Ydinenergialaki

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitetussa laitoksessa ja muussa ydinenergian käyttöpaikassa on oltava 2 momentin 1–4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävä turvajärjestelyjen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on huolehtia turvajärjestelyjä koskevien säännösten ja määräysten mukaisen toiminnan järjestämisestä, ja tällä varahenkilö. Lisäksi 148 §:n 2 momentissa tarkoitettua laitosta ja muuta ydinenergian käyttöpaikkaa koskevan luvan haltijaan sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään luvanhaltijan velvollisuudesta varmistaa turvajärjestelyjen vastuuhenkilön ja tämän varahenkilön toimivalta ja mahdollisuus hoitaa tehtävänsä.

157 § Turvahenkilöiden käyttämistä koskeva vaatimus

Luvanhaltijalla on oltava turvahenkilöitä sen mukaan kuin suunnitteluperusteuhka ja tilannekuva edellyttävät. Turvahenkilön tehtävänä on turvata ydinlaitosta ja kuljetusta niiden turvallisuutta vaarantavalta toiminnalta ja sen mahdollisilta seurauksilta sen mukaan kuin 160–167 §:ssä tarkemmin säädetään.

Turvahenkilöitä on käytettävä ydinlaitoksen rakentamisen, käytön ja käytöstäpoiston turvaamiseksi siihen asti, kunnes laitosalueella ei enää ole 148 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ydinaineita tai ydinjätteitä tai tällaiset ydinjätteet on loppusijoitettu laitosalueelle. Kuljetuksissa turvahenkilöitä on käytettävä koko kuljetuksen ajan, kunnes ydinaine tai ydinjäte on luovutettu vastaanottajalle, jollei kuljetuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä toisin määrätä.

Kuljetuksen turvaamiseksi saa käyttää turvahenkilön sijasta yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (1085/2015), jäljempänä turvapalvelulaki, tarkoitettua vartijaa, jos kuljetetaan tuoretta ydinpolttoainetta tai aktiivisuudeltaan enintään vastaavaa erityistä halkeamiskelpoista ainetta.

Turvahenkilöitä saa käyttää ainoastaan 1 ja 2 momentin mukaisesti.

158 § Turvahenkilöille asetetut vaatimukset

Luvanhaltija saa käyttää ainoastaan sellaista henkilöä turvahenkilönä, jolla on:

1) voimassa oleva turvapalvelulain 10 §:ssä tarkoitettu hyväksyminen;

2) tarpeellinen koulutus voimakeinojen käyttämisen oikeutuksen perusteisiin, niiden noudattamiseen käytännön tilanteissa ja tarvittavien voimankäyttövälineiden käyttämiseen;

3) suoritettuna vuosittaiset fyysisiä voimakeinoja ja voimankäyttövälineitä koskevat harjoittelut ja niitä koskevat tasokokeet;

4) tarpeellinen koulutus ja perehtyneisyys turvattavan kohteen erityisolosuhteisiin;

5) terveydentilansa puolesta edellytykset toimia tehtävässä, jotka luvanhaltija on varmistanut vuosittain ja muutoin tarpeen mukaan työterveyshuollossa toteutettavilla terveystarkastuksilla; ja

6) palvelussuhde luvanhaltijaan tai yksityisen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijaan.

Luvanhaltijan on välittömästi lopetettava henkilön käyttö turvahenkilönä, jos tämä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä.

Fyysisten voimakeinojen käyttöön sekä voimankäyttövälineen kantamiseen ja käyttöön vaadittavan täydentävän koulutuksen turvahenkilöille antaa turvapalvelulaissa tarkoitettu voimankäyttökouluttajaksi ja asekouluttajaksi hyväksytty koulutuksen antaja. Muiden kuin fyysisten voimakeinojen ja sellaisten voimankäyttövälineiden osalta, joita mainitun lain mukaiset vartijat ovat oikeutettuja käyttämään, koulutuksen antaa poliisi tai kyseisten voimankäyttövälineiden käyttämisen kouluttamiseen oikeutettu kouluttaja.

159 § Turvahenkilön asu

Suorittaessaan tehtäviään 157 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn nojalla turvahenkilön on käytettävä asua, jonka perusteella hänet voidaan tunnistaa turvahenkilöksi. Turvahenkilö ei näitä tehtäviään suorittaessaan saa käyttää asua, joka ei selvästi erotu tai jossa käytettävät merkit eivät selvästi erotu poliisin, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien, Tullin, Rikosseuraamuslaitoksen ja pelastustoimen käytössä olevista virkapuvuista ja sotilaspuvuista sekä niissä käytettävistä virallisista merkeistä ja teksteistä.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvahenkilön asusta ja siinä käytettävistä merkeistä.

160 § Turvahenkilön tehtävissä noudatettavat periaatteet

Turvahenkilön on tehtävissään noudatettava turvapalvelulain 6 §:ssä säädettyjä vartioimistehtävissä noudatettavia yleisiä periaatteita, 7 §:ssä säädettyä velvollisuutta ilmoittaa toimenpiteen peruste sen kohteena olevalle henkilölle tai tämän edustajalle ja 9 §:ssä säädettyä salassapitovelvollisuutta.

Turvahenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

161 § Turvahenkilön toimivaltuudet

Turvahenkilöllä on 157 §:ssä tarkoitetun tehtävänsä suorittamiseksi oikeus ydinlaitosta koskevalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella:

1) estää pääsy alueelle;

2) poistaa henkilö alueelta;

3) estää henkilöä pakenemasta;

4) ottaa henkilö kiinni, tarkastaa kiinni otettu henkilö ja hänen mukanaan olevat aineet ja esineet;

5) ottaa henkilöltä ihmisen tai omaisuuden vahingoittamiseen soveltuva aine tai esine pois;

6) poistaa este;

7) tehdä turvallisuustarkastus ja päihdetestaus 162 §:n mukaisesti;

8) puuttua ilmailulain (864/2014) 2 §:n 1 momentin 21 kohdassa tarkoitetun miehittämättömän ilma-aluksen taikka muun miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun 166 §:n mukaisesti;

9) pitää koiraa mukana noudattaen, mitä turvapalvelulain 21 §:ssä säädetään vartijan oikeudesta pitää koiraa mukana; sekä

10) käyttää voimankäyttöön ja turvallisuustarkastukseen koiraa, joka on hänen ohjauksessaan hyväksytysti suorittanut Poliisiammattikorkeakoulun asettamat koulutusvaatimukset ja täyttää turvapalvelulain 21 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa säädetyt edellytykset.

Turvahenkilöllä on 157 §:ssä tarkoitetun tehtävän suorittamiseksi oikeus ydinlaitoksen turva-alueella käyttää 1 momentin 1–7 kohdassa säädettyjä toimivaltuuksia ydinlaitoksen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän häiriön tai uhan torjumiseksi.

Turvahenkilöllä on 157 §:ssä tarkoitetun tehtävänsä suorittamiseksi oikeus liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen ulkopuolella kuljetukseen kohdistuvan välittömän häiriön tai uhan torjumiseksi:

1) käyttää 1 momentin 5–7 kohdassa tarkoitettuja toimivaltuuksia;

2) estää henkilöä osallistumasta tai puuttumasta kuljetukseen;

3) poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella on perusteltua syytä olettaa tai hänen aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on todennäköistä, että hän vaarantaisi kuljetuksen turvallisuuden;

4) ottaa kiinni henkilö, jos paikalta poistaminen on todennäköisesti riittämätön toimenpide ja kuljetukseen kohdistuvaa häiriötä tai uhkaa ei voida muuten poistaa.

162 § Turvallisuustarkastus ja päihdetestaus

Turvahenkilöllä on oikeus suorittaa turvallisuustarkastus ydinlaitoksella ja sitä koskevalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella ja sen turva-alueella työskentelevälle ja asioivalle henkilölle sekä näiden mukana oleville tai alueelle tuleville aineille, esineille ja kulkuneuvoille 152 §:n 2 momentin mukaisesti. Turvahenkilöllä on myös oikeus suorittaa turvallisuustarkastus kuljetukseen osallistuvalle henkilölle sekä tämän mukana oleville aineille, esineille ja kulkuneuvoille. Tarkastus suoritetaan ensisijaisesti metallinilmaisinta tai muuta vastaavaa teknistä laitetta käyttäen. Tarkastus voidaan suorittaa myös 161 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettua koiraa käyttäen tai muulla sopivalla tavalla.

Turvahenkilöllä on lisäksi oikeus ottaa turvallisuustarkastuksessa pois henkilön tai omaisuuden vahingoittamiseen soveltuva aine tai esine. Tarkastuksen yhteydessä henkilöltä pois otetut aineet tai esineet on viipymättä luovutettava poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava henkilölle hänen poistuessaan ydinlaitosta koskevalta liikkumis- ja oleskelurajoitusalueelta tai ydinlaitoksen turva-alueelta tai, jos kyse on kuljetukseen liittyvästä turvallisuustarkastuksesta, kuljetuksen päätyttyä.

Ydinlaitoksella tai sen turva-alueella työskentelevä tai siellä asioiva henkilö sekä kuljetukseen osallistuva henkilö on turvahenkilön kehotuksesta velvollinen suorittamaan nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävän kokeen. Koetta ei kuitenkaan saa tehdä virkatehtävää suorittavalle poliisin, pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien henkilöstölle. Kokeen tekemiseen sovelletaan pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 2 §:ää.

Henkilö, joka kieltäytyy turvallisuustarkastuksesta tai alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävästä kokeesta tai on päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen, on poistettava ydinlaitosta koskevalta liikkumis- ja oleskelurajoitusalueelta tai ydinlaitoksen turva-alueelta tai hänen osallistumisensa kuljetukseen on estettävä.

Luvanhaltijan on tiedotettava ydinlaitoksella ja sitä koskevalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella ja ydinlaitoksen turva-alueella työskenteleville ja siellä asioiville sekä kuljetukseen osallistuville turvallisuustarkastuksesta ja päihdetestauksesta.

163 § Turvahenkilön voimankäyttövälineet

Turvahenkilölle sallittuja voimankäyttövälineitä ovat:

1) ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitettu ampuma-ase;

2) ampuma-aselain 11 §:ssä tarkoitettu kaasusumutin;

3) käsiraudat sekä sidontavyö ja jalkaraudat;

4) enintään 70 senttimetriä pitkä patukka sekä teleskooppipatukka;

5) 161 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettu koira;

6) paineilmakäyttöinen projektiililaukaisin ja etälamautin.

