin kuin 1–4 kohdassa tarkoitettujen edellytysten osalta täyttää tämän lain mukaiset turvallisuutta koskevat vaatimukset;

6) ydinlaitoksen käytöstäpoistoon liittyvien ydinalan kansainvälisten sopimusten Suomea sitovien velvoitteiden noudattamisesta on huolehdittu;

7) luvan myöntämiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

309 § Lupapäätöksen sisältö

Sen lisäksi, mitä hallintolain 44 §:ssä säädetään päätöksen sisällöstä, ydinlaitoksen rakentamista, käyttöä ja käytöstäpoistoa koskevassa lupapäätöksessä on vastattava lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä tehtyihin yksilöityihin vaatimuksiin. Päätöksessä on selostettava hakemuksen tarkoitus tai liitettävä hakemus tarpeellisilta osin päätökseen.

Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, lupapäätökseen on sisällytettävä mainitun lain 23 §:ssä tarkoitettu perusteltu päätelmä. Lisäksi lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten ympäristövaikutusten arviointi on otettu huomioon lupaharkinnassa. Arvioinnin huomioon ottamisesta säädetään tarkemmin mainitun lain 4 luvussa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lupapäätöksen sisällöstä.

310 § Lupamääräykset

Ydinlaitoslupaa koskevassa päätöksessä on annettava määräykset, jotka ovat tarpeen ydinaseiden leviämisen estämiseksi, ydinlaitoksen turvallisuuden ja ydinjätehuollon velvollisuuksien kannalta sekä muutoin luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi. Jos kyse on valtioneuvoston myöntämästä luvasta, lupapäätöksessä on otettava huomioon Säteilyturvakeskuksen lausunnossa esitetyt ydinlaitoksen turvallisuutta koskevat ehdotukset. Lupaan on lisäksi sisällytettävä määräykset merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten välttämiseksi, ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarpeellisista toimista sekä tarpeelliset määräykset hankkeen ympäristövaikutusten seurannasta hankkeesta aiheutuvien merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi, jos asiassa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Ydinvoimalaitoksen rakentamista ja käyttöä koskevassa lupapäätöksessä on määrättävä nimellislämpöteho.

Ydinlaitoksen käytöstäpoistoa koskevassa lupapäätöksessä on määriteltävä tarkemmin ajankohta, jolloin merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita sisältävien ja käytöstäpoiston turvallisuuden kannalta merkittävien ydinlaitoksen osien tai järjestelmien purkamisen saa aloittaa.

Jos ydinlaitoksen käyttöä tai käytöstäpoistoa koskevan luvan mukaan ydinlaitoksessa saa pitää hallussa, tuottaa, käsitellä, varastoida tai loppusijoittaa ydinjätteitä, luvassa voidaan määrätä, että luvan nojalla ydinlaitoksessa saa pitää hallussa, käsitellä, varastoida tai loppusijoittaa myös säteilylain soveltamisalaan kuuluvassa toiminnassa syntyneitä radioaktiivisia jätteitä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lupamääräysten sisällöstä.

311 § Rakentamisluvan voimassaolo ja siinä asetetun määräajan jatkaminen

Ydinlaitoksen rakentamislupa on voimassa toistaiseksi. Rakentamisluvassa on asetettava määräaika, jolloin luvan mukaisen ydinlaitoksen rakentamiseen ja rakenteisiin liittyvät työt on viimeistään aloitettava. Jos lupaan sisältyy useita ydinlaitoksia, on lisäksi asetettava määräaika, jonka jälkeen ydinlaitoksen rakentamista ei enää voi aloittaa.

Rakentamisluvassa asetettua määräaikaa voidaan perustellusta syystä jatkaa kerran enintään kahdella vuodella, jos luvanhaltija on tehokkaasti ja järjestelmällisesti edistänyt ydinlaitoksen rakentamisen aloittamista.

312 § Käyttöluvan voimassaolo ja sen jatkaminen

Ydinlaitoksen käyttölupa on voimassa määräajan, jonka pituutta on harkittava ottaen huomioon toiminnan arvioitu kesto sekä tarve toiminnan aikana varmistaa 8–13 §:ssä säädettyjen yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien sekä tässä laissa säädettyjen ydinmateriaalivalvontaa, ydinlaitoksia ja ydinjätehuoltoa koskevien vaatimusten noudattaminen.

Ydinlaitoksen käyttöluvan voimassaoloa voidaan jatkaa määräajan, jonka pituutta on harkittava 1 momentin mukaisesti. Käyttöluvan voimassaolon jatkaminen edellyttää, että:

1) ydinlaitosta koskeva määräaikainen turvallisuusarviointi on ajan tasalla ja sen perusteella voidaan katsoa, että tässä laissa säädettyjen turvallisuutta koskevien vaatimusten noudattamisesta huolehditaan asianmukaisesti ydinlaitoksen suunnitellun käyttöiän ajan;

2) toimenpiteet ydinlaitoksen ympäristörasituksen rajoittamiseksi ovat riittävät ja asianmukaiset suunnitellun käyttöiän ajan;

3) ydinlaitoksen käyttöön liittyvien ydinalan kansainvälisten sopimusten Suomea sitovien velvoitteiden noudattamisesta on huolehdittu;

4) luvanhaltija ei ole lupaan perustuvassa toiminnassa olennaisesti laiminlyönyt tai rikkonut tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia, lupaa tai valvontaviranomaisen päätöstä taikka ydinvastuulain mukaista vakuuttamisvelvollisuutta; laiminlyöntien olennaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, niiden kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä;

5) luvan myöntämiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

Loppusijoituslaitosta koskevan käyttöluvan voimassaolo päättyy luvassa määrättynä ajankohtana. Jos loppusijoituslaitos hyväksytään pysyvästi suljetuksi sitä ennen, päättyy luvan voimassaolo, kun sulkemista koskeva päätös on lainvoimainen.

313 § Käytöstäpoistoluvan voimassaolo

Ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen ja ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen käytöstäpoistolupa on voimassa toistaiseksi. Luvan voimassaolo päättyy, kun laitos on hyväksytty käytöstäpoistetuksi ja päätös on lainvoimainen.

314 § Luvan muuttaminen

Ydinlaitoslupaa voidaan luvanhaltijan hakemuksesta muuttaa. Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden tai ydinjätteiden määrää lisäävä tai muu olennainen muutos ydinlaitoksessa tai sen toiminnassa edellyttää asianomaisen luvan muuttamista. Luvanhaltijan on haettava asianomaisen luvan muuttamista hyvissä ajoin ennen kuin muutos on tarkoitus toteuttaa. Luvan muuttamisen edellytyksiin sovelletaan, mitä 306–308 §:ssä säädetään asianomaisen luvan myöntämisen edellytyksistä.

Lupaa voidaan lupaviranomaisen aloitteesta muuttaa tai täydentää, jos:

1) ydinlaitoksesta taikka ydinjätteistä tai ydinjätehuollosta aiheutuva vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta;

2) ydinmateriaaleihin, ydinlaitokseen tai ydinjätehuoltoon liittyvästä toiminnasta voi aiheutua tässä laissa kielletty seuraus;

3) ydinlaitoksen toimintaympäristö on luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttunut ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen; tai