Voimankäyttövälineiden on oltava luvanhaltijan tai sen lukuun toimivan hallinnoimia.

Turvahenkilön on noudatettava voimankäyttövälineiden kantamisessa, mitä turvapalvelulain 20 §:ssä säädetään vartijan voimankäyttövälineiden kantamistavasta. Kantamistavasta voidaan mainitussa pykälässä säädetyn lisäksi poiketa, jos se on perusteltua työturvallisuuden tai säteilyturvallisuuden vuoksi. Turvahenkilö saa kuitenkin kantaa ampuma-asetta vain, jos tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta sitä edellyttää.

164 § Sitominen

Turvahenkilö saa rajoittaa ydinlaitoksen tai kuljetuksen turvallisuutta vaarantavan henkilön liikkumis- ja toimintavapautta käsiraudat laittamalla, muovista sidettä käyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla, jos rajoittaminen on välttämätöntä ydinlaitoksen tai kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi, henkilön karkaamisen estämiseksi, väkivaltaisen käyttäytymisen hillitsemiseksi tai uhkaavan väkivallan torjumiseksi.

Turvahenkilön suorittamaa henkilön liikkumis- tai toimintavapauden rajoittamista ei saa jatkaa pitempään kuin on välttämätöntä ja vain siihen asti, kunnes henkilö on saatettu poliisin haltuun. Rajoittaminen ei saa aiheuttaa kohteena olevalle henkilölle vaaraa tai tarpeetonta kipua.

165 § Voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden käyttö

Turvahenkilöllä on oikeus käyttää voimakeinoja ja voimankäyttövälineitä, jos henkilö pakenee kiinniottamista tai koettaa vastarintaa tekemällä välttää tai estää 161 §:n 1 momentin 1–8 kohdassa taikka 2 tai 3 momentissa tarkoitetun toimenpiteen.

Käytettävien voimakeinojen on oltava tilanteeseen ja suojeltavaan etuun nähden välttämättömiä, puolustettavia ja oikeasuhtaisia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa.

Ampuma-asetta saa kuitenkin käyttää vain, jos henkilön toiminnasta voi seurata välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai ydinlaitoksen tai kuljetuksen turvallisuudelle ja lievempää keinoa uhkan torjumiseksi ei ole käytettävissä. Ampuma-asetta saa lisäksi käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi tai miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumiseksi. Ampuma-asetta saa käyttää väkijoukon hajottamiseksi vain, jos ampuma-aseessa käytetään kaasupatruunoita tai muita vastaavia patruunoita niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti. Ampuma-aseen käytöllä tarkoitetaan laukauksen ampumista, tästä varoittamista ja ampuma-aseella uhkaamista.

Kiinniotetun henkilön kohteluun sovelletaan poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) :

1) 1 luvun 3 §:ää vapautensa menettäneen oikeuksien rajoittamisesta;

2) 1 luvun 4 §:ää vapautensa menettäneen kohtelusta;

3) 2 luvun 2 §:n 1 momenttia vapaudenmenetyksestä ilmoittamisesta;

4) 2 luvun 3 §:n 1 momenttia säännöksistä ja säilytystilan oloista tiedottamisesta;

5) 3 luvun 1 §:ää sijoittamisesta säilytystilassa;

6) 5 luvun 1 §:ää terveyden- ja sairaanhoidosta;

7) 5 luvun 2 §:ää tilapäisestä hoidosta ja tutkimuksesta säilytystilan ulkopuolella;

8) 8 luvun 2 §:ää vapautensa menettäneen käytöksestä;

9) 9 luvun 1 §:ää valvonnasta säilytystilassa;

10) 12 luvun 1 §:ää teknisestä valvonnasta;

11) 12 luvun 2 §:ää tallentamisesta.

Kiinniotettu henkilö on viipymättä luovutettava poliisille ja häneltä pois otetut aineet tai esineet on viipymättä luovutettava poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava henkilölle.

166 § Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttuminen

Turvahenkilöllä on ydinlaitoksen turvaamiseksi oikeus ottaa miehittämätön ilma-alus teknistä laitetta tai voimakeinoa käyttäen tilapäisesti haltuun, estää sen käyttö tai muutoin puuttua sen kulkuun, jos miehittämätön ilma-alus saapuu oikeudetta luvanhaltijan pysyvässä käytössä olevalle alueelle, jossa ilmailu on rajoitettu tai kielletty ilmailulain 11 tai 11 a §:n nojalla. Luvanhaltijan on luovutettava haltuun otettu miehittämätön ilma-alus viipymättä poliisille.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen voimakeinojen käyttöön sovelletaan, mitä 165 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään voimakeinojen ja voimankäyttövälineiden käytöstä. Edellä 1 momentissa tarkoitettua teknistä laitetta saa käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut turvahenkilö. Teknistä laitetta saa käyttää vain lyhytaikaisesti sekä aiheuttamatta vaaraa ydinlaitoksen turvallisuudelle taikka vähäistä suurempaa haittaa muulle radioviestinnälle tai yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille. Lisäksi teknisen laitteen käyttöön sovelletaan, mitä 165 §:n 2 momentissa säädetään voimakeinojen käytöstä.

Turvahenkilöllä on ydinlaitoksen turvaamiseksi oikeus käsitellä miehittämättömän ilma-aluksen käyttöön liittyvää radioviestintää, välitystietoja ja sijaintitietoja ilma-aluksen kulkuun puuttumiseksi tai ilma-aluksen tai sen kokonaisjärjestelmän osan yksilöimiseksi ja sijainnin määrittämiseksi. Tiedot radioviestinnästä, välitystiedot ja sijaintitiedot on luovutettava toimivaltaiselle viranomaiselle tai hävitettävä viipymättä tehtävän suorittamisen jälkeen, jollei laissa toisin säädetä.

Mitä 1–3 momentissa säädetään miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumisesta, sovelletaan myös muuhun miehittämättömään kulkuneuvoon, joka saapuu oikeudetta luvanhaltijan liikkumis- ja oleskelurajoitusalueelle.

167 § Turvajärjestelyihin liittyvät ilmoitusvelvollisuudet

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että poliisille ilmoitetaan viipymättä tilanteesta, jossa todetaan tai on syytä epäillä ydinlaitoksen toimintaan tai kuljetukseen kohdistuvan turvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Vastuu toiminnan johdosta siirtyy poliisille, kun päällystöön kuuluva poliisimies ilmoittaa ottavansa johtovastuun. Lisäksi luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että poliisille ilmoitetaan viipymättä ampuma-aseen käyttämisestä sekä Liikenne- ja viestintävirastolle, jos miehittämättömän kulkuneuvoon kulkuun on puututtu teknistä laitetta käyttäen 166 §:n nojalla.

Turvahenkilön velvollisuuteen laatia kiinniotto- tai voimankäyttötilannetta koskeva tapahtumailmoitus sekä luvanhaltijan velvollisuuteen säilyttää ja hävittää tapahtumailmoitukset sovelletaan, mitä turvapalvelulain 8 §:ssä säädetään vartijan velvollisuudesta laatia tapahtumailmoitus sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan velvollisuudesta säilyttää ja hävittää tapahtumailmoitukset. Tapahtumailmoitus on myös tehtävä miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta, käytön estämisestä ja haltuun ottamisesta.

Jos turvahenkilö on työtehtävissään saanut tietoonsa rikoslain 15 luvun 10 §:n 1 momentissa mainitun jo tehdyn rikoksen, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä poliisille. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos turvahenkilön täytyisi antaa ilmi joku mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä.

168 § Turvajärjestelyihin liittyvät harjoitukset

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ydinlaitoksen ja kuljetusten turvajärjestelyjen toteuttamista harjoitellaan säännöllisesti.

Luvanhaltijan on ilmoitettava harjoituksista Säteilyturvakeskukselle ja muille asian kannalta keskeisille viranomaisille sekä varattava näille tarvittaessa mahdollisuus osallistua harjoitukseen.

Myös 148 §:n 2 momentissa tarkoitettuun laitokseen ja muuhun ydinenergian käyttöpaikkaan sovelletaan 1 ja 2 momenttia.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvajärjestelyihin liittyvästä harjoittelusta.

169 § Turvajärjestelyihin liittyvät arvioinnit

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että riippumaton taho arvioi säännöllisesti ydinlaitoksen ja kuljetusten turvajärjestelyjen riittävyyttä. Arvioinnin tulokset on toimitettava tiedoksi Säteilyturvakeskukselle.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä turvajärjestelyihin liittyvästä riippumattoman tahon arvioinnista.

17 luku. Säteilyturvallisuuspoikkeamat ja valmiustilanteet

170 § Säteilyturvallisuuspoikkeamat

Ydinlaitoksen toiminnassa on varauduttava säteilyturvallisuuspoikkeamiin. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että säteilyturvallisuuspoikkeamien seuraukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tätä varten on oltava ajantasainen suunnitelma, jonka mukaisia toimia on harjoiteltava toimintaan liittyvien riskien mukaisesti.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta varautumisesta, suunnitelmasta ja harjoittelusta.

171 § Toimet säteilyturvallisuuspoikkeamassa

Säteilyturvallisuuspoikkeamassa luvanhaltijan on arvioitava tilanne ja ryhdyttävä säteilyturvallisuuden varmistamiseksi tarpeellisiin toimiin. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava säteilyturvallisuuspoikkeamasta aiheutuneesta merkittävästä altistuksesta ja sen syistä altistuneelle työntekijälle ja mahdollisuuksien mukaan muille altistuneille. Luvanhaltijan toimiin säteilyturvallisuuspoikkeaman jälkeen sovelletaan, mitä säteilylain 131 §:n 1–3 momentissa säädetään toiminnanharjoittajan toimista.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä säteilyturvallisuuspoikkeamasta aiheutuneesta merkittävästä altistuksesta sekä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä ja tekemisestä.

172 § Valmiusjärjestelyjä ja valmiustilanteita koskevien säännösten soveltamisrajaus

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä poikkeuksia 173–181 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien noudattamiseen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että:

1) ydinlaitoksessa kerralla käsiteltävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden määrä on vähäinen tai ydinlaitosta poistetaan käytöstä;

2) säteilyturvallisuuden vaarantumisen riski toiminnassa on kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon mahdolliset häiriö- ja onnettomuustilanteet vähäinen;

3) mahdollisuus ydinlaitoksen häiriöstä tai onnettomuudesta aiheutuvalle väestön annosrajaa suuremmalle altistukselle on erittäin pieni; sekä

4) varautuminen häiriö- ja onnettomuustilanteisiin on riittävä.

173 § Valmiusjärjestelyt

Ydinlaitosta varten on oltava valmiusjärjestelyt, joilla varaudutaan ydinlaitoksessa tapahtuviin onnettomuuksiin ja muihin ydinlaitoksen turvallisuutta heikentäviin tapahtumiin sekä toteutetaan tällaisten tapahtumien edellyttämät toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi ja säteilyn haitallisten vaikutusten estämiseksi tai rajoittamiseksi (valmiustilanne).

Valmiusjärjestelyjen on perustuttava onnettomuuksia ja muihin ydinlaitoksen turvallisuutta heikentäviä tapahtumia koskeviin analyyseihin ja niiden perusteella arvioituihin seurauksiin sekä ydinlaitoksen suunnitteluperusteista poikkeaviin tilanteisiin. Valmiusjärjestelyjen suunnittelussa on varauduttava siihen, että ydinlaitokselta voi päästä ulos radioaktiivisia aineita tavalla, josta aiheutuu säteilyvaaratilanne.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiusjärjestelyjen suunnittelun ja toteuttamisen perusteista sekä valmiusjärjestelyjen ajantasaisuuden varmistamisesta.

174 § Valmiusjärjestelyjen yhteensovittaminen

Ydinlaitosta koskevat valmiusjärjestelyt on sovitettava yhteen viranomaisten laatimien pelastus- ja valmiussuunnitelmien kanssa pelastuslain mukaisesti. Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia valmiusjärjestelyistä siltä osin kuin ne eivät kuulu viranomaisille sekä toimia yhteistyössä viranomaisten kanssa valmiustilanteessa ja sen jälkitilanteessa.

Jos samalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella on useita ydinlaitoksia tai ne sijaitsevat muuten toistensa välittömässä läheisyydessä, näitä ydinlaitoksia koskevat valmiusjärjestelyt on sovitettava yhteen.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 ja 2 momentissa säädetystä luvanhaltijan velvoitteesta.

175 § Valmiusorganisaatio

Luvanhaltijalla on oltava ydinlaitosta varten valmiusorganisaatio, joka huolehtii valmiustilanteessa tarpeellisista toimenpiteistä tilanteen hallitsemiseksi ja säteilyaltistuksen ehkäisemiseksi. Valmiustilanteessa valmiusorganisaatio voi määrätä turvallisuuden kannalta välttämättömiä toimenpiteitä samalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella sijaitseville ydinlaitoksille. Näillä toimenpiteillä ei saa vaarantaa muiden ydinlaitosten turvallisuutta.

Valmiusorganisaatioon on kuuluttava riittävästi sellaisia valmiustilanteisiin koulutettuja henkilöitä, joiden toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet valmiustilanteissa ovat selkeät. Luvanhaltijan on ylläpidettävä ja kehitettävä valmiusorganisaatioon kuuluvien henkilöiden osaamista järjestämällä säännöllisesti valmiusharjoituksia ja muulla tarvittavalla tavalla sekä tarvittaessa varmistettava osaaminen. Jos valmiustilanteesta seuraa säteilyvaaratilanne, valmiusorganisaatioon kuuluviin henkilöihin sovelletaan, mitä säteilylain 134 ja 135 §:ssä säädetään suojelutoimiin osallistuvien säteilysuojelusta. Valmiusorganisaatioon kuuluvien henkilöiden koulutukseen sovelletaan lisäksi, mitä mainitun lain 136 §:ssä säädetään koulutuksesta säteilyvaaratilanteiden varalta.

Valmiusorganisaatiolla on oltava tehtävien edellyttämät tilat, välineet, varusteet ja viestintäjärjestelmät.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiusorganisaation toiminnasta, koulutusta koskevasta vaatimuksesta, valmiusharjoituksista ja valmiustilanteisiin varautumisesta sekä valmiusorganisaation tiloihin, välineisiin, varusteisiin ja viestintäjärjestelmiin liittyvistä teknisistä vaatimuksista.

176 § Valmiussuunnitelma

Valmiusjärjestelyjä varten on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä valmiussuunnitelma, joka on pidettävä ajan tasalla. Hyväksymisen edellytyksenä on, että valmiussuunnitelmassa esitetään siinä laajuudessa kuin se on tarpeen valmiusjärjestelyjen asianmukaisuuden varmistamiseksi ydinlaitoksen elinkaaren kussakin vaiheessa tiedot:

1) valmiusorganisaatiosta ja siihen kuuluvien vastuista ja velvollisuuksista;

2) valmiusjärjestelyihin kuuluvista toimenpiteistä;

3) valmiusjärjestelyjen edellyttämistä tiloista, välineistä, varusteista, viestintäjärjestelmistä ja tiedonsiirtojärjestelmästä;

4) hälytysjärjestelmistä ja järjestelyistä ydinlaitoksen lähialueen väestön varoittamiseksi;

5) valmiusjärjestelyihin liittyvästä koulutuksesta ja valmiusharjoituksista;

6) muista kuin 1–5 kohdassa tarkoitetuista valmiusjärjestelyjen kannalta tarpeellisista seikoista.

Luvanhaltijan on toimitettava hyväksytty valmiussuunnitelma hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiussuunnitelman sisällöstä.

177 § Ydinlaitoksen valmiusjärjestelyjen toimintaohjeet

Ydinlaitoksen valmiusjärjestelyistä on oltava toimintaohjeet, joissa esitetään valmiusjärjestelyjen hallinnollinen, operatiivinen ja tekninen toteutus.

Valmiusjärjestelyjen toimintaohjeita on arvioitava säännöllisesti ja muutettava, jos arvioinnin perusteella ilmenee tähän tarvetta.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiusjärjestelyjen toimintaohjeisiin sisällytettävistä seikoista.

178 § Tiedottaminen valmiustilanteeseen varautumisesta

Luvanhaltijan on yhteistyössä hyvinvointialueen pelastusviranomaisen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa laadittava varautumisalueen väestölle ydinlaitoksen valmiustilanteiden varalta ohjeet. Muutoin valmiustilanteeseen varautumisesta tiedottamiseen sovelletaan, mitä säteilylain 133 §:ssä säädetään säteilyvaaratilanteesta tiedottamisesta.

179 § Kulkuyhteyksien järjestäminen valmiustilanteessa

Luvanhaltijan on yhteistyössä hyvinvointialueen pelastusviranomaisen ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa suunniteltava ydinlaitoksen kulkuyhteyksien järjestäminen valmiustilanteessa.

Hyvinvointialueen pelastusviranomaisen ja tarvittaessa muiden viranomaisten on valmiustilanteessa järjestettävä kulkuyhteydet ydinlaitokselle. Luvanhaltijan on avustettava viranomaisia.

180 § Toiminta valmiustilanteissa

Luvanhaltijan on valmiustilanteessa viipymättä ryhdyttävä valmiussuunnitelman mukaisiin ja muihin tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi ja säteilyaltistuksen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi. Valmiustilanteessa toiminta on mitoitettava tilanteen vakavuuden edellyttämällä tavalla. Ydinlaitoksen valmiusorganisaatio antaa säteilylain 132 §:n mukaisiin väestön suojelun tavoitteisiin perustuvat suojelutoimia koskevat suositukset hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle, kunnes Säteilyturvakeskus ottaa niistä vastuun pelastuslain 46 §:n 2 momentin 9 kohdan mukaisesti.

Ydinlaitoksen valmiusorganisaation on välittömästi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle ja tarvittaessa muille viranomaisille valmiustilanteeseen siirtymisestä ja sen kehittymisennusteissa tapahtuneista muutoksista sekä pidettävä yllä tilannekuvaa valmiustilanteesta. Ydinlaitoksilta on järjestettävä automaattinen tiedonsiirto ja tarvittavat varajärjestelyt, joilla välitetään valmiustilanteen arvioimiseksi olennaiset tiedot laitoksen tilasta ja sen kehittymisestä Säteilyturvakeskukselle ajantasaisesti ja luotettavasti. Valmiusorganisaation on tiedotettava valmiustilanteen kehittymisestä erikseen myös hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle ja tarvittaessa avustettava pelastusviranomaista valmiustilanteessa. Lisäksi valmiusorganisaation on toimitettava Ilmatieteen laitokselle tiedot päästöjen leviämisen arvioimiseksi.

Samalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella sijaitsevissa ydinlaitoksissa sekä niiden järjestelmissä, rakenteissa ja laitteissa saa valmiustilanteessa tehdä vahinkojen rajoittamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä muutoksia ilman tässä laissa edellytettyä hyväksymistä. Tiedot tehdyistä muutoksista on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi viipymättä.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä valmiustilanteen aikana tehtävistä toimenpiteistä, tiedonsiirron toteutuksesta, tilanteen kehittymisen arvioinnin kannalta olennaisista tiedoista sekä 3 momentissa tarkoitetuista välttämättömistä muutoksista.

181 § Valmiustilanteen purkaminen

Luvanhaltijan on purettava valmiustilanne, kun ydinlaitoksen tila on saatu vakaaksi, radioaktiivisten aineiden päästöt ovat hallinnassa ja vähäisiä sekä valmiussuunnitelman mukaiset ja muut tarpeelliset jälkitoimet on käynnistetty. Luvanhaltijan on huolehdittava toimenpiteistä, joilla laitoksen tila pidetään vakaana.

Jos ydinlaitoksen tavanomaista käyttöä on valmiustilanteen purkamisen jälkeen tarkoitus jatkaa, ydinlaitoksen uudelleen käynnistämiseksi on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä suunnitelma. Hyväksymisen edellytyksenä on, että suunnitelma sisältää laitoksen turvallisen käytön jatkamisen edellyttämät toimenpiteet ydinlaitoksessa, sen järjestelmissä, rakenteissa, laitteissa ja toiminnassa sekä laitoksen toimintaa koskevassa tietoaineistossa. Tilanteessa, jossa laitoksen tavanomaista käyttöä ei voida jatkaa, sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään ydinlaitoksen käytöstäpoistosta tai, jos kyse on loppusijoituslaitoksesta, mitä tässä laissa säädetään sen sulkemisesta.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista jälkitoimista ja 2 momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä.

182 § Ydinlaitoksen säteilyvaaratilanne ja siirtyminen vallitsevaan altistustilanteeseen

Sellaiseen ydinlaitoksen säteilyvaaratilanteeseen, joka ei samalla ole valmiustilanne, sovelletaan säteilylain 132 ja 134–136 §ää.

Kun säteilyvaaran rajoittamiseksi välttämättömät toimet on tehty, valtioneuvosto päättää siirtymisestä ydinlaitoksen säteilyvaaratilanteesta vallitsevaan altistustilanteeseen liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen ulkopuolella ja Säteilyturvakeskus liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella. Säteilyturvakeskus antaa liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella määräykset turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä vallitsevaan altistustilanteeseen siirtymisen jälkeen.

183 § Radioaktiivisten aineiden leviäminen kuljetuksen aikana

Jos 45 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kuljetuksessa leviää ympäristöön radioaktiivisia aineita, luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin säteilyaltistuksen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi. Luvanhaltijan on huolehdittava aktivoituneiden tai radioaktiivisilla aineilla kontaminoituneiden alueiden, tilojen ja niiden rakenteiden puhdistamisesta sekä vastattava näiden toimenpiteiden kustannuksista. Luvanhaltija ei saa perusteettomasti pitkittää puhdistustoimenpiteiden suorittamista. Jos radioaktiivisten aineiden määrää ei kohtuullisin toimin saada vapauttamisrajaa pienemmäksi, luvanhaltijan on esitettävä Säteilyturvakeskukselle suunnitelma aluetta, tilaa ja rakenteita koskevista toimista. Jos kuljetuksesta vastaa luvanhaltijan sijasta kuljetusta koskevan hyväksymisen haltija, tämän on huolehdittava mainittujen luvanhaltijan velvoitteiden noudattamisesta.

Mitä 182 §:n 2 momentissa säädetään vallitsevaan altistustilanteeseen siirtymisestä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen ulkopuolella, sovelletaan myös kuljetukseen.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä kuljetukseen liittyvästä puhdistamisesta.

184 § Vallitseva altistustilanne

Ydinlaitoksen ja 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kuljetukseen liittyvässä vallitsevassa altistustilanteessa noudatetaan säteilylain 138 §:n 1 ja 4 momenttia sekä 140 ja 141 §:ää. Mitä mainituissa lainkohdissa säädetään toiminnanharjoittajasta, sovelletaan myös luvanhaltijaan ja kuljetusta koskevan hyväksymisen haltijaan.

18 luku. Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus

185 § Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksen hyväksyminen

Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksen on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä, kun kuljetetaan 45 §:n 1 momentissa tai 148 §:n 4 momentissa tarkoitettuja ydinaineita tai ydinjätteitä.

Kuljetuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että:

1) 7 ja 16 luvussa säädetyt hakemuksessa tarkoitettuun kuljetukseen sovellettavat vaatimukset täyttyvät;

2) kuljetusta koskeva vahingonkorvausvastuu on järjestetty ydinvastuulain mukaisesti;

3) hakija on hakenut Säteilyturvakeskukselta radioaktiivisten aineiden kuljetusjärjestelyjen hyväksymistä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain mukaisesti;

4) hyväksymisen myöntämiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

186 § Kuljetuksen hyväksymistä koskevan asian käsittely ja ratkaiseminen

Ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetuksen hyväksymistä koskeva hakemus ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain mukainen radioaktiivisten aineiden kuljetuksen hyväksymistä koskeva hakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Asiat käsitellään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain mukaisessa menettelyssä noudattaen, mitä tässä laissa säädetään hakemuksen ja päätöksen sisällöstä.

Kuljetusta koskevassa päätöksessä hyväksytään kuljetusjärjestelyt ja niihin liittyvä turvasuunnitelma, jos sitä 154 §:n 3 momentin mukaan edellytetään.

Kuljetuksen hyväksymistä koskeva päätös voi koskea yksittäistä tai samankaltaisia toistuvia kuljetuksia.

187 § Vastuu hyväksytystä kuljetuksesta

Hyväksytyn kuljetuksen säteilyturvallisuudesta ja turvajärjestelyistä sekä hyväksymistä koskevassa päätöksessä annettujen määräysten noudattamisesta vastaa se kuljetukseen sisältyviä ja siihen liittyviä tehtäviä tai toimenpiteitä suorittava, johon hyväksymistä koskeva päätös on välittömästi kohdistettu.

Hyväksytystä kuljetuksesta saa kuljetuksen aikana poiketa vain odottamattomista ja pakottavista syistä.

188 § Muutos hyväksytyssä kuljetuksessa

Jos kuljetuksen säteilyturvallisuutta tai turvajärjestelyjä koskevien velvoitteiden noudattamisessa tapahtuu vähäisiä muutoksia verrattuna siihen, mikä on käsitelty kuljetuksen hyväksymisen yhteydessä, tai kuljetustapahtumaa muutetaan tavalla, jolla on enintään vähäistä merkitystä turvajärjestelyn kannalta, asiasta on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viipymättä.

189 § Ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetusta koskevat ilmoitusvelvollisuudet

Säteilyturvakeskukselle on tehtävä ilmoitus sellaisesta yksittäisestä kuljetustapahtumasta, jota toistuvia kuljetustapahtumia koskevan kuljetuksen hyväksymispäätös koskee. Ilmoitukseen on sisällytettävä tieto kuljetuksen ajankohdasta ja vähäisistä muutoksista verrattuna siihen, mikä on käsitelty kuljetuksen hyväksymisen yhteydessä. Kuljetuksesta vastaavan on tehtävä ilmoitus vähintään kuukausi ennen kuljetustapahtumaa.

Kuljetuksen lopullinen aikataulu ja reitti sekä kuljetuksen yhteyshenkilön yhteystiedot on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle ennen kuljetukseen ryhtymistä. Lisäksi erillinen ilmoitus on tehtävä ydinaseiden leviämisen estämisen kannalta erityisen merkittävien ydinaineiden kuljetuksesta riittävän ajoissa ennen kuljetuksen aloittamista.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä ja toimittamisesta.

190 § Hyväksymisvaatimuksesta vapautettuja kuljetuksia koskeva ilmoitusvelvollisuus

Säteilyturvakeskukselle on tehtävä ilmoitus, kun kuljetetaan muita kuin 185 §:n 1 momentissa tarkoitettuja ydinaineita tai ydinjätteitä. Ilmoitukseen on sisällytettävä kuljetusta sekä kuljetettavia ydinjätteitä ja ydinaineita koskevat keskeiset tiedot. Kuljetuksen lähettäjän on tehtävä ilmoitus vähintään kaksi viikkoa ennen kuin kuljetukseen on tarkoitus ryhtyä.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä ja toimittamisesta.

19 luku. Ydinaineen talteenottolaitos

191 § Ydinaineen talteenottolaitoksen säteilyturvallisuus

Ydinaineen talteenottolaitokseen ja tällaisen laitoksen luvan haltijaan sovelletaan, mitä 46–52, 54–57 ja 59–61 §:ssä säädetään ydinlaitoksesta ja luvanhaltijasta, ei kuitenkaan, mitä 49 §:ssä säädetään kollektiivisen työperäisen altistuksen annosrajoituksista eikä 50 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohtaa.

Ydinaineen talteenottolaitoksen radioaktiivisten aineiden päästönäytteiden, ympäristön säteilytarkkailun näytteiden ja ympäristön radioaktiivisuuden perustilan selvittämiseen liittyviin mittauksiin ja analyyseihin sovelletaan, mitä niistä ydinlaitosten osalta säädetään 63 §:ssä.

Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuuden ja säteilyolosuhteiden seuraamiseksi tehtävissä säteilymittauksissa on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia ja luotettavia säteilymittausjärjestelmiä. Säteilyaltistuksen arvioimiseksi ja laitoksen työntekijöiden säteilyturvallisuuden varmistamiseksi tehtäviin mittauksiin sovelletaan säteilylain 9 lukua.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 3 momentissa tarkoitetuista säteilymittausjärjestelmistä, niiden luotettavuuden varmistamisesta, kalibroinnista, mittaustarkkuudesta, käytöstä ja soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen.

192 § Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuutta koskevat yleiset vaatimukset

Ydinaineen talteenottolaitokseen ja sen järjestelmiin sekä sen toiminnan yhteydessä syntyvään luonnon radioaktiivisia aineita sisältävään jätteeseen sovelletaan, mitä 72 ja 74–76 §:ssä, 77 §:n 1 momentissa ja 78 ja 80 §:ssä säädetään sekä 77 §:n 3 momentin nojalla määrätään ydinlaitoksesta ja sen järjestelmistä sekä ydinjätteestä.

Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuuden varmistamisessa on ensisijaisesti hyödynnettävä suunnitteluratkaisuin saavutettavissa olevia luontaisia turvallisuusominaisuuksia.

193 § Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuusseloste

Ydinaineen talteenottolaitoksesta on laadittava turvallisuusseloste, joka sisältää laitoksen teknisen turvallisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot laitoksesta ja sen järjestelmistä, käyttötoiminnan periaatteista ja turvallisuuden osoittamisesta.

Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuusselostetta on laitoksen rakentamisen ja käytön aikana pidettävä ajan tasalla. Turvallisuusselosteeseen on sisällytettävä laitokseen tehdyt muutokset siten, että laitoksen turvallisuudesta säilyy riittävä kokonaiskäsitys.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuusselosteen sisällöstä.

194 § Ydinaineen talteenottolaitoksen organisaatio ja johtaminen

Ydinaineen talteenottolaitokseen ja tällaista laitosta koskevan luvan haltijaan sovelletaan, mitä 13 luvussa säädetään ydinlaitoksen ja luvanhaltijan organisaatiosta ja johtamisesta, ei kuitenkaan 123 eikä 126 §:ää.

195 § Ydinaineen talteenottolaitoksen käyttö

Ydinaineen talteenottolaitoksen käyttöön sovelletaan, mitä 130 §:ssä ja 132 §:n 1 momentissa säädetään sekä 132 §:n 3 momentin nojalla määrätään ydinlaitoksen käytöstä.

196 § Ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen

Ydinaineen talteenottolaitoksen järjestelmiä koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava käyttäen sellaisia luotettavia menetelmiä ja menettelyitä, joiden tulokset voidaan todentaa ja jäljittää laitoksen elinkaaren aikana.

Ydinaineen talteenottolaitosta koskevan luvan haltijan on seurattava laitoksen ja sen järjestelmien kuntoa siten kuin laitoksen turvallisuus edellyttää.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinaineen talteenottolaitoksen turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttymisen osoittamisesta ja siihen käytettävistä menetelmistä ja menettelyistä sekä laitoksen ja sen järjestelmien kunnonvalvonnasta.

197 § Ydinaineen talteenottolaitoksen turvajärjestelyt

Ydinaineen talteenottolaitokseen sovelletaan ydinlaitosten turvajärjestelyjä koskevia säännöksiä 16 luvun mukaisesti.

198 § Säteilyturvallisuuspoikkeamat ja säteilyvaaratilanteet ydinaineen talteenottolaitoksessa

Ydinaineen talteenottolaitokseen ja tällaista laitosta koskevan luvan haltijaan sovelletaan, mitä säteilylain 16 luvussa sekä 138–141 §:ssä säädetään turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta ja toiminnanharjoittajasta. Vaadittavasta vakuudesta ja siitä suoritettavista kustannuksista säädetään tämän lain 290–292 §:ssä.

IV OSA. YDINJÄTEHUOLTO

20 luku. Ydinjätehuollon periaatteet ja vaatimukset

199 § Vastuu ydinjätehuollosta ja sen kustannuksista

Luvanhaltija vastaa toimintansa yhteydessä tai seurauksena syntyvien ydinjätteiden ydinjätehuollosta ja siihen liittyvien toimenpiteiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä näiden kustannuksista (huolehtimisvelvollisuus).

Huolehtimisvelvollisuuteen ei vaikuta ydinlaitosluvan voimassaolon päättyminen tai luvan peruuttaminen.

Mitä tässä laissa säädetään ydinjätteistä, ei sovelleta, jos kyse on 51 §:ssä tarkoitetusta tai onnettomuuden seurauksena syntyneestä, laitosalueen ulkopuolelle ulottuvasta radioaktiivisten aineiden päästöstä. Onnettomuuden seurauksena syntyneeseen radioaktiivisten aineiden päästöjen aiheuttamiin toimiin laitosalueen ulkopuolelle sovelletaan, mitä säteilylaissa säädetään radioaktiivisesta jätteestä.

200 § Luvanhaltijan oikeus ydinjätteisiin liittyvään toimintaan

Luvanhaltijalla on oikeus, sen mukaan kuin ydinlaitosluvassa tarvittaessa tarkemmin määrätään, pitää hallussa, tuottaa, käsitellä, käyttää ja varastoida luvan mukaisessa toiminnassa tai sen seurauksena syntyviä tai luvan mukaisesti ydinlaitokseen tuotavia ydinjätteitä ydinlaitoksessa tai laitosalueella.

Muualla kuin ydinlaitoksessa tai laitosalueella saa pitää hallussa, tuottaa, käsitellä, käyttää ja varastoida ydinjätteitä ainoastaan sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

201 § Ydinjätehuollon toimenpiteiden turvallisuus

Ydinjätehuollon toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on ensisijaisesti huolehdittava turvallisuudesta.

Ydinjätteiden ominaisuudet on selvitettävä ja ydinjätteet on lajiteltava ja luokiteltava ominaisuuksiensa perusteella sekä pakattava ja muutoin käsiteltävä varastoinnin ja loppusijoituksen kannalta turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Luvanhaltijan, jonka ydinlaitokseen ydinjätteitä luovutetaan varastoitavaksi, on varmistettava, että vastaanotettavat jätteet ja jätepakkaukset voidaan käsitellä ja varastoida turvallisesti ja loppusijoituksen turvallisuudesta on asianmukainen suunnitelma. Luvanhaltijan, jonka ydinlaitokseen ydinjätteitä luovutetaan loppusijoitettavaksi, on varmistettava, että loppusijoitus voidaan toteuttaa turvallisesti. Luvanhaltijan on myös varmistettava, että ydinlaitosluvan mukaan ydinjätteiden vastaanottaminen on mahdollista.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinjätteiden ominaisuuksien selvittämisestä sekä ydinjätteiden lajittelusta, luokittelusta, käsittelystä ja varastoinnista.

202 § Ydinjätteiden määrä ja radioaktivisuus

Ydinlaitosten toiminnan yhteydessä tai seurauksena syntyneen ydinjätteen määrä ja radioaktiivisuus on pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on mahdollista, kuitenkin siten, että tässä laissa säädettyjen turvallisuutta koskevien vaatimusten noudattaminen ei vaarannu. Ydinjätteiden määrän kehitystä on seurattava ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet syntyvien ydinjätteiden määrän rajoittamiseksi.

203 § Tiedot ydinjätteistä ja arvio niiden määrän kehityksestä

Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa varastoiduista ja loppusijoitetuista ydinjätteistä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi jätepakkauksia ja niiden sijaintia koskevat tiedot sekä kuhunkin jätepakkaukseen sisältyvien ydinjätteiden tiedot. Lisäksi kirjanpitoon on sisällytettävä muut huolehtimisvelvollisuuden noudattamisen valvomiseksi tarvittavat tiedot.

Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle:

1) yhteenveto ydinjätteitä koskevasta kirjanpidosta kalenterivuosittain ydinlaitoksen käytön aloittamisesta lukien;

2) arvio syntyvien ydinjätteiden määrästä kolmen vuoden välein ydinlaitoksen rakentamisluvan myöntämisestä lukien.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä kirjanpitoon sisällytettävistä tiedoista, kirjanpitoaineiston säilytystavasta ja tietojen toimittamisesta.

204 § Ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelma

Ydinlaitosta varten on oltava työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelma, jossa vahvistetaan ydinjätehuollossa noudatettavat periaatteet ja ydinjätehuollon toimenpiteiden toteuttamisessa noudatettava aikataulu.

Ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että suunnitelma perustuu menetelmiin, joiden turvallisuudesta ja luotettavuudesta on riittävästi näyttöä, sen laatimisessa on noudatettu, mitä tässä laissa säädetään ydinjätehuollosta, ja se sisältää riittävässä laajuudessa:

1) suunnitellut toimenpiteet ydinjätehuollon toteuttamiseksi;

2) luvanhaltijan vastuiden ja velvollisuuksien järjestämistä koskevat tiedot;

3) muut kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ydinjätehuollon valmistelua koskevat tiedot;

4) selvityksen:

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja asiakirjoista.

205 § Ydinjätehuoltosuunnitelma

Ydinlaitosta varten on oltava työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä ydinjätehuoltosuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluessa ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelman hyväksymisestä ja sen jälkeen sitä on päivitettävä vähintään joka kolmas vuosi.

Ydinjätehuoltosuunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että se perustuu hyväksyttyyn ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelmaan ja siihen sisältyy riittävässä laajuudessa ottaen huomioon luvanhaltijan ydinlaitosten elinkaaren vaihe:

1) kuvaus suunnitelluista ydinjätehuollon tutkimus-, kehitys- ja muista toimenpiteistä seuraavalle kolmelle vuodelle ja yleispiirteinen kuvaus mainitun ajanjakson jälkeisille kolmelle vuodelle;

2) tiedot tehdyistä ydinjätehuollon järjestämistä koskevista sopimuksista tai muista järjestelyistä;

3) ydinjätehuollon toteuttamissuunnitelmassa hyväksyttyihin toimenpiteisiin, aikatauluihin tai menetelmiin suunnitellut merkittävät muutokset siten, että menetelmiin suunniteltujen muutosten osalta niiden turvallisuudesta ja luotettavuudesta on riittävästi näyttöä;

4) muut kuin 1–3 kohdassa tarkoitetut huolehtimisvelvollisuuden arvioimiseksi tarpeelliset selvitykset.

Ydinjätehuoltosuunnitelman päivityksen hyväksyminen edellyttää 2 momentissa säädettyjen edellytysten lisäksi, että päivitys sisältää riittävässä laajuudessa selvityksen toteutetuista ydinjätehuollon toimenpiteistä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinjätehuoltosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja asiakirjoista.

206 § Ydinjätehuoltosuunnitelman noudattaminen

Luvanhaltijan on toteutettava hyväksytyn ydinjätehuoltosuunnitelman mukaiset toimenpiteet olennaisilta osin.

207 § Ydinlaitoksen käytöstäpoiston suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen, ydinteknisen laitoksen ja ydinpolttoaineen tuotantolaitoksen käytöstäpoistoa varten on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä käytöstäpoistosuunnitelma. Käytöstäpoistosuunnitelma on päivitettävä vähintään joka kuudes vuosi, kunnes laitoksen purkaminen on aloitettu. Säteilyturvakeskus voi erityisistä syistä vaatia myös muutoin käytöstäpoistosuunnitelman päivittämistä.

Käytöstäpoistosuunnitelman ja sen päivitysten hyväksymisen edellytyksenä on, että ne ovat sisällöltään riittävän yksityiskohtaisia ottaen huomioon, millaisesta ydinlaitoksesta on kysymys ja mikä on sen elinkaaren vaihe, ja niistä käy ilmi ainakin:

1) laitoksen purkamisen ja muun käytöstäpoiston menetelmä ja sen turvallisuus;

2) laitoksen käytöstäpoistoon liittyvän ydinjätteen käsittelyä, varastointia ja loppusijoittamista koskevat suunnitelmat;

3) laitoksen käytöstäpoiston toteutusvaiheet aikatauluineen;

4) laitosalueen suunniteltu lopputila.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä käytöstäpoistosuunnitelmaan sisällytettävistä seikoista ja 1 momentissa tarkoitetuista erityisistä syistä käytöstäpoistosuunnitelman päivittämiseksi.

208 § Ydinjätteiden vapauttaminen tämän lain mukaisesta valvonnasta

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä, että ydinjäte vapautetaan tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta. Hyväksymisen edellytyksenä on, että:

1) ydinjäte ei ole sellaista ydinmateriaalia, johon tätä lakia sovelletaan;

2) ydinjätteessä olevan radioaktiivisen aineen määrä ei ole vapauttamisrajaa suurempi tai jätteeseen liittyvästä toiminnasta aiheutuva altistus ja potentiaalinen altistus ovat vapauttamisrajan ylittymisestä huolimatta niin vähäisiä, että jätteestä ei aiheudu terveyshaittaa;

3) vapauttamisesta saavutettava hyöty on suurempi kuin siitä aiheutuva haitta ja lähtökohtaisesti turvallista; ja

4) ydinjätettä ei ole tarkoituksellisesti laimennettu siten, että 2 kohdassa säädetty edellytys täyttyisi.

Kun Säteilyturvakeskus on tehnyt 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä koskevan päätöksen, päätöksessä tarkoitetut jätteet ovat jätelaissa tarkoitettuja jätteitä ja niihin sovelletaan tämän lain sijasta jätelakia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa vapauttamisrajan ylittymisestä huolimatta ei aiheudu terveyshaittaa.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen asioiden osoittamisesta.

209 § Ydinlaitoksen rakennuksen ja laitosalueen osan vapauttaminen tämän lain mukaisesta valvonnasta

Säteilyturvakeskus voi hyväksyä, että aktivoitunut tai radioaktiivisella aineella kontaminoitunut ydinlaitoksen rakennus tai sen osa taikka laitosalueen osa vapautetaan tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta. Hyväksymisen edellytyksenä on, että rakennuksessa tai sen osassa taikka laitosalueen osalla olevan radioaktiivisen aineen määrä täyttää 208 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn edellytyksen ja tämä osoitetaan luotettavasti noudattamalla Säteilyturvakeskuksen hyväksymää suunnitelmaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että:

1) suunnitelmassa on yksilöity suunnitelman kohteena oleva rakennus tai sen osa tai laitosalueen osa sekä aikataulu; ja

2) suunnitelman mukaiset radioaktiivisuuden mittausmenetelmät, käytetyt mittauslaitteet ja mittaukseen osallistuvien asiantuntemus varmistavat luotettavan mittaustuloksen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu valvonnasta vapauttaminen ratkaistaan 337 §:ssä tarkoitetun käytöstäpoistetuksi hyväksymisen yhteydessä. Säteilyturvakeskus voi myös ratkaista asian ydinlaitoksen rakennuksen tai laitosalueen osan osalta hyväksytyn suunnitelman mukaisen toiminnan tarkastuksen perusteella.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta.

210 § Ydinjätteen uuden käyttötarkoituksen hyväksyminen

Työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä ydinjätteelle uuden käyttötarkoituksen, jos:

1) sille on hyväksyttävä peruste;

2) sen toteuttamiselle on taloudelliset ja muut edellytykset;

3) siitä ei aiheudu vaaraa turvallisuudelle; ja

4) se on muutoinkin yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Kun työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ydinjätteelle uuden käyttötarkoituksen, se ei enää ole tässä laissa tarkoitettua ydinjätettä. Uuden käyttötarkoituksen mukaisessa toiminnassa syntyvään ydinjätteeseen sovelletaan tätä lakia. Jos uuden käyttötarkoituksen mukaisessa toiminnassa syntyy muuta radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä, sellaiseen jätteeseen sovelletaan säteilylakia.

211 § Huolehtimisvelvollisuuden siirtäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä, että samalla kun ydinjätteet luovutetaan, myös niitä koskeva huolehtimisvelvollisuus siirretään kokonaan tai osaksi toiselle. Hyväksymisen edellytyksenä on, että:

1) vastaanottaja on antanut suostumuksensa siirtämiseen;

2) vastaanottajalla on:

3) huolehtimisvelvollisuuden siirtäminen ei vaaranna ydinjätehuollon toteuttamista ja sen kustannuksiin varautumista; ja

4) huolehtimisvelvollisuuden siirtäminen ei vaaranna ydinmateriaalivalvonnan velvoitteiden noudattamista.

Kun huolehtimisvelvollisuuden siirtämisen hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen:

1) vastaanottajan on noudatettava toimenpiteen kohteena olevien ydinjätteiden osalta, mitä tässä laissa säädetään huolehtimisvelvollisuudesta ja varautumisvelvollisuudesta;

2) luvanhaltijalla, jolta huolehtimisvelvollisuus on siirretty, ei enää ole huolehtimisvelvollisuutta siirtämisen hyväksymistä koskevassa päätöksessä tarkoitetuista ydinjätteistä sen mukaan kuin päätöksessä tarkemmin määrätään.

212 § Ydinjätteiden luovuttamista koskeva ilmoitus

Sen lisäksi, mitä 211 §:ssä säädetään, ydinjätteet saa luovuttaa toiselle luvanhaltijalle ilman huolehtimisvelvollisuuden siirtämistä. Ydinjätteitä saa kuitenkin luovuttaa vain sellaiselle luvanhaltijalle, joka on antanut suostumuksensa niiden vastaanottamiseen ja jolla on tässä laissa tarkoitettu lupa luovutettavan ydinjätteen hallussapitoon, käsittelyyn ja varastointiin tai loppusijoittamiseen.

Luvanhaltijan, joka luovuttaa ydinjätteitä 1 momentin mukaisesti toiselle luvanhaltijalle, on ilmoitettava tästä Säteilyturvakeskukselle etukäteen. Ilmoituksessa on oltava selvitys siitä, että 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

213 § Ydinjätteiden siirtäminen liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella

Pakkauksen, jota käytetään käytetyn ydinpolttoaineen siirtämisessä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella, on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että pakkaus soveltuu käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen siirtämiseen.

Jos Säteilyturvakeskus on hyväksynyt pakkauksen rakennetyypin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain nojalla ja kyseinen pakkaus soveltuu käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen siirtämiseen, ei 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä edellytetä.

Siirrettäessä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella käytettyä ydinpolttoainetta on käytettävä 1 tai 2 momentissa tarkoitettua pakkausta, turvallisuuden kannalta soveltuvia kulkuneuvoja, välineitä ja reittejä ja siirrettäessä muita ydinjätteitä turvallisuuden kannalta soveltuvia pakkauksia, kulkuneuvoja ja välineitä.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinjätteiden siirtämiseen käytettävistä pakkauksista, kulkuneuvoista, välineistä ja reiteistä.

214 § Ydinjätteiden tutkiminen sekä rakenteiden ja laitteiden käsittely Suomessa

Luvanhaltija saa luovuttaa vähäisiä määriä ydinjätteitä tutkittavaksi tutkimuslaitokseen Suomessa. Luovutettavien ydinjätteiden määrän on vastattava käytettävässä tutkimusmenetelmässä tarvittavaa määrää. Luvanhaltija saa myös luovuttaa ydinlaitoksen aktivoituneen tai radioaktiivisella aineella kontaminoituneen rakenteen tai laitteen huoltoa, puhdistamista tai korjaamista varten toiminnanharjoittajalle Suomessa. Tutkimuslaitokseen, toiminnanharjoittajaan ja ydinjätteeseen sovelletaan tällöin, mitä säteilylaissa säädetään toiminnanharjoittajasta sekä radioaktiivisen jätteen hallussapidosta, säilyttämisestä ja varastoinnista.

Tutkimusnäyte ja tutkimuksen seurauksena syntynyt ydinjäte on palautettava luvanhaltijalle. Sama koskee huollettua, puhdistettua tai korjattua rakennetta tai laitetta sekä näiden toimenpiteiden seurauksena syntynyttä ydinjätettä.

Edellä 2 momentissa säädetystä poiketen Säteilyturvakeskus voi kuitenkin hyväksyä, että tutkimuslaitos huolehtii sellaisten tutkittujen ydinjätteiden jätehuollosta, joiden palauttaminen luvanhaltijalle ei ole tarkoituksenmukaista. Tutkimuslaitokseen ja ydinjätteisiin sovelletaan tällöin, mitä säteilylaissa säädetään toiminnanharjoittajasta ja radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekemisestä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että tutkimuslaitos on sitoutunut huolehtimaan jätehuollosta ja täyttää säteilylaissa säädetyt edellytykset. Huolehtimisvelvollisuuden katsotaan päättyneen kyseisten ydinjätteiden osalta, kun Säteilyturvakeskus on tehnyt mainitun päätöksen tutkittujen ydinjätteiden jätehuollosta ja päätös on lainvoimainen.

215 § Radioaktiivisten jätteiden hallussapito, käsittely, varastointi ja loppusijoittaminen

Luvanhaltija saa sen mukaan kuin ydinlaitosluvassa tarvittaessa tarkennetaan pitää hallussa, käsitellä, varastoida tai loppusijoittaa myös säteilylain soveltamisalaan kuuluvia radioaktiivisia jätteitä. Tällöin näiden jätteiden jätehuollon toimenpiteisiin sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään ydinjätteiden jätehuollon toimenpiteistä.

Luvanhaltijalla on 1 momentissa tarkoitetuista radioaktiivista jätteistä huolehtimisvelvollisuus sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ydinjätteitä koskevasta huolehtimisvelvollisuudesta, kun radioaktiiviset jätteet on loppusijoitettu. Tällöin näihin jätteisiin sovelletaan muutoinkin säteilylain sijasta, mitä tässä laissa säädetään ydinjätteistä ja loppusijoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä, että huolehtimisvelvollisuus siirretään jo aiemmin luvanhaltijalle. Hyväksymisen edellytyksenä on, että radioaktiiviset jätteet luovuttanut antaa suostumuksensa huolehtimisvelvollisuuden siirtämiseen ja jätteitä koskeva kustannuksiin varautuminen on asianmukaisesti ratkaistu.

21 luku. Ydinjätteiden loppusijoitus sekä niiden tuontia, vientiä ja siirtoa koskevat rajoitukset

216 § Ydinjätteiden loppusijoitusta koskevat velvollisuudet

Suomessa syntyneet ydinjätteet on loppusijoitettava Suomeen.

Ydinjätteet on loppusijoitettava siten, että säteilyaltistuksen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön pysyvät käytettävissä olevan tiedon perusteella hyväksyttävinä ja että pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen ei edellytä loppusijoituspaikan valvontaa pitkällä aikavälillä. Maaperäloppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuuden edellytyksenä on, että valvonta tai muut toimenpiteet eivät enää ole tarpeen, kun on kulunut 200 vuotta loppusijoituslaitoksen pysyvästä sulkemisesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä säteilyaltistuksen annosrajoituksista loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeen.

217 § Poikkeus ydinjätteiden loppusijoitusta koskevasta velvollisuudesta

Edellä 216 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä ydinjätteiden loppusijoituksen muualla kuin Suomessa, jos:

1) järjestelyllä ei ole sanottavaa merkitystä luvanhaltijan huolehtimisvelvollisuuden kannalta ja kyseessä olevien ydinjätteiden määrä on vähäinen;

2) järjestely on merkittävän taloudellisen tai muun painavan syyn vuoksi perusteltu;

3) Suomella on ydinjätteiden luovutuksen ajankohtana voimassa yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten annetun neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 4 artiklassa tarkoitettu sopimus toisen valtion kanssa; ja

4) ydinjätehuollon toimijoiden välillä on tehty sitova sopimus, joka kattaa loppusijoituksen ja muut tarvittavat ydinjätehuollon toimenpiteet ja on toteuttamiskelpoinen ottaen huomioon sopimuksen toteuttamisen aikataulu sekä muut ehdot.

Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu sopimus on tehty muun kuin Euroopan unionin jäsenvaltion kanssa, sen sisällöstä on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

1) vastaanottava valtio on tehnyt Euratomin kanssa sopimuksen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta tai on osapuolena käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevassa yleissopimuksessa (SopS 36/2001);

2) vastaanottavalla valtiolla on radioaktiivisen jätteen loppusijoitusta ja sitä valmistelevia toimenpiteitä koskeva ohjelma, jonka tavoitteet edustavat korkeaa turvallisuustasoa ja vastaavat tässä laissa asetettuja tavoitteita; ja

3) vastaanottavan valtion loppusijoituslaitokselle on annettu lupa kyseisen ydinjäte-erän loppusijoitusta varten, se on toiminnassa ennen niiden luovuttamista ja sitä hallinnoidaan vastaanottavan valtion 2 kohdassa tarkoitetussa ohjelmassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

218 § Suomessa syntyneiden ydinjätteiden käsittely ja varastointi muualla

Suomessa syntyneet ydinjätteet on käsiteltävä ja varastoitava Suomessa.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen työ- ja elinkeinoministeriö voi kuitenkin hyväksyä Suomessa syntyneiden ydinjätteiden käsittelyn ja lyhytaikaisen varastoinnin muualla kuin Suomessa. Hyväksymisen edellytyksenä on, että:

1) huolehtimisvelvollisuuden noudattaminen ei vaarannu;

2) ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet täytetään; ja

3) kyseisten ydinjätteiden ja niiden käsittelyn tai varastoinnin yhteydessä tai seurauksena syntyvien ydinjätteiden loppusijoitus on hyväksytty toteutettavaksi 217 §:n mukaisesti muualla kuin Suomessa tai 219 §:n 3 momentin mukaisesti Suomessa.

219 § Muualla syntyneiden ydinjätteiden loppusijoitusta koskeva kielto

Ydinjätteitä ja niihin rinnastettavia radioaktiivisia jätteitä, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa, ei saa loppusijoittaa Suomessa.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä muualla syntyneiden ydinjätteiden ja niihin rinnastettavien radioaktiivisten jätteiden loppusijoittamisen Suomessa, jos:

1) järjestelyllä ei ole sanottavaa merkitystä ydinjätteet vastaanottavan huolehtimisvelvollisuuden kannalta ja kyseessä olevien ydinjätteiden määrä on vähäinen;

2) niiden ydinjätehuolto on Suomessa järjestetty ja sen kustannuksiin on varauduttu;

3) järjestely on myös muutoin kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnan kokonaisedun mukainen; ja

4) 217 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä ulkomailla syntyneen ydinjätteen loppusijoituksen Suomessa, jos kyseessä on Suomessa tapahtuneessa ydinenergian käytössä aktivoituneen tai radioaktiivisella aineella kontaminoituneen rakenteen tai laitteen ulkomailla tapahtuvan huollon, käsittelyn, lyhytaikaisen varastoinnin tai käytöstäpoiston yhteydessä muodostunut ydinjäte ja palautettavan ydinjätteen aktiivisuus ei olennaisesti eroa Suomesta viedyn rakenteen tai laitteen alkuperäisestä aktiivisuudesta.

220 § Muualla syntyneiden ydinjätteiden käsittely ja varastointi Suomessa

Ydinjätteitä ja niihin rinnastettavia radioaktiivisia jätteitä, joka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa, ei saa käsitellä eikä varastoida Suomessa.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen valtioneuvosto voi myöntää luvan muualla syntyneiden ydinjätteiden ja niihin rinnastettavien radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn ja lyhytaikaiseen varastointiin Suomessa (ydinjätteiden käsittely- ja varastointilupa), jos 7–13 §:ssä säädetyt yleiset periaatteet ja velvollisuudet toteutuvat asianmukaisesti mainittujen jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa sekä:

1) kunta, jossa toimintaa on hakemuksen mukaan tarkoitus harjoittaa, on puoltanut hanketta;

2) se johtuu Suomessa toteutettavasta toiminnasta, joka on merkittävän taloudellisen tai muun painavan syyn vuoksi perusteltua;

3) vastaanottajan ydinlaitoslupa oikeuttaa asianomaisten jätteiden käsittelyyn ja varastointiin sekä käsittely ja varastointi toteutetaan muutoinkin turvallisesti;

4) ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet täytetään;

5) ydinjätehuollon toimijoiden välillä on tehty sitova sopimus, joka kattaa ydinjätteiden ja niihin rinnastettavien radioaktiivisten jätteiden ja niiden käsittelyn tai varastoinnin yhteydessä tai seurauksena syntyvien jätteiden tarvittavat ydinjätehuollon toimenpiteet ja on toteuttamiskelpoinen ottaen huomioon sopimuksen toteuttamisen aikataulu sekä muut ehdot;

6) valtio, josta ydinjäte tai siihen rinnastettava radioaktiivinen jäte tuodaan tai siirretään käsiteltäväksi tai varastoitavaksi, on antanut sitoumuksensa huolehtia 5 kohdassa tarkoitetuista jätteistä turvallisesti ja vastuullisesti;

7) luvan hakija on asettanut riittävän vakuuden sen varalta, että ydinjätehuoltoon liittyviä toimenpiteitä joudutaan 5 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta ja 6 kohdassa tarkoitetusta sitoumuksesta huolimatta toteuttamaan Suomessa, ja jossa on myös otettu huomioon kustannusarvioihin liittyvä epävarmuus korottamalla arvioitujen kustannusten määrää 25 prosentilla;

8) luvan myöntämiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä, että vähäisiä määriä muualla syntyneitä ydinjätteitä ja niihin rinnastettavia radioaktiivisia jätteitä käsitellään ja varastoidaan lyhytaikaisesti Suomessa, jos:

1) käsittely ja varastointi ovat Suomessa tehtävän jätteiden tutkimuksen takia perusteltua ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaista;

2) kyseessä olevien jätteiden määrä vastaa käytettävässä tutkimusmenetelmässä tarvittavaa määrää;

3) tutkimuslaitos sekä jätteiden käsittely ja varastointi täyttävät 214 §:n 1 momentissa säädetyt ja siinä tarkoitetut säteilylaissa säädetyt edellytykset sekä käsittely ja varastointi toteutetaan muutoinkin turvallisesti;

4) ydinmateriaalivalvonnan velvoitteet täytetään;

5) ydinjätehuolto on järjestetty 2 momentin 5 ja 6 kohdan mukaisesti taikka kyse on sellaisista jätteistä, joiden palauttaminen ei ole tarkoituksenmukaista, ja:

6) hyväksymiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä.

221 § Ydinjätteiden käsittely- ja varastointilupaa koskevat täydentävät säännökset

Ydinjätteiden käsittely- ja varastointilupaa koskevaan hakemukseen ja sen käsittelyyn sovelletaan, mitä 316 §:n 2–4 momentissa säädetään ydinlaitoslupaa koskevasta hakemuksesta, 317 §:n 1 momentissa ja 4 momentin nojalla ja 318 §:ssä säädetään ydinlaitoksen lupa-asian käsittelystä sekä 319 §:ssä säädetään ydinlaitoslupaa koskevan hakemuksen tiedoksiannosta ja hakemuksesta tiedottamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on asiassa lupaviranomainen.

Ydinjätteiden käsittely- ja varastointilupa on voimassa määräajan. Lupapäätöksessä on asetettava määräaika, jolloin ydinjätteet tai niihin rinnastettavat radioaktiiviset jätteet on viimeistään vietävä pois tai siirrettävä Suomesta. Lupapäätöksessä on annettava määräykset, jotka ovat tarpeen ydinaseiden leviämisen estämiseksi ja ydinjätehuollon velvollisuuksien noudattamiseksi sekä luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi. Lisäksi lupapäätökseen sovelletaan, mitä 309 §:ssä säädetään ydinlaitoslupaa koskevan päätöksen sisällöstä ja 320 §:n 1 ja 3 momentissa lupapäätöksen antamisesta ja siitä tiedottamisesta. Ydinjätteiden käsittely- ja varastointiluvan peruuttamiseen sovelletaan, mitä 323 §:ssä säädetään ydinlaitoslupaa koskevan päätöksen peruuttamisesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tahoista, joilta on pyydettävä lausunto ydinjätteiden käsittely- ja varastointilupaa koskevasta hakemuksesta, sekä lupapäätöksen sisällöstä.

222 § Muualla syntyneiden ydinjätteiden käsittelyä ja varastointia koskeva vakuus

Edellä 220 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetuksi muualla syntyneiden ydinjätteiden käsittelyä ja varastointia varten vaadituksi vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuus on asetettava työ- ja elinkeinoministeriön eduksi ennen kyseisten jätteiden tuontia tai siirtoa Suomeen. Vakuuden on oltava voimassa kolme kuukautta senkin jälkeen, kun kyseiset jätteet on viety tai siirretty pois Suomesta. Ministeriön on hakemuksesta vapautettava vakuus, kun kyseiset jätteet on viety tai siirretty Suomesta ja tästä on kulunut kolme kuukautta.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus ryhtyä vakuuden realisointiin, jos ydinjätteitä tai niihin rinnastettavia radioaktiivisia jätteitä ei ole asetetussa määräajassa viety pois tai siirretty Suomesta. Ennen vakuuden realisointia työ- ja elinkeinoministeriön on määrättävä 369 §:n mukaisesti toiminnanharjoittaja täyttämään velvollisuutensa. Vakuus voidaan käyttää teettämistoimien kustannusten kattamiseen.

223 § Ydinjätteiden tuonnin, viennin ja siirron toteuttamista koskeva hyväksyminen

Ydinjätteiden ja niihin rinnastettavien radioaktiivisten jätteiden tuonti, vienti, siirto ja kauttakulku Suomen alueen kautta on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä ennen kuin se toteutetaan. Hyväksymisen edellytyksenä on, että toimenpiteen toteuttamisessa noudatetaan jätesiirtodirektiivissä säädettyjä menettelyjä sekä toimintaan on saatu tässä laissa edellytetyt luvat ja hyväksymiset tai niistä on tehty ilmoitus tämän lain mukaisesti.

Jos kyse on sellaisen ydinjätteen viennistä tai siirrosta Suomesta, joka on samanaikaisesti ydinmateriaalia, hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että noudatetaan, mitä vientivalvontalain 10 §:ssä säädetään lupaharkinnasta.

Sen lisäksi, mitä jätesiirtodirektiivin 17 artiklassa säädetään, Säteilyturvakeskus julkaisee mainitussa artiklassa tarkoitetun vakioasiakirjan toisinnon määräyskokoelmassaan.

224 § Tulli-ilmoituksessa ilmoitettavat tiedot ydinjätteistä

Luvanhaltija on velvollinen tulli-ilmoituksessa tai siihen liittyvässä selvityksessä ilmoittamaan, kun ydinjätteitä tuodaan tai viedään. Tulli-ilmoitukseen on merkittävä tuontiin tai vientiin oikeuttavan hyväksymispäätöksen numero.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tulli-ilmoitukseen sisällytettävistä tiedoista.

225 § Ydinjätteiden palauttaminen loppusijoituslaitoksesta

Ydinjätteiden palauttaminen loppusijoituslaitoksesta on oltava mahdollista ennen loppusijoituslaitoksen pysyvää sulkemista, jos se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa laitoksen käyttöturvallisuutta tai pitkäaikaisturvallisuutta eikä muiden loppusijoitettujen ydinjätteiden pitkäaikaisturvallisuutta.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia teknisluonteisia määräyksiä ydinjätteiden palauttamisen turvallisuudesta.

22 luku. Varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin

226 § Luvanhaltijan varautumisvelvollisuus

Luvanhaltijan on varauduttava ydinjätehuollon kustannuksiin. Luvanhaltija täyttää varautumisvelvollisuutensa maksamalla jäljempänä säädetyt maksut Valtion ydinjätehuoltorahaston ylläpitämään varautumisrahastoon ja luovuttamalla maksuvelvollisuutensa laiminlyönnin varalta valtiolle jäljempänä säädetyt vakuudet.

Varautumisvelvollisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa ydinjätehuollosta aiheutuvina kustannuksina pidetään myös:

1) sellaisten 5 §:n 1 momentin 30 kohdassa tarkoitettujen aktivoituneiden tai radioaktiivisella aineella kontaminoituneiden rakenteiden, laitteiden, tavaroiden ja aineiden jätehuollon kustannuksia, joita ei vielä ole poistettu käytöstä;

2) sellaisia ydinjätehuoltoon liittyviä hallinto- ja muita kustannuksia, jotka tulevaisuudessa aiheutuvat näitä toimenpiteitä hoitavan organisaation ylläpitämisestä;

3) sellaisia kustannuksia, jotka tulevaisuudessa aiheutuvat ydinjätehuoltoon liittyvistä viranomaisen toimenpiteistä ja jotka luvanhaltija on velvollinen korvaamaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinjätehuollon kustannuksista, joiden katsotaan kuuluvan varautumisvelvollisuuteen, ja kustannusten määrittämisessä käytettävistä menettelyistä.

227 § Luvanhaltijan vastuumäärä

Luvanhaltijan toiminnan yhteydessä tai seurauksena syntyvien ydinjätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien menojen arvioidun määrän (vastuumäärä) on perustuttava hyväksytyn ydinjätehuoltosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarvioon.

228 § Luvanhaltijan vastuumäärän arviointi

Luvanhaltijan on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle kolmen vuoden välein:

1) arvio vastuumääristä kuluvalle ja seuraavalle kahdelle kalenterivuodelle;

2) alustava arvio vastuumääristä 1 kohdassa tarkoitettua ajanjaksoa seuraavalle kahdelle kalenterivuodelle;

3) arvio ydinjätehuollon kokonaiskustannuksista 2 kohdassa tarkoitettua ajanjaksoa seuraavalle kahdelle kalenterivuodelle;

4) selvitys edellisen kolmen kalenterivuoden aikana tehdyistä ydinjätehuollon toimenpiteistä ja näiden toimenpiteiden mahdollisesta vaikutuksesta 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin vastuumääriin.

Luvanhaltijan on kuitenkin toimitettava 1 momentissa tarkoitetut arviot ja selvitykset vuosittain toiminnan:

1) alkuvaiheessa, jos luvanhaltijan vastuumäärää ei ole aiemmin vahvistettu; sekä

2) loppuvaiheessa, kun luvanhaltijan ydinlaitosten käytöstäpoisto ja loppusijoituslaitoksen sulkeminen on aloitettu.

Luvanhaltijan on arvioinnissa käytettävä luotettaviksi katsottavia hinta- ja kustannustietoja, ja niihin liittyvä epävarmuus on kohtuullisessa määrin otettava huomioon vastuumäärää nostavana. Arviot vastuumääristä on toimitettava sekä sen kalenterivuoden hinta- ja kustannustasossa, jolloin laskelma tehdään, että sen kalenterivuoden hinta- ja kustannustasossa, jota laskelma koskee. Kun luvanhaltija toimittaa ministeriölle ensimmäisen kerran 1 momentissa tarkoitetut arviot, ministeriö hyväksyy arvioinnin perusteet varmistettuaan kustannus- ja hintatietojen ja laskelman oikeellisuuden ja luotettavuuden sekä johdonmukaisuuden suhteessa hyväksyttyyn ydinjätehuoltosuunnitelmaan.

Jos luvanhaltija laiminlyö 1–3 momentissa säädetyn velvollisuuden työ- ja elinkeinoministeriön kehotuksesta huolimatta, ministeriön on hankittava arvio vastuumääristä ydinjätehuoltoon perehtyneeltä riippumattomalta asiantuntijalta tai yhteisöltä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ydinjätehuollon kustannusten huomioon ottamisesta vastuumäärää arvioitaessa, arvioinnin oikeellisuuden ja luotettavuuden varmistamisesta sekä arvioiden ja selvitysten toimittamisessa noudatettavasta menettelystä.

229 § Luvanhaltijan rahasto-osuus ja rahastotavoite

Luvanhaltijan varojen määrän varautumisrahastossa (rahasto-osuus) on kunakin kalenterivuonna saavutettava tavoite (rahastotavoite), joka on yhtä suuri kuin edellisen kalenterivuoden vastuumäärä.

Kun on kyse uudesta ydinvoimalaitoksesta, luvanhaltijan rahastotavoite jaksotetaan ydinjätehuollon kustannusvaikutusten tasaamiseksi kuitenkin siten, että rahastotavoite on ydinvoimalaitoksen eri toimintavuosina määräsuuruinen osa siitä vastuumäärästä, joka laitoksesta luvanhaltijalle aiheutuu. Rahastotavoitteen suhdetta tähän vastuumäärään lisätään tällöin vähitellen niin, että rahastotavoite saavuttaa vastuumäärän riittävän ajoissa ennen ydinvoimalaitoksen toiminnan arvioitua päättymistä. Jaksottamisaika saa olla enintään 40 vuotta. Jaksottamisajan pituudesta päätetään luvanhaltijan hakemuksesta, kun vastuumäärän arvioinnin perusteet hyväksytään 228 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti.

Kun kyse on loppusijoituslaitoksesta, luvanhaltijan rahastotavoitteeseen on sisällytettävä loppusijoituslaitoksen pysyvän sulkemisen jälkeiset tarvittavat kohtuulliset valtion valvonta- ja muut toimenpidekustannukset jaksotettuna tasasuuruisina erinä viimeistään loppusijoituslaitoksen arvioidun käyttöajan kymmenen viimeisen vuoden aikana.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menettelystä, jota noudattaen rahastotavoite lasketaan 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

230 § Vastuumäärän ja rahastotavoitteen vahvistaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa kolmen vuoden välein kolmannen kalenterivuoden lopussa kunkin luvanhaltijan kuluvan ja kahta sitä edeltävän kalenterivuoden vastuumäärät sekä seuraaville kolmelle kalenterivuodelle rahastotavoitteet ja alustavasti vastuumäärät. Luvanhaltijoita koskevat päätökset tehdään samalle kolmen vuoden ajanjaksolle.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi 1 momentissa säädetystä poiketen vahvistaa vuosittain kalenterivuoden lopussa luvanhaltijan rahastotavoitteen seuraavalle kalenterivuodelle, kuluvan kalenterivuoden vastuumäärän ja alustavasti vastuumäärät sitä seuraaville kahdelle kalenterivuodelle, jos kyse on sellaisen uuden luvanhaltijan toiminnan alkuvaiheesta, jolle ei ole aiemmin tehty 1 momentissa tarkoitettua vahvistamista koskevaa päätöstä, tai sellaisen luvanhaltijan toiminnan loppuvaiheesta, jonka ydinlaitosten käytöstäpoisto ja loppusijoituslaitoksen sulkeminen on aloitettu.

Rahastotavoite vahvistetaan sen kalenterivuoden hinta- ja kustannustasossa, jonka vastuumäärän perusteella rahastotavoite määräytyy. Vastuumäärät ja alustavat vastuumäärät vahvistetaan sen kalenterivuoden hinta- ja kustannustasossa, jota päätös koskee.

231 § Rahastotavoitteen vahvistamiseen liittyvät poikkeukset